yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 2 (354) 30. PAKKAISKUUTA, 2013 2 Jyškyjärven kylän ylpeyš 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau 4 Oššokšilla Šuomeh junalla 5 Pohjolan lapšet 6 Näitä kirjoja luvetah šormilla 7 Käsityö on elämänasie Kieli on ihmisen rikkahuš Maikki Spitsina Kielitilanneh. Karjalan ta vepšän kielet Venäjällä -seminaari piettih Petroskoissa 23. pakkaiskuuta. Seminaarissa esitettih Karjalan tietokeškukšen, Helsinkin yliopiston ta EU:n vetämän ELDIAtutkimušprojektin tulokšie. ELDIA ( Eurooppalaista kielidiversiteettie kaikilla ) on kanšainvälini projekti, kumpani tutkiu vähemmistö- ta migranttijen kielien tilua. Projekti alko vuotena 2010. Šiih ošallistu Karjalan, Šuomen, Slovenijan, Avstrijan, Viron yhekšän yliopistuo ta instituuttie. Seminaarih ošallissuttih projektin ruatajat, tutkijat, lehtimiehet. Šuomešta tultih projektin johtaja, Helsinkin yliopiston professori Riho Grünthal ta hänen apulaiset Heini Karjalainen ta Ulriikka Puura, kumpaset esitettih tutkimuštyön tulokšie. ÆÆJatkuu šivulla 2»»Huomijo! Hyvät karjalaiset! Jatkuu lehtien tilauš vuuvven 2013 enšimmäisellä puoliskolla. Tilakkua Vienan Karjala -lehti ičellä ta ehottakkua šukulaisilla ta tuttavilla! Šiitä šuatta lukie mukavie kirjutukšie Karjalan istorijašta, ihmisien elämäštä ta tavoista, nykytapahtumista. Myö luajimma Vienan Karjala -lehtie teilä varoin. Muistakkua, jotta oletta karjalaiset! Ilmain teijän kannatušta ta apuo lehti ei voi olla. Karjalan kielen kannattamini, šäilyttämini ta kehittämini on kaikkien meijän yhtehini huoli. Vienan Karjalan tilaušnumero on 84593. Uutini aiheutti mielenkuohuja musejoruatajien, kulttuurialan toimihenkilöjen puolešta. Kuva otettu karelinform.ru -nettišivuilta. Nelidov Kižin johtajakši Musejo: Venäjän Kulttuuriministerin miäräyš yllätti kaikkie Olga Melentjeva Karjalan Kiži-musejon johta jakši miärätty tašavallan entini piämieš Andrei Nelidov šai kylmän vaštahoton enšimmäisenä työpäivänä. Viime netälillä Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski ilmotti Kiži-musejon johtajan vaihtamisešta. Ministerin piätökšen mukah entisen johtajan Elvira Averjanovan šijalla virkah aštu Andrei Nelidov. Tämä uutini aiheutti šuurija mielenkuohuja musejoruatajien, kulttuurialan toimihenkilöjen ta yhteiskunnallisien ošallistujien puolešta. Oman piätökšen Venäjän kulttuuriministeri šelitti šillä, jotta kokenehena johtajana Nelidov voit löytyä musejolla uušie kehityšmahollisuukšie, nimenomah turismipotentialin kehittämiseššä ta šuattau laitokšen uuvvella tašolla. Mainittu piätöš lieväšti šanoen yllättäy, musejon johtajan virkah hyväkšytäh ihmini, kumpasella kulttuurialan ta varšinki musejotoiminnan erikoisuuvvet ollah aivan vierašta toimintua. Kannattau muissuttua, jotta Karjalan piämiehenä ollešša Nelidov ei anšainnun hyvyä mainehta eikä tašavallan eläjien luottamušta. Musejoruatajat šuurešti epyälläh, jotta Nelidovin tulo vois tuuvva mitänih hyvyä musejolla. Hyö ollah varmat, jotta tällä tavoin virkamiehet tahotah käyttyä Kižin šuojelualovehta hyväkšeh ta rakentua šillä monilukusie hotellija ta ravintoloja, muanittuakšeh šillä turistija. Uuvven johtajan enšimmäini työpäivä alko tapuamisešta musejon aulašša. Andrei Nelidov joutu vaštuamah musejon työkunnan ta lehtimiehien monilukusih kyšymykših ennein kuin piäsi omalla työpaikalla. Lehtimiehie kaikista enin kiinnošti Nelidovin musejon kehityššuunnitelma. Onnakko uuvven johtajan šanojen mukah mitänä virallista kehityššunnitelmua vielä ei ole olomašša. Musejo-teeman käsittely jatkuu eri tašolla. 28. pakkaiskuuta Karjalan piämieš Aleksandr Hudilainen keräsi issunnon, kumpaseh yhyttih Kiži-musejon šekä muijen kulttuurilaitokšien ruatajat, kanšanetuštajat, lehtimiehet ta kanšalaisjärještöjen etuštajat. Issunnošša koroššettih šitä, jotta Kiži-musejon peruškirjah pitäy luatie kohennukšie, nimenomah, jotta laitokšen johtajua valittais kilpailun pohjalla. Nyt Karjalan hallituš yheššä musejoruatajien kera valmissetah vetoomušta, kumpani lähiaikoina lähetetäh Venäjän kulttuuriministerijöh. Internetin käyttäjä t käyväh aktiivista keškušteluo täštä teemašta sosiaaliverkoštošša. Musejon nettišivuilla esitetty avoin kirjani Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla epäluottamukšešta musejon uutta johtajua kohti on šuanun jo tuhanšie allakirjutukšie. Iče Andrei Nelidov lupautu, jotta još puolenvuuvven aikana hiän ei šua muuttua musejoruatajien ta yhteiskunnan negatiivista šuhtautumista iččietä kohti, hiän luopuu viraštah.
