LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 36/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-56 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2009 ASIA Ovako Wire Oy Ab:n hakemus Koverharin terästehtaan ympäristöluvan nro 30/2006/1 tiili- ja massajätteen uutta kaatopaikkaa koskevan lupamääräyksen 49. muuttamiseksi, Hanko HAKIJA Ovako Wire Oy Ab Koverharintie 303 10820 LAPPOHJA LAITOS JA SEN SIJAINTI Ovako Wire Oy Ab:n Koverharin terästehdas sijaitsee Hangon kaupungin Tvärminnen kylässä kiinteistöllä 078-401-0004-0018, noin 20 km sekä Hangosta että Tammisaaresta. Tehdasalueella sijaitsevat Ovako Wire Oy Ab Koverharin terästehtaan ja siihen liittyvien toimintojen lisäksi Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas, Osuuskunta Teollisuuden Romun (OTR) sorvilastujen kuumabriketöintilaitos ja Lie-Bo Oy:n kuonanjalostuslaitos. ASIAN VIREILLETULO Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antamasta ympäristölupapäätöksestä nro 30/2006/1 on valitettu. Päätöksen tiili- ja massajätteen uutta kaatopaikkaa koskeva lupamääräys 49. kuuluu seuraavasti: "Tiili- ja massajätteen uusi kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa tulenkestävää tiili- ja massajätettä 5 000 tonnia, prosessivesien käsittelyn lietettä yhteensä 5 tonnia, terästehtaan sähkösuodinpölyä (LD-pöly) 100 tonnia ja rautapitoisia pölyjä masuunin laskutason kasettisuodattimesta 115 tonnia vuodessa. Läjitysalueelle voidaan lisäksi sijoittaa satamaalueelle läjitettyä terästehtaan karkeaa tornipölyä, joka sisältää myös prosessivesien käsittelyn lietettä, terästehtaan sähkösuodinpölyä (LD-pöly) ja rautapitoisia pölyjä masuunin laskutason kasettisuodattimesta, yhteensä 40 000 tonnia. Läjitysalueen enimmäistäyttökorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla korkeintaan tasolla N 60 + 31 m. Enimmäistäyttökorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta." Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 5.3.2009.
2 HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan muutoshakemuksen käsittelee luvan myöntänyt viranomainen. Lupaviranomainen asiassa on Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2 b) kohdan nojalla. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Ovako Wire Oy Ab on 27.4.2007 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle, että karkean tornipölyn nykyinen kaatopaikka sijaitsee satama-alueella, paikassa, joka estää sataman kehittämisen ja alueen hyödyntämisen varastokenttänä. Alueella oleva pöly oli sen hetkisen suunnitelman mukaan tarkoitus siirtää tehdasalueella sijaitsevalle massa- ja tiilijätteen uudelle, vuonna 2007 rakennettavalle kaatopaikalle. Satama-alueelle sijoitettuna olevan koko tornipölymäärän siirtäminen uudelle kaatopaikalle tarkoittaisi runsasta 64 000 m 3. Uuden kaatopaikan suunnittelutilavuus on 72 500 m 3. Siirtäminen lyhentäisi uuden kaatopaikan täyttöikää muutamaksi vuodeksi, joten kaatopaikkaa on laajennettava 2008 2009. Ovako Wire Oy Ab on 20.5.2008 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että karkean tornipölyn peittäminen nykyiselle paikalle (satama-alueella) on taloudellisesti edullisempaa kuin pölyn siirtäminen tiili- ja massajätteen uudelle kaatopaikalle. Suunnitelman mukaan tarkoituksena oli kasata nykyisellä sataman läjitysalueella oleva tornipöly mahdollisimman pienelle alueelle siten, että läjitysalueen pinta-ala pienenisi nykyisestä noin 1,8 hehtaarista noin 1,15 hehtaariin ja sulkea tämän jälkeen kaatopaikka. Ovako Wire Oy Ab on 5.3.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellä peruuttanut yllä mainitun sulkemissuunnitelman. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 24.3.2009 antanut asian raukeamista koskevan päätöksen nro 13/2009/1. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus Edellä mainitun, sataman alueelle suunnitellun kaatopaikan perusselvityksen täydennystutkimuksissa on käynyt ilmi, että alueen kantavuus saattaa olla riskitekijä, jos tornipölyn jätetäyttö nostetaan korkeudelle N 60 +21 m. Tämän vuoksi hakija on päättänyt siirtää satama-alueelle sijoitetusta karkeasta tornipölystä (tarkistusmittausten mukaan noin 84 000 m 3 ) tiili- ja massajätteen uudelle kaatopaikalle
