TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi JANAKKALAN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-23 Toimintakertomus 24-26 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 27 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 28-37 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 38-59 Liitetiedot 60-70 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 71 Hallituksen allekirjoitus 71 Hallintoneuvoston lausunto 71 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(23) 1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vähittäispankkitoiminnan kannalta yleinen talous- ja korkoympäristö oli vuonna 2013 haasteellinen. Korkoelvytys jatkui ja markkinakorot pysyivät erittäin alhaisina koko vuoden. Yleistä talouskehitystä on kuvattu tarkemmin seuraavalla sivulla. Suomi elää parhaillaan rauhanajan pisintä laskukautta. Nykylama on kestänyt jo nyt kauemmin kuin 90-luvun alun lama. Matalasuhdanne näyttää kestävän 9 vuotta, sillä talouskuoppa täyttynee vasta vuonna 2016, jolloin bruttokansatuote palautuu ennusteiden mukaan vuotta 2008 edeltävälle tasolle Janakkalassa talouden rattaat pyörivät kohtuullisen hyvin, joskin edellä mainitut matalasuhdanteen ilmiöt heijastuivat tännekin. Työllisyys on säilynyt kohtuullisena, tosin nuorisotyöttömyys on kasvava ongelma. Yritysten investoinnit ovat normaalia vähäisemmät, mutta muutoin paikallisten yritykset ovat säilyttäneet toimintakykynsä, mikä on arvokasta tässä suhdannetilanteessa. Maatiloilla oli merkittävän paljon sukupolvenvaihdoksia, mikä luo tulevaisuuden uskoa maatalouteen. Kunnan asukasluku on supistunut kaksi vuotta peräkkäin. Suurempaan synkistelyyn ei kuitenkaan ole tarvetta. Kehitystä arvioitaessa on kuitenkin hyvä todeta yleisen talous- ja korkoympäristön realiteetit. Matalasuhdanteen pyörteissä toimintaympäristömme ja asiakaskuntamme on pärjännyt kohtalaisen hyvin. Talouskehityksen taivaalla pilvet alkavat rakoilla, vaikkakin talouskasvu on edelleen verkkaista. Se näyttää kuitenkin elpyvän viennin piristyessä. Tästä huolimatta taloustilannetta ei tänäkään vuonna voi kuvailla hyväksi ja kasvu on haurasta. Odotukset ovat yleisesti kuitenkin niin matalalla, että pienikin elpyminen merkitsee myönteisiä yllätyksiä kuluvan vuoden aikana. Lyhyiden korkojen osalta näkymät ovat vakaat. Euroopan keskuspankki näyttää pitävän toimillaan euribor-korot matalalla. Kohtuullinen OP-vuosi Näissä olosuhteissa pankin liiketoiminnan kehitys on kohtuullisen hyvä. Volyymit kasvoivat yleisen markkinakasvun tahtiin niin rahoituspalveluissa kuin asiakasvaroissa talletuksia lukuun ottamatta, osittain jopa nopeamminkin. Toiminnallisesti vuosi oli aktiivinen. Uusien asiakassuhteita solmittiin yli 500. Yhteisten pankki- ja vakuutusasiakkaiden määrä samoin kuin pankki- ja vakuutuspalvelut keskittäneiden asiakkaiden määrän kasvu jatkui vahvana. Vakuutuspalveluissa etenimme jälleen kaikilla rintamilla. Kilpailutilanne ei ole todellakaan viime vuosina helpottunut paikallisesti eikä maakunnallisesti, joten näistä tuloksista voimme kaikki iloita. Vakavaraisuus säilyi vahvana, vaikkakin vakavaraisuussuhde aleni hetkellisesti vuoden vaihteessa 42,3 prosenttiin. Vakavaraisuus lasketaan omien varojen ja riskipainotetun taseen suhdelukuna, jonka molempiin osatekijöihin uudet säädökset vaikuttavat. Laskentatavan muutoksen johdosta vakavaraisuus aleni vuoden vaihteessa, mutta palautuu takaisin ja vahvistuu entisestään johtuen vuoden 2014 alusta voimaan tulleesta Basel I- lattiasääntöä koskevasta muutoksesta. Olennaista on tietää se, että vakavaraisuussäädösten tiukentuessa pankkimme vakavaraisuus on erittäin vahva ja on jatkossa entistä merkittävämpi kilpailuetu. OP-bonuksia maksettiin omistajajäsenille uusi ennätyssumma eli yli 1,2 miljoonaa euroa. Bonusoikaistuna liikevoitto oli 2,6 miljoonaa euroa ja se pieneni edellisvuodesta 17 prosenttia. Bonusoikaistuna liikevoitto on vertailukelpoisempi