2 vienan karjala Kieli on ihmisen rikkahuš Maikki Spitsina ÅÅAlku šivulla 1 Projektin yhteyveššä luajittu tutkimuštyö Karjalan tašavallan ta ošittain Leningradin alovehen puolella koški livvin karjalaisie ta vepšäläisie. Tutkimukšeh ošallistu 600 henkie, puolet heistä oltih vepšäläiset ta puolet karjalaiset, kuin Petroskoin, niin ni kylien eläjät. ELDIA on pitkäaikani projekti, kumpani on šuunniteltu tietojen keryämiseh ta sistematisointih kyšelylistojen avulla. Livvinkarjalaisien ta vepšäläisien piti vaššata 62:h kyšymykšeh, kumpasien luvušša oli: Ken šie olet kanšallisuuvvelta?, Mitä ruatah valtijovallan elimet kantakanšojen kannattamista varoin?, Hyvinkö šie pakajat omalla kielellä? ta monta muuta. Tutkimukšešta šelveni, jotta parempi kieltä ošatah vanhat, yli 65-vuotiset ihmiset, šamoin vanhemman polven etuštajat kačotah muamonkielekši livvie ta vepšyä. Monet nuoret šanottih muamonkieliksi molompie kielie, kuin vepšyä ta venäjyä, niin ni livvie ta venäjyä, kerto tutkimušprojektin tulokšista Ulriikka Puura. Seminaarissa noššettih kyšymyš, mitein karjalan ta vepšän kielie vois uuvveštah ottua käyttöh ta millä tavalla perehet ta nuoret ruvettais tuaš pakajamah niitä. Kaikista tärkein asie on še, jotta kakši- ta monikielisekši kašvamini on šemmoni rikkahuš, kumpani šiitä auttau ymmärtyä ympäristyö monella tavalla, korošti projektin johtaja Riho Grünthal. Tutkimuš näytti, jotta 20 vuuvven aikana on kašvan uuši šukupolvi, kumpani kaččou kielitulovaisuuteh toivehen kera vanhempah šukupolveh verrattuna. Niin, Kielipešä-projektin koordinaattori Natalja Antonova on šitä mieltä, jotta nyt on opaštun ta kašvan melko šuuri joukko kieliaktivistija, kumpaset maltetah käyttyä kieltä omašša työššä. Seminaarin aikana paistih, mitein vois projektin tulokšien avulla parentua karjalan ta vepšän kielien tulovaisuutta, šekä monikielisyyvven tutkimukšešta ta kielipolitiikan kehitykšeštä Karjalašša. Myöhemmin ELDIA-projektin nettišivuilla šuau lukie tutkimuštyön tulokšie enklanninkieliseššä esitelmäššä, šen lisäkši šuunnitelmissa on luatie lyhyt karjalankieliniki esitelmä.»»huomijo Yhtykkyä almanakan valmistamiseh Nellännen almanakan toimittajat kučutah yhtehiseh ruatoh. Nellännen karjalankielisen almanakan toimittajat kučutah karjalaisie kirjuttajie, toimittajie, kanšalaisjärještöjen jäšenie, politiikka-, tieto- ta kulttuurialan ruatajie, opaštujie ošallistumah šen luatimiseh. Kučumma yhtehiseh ruatoh meijän puolen ta rajantakasie karjalaisie: vienalaisie, livviläisie, tverinkarjalaisie ta lyydiläisie. Tavan mukah vuotamma almanakkah proosateokšie, runoja, kuvaukšie, arvošteluja, kiännökšie, publitsistikkakirjutukšie. Kuin enneinki, toimittajat valitah enšimmäisekši ne kirjutukšet, kumpaset ennein ei oltu painettu. Nelläš almanakka meinatah julkaissa vuuvven 2013 oraškuušša, VI Muajilman karjalaisien kerähmökši. Šamoin mielihyvällä otamma vaštah entisien Karjalaisien kerähmöjen kuvie. Kirjutukšet voipi työntyä poštin kautti adressilla: Petroskoi, Titovinkatu, 3, huoneh 107, 108, tahi šähköpoštilla: vienankarjala@mail.ru. Lisätietuo: (814-2) 78-29-32. Tuomi-folklooriryhmä oli peruššettu vuotena 1965. Kuvat: Marija Urbanovič. Jyškyjärven kylän ylpeyš Palkinto: Tuomi ta Kruuga šuatih Kanšanyhtyveh-arvon. Talvikuun lopušša Jyškyjärveh tuli hyvä viesti: heti kakši paikallista yhtyvehtä, Tuomi-folklooriryhmä ta Kruugafolklooritanšširyhmä, šuatih Kanšanyhtyveharvon. Tuomi-folklooriryhmä toimiu Jyškyjärveššä vuuvvešta 1965. Koko Karjalalla tunnettu ryhmä esittäy karjalaisie ta šuomelaisie kanšanlauluja ta tanššija. Viime vuosina ohjelmistoh on tullun šuomelaisien runoilijien ta Veikko Pällisen lauluja. Ryhmyä johtau karjalan kielen opaštaja Raisa Rybakova. Ryhmän tehtävänä on šäilyttyä karjalaisen kulttuurin vanhua laulu- ta tanššiperinnehtä. Tämän folklooriryhmän perušti Galina Patrakova yli nelläkymmentä vuotta takaperin. Yhtyvehen laulajat esitetäh lauluja karjalan, šuomen ta venäjän kielellä, kertou folklooriryhmän nykyni johtaja Raisa Ribakova, kumpani on johtan ryhmyä jo 16 vuotta. Nykyjäh folkloori ryhmäššä on kahekšan 50-55- vuotista naista. Ryhmä esittäy ohjelmieh joka kyläpruasniekalla. Kešän aikana naiset järješšetäh noin 25 konserttie. Ryhmä on vieraillun Karjalan kaupunkiloissa ta kylissä, Šuomešša ta Viroššaki. Kruuga-tanšširyhmä on Kruuga-tanšširyhmä kohta juhliu 10-vuotispäivyäh. nuorempi, še on peruššettu Jyškyjärveššä vuotena 2003. Meijän ryhmäššä on kahekšan henkie: nellä naista ta nellä mieštä, nuorie ta vanhempieki, kerto tanšširyhmän johtaja Tatjana Lesonen. Ihan alušta šuaten ryhmän artistoina ollah Lidija ta Nikolai Ahmetovit, niise Vladimir Povolotski, Marina Trifonova ta Vasili Pekšujev harjotellah ryhmäššä jo monta vuotta. Tanššikurššien piätettyö Tatjana Lesonen piätti kerätä ryhmän. Tämä hyvä ajatuš kohta toteutu. Tämän vuuvven 9. oraškuuta Kruuga rupieu pruasnuimah 10-vuotispäivyäh. Kaikki tanššit, kumpasie artistat esitetäh lavalla on ohjattu tunnetun horeografin Viola Malmin kirjan mukah. Toivotan molommil la folklooriryhmillä mäneššyš tä, enemmän vierailumatkoja ta lämpimie vaštahottoja. Marija Urbanovič «Ryhmän tehtävänä on šäilyttyä karjalaisen kulttuurin vanhua laulu- ta tanššiperinnehtä.