3 noin 60 000 m 3. Loput noin 24 000 m 3 sijoitetaan ekobetonikentän kaatopaikalle ympäristölupapäätöksen nro 30/2006/1 määräyksen 52. mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan (vaiheet 1 ja 2) käyttöönoton 4.2.2008 kirjeillään No YS 132 ja No YS 133. Karkean tornipölyn siirto uudelle kaatopaikalle täyttää kaatopaikan nykyisen alueen (vaiheet 1 ja 2, yhteensä 12 600 m 2, 72 500 m 3 ) kokonaan. Tämän vuoksi aluetta on laajennettava (vaihe 3) 15 000 m 2 :llä (60 000 m 3 ), josta 5 000 m 2 on tiili- ja massajätteen vanhan kaatopaikan rinteessä. Hakemuksen mukainen suunnitelma kattaa vuoden 2009 aikana rakennettavan kaatopaikan osan (vaihe 3). Myöhemmässä vaiheessa rakennettavien muiden osien (optio noin 5 000 m 2 ) suunnitelmat toimitetaan hyvissä ajoin ennen rakenteiden tekoa. Kaatopaikka perustetaan viranomaismääräysten mukaisesti, joten pohjan eristys on käytännössä vettä läpäisemätön. Kaatopaikka rakennetaan vastaamaan viranomaismääräysten mukaista tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa. Alustavan täyttösuunnitelman mukaan kaatopaikan läjityskapasiteetti kasvaa hakemuksen mukaisen suunnitelman (vaiheen 3) toteutuksen jälkeen on noin 60 000 m³. Edelliset vaiheet (1 ja 2), hakemuksen mukainen vaihe 3 ja mahdollinen lisäosa (optio noin 5 000 m 2 ) mukaan lukien koko uuden kaatopaikan kapasiteetti on noin 150 000 m³. Kaatopaikan ylin taso on pintarakenteet mukaan lukien N 60 +31 m. Lopullisiksi jäävät luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3. Luiskaan tehtävä pohjarakenne liittyy vuonna 2010 tehtävään pintarakenteeseen. Rakenteiden liittäminen tehdään erillisen suunnitelman mukaan pintarakenteen teon yhteydessä. Pohjaeristyksen rakentaminen Tiivistysrakenne rakennetaan luonnonsavesta. Kerroksen vedenläpäisevyysvaatimus on k <6*10-10 m/s. Tiivistyskerros rakennetaan kahtena noin 200 300 mm paksuna kerroksena siten, että paksuus on yhteensä yli 500 mm. Massa levitetään puskukoneella tai kaivinkoneella tasoon, mistä se tiivistyksen jälkeen asettuu suunnitelman mukaiseen kerrospaksuuteen. Savi tiivistetään kerroksittain vähintään ennakkokokeiden edellyttämään tilavuuspainoon. Tiivistys tehdään olosuhteista riippuen siihen parhaiten soveltuvalla kalustolla, esimerkiksi puskutraktorilla tai kaivinkoneella ajamalla. Jyrkissä luiskissa tiivistys tehdään soveltuvalla erikoiskalustolla, esimerkiksi kaivinkoneen kauhan tilalle kiinnitetyllä maantiivistäjällä. Tiivistyskerroksen lopullinen pinta tarkemitataan ennen tiivistyskalvon asennusta. Tulokset, joista selviää todellinen asema, liitetään laatukansioon.
4 Kuivunut tai liettynyt pintamassa poistetaan ja uusi massa tiivistetään sen tilalle. Tiivistyskaluston jättämät jäljet poistetaan pinnalta. Valmis pinta tarkastetaan ennen tiivistyskalvon asennusta. Tiivistyskerroksen päälle asennetaan 2,0 mm:n paksuinen HDPEtiivistyskalvo, jonka saumat hitsataan. Luiskaan asennetaan kitkakalvo. Tiivistyskalvon päälle levitetään geotekstiili (tyyppimerkintä 1 200 g/m 2 ) suojaamaan tiivistyskalvoa. Tiivistyskalvon päälle levitetään noin 100 mm:n suojakerros hienorakeisesta teräskuonasta. Kuivatuskerroksen materiaaleina käytetään teräskuonaa tai masuunikuonamursketta. Rakenteen kerrospaksuus on vähintään 0,5 m (k > 10-3 m/s). Kaikki kerrokset ja muut rakenteet tarkemitataan. Mittauksista laaditaan erillinen mittaussuunnitelma. Työmaavastaava laatii loppuraportin siten, että siitä saadaan oikea käsitys tehtyjen töiden laadusta ja kelpoisuudesta käyttötarkoituksiin. Loppuraportissa esitetään tehdyt työt ja tutkimustulokset. Raportti laaditaan kolmen kuukauden kuluessa rakenteen valmistumisesta. Alustava täyttösuunnitelma ja käytöstä poistaminen Kaatopaikka-alue jaetaan lohkoihin, joihin voidaan sijoittaa erityyppiset jätejakeet. Kaatopaikan käytöstä poistaminen tapahtuu vaiheittain eri osien valmistuttua. Kaatopaikan suotovesien käsittely Käytössä olevan kaatopaikan suotovesiviemäri puretaan vaiheen 3 tiivistyskerroksen rakentamisen ajaksi. Viemäri tulpataan käytössä olevan kaatopaikan reunalta ja suotovedet pumpataan viemärikaivosta tasausaltaaseen väliaikaista linjaa pitkin. Tasausaltaasta vedet johdetaan tehtaan viemäriin. Läjitystoiminnan aikana alueella muodostuvat jätteiden kanssa kosketuksissa olevat suotovedet kerätään pohjan kuivatuskerroksen avulla ja vedet johdetaan tasausaltaan kautta tehtaan viemäriin. Kaatopaikan ulkopuolisten pintavesien johtaminen Ulkopuolisten pintavesien pääsy läjitysalueelle estetään rakentamalla alueen ympärille niskaojat.