suhteessa toimialaan. Nollaa hipovien markkinakorkojen myötä korkokate kapeni 21 prosenttia, mutta sitä paikkasi muiden kuin korkotuottojen vahva kasvu. Muut kuin korkokulut säilyivät edellisvuoden tasolla uudesta pankkiverosta huolimatta. Pankin hallintokulut supistuivat kaksi prosenttia. Riskienhallinta onnistui hyvin niin luotto- kuin muidenkin riskien osalta. Uudet finanssialan sääntelymääräykset lisäsivät viime vuonna ja tulevat jatkossakin lisäämään hallinnollista työtä ja kustannuksia. Samanaikaiset edustajistovaalit Janakkalan Osuuspankki sai uuden 36-jäsenisen edustajiston 4. 17.11. pidetyssä vaalissa. Ehdokkaina oli 122 henkilöä. Uutta vaaleissa oli niiden valtakunnallisen samanaikaisuuden lisäksi mahdollisuus äänestää sähköisesti internetissä tai perinteiseen tapaan postitse. Nettiäänestystä käytti 30 prosenttia äänestäjistä. Äänestysaktiivisuus oli 38,2 prosenttia, joka ei noussut edellisvaalien tasolle. Vuoden 2007 vaalissa äänioikeuttaan käytti 46,2 prosenttia ja vuoden 2003 vaalissa 45,9 prosenttia jäsenistä. Äänestysprosenttien keskiarvo muissa samanaikaisissa vaaleissa oli nyt 34. Kilpailutilanne muuttuu Kilpailutilanne on muuttunut viime vuosina monin tavoin. Pankki- ja vakuutusliiketoiminta on yhdistynyt samoihin toimijoihin. Ansaintalogiikka on muuttunut ja tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Uusi finanssialan sääntely on johtanut rakenteellisiin muutoksiin. Kilpailijat ovat tiivistämässä ryhmärakennettaan. Maakunnan
2 2 osuuspankkien kohdalla tapahtui myös muutos, sillä viime vuonna syntyi maakuntaan neljän naapuriosuuspankin yhdistyessä uusi alueosuuspankki. Asiasta tehtiin seikkaperäinen selvitys. Edustajiston kokouksen 14.5.2013 päätöksen mukaisesti Janakkalan Osuuspankki jatkaa ja sitä kehitetään itsenäisenä osuuspankkina osana vahvaa OP-Pohjola ryhmää. Viime vuosi oli olosuhteiltaan haastava, välillä dramaattinenkin, mutta toiminnallisesti hyvin aktiivinen. Pankin perustarkoitus on jo 96 vuotta on ollut toimintamme ohjenuora ja on sitä edelleen edistää asiakkaiden, omistajajäsenten ja toimintaympäristön taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Esitän omasta ja koko henkilökunnan puolesta parhaimmat kiitokset asiakkaille, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta. Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla ja täyttää vaativan perustehtävämme myös jatkossa. Yhteistyöterveisin Vesa Lehikoinen toimitusjohtaja HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Janakkalan Osuuspankin liikevoitto vuodelta 2013 oli 1352 tuhatta euroa. OP-Bonuksia maksettiin omistajajäsenille 1.221 tuhatta euroa, joten bonusoikaistu liikevoitto oli 2.573 tuhatta euroa. Liikevoiton supistuminen vuoteen 2012 oli ennakoitavissa, koska toteutunut markkinakorkotaso oli selvästi alempi kuin vuonna 2012. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta lähes 21 prosenttia. Korkokatteen supistumista onnistuttiin kuitenkin paikkaamaan kasvaneilla palkkiotuotoilla ja kuluja vähentämällä. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat 853 tuhatta euroa ja tukivat liikevoittoa merkittävässä määrin kuten edeltävinä vuosinakin. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista säilyivät matalalla tasolla ja jopa supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakasvarat kasvoivat noin prosentin ja rahoitustoiminta 4,1 prosenttia. Vakavaraisuus säilyi erittäin vahvana. Muutokset vakavaraisuuden tunnusluvussa verrattuna vuoteen 2012 johtuvat tunnusluvun laskentasääntöjen muutoksista. Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 352 1 933-30,1 % Kulujen suhde tuottoihin, % 79,8 72,9 6,9 %-yks. Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,8 2,8-1,0 % -yks. Vakavaraisuussuhde, % 42,3 46,1-3,8 %-yks. Henkilöstö keskimäärin 50 50 0 henkilöä Jäsenet 10 659 10 585 74 jäsentä OP-Pohjola-ryhmä Janakkalan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä.