vienan karjala 3 Kiinnoššuš koiravaljakkokilpailuih kašvau Urheilutapahtuma: Sammon muata myöte -koiravaljakkokilpailut piettih Priäžäššä 18. 20. pakkaiskuuta Marija Kirillova Enšimmäistä kertua tämänvuotiset koiravaljakkokilpailut piettih muajilman kupin ošakilpailuina. Kilpailuih ošallistu 52 joukkuo Čekistä, Puolašta, Latvijašta, Šuomešta, Kanadašta šekä Venäjän eri alovehilta. Urheilijat kilpailtih nelläššä šarjašša. Kilpa-ajoih yhyttih kuuvven ta kahekšan koiran valjakkoajajat. Šen lisäkši kilpailijat mitattih voimieh skijoring ili hiihtoajo -šarjašša. Sammon muata myöte -kilpailumatan pituuš oli 42 kilometrie 195 metrie, mi vaštuau maratonimatkua Olimpiakisoissa. Yksi valjakko ajau tämän matan keškimiärin kahešša tunnissa. Kahekšan koiran valjakko -šarjašša voittajakši piäsi Pavel Pfaifer Čekistä. Hiän näytti parahan aikatulokšen. Karjalaiset urheilijat Aleksandr ta Nikolai Stol arovit Kuutamo-kyläštä juattih keškenäh toisen ta kolmannen palkinnon. Kuuvven koiran valjakkokilpailuissa voittopaikan šai Indre Daujotine Latvijašta. Toisella šijalla piäsi Jelena Potselujeva Kuutamo-kyläštä ta kolmannella Al ona Lavrova Moskovan alovehelta. Skijoring -šarjašša voittajien joukošša oltih Sergei Bespalov, Andrei Mihejev Moskovan alovehelta,vita Černaja Leningradin alovehelta ta Svetlana Volkova Kuutamon kyläštä. IFSS Kanšainvälisen valjakkourheiluliiton toimintajohtaja Bernard Pepen korošti, jotta Priäžän kilpailujen järještämistašo oli hyvin korkie: Karjalašša on kaikki tarvittavat olot valjakkourheilun kehittämiseh. Olen varma, jotta tämmöset kilpailut tullah hyväkši perintehekši näillä šeuvuilla. Talvipakkaset ei haitettu rahvašta tulomašta kilpailuih. Tapahtuman järještäjien šanojen mukah kilpailupäivinä Priäžäššä kavi noin kahekšan tuhatta ihmistä Venäjän eri ošista. Kaččojilla oli järješšetty mukava monipuolini ohjelma. Tarjolla oli kaikenmoisie huvie eri-ikähisil- Valjakkoajajien lisäkši kilpailijat mitattih voimieh hiihtoajo -šarjašša. Kuvat: Julija Veselova. lä. Lapšet šuatih ajella koiravaljakoissa, laškie mäkie ta leikkie lumilinnašša. Aikuhiset voitih kuotella mouttorikelkan ajamista šekä ošallissuttih arpaijaisih. Priäžän, Aunukšen ta Petroskoin kanšalliset yhtyvehet ilahutettih kaččojie esitykšilläh. Petroskoi-Kalevala -buššimatka kallistuu Autokuletuš. Karelavtotrans-laitoš ilmotti, jotta 1. tuiskukuuta alkuan eryähien kaupunkivälisien buššien lippuhinnat nouššah. Še koškou Petroskoi Kalevala EXPRESS -reittie 504Э ta Petroskoi Kemi Kalevala -reittie 504. Näin ollen Petroskoista Kemih šuate lippu tulou makšamah 830 rupl ua, Äynekoškeh šuate 910 rupl ua, Viäräkoškeh šuate 920 rupl ua, Šommalla 990 rupl ua, Kepalla 1080 rupl ua, Kuušiniemeh 1160 rupl ua. Lippu Kalevalah šuate kašvau kahellašualla rupl alla ta tulou makšamah 1200 rupl ua. Petroskoi-Koštamuš -junan periodisuuš muuttu Rautatiekuletuš. Juna nro 680 Petroskoi- Koštamuš 14. pakkaiskuuta alkuan 19. kevätkuuta šuaten rupieu lähtömäh Petroskoista vain serotana ta piätinčänä. 20. kevätkuuta alkuan še tuaš rupieu kulkomah entiselläh (joka päivä, paičči toisarkie ta šuovattua). Juna nro 680 Koštamuš-Petroskoi 13. pakkaiskuuta alkuan 21. kevätkuuta šuaten rupieu lähtömäh Koštamukšešta vain toisarkena, nelläntenäpiänä ta pyhänäpiänä. 22. kevätkuuta alkuan še tuaš rupieu kulkomah entiselläh (joka päivä, paičči serotua ta šuovattua). Petroskoi Moskova -lentokonehella on uuši aikataulu Lentokuletuš. Enšiarkena lentovuoro on Moskovašta kello 10.30 ta koneh tulou Petroskoih kello 11.55. Petroskoista koneh lentäy kello 12.35 ta on Moskovašša kello 14.05. Toiset aikataulut nyt ollah buššillaki, kumpani tuou matkuštajie Besovets-lentoašemalla. Enšiarkena Petroskoin linja-autoašemalta Besovetskih kello 11 lähtövä bušši tulou lentoašemalla meno- ta paluumatalla (kello 11.30 ta 12.25). Enšiarkena kello 9. 25 lähtövä bušši piettyy niise lentoašemalla. Še tuou matkuštajie, kumpaset lähetäh Kiži-šuarella helikopterilla. Toisie buššivuoroja Besovets-lentoašemalla enšiarkena ei ole. Influenssa voipi tulla rajan takuata Tervehyš. Jo šatoja šuomelaisie on kipeytyn kaušiinfluenssah. Šuomešša alko influenssaepidemija. Šuomen tervehyön ta hyvinvoinnin laitokšen mukah tartuntatapaukšien miärä on huomattavašti nouššun viime kahen netälin aikana. Netälissä influenssah kipeytyy 20 30 ihmistä. Yli 65-vuotiset, pienet lapšet ta nuoret kuulutah riskiryhmäh. Influenssaepidemija jatkuu vielä pitälti. Tavallisešti epidemija keštäy 6 8 netälie, ka tällä kertua voipi keštyä pitempiki. Karjalaiset liäkärit šanotah, jotta epidemija tulou kohta meijän tašavaltahki. Kilpailuih ošallistu 52 joukkuo Čekistä, Puolašta, Latvijašta, Šuomešta, Kanadašta šekä Venäjän eri alovehilta.»»huomijo! Kulttuuriperintö-kilpailu Kanšallini Venäläisen kartanon elävyttämini -fondi Venäjän Kulttuuriministerijön tuvella on ilmottan kilpailun Kulttuuriperintö-palkinnon myöntämiseštä. Kanšallini palkinto Kulttuuriperintö on hyväkšytty vuotena 2005. Šiitä ajašta jo yli 240 ihmistä on tultu tämän palkinnon laureattiloiksi. Kulttuuriministerin johtamah palkinnon huoltoneuvoštoh kuulutah kuuvven alovehen piämiehet, Valtijon Duuman ta Federatijon Neuvošton erikoiskomitiettojen johtajat, eri musejojen johtajat, tunnetut tietomiehet ta kulttuuriperinnön tutkijat šekä liikealan etuštajat. Kilpailuhakemukšie otetah vaštah 1. kevätkuuta 2013 šuaten. Lisyä tietuo: http://www.fondus.ru/projects/realize/, usadba@fondus.ru, tel. (499) 238-87-96.