Kaatopaikan aitaaminen ja asiattoman käytön estäminen Pohjan kuivatus 5 Kaatopaikka-alue sijaitsee aidatulla alueella, joten sitä ei tarvitse aidata erikseen. Kaatopaikka-alue sijaitsee alueella, jossa pohjaveden pinta on syvällä, eikä pohjavedestä ole rakentamiselle haittaa. Läjityksen pintaeristys Kaatopaikan pintaeristysrakenne tehdään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukaisesti. Eristysrakenteessa pyritään hyödyntämään pilaantuneita maa-aineksia, teollisuuden sivutuotteita tai muita jätemateriaaleja. Tarkennettu pintaeristyssuunnitelma toimitetaan hyvissä ajoin ennen pintaeristyskerrosten tekoa. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lausunnot Hakijan vastine Hakemusta on täydennetty 3.6.2009. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu muun muassa, että ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa lupamääräykseen 49. esitetyistä lisäyksistä. Jätetäyttöalueen laajennuksen suunnittelua voidaan jatkaa hakemuksen liitteenä olevien rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelmien mukaisesti. Hakijalle on sähköpostitse 19.8.2009 varattu tilaisuus antaa vastine hakemuksesta annetusta lausunnosta. Hakija on ilmoittanut sähköpostitse, että se ei anna vastinetta ympäristökeskuksen lausunnosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muuttaa tiili- ja massajätteen uutta kaatopaikkaa koskevan lupamääräyksen 49. kuulumaan seuraavasti (muutokset alleviivattu): 49. Tiili- ja massajätteen uusi kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa tulenkestävää tiili- ja
6 massajätettä 5 000 tonnia, prosessivesien käsittelyn lietettä yhteensä 5 tonnia, terästehtaan sähkösuodinpölyä (LD-pöly) 100 tonnia, terästehtaan karkeaa tornipölyä 4 000 tonnia ja rautapitoisia pölyjä masuunin laskutason kasettisuodattimesta 115 tonnia vuodessa. Läjitysalueelle voidaan lisäksi sijoittaa satama-alueelle läjitettyä terästehtaan karkeaa tornipölyä, joka sisältää myös prosessivesien käsittelyn lietettä, terästehtaan sähkösuodinpölyä (LD-pöly) ja rautapitoisia pölyjä masuunin laskutason kasettisuodattimesta, yhteensä noin 90 000 tonnia (noin 60 000 m 3 ). Läjitysalueen pinta-ala saa olla enintään noin 27 600 m 2, kokonaistilavuus enintään noin 132 500 m 3 ja enimmäistäyttökorkeus pintarakenteet mukaan lukien korkeintaan tasolla N 60 + 31 m. Enimmäistäyttökorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta. RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta ympäristöluvan muuttamisesta. Asia on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Asiassa on pyydetty valvontaviranomaisten lausunnot. Koska asiassa on kyse ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen vähäisestä tarkistamisesta, ei asian kuuluttamista ja tiedottamista ole katsottu tarpeelliseksi. Hakemuksen mukainen kaatopaikan laajennus (vaihe 3) toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin vaiheet 1 ja 2 on toteutettu. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan (vaiheet 1 ja 2) käyttöönoton 4.2.2008 päivätyillä kirjeillä No YS 132 ja No YS 133. Kaatopaikalle läjitettävän terästehtaan karkean tornipölyn määrän muutos ei vaikuta kaatopaikan rakenteisiin. Esitetty muutos on 23.11.2006 annetun ympäristölupapäätöksen nro 30/2006/1 perusteiden mukainen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 ja 58 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 075. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Koska taulukon mukainen maksu tässä tapauksessa olisi käytettyyn työmäärään nähden kohtuuttoman korkea, peritään maksu käytettyjen työtuntien (25 h) ja asetuksen maksutaulukon mukaisen tuntitaksan (43 euroa/h) mukaan.
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus. Aino Turpeinen Seppo Aspelund Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Seppo Aspelund (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen. TM/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.10.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.