3 3 Toimintaympäristö Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja sijoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Alkuvuonna 2013 oli vireillä hanke, jossa Hauhon Osuuspankki, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, Janakkalan Osuuspankki, Lopen Osuuspankki ja Riihimäen Seudun Osuuspankki selvittävät yhdistymistä Etelä-Hämeen Osuuspankiksi. Selvitystyötä käsiteltiin sen edistyessä perusteellisesti pankin hallintoelimissä ja kaikille avoimissa info- ja keskustelutilaisuuksissa. Hallitus katsoi, että näin merkittävässä maakunnalliseen osuuspankkirakenteeseen vaikuttavassa asiassa Janakkalan Osuuspankin tulee olla mukana selvitysvaiheessa. Selvitystyön jälkeen hanke eteni päätöksentekovaiheeseen Janakkalan Osuuspankin ylimääräisessä edustajiston kokouksessa 14.5.2013, jossa hanke hylättiin äänestyksen jälkeen määrävähemmistöpäätöksellä äänin 23 yhdistymisen puolesta ja 13 yhdistymistä vastaan. Janakkalan Osuuspankin osalta asia tuli loppuun käsitellyksi em. edustajiston päätöksellä ja se merkitsee sitä, että Janakkalan Osuuspankki jatkaa toimintaansa ja sitä kehitetään itsenäisenä osuuspankkina osana vahvaa OP- Pohjola -ryhmää. Naapuriosuuspankit jatkoivat keskenään yhdistymishankettaan ja yhdistyivät uudeksi Etelä-Hämeen Osuuspankiksi, joka aloitti toimintansa 1.1.2014. Janakkalan Osuuspankki sai uuden edustajiston 4. 17.11. pidetyssä posti- ja nettivaalissa. Ehdokkaina oli 122 henkilöä, joista valittiin 36 jäseninen edustajisto. Edustajistovaalissa käytetään suhteellista vaalitapaa, jossa ehdokaslistojen määrää ei ole rajoitettu. Tällä kertaa vaalissa oli kaksi ehdokaslistaa. A-tunnuksella olevalta listalta tuli valituksi 20 ja B-tunnuksella olevalta listalta 16 edustajiston jäsentä äänimäärien suhteessa. Annettuja ääniä oli 4020. A-lista sai 2178 ääntä ja B-lista 1842 ääntä. Aiempaa edustajistokokemusta valituista on 16:lla ja uusia edustajiston jäseniä on 20 henkilöä.
4 4 Uutta vaaleissa oli niiden valtakunnallisen samanaikaisuuden lisäksi mahdollisuus äänestää sähköisesti internetissä tai perinteiseen tapaan postitse. Nettiäänestystä käytti 30 prosenttia äänestäjistä. Äänestysaktiivisuus oli 38,2 prosenttia, joka ei noussut edellisvaalien tasolle. Vuoden 2007 vaalissa äänioikeuttaan käytti 46,2 prosenttia ja vuoden 2003 vaalissa 45,9 prosenttia jäsenistä. Äänestysprosenttien keskiarvo muissa samanaikaisissa vaaleissa oli nyt 34, joten Janakkalan Osuuspankissa äänestysaktiivisuus oli jonkin verran parempi. Parhaimmat onnittelut vaalimenestyksestä uuden edustajiston jäsenille! Samalla kiitämme kaikkia vaaleissa mukana olleita ehdokkaita. Kaikille heille, joiden osalta edustajistotyö päättyi, esitämme kiitoksemme siitä työstä, jota he ovat tehneet edustajistossa asiakkaittemme, omistajajäsentemme ja koko osuuspankkiyhteisömme hyväksi. Janakkalan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Janakkalan Osuuspankilla on yhteensä 17 tytäryhtiötä ja 3 osakkuusyhtiötä joko välittömässä tai välillisessä omistuksessa. Näistä yhtiöistä omaa henkilökuntaa on ainoastaan Janakkalan OP- Kiinteistökeskus Oy:llä ja sen taseen loppusumma 31.12.2013 oli 449 tuhatta euroa. Muista tytärja osakkuusyhtiöistä suurin oli Kiinteistö Oy Tervakosken Liikekeskus, jonka taseen loppusumma 31.12.2013 oli 1.468 tuhatta euroa. Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu, koska suurimman tytär- ja osakkuusyhtiön taseen loppusumma on alle 1 prosentin Janakkalan Osuuspankin taseen loppusummasta. Kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden taseiden loppusummien yhteismäärä ei myöskään ylitä 5 prosenttia Janakkalan Osuuspankin taseen loppusummasta. Koska konsernitilinpäätös ei olennaisesti poikkeaisi emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa konsolidoimattoman tilinpäätöksen perusteella eli toimintakertomuksessa käsitellään pankin toimintaa pankin tilinpäätöksen perusteella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Janakkalan Osuuspankilla ei ole ollut muita olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen kuin vakavaraisuuslaskentaan olennaisesti vaikuttava Basel I lattiasääntöä koskeva muutos. Basel I lattiasääntö poistuu 1.1.2014 omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitasoa määrittäväksi lattiaksi. Tämä parantaa pankin vakavaraisuussuhdetta merkittävästi, mikäli muut tekijät eivät muutu. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu seuraavassa taulukossa.