4 vienan karjala Oššokšilla Šuomeh junalla Matkakuvaukšie: Yöjuna vei Petroskoin turistija Joensuuh. Petroskoi-Joensuu -reittie ta šen kyšyntyä testattih tilaušjunalla talvikuun lopušša. Melkein kaikki liput junah oli myöty. Šeuruava juna lähtöy naisienpäivän uattona, 7. kevätkuuta. Karjalasta lähtee juna Karjalaan, uskokaa tai älkää, tarina on totta, mukaan vaan laulau petroskoilaini Sattuma-yhtyveh ta enšimmäini tilaušjuna Petroskoista Joensuuh lähtöy. Vaunun käytävällä on melko vilkašta, kuuluu pakinua: vaununhoitaja, tvtoimittaja mahtava kamera olkapiällä tahi matkuštajie. Tapahtuma on merkittävä kaikilla. Kanšainväliseššä junašša ei ole ravintolavaunuo. Vaununhoitaja tarjuou šokolatie ta keksijä. Jubileinoije-leivonnaiset maissutah, kun porukka on mukava. Ilta mänöy ruttoh. Matkuštajat pikkuhil l ua ašettauvutah muate. Ieššä on oššošpäivä Joensuušša. Pitäy levähtyä kunnollah. Kello on kuuši, kohta tulli, nouškua, olkua hyvät, vaununhoitaja Jelena Sarapultseva koputtau oveh ta noššattau matkuštajie. Uniset turistit juuvvah čäijyö ta vuotetah rajatarkaššukšie, kumpaset toimitetah hyvin ruttoh. Minne mänettä? Konša jälelläh? Onko teilä matašša liäkkeitä ta šuurie rahašummie, kumpasista pitäy ilmottua? kyšyy hyväntahtosešti venäläini tul livirkailija ta laittau leiman pašših. Šuomen aika on kakši tuntie tuakšepäin ta juna tulou Joensuuh. Junamatka anto rohkevutta Ijäkäš pariskunta läksi Šuomeh 28. talvikuuta Petroskoista. Marija ta Vladimir Ivanovit kokeiltih uutta junareittie. Vaikka olemma elän Petroskoissa vuuvvešta 1983, emmä ole ruohtin lähtie niin pitällä matalla autolla, hyö šanottih. Pariskunta šai tietyä uuvvešta junašta Petroskoin rautatieašemalla, kun hyö oššettih lippuja Piiterih. Mie oikein varajan, jotta myö voimma ekšyö tuntomattomašša kaupunkissa. Myö emmä ošua šuomen kieltä emmäkä enklantie, Marija Ivanova kertou huolijah. Joensuun kehittämisyhtijö järješti junan matkuštajilla ilmasen kaupun- Enšimmäini Petroskoi-Joensuu -juna on valmis lähtömäh. Kuva otettu gov.karelia.ru -nettišivuilta. Rataverkko on kunnošša»petros» koin ta Joensuun välillä rataverkko on hyväššä kunnošša ta vaštuau vuatimukšie. Rata on palvellun tavaraliikennehtä. Ratan kunto ei rajota missänä tapahukšešša junan vauhtie. Venäjän rautatiet ei meinata luatie Petroskoi-Joensuu junašta pikajunua. Še on juna-hotelli. Šemmoset junat ollah šuosittuja Euroopašša. Esimerkiksi Moskova Berlini Pariisi -yöjuna on niin kyšytty, jotta šiih on vaikieta šuaha lippuja, šelittäy Oleg Nikitin. Venäjän rautatiet šuunnitellah šamoin reittijä Petroskoista Ouluh Koštamukšen kautti ta Piiteristä Imatralla ta äšen Kuopijoh šuate. Mieleššä on šamoin šemmoni renkaš Petroskoi Joensuu Imatra Piiteri Petroskoi, jatkau Nikitin. kin kiertoajelun. Koko päivän aikana mukavat buššit kuletettih turistija kaupašta toiseh. Ilmain kuletušta tuškin piäsisimä Prisma-kauppah, mi on kaupunkin laijalla. Jättimä oštamat tavarat bušših ili meijän ei tarvinnun kantua painavie laukkuja, Vladimir Ivanov kertou. Šuurin meijän oššoš on šauvat šauvakävelyö varten, Marija Ivanova šanou tyytyväisenä. Toivehena rajatarkaššukšet liikkuvašša junašša Uuši kanšainvälini yhteyš näyttäy kiinnoštavan ihmisie huolimatta šiitäki, jotta 370 kilometrin välin juna kulki yli 13 tunnissa. Juna pietty kotvan ajakši Villagorašša, Šuojärveššä, Leppäšyrjäššä ta Sortavalašša. Rajatarkaššukšie varten še pietty tunniksi Värtsiläššä ta puolekšitoista tunniksi Niiralašša. Myöš tymismatalla Niira laš ša juna šeiso äšen kakši tuntie, Venäjän rautatieyhtijön Federaatijon henkilöliikennehyhtijö -tytäryhtijön varapiäjohtaja Oleg Nikitin šanou. Karjalan tašavallan piämiehen Aleksandr Hudilaisen mukah rajatarkaššukšet liikkuvašša junašša voitais olla mahollisie. Šilloin ne šuahah junan ajamah Melkein kaikki liput junah oli myöty. Kuva: Julija Veselova. šamua reittie esimerkiksi šeiččemeššä-kahekšašša tunnissa. Liikenneh Venäjän Karjalan ta Pohjois-Karjalan välillä on kašvan rajušti. Kun vuotena 2011 rajanylitykšie oli 1,3 miljoonua, arvijojen mukah vuotena 2012 luku on nouššun puolehtoista miljoonah. Šeuruavakši junalahja naisilla Alukši Petroskoin ju na rupieu kulkomah tarpehen mukah. Aikataulujunayhteyš meinatah ottua käyttöh noin parin vuuvven piäštä. Juna voisi jo enši kešänä kulkie šiännöllisešti. Kaikki riippuu kyšynnäštä. Lähišuunnitelmissa on kevätkuun juna, kumpasešta tulou lahja naisilla juhlan uattona, Hudilainen lupuau. Yhteheš junan 200 makuupaikašta vain pari jäi myömättä. Lippujen myön-»»uuši junayhteyš Petroskoin ta Joensuun välillä on 370 kilometrie. Junamatka keštäy 13 14 tuntie. 203/204 junat kuletah kahen Karjalan välillä. Šeiččemen vaunuo junašša: enšimmäisen luokan vaunu ta viisi toisen luokan vaunuo. Toisen luokan lipun hinta on 39 euruo ta enšimmäisen 60,8 euruo. ti alko 5. talvikuuta ta melkein kahen netälin aikana liput oli myöty. Melkein kaikki junamatkuštajista oltih päiväkši Joensuuh tulleita venäläisie turistija. Löyty kuitenki šemmosie, kut jatettih matkuah etehpäin muihi Šuomen kaupunkiloih. Olemma jo kolme vuotta elän Lahešša. Muamon on vaikieta matkuštua 12 tuntie autolla. Uuši juna on tovella hyvä vaihtoehto. Nyt voima ušiemmin vierailla Karjalašša, missä meilä eläy äijän heimolaisie ta tuttavie. Jatamma matkua Joensuušta Lahteh, kerto inkerinšuomelaini Olga Liukkonen. Petroskoilaiset matkatoimistot toivotah, jotta šama juna tois kešällä Petroskoih šuomelaisie turistija. Julija Veselova
vienan karjala 5»»Saamelaiset Pohjolan lapšet Saamelaisien maisema. Šukukanšat: 6. tuiskukuuta on Kanšainvälini saamelaisien päivä. Kuva: Julija Veselova. Siida on Inarin kirkonkyläššä šijoutuja musejo- ta luontokeškuš. Sajos on Inarissa šijoutuja saamelaisien kulttuuri- ta hallintokeškuš, kumpani toimiu kongressi- ta tapahtumatilana. Keškuš avattih vuotena 2012. Saamelaiskäräjät on vuotena 1996 peruššettu saamelaisien ičehallintoelin. Šen tärkein tehtävä on šuunnitella ta toteuttua Šuomen peruššušlajissa saamelaisilla alkuperäiskanšana turvattuo kulttuuri-ičehallintuo. Nuorisoneuvošto valmistelou ne saamelaiskäräjien laušunnot, aloittehet ta muut kannanotot, mit košetah saamelaisnuorie tai saamelaisnuorien elinoloja. Muita nuorisoneuvošton piätehtävie on eistyä saamelaisnuorien kielellisie ta kulttuurisie oikeukšie ympäri Šuomen. Muinaisroomalaini filosofi Publius Cornelius Tacitus kirjutti täštä rahvahašta näin: Hyö ollah villit ta köyhät. Heilä ei ole ašeita eikä heposie eikä taloja. Hyö šyyvväh heinyä, muatah mualla ta šijana käytetäh eläimiennahkoja. Onnakko hyö pietäh iččieh onnellisimpina kuin ne, ket kynnetäh muata ta rakennetah taloja ta šiitä varatah jiähä ilmain omua omaisuutta. Saamelaini kulttuuri on keškini oša luontuo, kerto Inarin Siida-misejon asientuntija Áile Aikio. Luonto näkyy vahvana elementtinä täššä musejošša. Meilä on šuuri nelikulmamuotoni šali, missä on eri vuuvvenaikoja esittäjät šuuret valokuvataulut. Saamelaini kulttuuri on esitetty kešellä luontuo aivan omana kokonaisuutena. Poronhoito on tietyšti šen keškini oša, onnakko šen lisäkši hyvin tärkeitä saamelaisilla on oltu mečäššyš, kalaššuš, šienien ta marjojen keruu. Vielä 1800-luvun lopušša 1900-luvun alušša kaikki, mi oli saamelaisien käytöššä, ne oli luajittu iče omašša talouvešša. Kaikki ruokatavarat, aštiet, puvut ta jalačit oli luajittu omin käsin omista materiaaliloista. Še, mistä tätä näyttelyö voit kritisoija ta mitä lisyä mie kaipuasin täh, on nykyaika. Luonnonkanšan elinkeinoja Nyt saamelaiset ei enyä eletä luonnon elinkeinoin. Monet niistä eletäh Šuomešša normaaleissa, moderneissa elinoloissa niin kuin muutki šuomelaiset. Onnakko šiitä huolimatta on olomašša yksi šeikka, kumpani erottau saamelaisie šuomelaisista. Kielen lisäkši še on muajilman ymmärryš. Saamelaiset ollah nytki luonnon lapšie, huolimatta šiitä, mimmosie elinkeinoja hyö harjotellah. Poronhoitokulttuuri on hyvin omaperäni elämänmuoto. Poromiehet liitytäh luontoh, šen rytmih ta porojen elämäh. Šuurimman ošan vuuvvešta porot kävelläh vapaina tundrašša ta mečissä. Talvekši niitä kerätäh yhteh ta ajetah porotiloilla. Poroja pietäh omien elintalojen lähellä, missä niitä voit paimentua ta varteija petoeläimistä. Esimerkiksi Inarin poronhoitoalovehella lašetah olovan 520 poronomistajua. Niistä 180 henkie ollah ne, kellä on yli 80 poruo. Poronhoito on perintehellini saamelaisien elinkeino. Onnakko še ei ole ainut. 2000-luvun alušša löyty Nangujärven rannalta nellä kallisarvoista hopieta kaklarenkašta, jatkau Áile Aikio. Še on merkittävä löytö ta on tutkittu hyvin tarkkah. Löyvöt oli valmissettu Nyky-Venäjän šeuvuilla. Kuitenki niijen koristemallit ta teemat ollah länneštä peräsin. Esimerkiksi niissä on käytetty skandinaavisie ornamenttija. Nämä löyvöt kerrotah hyvin äijän täštä alovehešta. Tänne tuotih kallisarvosie esinehie ta paikallisilla eläjillä oli varoja oštua hopeita koruja. Istorijallisien dokumenttien mukah niitä šamoin vaihettih turkiksih ta lihah. Siida ikkuna saamelaiseh kulttuurih Siida-musejo on ikkun a Poh jois-lapin luontoh ta saamelaiseh kulttuurih. Siida-šana on otettu pohjoissaamen kieleštä. Še tarkottau lapinkylyä tai porokylyä ta šen elämyä. Musejošša on esillä kaikkie, mi kuuluu saamelaisien elämäh: valokuvie, saamelaisien pukuja, jalaččija, työvehkehie, pororekijä, tuohita puuesinehie. Saamelaini noitarumppu on arvokkahimpie esinehie. Tämä rumppu on 1600- luvulta Kemin Lapin alovehelta, nykysen Rovaniemen šeuvulta. Tämä noitarumppu on niitä harvoja esinehie, kumpaset on šäilytty saamelalaisien esi-kristillisista ajoista. Muinoisaikoina saamelaisien kešen oli äijän voimakkahie tietäjie ta noitie. Šamaanit paistih jumalien ta henkien kera. Hyö oltih hyvät elinympäristön ta tuonilmasen elämän tietäjät. Šamaanit harvah kerrotah omista neroloista. Aikoinah monet niistä jouvuttih vainon alla, monet oli tapettu juuri näijen erikoistaitojen takie. Noitarummušta on tullun saamelaisien lippukuvan teema. Lipun kakšivärini ympyrä muissuttau rumppuo. Saamen lippu on yhtehini kaikilla nellän muan saamelaisilla. Lipun värit ollah saamelaisien kanšallispuvun värejä. Šuomen Lapissa saamelaista kanšallispukuo voit nähä ei yksistäh musejošša. Saamelaiset mielelläh käytetäh kanšallispukuja arkielämäššäki. Inarin Sajos Sajos-kulttuuri keš kuk šeš ša šaima tietyä, mi on Saamelaiskäräjät, mitein ruatau šen nuorisoneuvošto, mitä konkreettista ruatah saamelaiset oman kielen ta Poronhoito on tärkie saamelaisilla. Kuva: Natto Varpuni. kulttuurin hyväkši. Saamelaiset nuoret toimitah hyvin aktiivisešti, kertou Saamelaiskäräjien nuorisoneuvošton jäšen Heli Huovinen, miun mieleštä še liittyy saamelaisien perintehelliseh kulttuurih. Vanhimmat koulutetah nuorie, opetetah šitä, mitä iče šuatetah ruatua. Näin še toiminta jatkuu. Nuorilla on annettu äijän vaštuutta. Tuntuu hyvältä, kun meih luotetah. Onnakko tietenki šuomelaisešša hallinnošša asiet ei männä šamalla tavalla. Saamelaisilla Šuomešša on oma erityispiiri. Mie pakajan inarinsaamen kieltä, kumpaista käyttäy vain 300 ihmistä koko muajilmašša. Še oli piäšyy, mintäh mie iče liityin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoštoh. Tahon ruatua inarinsaamen kielen ta kulttuurin šäilyttämisen hyväkši. Mie en šua palkkua täštä ruavošta, kuitenki tahon olla mukana täššä työššä. Še on oikein tärkie työ. Nuoret voijah muuttua aseita ta luatie ne paremmakši. Nuorilla on uušie ajatukšie, voimie ta innoššušta. Juurija muistaen Šuomešša saamen kieli šai virallisen ašeman vuotena 1992. Noin 3000 saamelaista pakajau saamen kieltä ta pitäy šitä muamonkielenä. Nykyjäh äijän saamelaisie eläy loittona Lapista ta kotikylistäh. Kuitenki hyö muissetah omie juurija ta kotipaikkoja. Ailu Valle laulau räppie pohjois-saamen kielellä. Še kieli on hänen muamonkieli. Ailu on kotosin Šuomen Lapin Utjovelta. Häntä kiinnoštau oma kieli ta kulttuuri, hiän tietäy muitaki šuomelais-ugrilaisie kanšoja ta alovehie: Karjala, udmurtti, vepšä... mitäš kaikkie niitä on? muistelou muusikko Ailu Valle, mie opaššuin Oulun yliopistošša saamen kielen opettajakši, nin meilä oli lyhyt tutkimuškuršši, kumpasen aikana meilä kerrottih šuomelaisugrilaisista. Saamelaiskulttuuri eläy vahvašti. Nuoret ollah ylpiet šiitä, jotta hyö ollah saamelaiset. Myö rikeneh panemma perintehellisie pukuja piällä emmäkä ujoštele paissa omalla kielellä. Kieli ta puku ollah identiteetin ošana. Sivilisaatijo on tullun saamelaisien mualla ta muuttan Lapin luontuo. Globaalimuajilmaššaki saamelaiset šuatih šäilyttyä oma kieli ta kulttuuri, oma erityiskuva täštä muajilmašta ta elämäštä. Saamelaini runoilija Nils- Aslak Valkeapää šano: Luonto on täynnä erilaisie kašvija ta eläimie. Ta muajilma on täynnä erilaisie kielie ta kulttuurija. Myö, saamelaiset, niämmä iččie vain ošana tätä luontuo.» Natto Varpuni
6 vienan karjala Vapua-aika» Rahvahan viisahuš Još työ että ajattele tulovaisuuvvešta, niin teilä šitä ei ni tule. John Galsworthy»»Anonssi Kaupunkin näyttelyšali. Toini viisivuotiskauši. 03.02. šuaten Karjalan taiteilijien yhissykšen jäšenien toiniarki pyhäpäivä näyttely. Ošanottajat Petroskoista, 12.00 19.00 Karhumäjeltä, Kontupohjašta, Koštamukšešta, Aunukšešta ta Segežašta. Esillä mualaukšija, piiruššukšie, veissokšie, valokuvija ta taitehkäsitöitä. ÆÆAdressi: Lenininkatu, 26 ÆÆTelefoni: 78-16-50 Näitä kirjoja luvetah šormilla Kirjašto: Karjalan šokeijenkirjaštošša piettih uuvven koškettelukirjan presentaatijo. Karjalan taitehmusejo. Onegan paletti. 10.02. šuaten Karjalan taiteilijojen vuosinäyttely. Esillä toiniarki pyhäpäivä mualaukšie, piiruššukšie, veissokšie, 10.00 18.00 taitehkäsitöitä ta videotaitehta. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Karjalan taitehmusejo. Hyvä mieliala. 17.02. šuaten Kuvataiteilija Viktorija Zorinan toiniarki pyhäpäivä (Petroskoi) näyttely. Esillä piiruššukšie, 10.00 18.00 kollaašitöitä ta objektija. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Filarmonijan yläaula. Projektit. 25.02. šuaten Slaavilaisen instituutin Petroskoin enšiarki pyhäpäivä ošašton opaštujien luonnokšien 10.00 18.00 näyttely. ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 12 ÆÆTelefoni: 76-97-06 Karjalan taitehmusejo. Hil l aisuuš muajilman yllä. 10.03. šuaten Kuvataiteilija Jevgeni Orlovin (Piiteri) toiniarki pyhäpäivä näyttely. Esillä mualaukšie ta objektija. 10.00 18.00 ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Kižin näyttelyšali. Karjalan kanšanomani venehrakennuš. 14.04. šuaten Venehkuletukšen istorijašta kertovašša enšiarki pyhäpäivä näyttelyššä esinehie Kižin musejon, 10.00 18.00 Karjalan Kanšallisen musejon ta Pol arni Odissei -musejon kokoelmista. ÆÆAdressi: Kirovin aukijo, 10a ÆÆTelefoni: 78-35-43 Uušien kirjojen presentaatijo aina järješšetäh leikkimuovošša. Kuvat otettu krbs.karelia.ru -nettišivuilta. Uuši kirja on luajittu norjalaisen kirjailijan Thorbjørn Egnerin Šeikkailuja Jolki-na-gorke mečäššä -kirjan mukah. Še on omissettu tunnetun lapšien kirjailijan 100-vuotispäivällä. Kirjan valmistamiseh ošallissuttih taiteilija Jelena F odorova, metodisti Irina Ščelupanova ta opaštaja-defektologi Jekaterina Dobrinina. Karjalan šokeijen kir - jaštošša luajitah koškettelukirjoja vuuvvešta 2002 alkuan. Kymmenen vuuvven aikana ilmešty melkein 60 ainutluatuista kirjua. Käsin luajittu koškette- Vejenalani muajilma -taktiilikirjan kuklat. lukirja on tarkotettu šokeilla ta näkövaivasilla lapšilla. Šiinä on reliefipiiruššukšet ta kohokirjaimet, kumpasih lapšet tutuššutah šormilla. Taktiilisien kirjojen erikoisuutena on še, jotta joka kirjašta on luajittu vain yksi kappaleh. Joka kirjan tärkienä ošana ollah tikutetut taikka ommelletut starinojen šankarit ta eri materiaaliloista luajitut niijen kotitalouštarvikkehet. Šeikkailuja Jolki-nagorke mečäššä -kirjan presentaatijoh, kumpani oli järješšetty leikkimuovošša, tultih internaattikoulun nro 2 alkeisluokkalaiset vanhempieh kera. Šamoin kirjašton vierahina oltih šen yštävät ta partn orit. Lapšet tuttavuššuttih kirjan šankariloih, kumpasien joukošša ollah Jänisleipuri, Rotanpoikani ta Mikkeli-repo. Hyö šuatih tietyä, mi on leipomo, mistä voipi paistua priänikköjä, mitein haisuu perčču ta kaneli, mitä myyvväh leipäkaupašša. Vielä lapšilla kerrottih, kuin Jänis-leipurin onnetoin Rotanpoikaniopaštuja viärin luki rešeptin ta paisto liikaperččuset priänikät ta kuin yštävät petettih Repo-pahanruatajua. Presentaatijon aikana lapšet šuatih kuotella iččieh leipurien roolissa. Hyö mielissäh kualittih taikinua ta luajittih priänikkäelukkoja. Lopušša kaikin šuatih maissella makeita priänikköjä ta kaččuo norjalaista tanššie. Valeri Sidorkin Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä»»anekdotti se 30 /01-3 -6-8 -7 0-1 -1-2 -9-5 -8-5 ne 31 /01-6 +4-6 -8-4 -3-5 -3-7 -8-2 -5 pi 01 /02-2 0-6 -4-1 +1 0-3 -7-4 -5-3 su 02 /02-1 -3-9 -7-2 -3-2 -4-12 -8-9 -6 py 03 /02-5 -5-12 -10-4 -6-5 -6-14 -11-12 -9 en 04 /02-5 -2-13 -11-9 -8-8 -8-15 -15-14 -12 to 05 /02-2 -3-13 -14-7 -7-7 -7-13 -14-14 -11 Ečin šukulaisie, kumpaset eletäh Turkissa, Egyptissä, Kyprokšella Täjit ta tiätät, vaštakkua! Missä työ oletta? Kiirehešti! Olen oikein ikävyštyn! yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta 1999. Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero «3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) 78 29 32; faksi: (8 142) 78 36 29 e-mail: vienankarjala@mail.ru; vienan@sampo.ru http://vienan.rkperiodika.ru Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš «Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: 185031, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo 15.00 * * * ÆÆIndeksi 84593 ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 049 ÆÆHinta 10.00 rpl
vienan karjala 7 «En kyšyn vanhem milta mitänä, onnakko konša nävin paperikukkasie, ne piti šuaha omakši. «Miula on olomašša oma kutoma koneh, onnakko še on oikein vanhanaikaini ta še pitäy panna hyväh kuntoh. Käsityö on elämänasie Persoona: Natalja Denisova on ihmini, kumpani aina on mitänih kekšimäššä ta eččimäššä uutta. «Noin kymmenen vuotta olen harraštan puvun tutkimista ta ompelomista, tuanoin rupesin tutkimah XX vuosišuan karjalaista pukuo. Ksenija buravova Natalja ei ole tottun joutavana istumah. Voit šanuo, jotta miula ihan veteli, kun šain Nataljan kiini puolekši tunniksi ta pakasin hänen kera. Kun tahtonnet luvetella kaikkie mitä tämä ihmini harraššau, ei riitä šormija. Ihmettelin, mistä Natalja poimiu šemmoista kiinnoššušta elämäh ta aikua kaiken toteuttamiseh? Mistä olet kotosin ta missä opaššuit? Olen šyntyn Kale valašša, missä kävin kouluo ta toiselta luokalta opin šuomen kieltä. Šiitä koulun jälkeh kakši vuotta elin Moskovašša, miun vanhemmat elettih šielä. Moskovašša kävin muotiompelijan ta räätälinkurššiloilla. Halusin piäššä Kevyön teollisuuvven akademijah, onnakko en onnistun. Šiitä piätin männä Petroskoih, missä opaššuin Petroskoin valtijonyliopiston šuomen kielen laitokšella. Yliopiston jälkeh pitäy luatie työvalinta, mimmoni oli šiun enšimmäini työkokemuš? Enšimmäini työkokemuš oli heti yliopiston jälkeh. Rupesin ruatamah Karjalan radijošša, valmissin uutislähetykšie ta toičči luajin ohjelmie. Tykkäsin, kun työššä voin käyttyä kieltä, še oli mukava, vaikka tuntu vaikielta. Ruavoin puolitoista vuotta radijotoimitukšešša, onnakko rahapulan takie piti erota työštä. Jatoitko šie työtä lehti mie š- alalla? Miun tuttavat Vienan Karjala-leheštä kerrottih, jotta lapšien Kipinä-leheššä on vapua työpaikka ta mie piätin, jotta voin kuotella. Olin töissä Kipinäššä vuuvvešta 2003 noin kahekšan vuotta. Enšin olin toimittajana, šiitä tulin piätoimittajakši. Tämä työ anto miula oikein yštävällisen työryhmän, šuurta kokemušta tovellisissa ihmisšuhtehissa ta äšen pedagogikašša. Työ lapšien ta lapšien kirjallisuuvven kera on mahollisuuš kaččuo muajilmua avoimešti, vilpittömäšti ta ajatella ilman mallija. Lapšuuš nytki eläy šieluššani. Nytki ikävöičen miun tyttöjä Kipinäštä ta lehen ilmapiirie. Min kera olet šiton elämäš Kipinän jälkeh? Kipinän jälkeh olin työššä Kulttuuri mi mis terijöššä. Miušta še oli šuuri elämän koulu, missä piti ruatua erilaisien ihmisien kera, kačella vaikeita kyšymykšie. Onnakko kohta ymmärrin, jotta taitoihmini ei voi ruatua valtijoviraštošša. Käsityö kokonah valtasi miut. Olen varma, jotta jokahisen pitäy luatie šitä, mitä hiän iče tykkyäy, mistä šuau tyytyväisyyttä. Yhellä šanalla pitäy ei onnissu mikänä. Voitko šanuo, jotta käsityö on šiun elämänasie? Mistä alko tämä rakkahuš? Voin šanuo! Rakkahuš käsityöh šynty jo lapšuuvveššani. Pienenä olin innoštun paperikukkasista, še oli vielä ennein kouluo. Koissa miula oltih šuuret korit, kumpaset oltih täynnä šemmosie paperikukkasie. Iče luajin näitä kukkasie, muissan, jotta ne oltih rumat ta viärät. Šiitä muamo ošti miula pahvikukkasen kaupašta, šitä piti šuorittua paperivuattieh. Še oli tosi onni. En kyšyn vanhemmilta mitänä, onnakko konša nävin paperikukkasie, ne piti šuaha omakši, nakrau Natalja. Muissatko enšimmäistä omin käsin ommeltuo pukuo tai mekkuo? Kun täytin kahekšan vuotta miula šyntymäpäiväkši lahjotettih kaunehen šakšalaisen kukkasen. Mie rupesin ompelomah šillä pukuja, pienie mekkoja. Otin erilaisie kankahie koissa, konša ämmö ei nähnyn. Ämmö ei antan miula leikata kankahie tyhjäh, ajatteli, jotta mie kaiken piluan. Yläluokilla kävin leikkuu-ta ompelukurššiloissa ta ompelin enšimmäisen liivin, šilloin ämmöltäki šain korkien arvošanan ta šamoin luvan käyttyä vanhoja kanhakie koissa. Yliopistošša Natalja ei ole tottun istuo kiät rississä. Kuva: Pavel Skopets. opaštuossa aina ompelin, konša oli vapua aika. Onko kutomini vielä yksi šiun harraššuš? Vuotena 2005 ihan šattumalta šain tietyä yštävältä, jotta Rovestnikstudijošša Krupskajankavulla aletah kutomiskurššit, missä jokahini voit kuotella voimieh täššä käsityöššä. Opaštajana oli Tatjana F odorova, kumpani koko elämän harraštau kutomista. Šilloin mie piätin, jotta haluon kutuo, vaikka en tietän kuvonnašta mitänä. Še oli lisäkoulutukšen kuršši, missä kävin kakši vuotta. Konša lopetin kurššin, niin šain nellännen palkkaušluokan kutojan sertifikatin. Šiitä Tatjana Vasiljevna mäni eläkkehellä ta myö entiset kurššilaiset järještimä Krosno-studijon Perintehellisien käsitöijen keškukšešša. Keräytymä, kutoma, järještimä näyttelyjä, vaihtoma kokemušta ta uušie ajatukšie. Miula on olomašša oma kutomakoneh, onnakko še on oikein vanhanaikaini ta še pitäy panna hyväh kuntoh. Ajattelen, jotta kohta voin ruatua omallaki kutomakonehella. Nyt luajin kutomista tiälä, keškukšešša. Tiijän, jotta šiula on vielä yksi šuuri harraššuš, kanšallisen puvun entisöimini. Mistä tämä kiinnoššuš alko? Tutuštumini roolileikkien muajilmah oli miula uutena vaihiena. Miula ehotettih ommella istorijallisie pukuja yhtä leikkie varten. Še oli leikki keškiajan mukah, mih tarvittih karjalaisie pukuja. Rupesin tutkimah puvun istorijua, erikoisuukšie, pienie pikkušeikkoja. Enkä huomannun, kuin kohta šyvennyin karjalaisen puvun teemah. Enšimmäini leikki oli vuotena 2003 ta noin kymmenen vuotta olen harraštan puvun tutkimista ta ompelomista, tuanoin rupesin tutkimah XX vuosišuan karjalaista pukuo. Nävin netissä šiun valokuvie Skål-klubista, oletko šie šen ošallistuja? Olen yksi johtajista Skål-istorijallisen rekonstruoinnin klubissa. Klubi täytti šeiččemen vuotta 26. pakkaiskuuta. Klubissa olin enšimmäiseštä vuuvvešta, milma kučuttih yštävät. Olemma ikäh kuin pereh, aina luajimma kaikki yheššä, emmä riitele. Ošallistuma erilaisih festivaliloih ympäri Karjalua ta muissa kaupunkiloissa. Šen lisäkši otamma ošua Petroskoin toimehpitoloih, esimerkikši Musejoyö-aktijoh. Tutkimma pukuo, elämäntapoja ta viikinkien kulttuurie. Karjalaiset, slaavit, skandinavit, oikein šuuri aihe. Heti ilmešty äijän yštävie koko Venäjältä. Šiula on monta hommua, mitein šie kerkiet kaikki? Rikeneh en kerkie mitänä. Ympärillä aina tapahtuu mitänih uutta ta mukavua. Toičči iče ečin šeikkailuja, toičči ne lyövetäh milma. Šen lisäkši tykkyän vielä matkuštua, erityisešti pohjoseh. Murmansk, Hibini, Vienan- ta Barentsovomeret ollah miun lempipaikat. Yštävät, teltta ta reppu ollah mieleštäni paraš loma. Mitä ompelet nyt? Nyt miun luvettelošša on 15-20 pykälyä. Šuurin oša niistä koškou istoriallista pukuo. Ompelu ta kutomini. Monet tilatah pukuja, mekkoja. Työtä aina riittäy. Ihmini, kumpani on oman elämäntaipalehen ta merkitykšen ečošša, voiko šanuo näin šiušta? Oletko löytän šen, mitä ečit? Aika näyttäy, löysin vai en. Ihmisen ei pie piettyö. Pitäy aina kehittyä omie neroja. Muitein šielu kuolou. Piäasie on ymmärtyä mitä šie tovella haluot, kaikki muu on kuorija. Mie iče olen šemmoni ketterä ihmini, en voi istuo yhellä paikalla pitälti. Vet šanotah, jotta kerran viiješšä vuuvvešša pitäy vaihtua työpaikkua. Olen šamua mieltä. En voi kuvitella, mitein ihmiset ruatah šamua työtä 20 vuotta. Ajattelen, jotta tällä tavoin voit palua šiämeštä. Šuunnitelmissa on pukujen ompelomini ta toisien ihmisien opaštamini.
8 vienan karjala Tortilla-ämmön viisahukšie Terveh, lapšet! Alko talven kolmaš kuukauši. Šen karjalankielistä nimie šelittäy rahvahan šananpolvi: Tuiskukuulla on kakši yštävyä: tuisku ta purku. Šuomešša kuukauven kaunis helmikuu-nimi tarkottau helmijä muissuttavie jiävytettyjä pisarija. Venyähen fevral -nimi tuli latinalaisešta februārius mēnsis ( puhaššuškuukauši ). Čekin kieleššä tuiskukuu on únor (šanoista painuo yheššä ), ukrainan l uti ( šiälitöin ), horvatin veljača ( mahtava ), liettuan vasaris ( aikani ), turkin kieleššä kuukauvella on Şubat-nimi (siiriläiseštä šuovatta ).»»Lapšen šuušta Punukka kyšyy šokolatie. Ämmö antau hänellä palasen valkieta šokolatie. Punukka nuolou šitä ta šanou: En taho tätä. Tahon šokolatišokolatie. Muamon tuttava šai lapšen. Muamo kävi kaččomah häntä šynnytyšlaitokšešša ta kertou pienellä tyttärelläh nännilapšešta. Šuattauko hiän kävellä? kyšyy tytär. Hiän vielä ei šuata mitänä. Hiän vain makuau. Šiitä hiän opaštuu noštamah piätä, šiitä istumah, šiitä ryömimäh, šiitä šeisomah ta vašta šen jälkeh kävelömäh. Niin ne lapšet pikkuhil l ua kašvetahki, viisahannäkösenä piättäy tytär. Kačo, kuin kaunehet eriväriset ilmapallot! Erikakšiväriset ilmapallot, tarkentau tyttö. Keltaset ta ruškiet.»»oletko kuullun? Lumineitoni Nimi mieštä ei riko Kazahstanin eläjä Almagul Raihan šai pojan uuvvenvuuvven yönä ta anto hänellä Jolka (Kuuši) -nimen! Almagul on varma, jotta tämä nimi, kumpani merkiččöy uuvvenvuuvven pruasniekan tärkeintä simvolie, tuou pojan elämäh onnie ta lykkyö. Jolkapoika on Raihanin perehen toini lapši. Puolitoista vuotta takaperin Almagul (kumpasen nimi kazahin kieleššä tarkottau omenan kukka ) šai tytön, kumpasella vanhemmat annettih perintehellisen kazahin nimen. Muajilman kaikissa maissa löytyy šemmosie vanhempie, kumpaset annetah lapšillah kummallisie nimijä. Niin, Venäjällä viime kymmenen vuuvven aikana oli rekisteröity šemmosie mukavie poikien nimijä: Salat Latuk, Del fin, Sever, Veter, Aviadispetčer, Vedagor, Angel, Svetozar, L udamir, Okean, Aladdin, Geroi, Tsar, Lukeri, Krišna, Edem, Dobromisl, Neron, Prints, Korol. Tyttöjen kešen niise löytyy kummallisie nimijä: Žuža, Rossija, T ulpan, Luna, Millianera, Vol a, Privatizatsija, Kleopatra, Zabava, Zoluška, Almaza, R abina, Tsaritsa, Ofelija, Niva, Izumruda.»»Venäläini starina Šivun ainehiston valmisti: Maikki Spitsina Oltih ta elettih ukko ta akka. Hyvin elettih, šovušša. Ka oli heilä yksi šuru ei ollun lapšie. Tuli lumini talvi, kašvettih lumikinokšet. Lapšet juoštih pihalla leikkimäh, a ukko ta akka kačotah ikkunašta ta omašta kor ašta ajatellah. Akka hoi, šanou ukko, luatikka myö ičellä tytön lumešta! Akka šuoštu. Pani ukko lakin piähä, mäntih hyö pihalla ta ruvettih lumityttyö luatimah. Hyö vieretettih lumipallon, luajittih šiih kiät ta jalat, ylähäkši lumipiän ašetettih. Ukko luati nenän, šuun. Kačotah ka Lumineitosella huulet rušottih, šilmät avauhuttih. Kaččou hiän ukkoh ta akkah ta muhiu. Šiitä puhaštautu lumešta ta tuli lumikinokšešta elävä tyttö. Ukko ta akka ihaššuttih, vietih tytön taloh. Lumineitoni ruttoh kašvo ta joka paivä tuli kaunehemmakši. Hiän oli valkienahkani, kuin lumi, pitkä kašša oli vyötäröh šuaten, vain poškissa ei ollun yhtänä värie. Ukko ta akka oikein tykättih tytärtä. Hiän kašvo viisahakši ta vesseläkši, oli hyväntahtoni ta yštävällini. Joka ruato luistu Lumineitosen käsissä, a konša hiän laulo, niin kaikin kuunneltih šuu auki. Talvi loppu. Alko paistua kevätpäiväni, pälvilöissä ilmešty vihrie ruoho, joka paikašša vičerrettih linnut. A Lumineitoni tuli šurullisekši. Mitä šiula tapahtu, tyttöseni? kyšy ukko. Mitä olet niin šurullisen näköni? Oletko šie terveh? Pappaseni, muamoseni, mie olen terveh, vaštasi tyttö. Viimeni lumi šuli, kukat alettih kukkie. A Lumineitoni päivä päiväštä tuli vain šurullisemmakši ta šurullisemmakši. Hiän peitteliyty päiväseštä, ečči pimeitä ta viluja paikkoja. Kerran tuli mušta pilvi ta alko šatua ruahta. Lumineitoni ihaštu ta juoksi pihalla. A konša tuaš ilmešty päiväni ta rakehet šulettih, neičyt itki niin, puitto hänellä velli ois kuollun. Kevyän jälkeh tuli kešä. Tytöt šuoriuvuttih kävelyllä meččäh ta kučuttih matkah Lumineitoista: Läkkä meijän kera, Lumineitoni, laulamah ta tanššimah meččäh! Lumineitoni ei tahton männä, ka akka šano hänellä: Mäne, tyttöseni, yštävien kera! Tytöt tultih meččäh. Hyö kerättih kukkija, luajittih šeppelijä, laulettih ta pyörittih piirileikkie. Vain yksi Lumineitoni oli šurullini. Konša hämärty, tytöt luajittih šuuren ropivon ta ruvettih hyppimäh šen piäličči. Lumineitoni oli viimesenä. Juoksi hiän ropivon luokši, hyppäsi tulen piäličči ta šuli, muuttu valkiekši pilvekši. Kiännyttih tytöt, ka Lumineitoista ei ni ole. Hyö pitälti kučuttih neitoista, ka kuultih vaštah vain kaikuo. Kiänti: Maikki Spitsina