5 5 Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 3 490 4 412-20,9 4 893 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 853 920-7,2 906 Palkkiotuotot, netto 1 781 1 402 27 1 502 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 220 254-13,3-117 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 13 5 150,3 13 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 112 94 19,7 115 Liiketoiminnan muut tuotot 387 405-4,5 355 Yhteensä 3 367 3 080 9,3 2 773 Tuotot yhteensä 6 857 7 492-8,5 7 665 Kulut Henkilöstökulut 2 562 2 635-2,8 2 496 Muut hallintokulut 1 711 1 735-1,4 1 808 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 267 282-5,4 297 Liiketoiminnan muut kulut 932 813 14,6 985 Kulut yhteensä 5 472 5 465 0,1 5 586 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 33 94-64,6 64 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 352 1 933-30,1 2 016 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat lähes vertailukauden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat merkittävästi. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotto oli positiivinen johtuen suotuisasta kurssikehityksestä. Kulut olivat vertailukauden tasolla pankkiverosta huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet, Pankkivero oli 145 tuhatta euroa. Palkkiot kasvoivat useilta keskeisiltä liiketoiminnan alueilta kuten luotonannosta, maksuliikkeestä, arvopapereiden välityksestä ja vakuutusten välityksestä. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi 2,9 % edellisvuodesta. OP-Bonusten määrä oli 1.221 tuhatta euroa. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OPbonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 36 34 8,3 Luotonannosta 757 683 10,9 Maksuliikkeestä 740 648 14,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 340 150 126 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 241 243-1 Takauksista 29 31-8,2 Vakuutusten välityksestä 855 706 21,1 Muut 254 350-27,3 Yhteensä 3 253 2 845 14,3 OP-bonukset -1 221-1 187 2,9 Palkkiotuotot yhteensä 2 032 1 658 22,5 Palkkiokulut 251 257-2,2 Palkkiotuotot, netto 1 781 1 402 27
6 6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 198 184 7,4 Vähennykset -164-90 83,1 Arvonalentumisten nettomäärä 33 94-64,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 326 638 313 318 4,3 309 033 Luotot 277 334 259 075 7 240 287 Saamistodistukset 200 201-0,5 266 Osakkeet ja osuudet 23 063 21 028 9,7 18 553 Talletukset 235 480 243 849-3,4 240 000 Oma pääoma 55 850 53 678 4 51 246 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 19 864 20 332-2,3 19 572 Antolainauksen kehitys Taseen keskeisimmistä eristä volyymit kasvoivat luottopuolella. Poikkeuksellisen matalana jatkunut korkotaso ja riskittömien korkosijoitusten negatiivinen reaalituotto houkutteli sijoittajia hakemaan positiivista tuottoa riskillisistä sijoituskohteista, kuten osake- ja yhdistelmärahastoista, sijoitusvakuutuksista ja osakkeista. Edellä mainitun johdosta talletuskanta supistui hieman, vaikka talletukset edelleen säilyivät suosittuna sijoituskohteena pääomaturvaa arvostavien asiakkaiden keskuudessa. Uusia luottoja omasta taseesta myönnettiin vuoden aikana 62.015 tuhatta euroa eli 10.471 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. OP-Asuntoluottopankin taseesta myönnetyt luotot huomioon ottaen uusien myönnettyjen luottojen määrä väheni 8.493 tuhatta euroa. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 277.334 tuhatta euroa (259.075 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP- Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 586 1 333 19 Nollakorkoiset saamiset 9 7 17,6 Yhteensä 1 594 1 340 19 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,6 0,5 0,1 Järjestämättömät luotot ml. OPA-luotot olivat 0,49 % luotto- ja takauskannasta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
7 7 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 3 988 4 194 Prosenttia taseesta 1,2 1,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 446 2 412 Prosenttia taseesta 0,7 0,8 Käypä arvo 3 364 3 376 Nettotuotto, % 8,9 9,2 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 6 435 6 606 Prosenttia taseesta 2,0 2,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 70 tuhatta euroa. Tilikauden aikana remontoitiin Turengin konttorin ilmastointilaitteistoja. Remontti oli vuoden lopussa viimeistelytöiden osalta kesken ja näkyy kirjanpidossa keskeneräisenä rakennushankkeena. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 1.979 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 256 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 151 tuhatta euroa. Tilikauden aikana ostettiin sijoituskiinteistöjen osakkeita kirjanpitoarvoltaan 115 tuhatta euroa.
8 8 Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 17.499 tuhatta euroa (24.389). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 11.498 tuhatta euroa (11.498). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrässä suurimman erän muodostaa sijoitukset Pohjola Pankki Oyj:n osakkeisiin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 286 tuhatta euroa oli 34 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui pankkiturvallisuuteen liittyvien laitteistojen hankinnoista ja uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 82 766 83 236-0,6 Säästämistilit 42 436 56 736-25,2 Sijoittamistilit 109 924 103 623 6,1 Valuuttatalletukset 369 260 41,9 Yhteensä 235 480 243 849-3,4 Muut velat 330 403-18,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 235 810 244 252-3,5 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 21.213 tuhanteen euroon (1.915). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla eli pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja ei ole. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma aleni 2,7 prosenttia 7.766 tuhanteen euroon (7.982). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1.098 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 6.668 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 105.091,28 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 4,0 prosenttia 55.850 tuhanteen euroon (53.678). Luottotappiovarausta kasvatettiin 465 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää.
9 9 Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 55 850 53 678 Käyvän arvon rahasto -4 556-2 859 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 7735 6 949 Palautettavat osuuspääomat -16-18 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -102-105 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 232-1 787 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 57 679 55 857 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 57 679 55 857 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 4 556 2 859 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 232-1 787 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 3 324 1 072 Omat varat yhteensä 61 004 56 929 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä
10 10 muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut - 1 Yritysvastuut 41 29 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 2 236 2 076 Vähittäisvastuut 2) 1 958 3 741 Kiinteistövakuudelliset 1 362 3 085 Muut 596 656 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1 992 1 842 PD/LGD-menetelmä 1 668 1 507 Yksinkertainen menetelmä 324 335 Pääomasijoitukset 78 98 Pörssilistatut sijoitukset 1 1 Muut 245 236 Muut erät 539 544 Luottoriski yhteensä 6 767 8 234 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 976 1 033 Muut omien varojen vaatimukset 4) 3 789 618 Yhteensä 11 531 9 885 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 61 004 56 929 Ensisijaiset omat varat 57 679 55 857 Omien varojen vaatimus 11 531 9 885 Vakavaraisuussuhde, % 42,3 46,1 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 40,0 45,2 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia.
11 11 Vakavaraisuuden laskentakehikossa tapahtui muutoksia sekä omien varojen että riskipainotetun taseen osalta. Vakavaraisuusprosentti laski 46,1 prosentista 42,3 prosenttiin. Laskentasääntöjen muutoksen vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia. Tosiasiallisesti vakavaraisuus säilyi erittäin vahvana ja muutos johtui laskentasääntöjen muutoksista. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia
12 12 sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,8 2,8 3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,5 0,6 Omavaraisuusaste, % 19,3 19,4 18,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 79,8 72,9 72,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta
13 13 laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 17,4 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla ei ollut sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylittäisi 10 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 33 tuhatta euroa eli 0,0 prosenttia luottoja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin
14 14 Likviditeettiriski Markkinariskit järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,6 prosenttia taseessa olevasta luotto- ja takauskannasta ( OPA-luotot mukaan lukien 0,5 %). Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 88 prosenttia vuokrattuna.
15 15 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 8,9 prosenttia eli hieman edellisvuotista alhaisempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi aluekonttori Tervakoskella. Turengin konttorissa on kaksi käteisen nostoon tarkoitettua Otto. käteisautomaattia sekä kaksi Internetasiakaspäätettä. Tervakosken konttorissa on Otto. käteisautomaatti ja Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 74 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 10.659. Jäsenmäärän lisäys johtui keskittämiseduista ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet
16 16 saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Henkilöstön määrä pysyi vuoden 2013 aikana suunnilleen samalla tasolla kuin edeltävänäkin vuonna. Henkilöstön määrä oli tilikauden päättyessä 49. Henkilöstö keskimäärin luku on 50, johon vaikuttaa mm. kesäapulaiset. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Janakkalan Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 32 ja enintään 46 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 36. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: