PÄÄTÖS Ailakinkatu 17, PL 110 Pvm 28.7.2009 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro KSU-2008-Y-368/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta Ahjomäen puhtaiden ylijäämämaiden maankaatopaikan toiminnalle ja kaatopaikan maisemoinnille. LUVAN HAKIJA Multian kunnan tekninen osasto Multiantie 3 42600 MULTIA Yhteyshenkilö: Timo Ylinen p. 040 3016 221 timo.ylinen@multia.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maankaatopaikka sijaitsee Multian kunnan (495) Ahjomäen kylässä (403) Multian kunnan omistamilla kiinteistöillä Vainionpää (RN:o 3:390) ja Ahjomäki (RN:o 14:166). Alueelle vastaanotetaan puhdasta ylijäämämaata. Lisäksi alueen reunalla varastoidaan puutarhajätteitä, risuja ja puuainesosia sekä haketetaan niitä tarpeen mukaan. Alue toimii myös putkilinjojen rakentamisesta ylimääräisiksi vapautuvien maamassojen ja kunnan omistamien rakennusmateriaalien välivarastopaikkana sekä talvisin puhtaan lumen kaatopaikkana. Toiminta tullaan päättämään esitetyn mukaisesti maankaatopaikan täyttöalan loppuessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Luvan hakemisen perusteena on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12a perusteella alueellinen ympäristökeskus, koska kyseessä on kaatopaikkatoiminta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus tuli vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 22.12.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on toiminut kunnan maankaatopaikkana 1980-luvulta alkaen. Maankaatopaikkatoiminnalle ei ole aiempia ympäristö- tms. lupia tai sopimuksia. Kaatopaikka-alue on kunnan asemakaavassa merkitty TY-merkinnällä (ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien
2 teollisuusrakennusten korttelialue). Alueesta osa on kaavatien pohjaksi varatulla alueella. Keski-Suomen maakuntakaavassa alueella ei ole merkintää. Maankaatopaikan valmistumisen jälkeinen tilanne tukee kaavoituksen toteutumista. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ahjomäen maankaatopaikka sijaitsee Multian keskustan läheisyydessä noin kilometrin sen koillispuolella. Alueen ympäristössä on metsää, teollisuusyrityksiä ja asutusta. Maankaatopaikan pohjoispuolella noin 250 metrin etäisyydellä on maantie 627. Lähin asutus sijoittuu noin 300 metriä maankaatopaikan länsipuolelle teollisuusalueen taakse. Lähin yritys on noin 60 metrin päässä täyttöalueen reunasta sijaitseva autopurkamo (Ahjotie 8). Alueen pohjois- ja länsipuolella on lähinnä metsää. Alueen maaperä on hienon hiesukerroksen jälkeen kiviä ja lohkareita sisältävää hiesua, joka muuttuu kalliopinnassa silttisemmäksi. Kallion pinta vaihtelee alueella pääsääntöisesti 1,5 3,3 metrin välillä. Maaperän laatua on havainnoitu kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Kaatopaikka-alue sijoittuu jyrkästi laskevaan maastoon, jossa korkeus alueen luoteisreunalla on +155 m (N60) ja täyttösuunnassa alueen itäreunalla alimmillaan +144 m (N60). Kaatopaikkaa lähin vesistö on alueen länsipuolella noin 300 metrin etäisyydellä virtaava Pietilänjoki, joka johtaa Uitamojärvestä Sinervä nimiseen järveen. Sinervän rantaan on maankaatopaikalta lähimmillään noin 450 metriä. Alueen länsipuolella on myös pieni Matolampi noin 500 metrin päässä, mutta se jää maastollisesti mäen taakse. Kaatopaikka-alue kuuluu Multianjärvien-Sinervän lähialueeseen (35.672). Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue, Kirkkoranta (0949501, I-luokka) sijaitsee lähimmillään noin 800 metrin päässä alueen länsipuolella. Multian kunnan vedenottamo sijaitsee noin 1,1 kilometrin päässä alueelta. Yleiskuvaus toiminnasta Läjitystoiminta on aloitettu 1980-luvulla alueen lounaisosan puoleiselta reunalta, jonne on kulku Kisällinkujan kautta. Läjitys eteläpuoliskolta on väliaikaisesti päätetty ja jatkettu alueen pohjois-osasta Ahjomäen kautta tapahtuvana. Maankaatopaikalle on tarkoitus sijoittaa täyttömaita vielä noin 67 000 m 3. Alueelle sijoitetaan vain puhtaita maamassoja, joita muodostuu lähinnä kunnan infra- ja talonrakennustyömailta. Maaainesten puhtaus todetaan materiaalin syntypaikan mukaan ja varmistetaan tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuustestein. Massojen kertymisnopeuteen vaikuttavat taloussuhdanteiden lisäksi rakentamisen määrän kehittyminen. Arvio ajankohdasta, jolloin alue valmistuu, on vuosi 2025. Maankaatopaikan toiminta-aika on rajattu arkipäiviin työvuoroista riippuen klo 7.00 22.00 välisenä aikana tapahtuvaksi. Lunta voidaan talvisin tuoda myös muina hiljaisen liikenteen aikoina. Valvontaviranomaiselle ilmoitetaan, mikäli on tarpeen käyttää muita aikoja. Alueella varastoidaan puutarhajätteitä, risuja ja puuainesta alueen reunassa, missä materiaalin murskaus/haketus on mahdollista hoitaa riittävän työstöerän kertymisen myötä. Alueella välivarastoidaan tarvittaessa myös kunnan omia rakennusmateriaaleja, kuten betonikappaleita, tiiliä ja harkkoja. Lunta tuodaan alueelle talvesta riippuen arviolta noin 30 kuormaa/talvi.
Alueen valvoja ohjeistaa massojen tuojia. Lisäksi alueella on kiinteitä materiaalin laadun ja sijoituksen mukaisia opastauluja. Toiminnanharjoittaja ohjeistaa lisäksi käyttäjiä tarpeen mukaan. Asiaton toiminta alueella estetään valvonnan avulla. Luvaton liikenne alueella estetään reunuskivillä ja puomien avulla. Alueella ei ole tarvetta varastoida polttoaineita. Tankkaukset suoritetaan huoltoajoneuvoista. Polttoainevuotoihin kuitenkin varaudutaan. Alueella vanhan täyttöpenkan päällä on läjitettynä jonkin verran suuria kiviä, jotka on suunniteltu murskattavaksi tulevaisuudessa, mikäli niitä kertyy vielä lisää. Täyttösuunnitelma ja alueen maisemointi Täyttöalueelle kuljetaan Ahjomäen kautta. Täyttö tapahtuu kahtena etelään ja länteen suuntautuvana penkereenä. Alueen keskivaiheilla on kahden täyttöalueen väliin jäänyt painauma, joka täytetään tasaiseksi ja muuhun maastoon sopivaksi. Lopuksi on tarkoitus täyttää nyt risujen ja puutarhajätteiden vastaanottamisen käytössä oleva pohjoinen yläreuna. Korkeus täytön lopussa on täyttöalueen yläosassa noin +155 m (N60) ja alareunassa noin +152 (N60). Alueen reuna muotoillaan lopuksi kaltevuuteen 1:3 ja Ahjotietä kohti olevat reunat korkeintaan 1:5 kaltevuudella kiinni olemassa olevaan maanpintaan. Luiskien muotoilu tapahtuu sen jälkeen, kun läjitystoiminta on saatu alueella päätökseen ja massojen sijoittaminen on loppunut. Läjitysalueen yläpinta muotoillaan luiskaamalla siten, että alueen pintavedet valuvat tontilta 177 etelään ja tontilta 176 lounaaseen päin. Alueelle ei jätetä vettä kerääviä painanteita. Alue muotoillaan siten, että se soveltuu mahdollisimman hyvin olemassa olevaan maisemaan ja ettei penkan sortumista tapahdu. Alueen tasoituttua täyttämisen seurauksena se otetaan kaavan mukaiseen käyttöön teollisuustonteiksi. Alueen halki tulee menemään alueen eteläpuolella menevään Naskalikujaan yhdistyvä Tukkitie. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnassa käytetään paikkakunnan parasta saatavissa olevaa tekniikkaa. Tasaukset suoritetaan käyttämällä paikkakunnalla liikkuvaa mahdollisimman suurta pyörökuormaajaa tai teloilla kulkevaa ympäripyörivää kaivinkonetta. Pienet korjaustasoitukset tehdään teknisen osaston traktorin etukuormaajan avulla. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Pinta- ja pohjavedet Maankaatopaikan suoto- ja valumavesien vaikutusta alueen pintavesiin ei ole tutkittu. Läjityksen puhtaista maamassoista ei arvioida aiheutuvan päästöjä veteen tai maaperään. Alueen valumavedet johtuvat alapuoliselle puita kasvavalle suoalueelle, josta vedet menevät ojia pitkin Sinervä-järveen laskevaan Pietilänjokeen. Keski-Suomen ympäristökeskus on tehnyt veden laadun seurantaa Pietilänjoen alajuoksulta. Näytteiden perusteella vesi on humuspitoista, mutta muuten hyvälaatuista. Käyttökelpoisuusluokitukseltaan Sinervä on arvioitu hyväksi ja vesienhoidon suunnittelutyön yhteydessä annettu "muu asiantuntija-arvio tilasta" on "erinomainen". Alueelta muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan aistinvaraisesti keväällä, kesällä ja syksyllä. Suunnitelma tarkemmasta tarkkailusta tehdään ympäristölupapäätöksen pohjalta.
Pohjavesien seurannassa hyödynnetään Kirkkoniemen vedenottamon ja Multian kunnan vesilaitoksen jatkuvan seurannan tuloksia. Alueen ympäristössä ei ole enää käytössä omia kaivoja, vaan asukkaat ovat liittyneet tai liittymässä kunnan vesiverkkoon, koska alue on vesilaitoksen toiminta-aluetta. 4 Alueen liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu Ahjotien kautta yleisiä teitä pitkin. Alueella käy arkisin 0-15 autoa rakentamisen vilkkaudesta riippuen. Melu, pöly ja tärinä Toiminnan melukuormitus on vähäistä johtuen paikan syrjäisestä sijainnista teollisuusalueen reunassa. Massojen ajon ajoittuessa kuivaan jaksoon on pölyn muodostumisen hillitsemiseksi tuloteitä ja kasan päällystää kasteltava urakoitsijan ostopalvelun avulla. Tiesuolaa tai lipeää ei pölynsidontaan käytetä. Päästöt ilmaan Alueella työskentelyn yhteydessä aiheutuu kuorma-autojen ja tasauskaluston pakokaasupäästöjä ilmaan. Myös pölyäminen on mahdollista. Vaikutukset luontoon, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Hakija arvioi toiminnan vaikutukset ympäristöön vähäisiksi. Alueella ei ole tiedossa merkittäviä luontoarvoja tai suojelutarpeessa olevia kohteita. Toiminnanaikaiset riskit Hakija ei ole arvioinut toiminnanaikaisia riskejä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten lähtöpaikasta, määrästä ja laadusta. Tekninen toimi säilyttää kirjanpitoa vähintään viiden vuoden ajan. VAKUUS Toiminnanharjoittaja ei näe tarvetta vakuuden antamiselle toimintaa varten, koska toiminnan riskit ovat pieniä ja luvan hakijana on kunta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 9.3. 14.4.2009 ja Multian kunta ilmoitustaulullaan 9.3. 9.4.2009. Ilmoitus lupahakemuksen kuuluttamisesta on julkaistu Suur-Keuruu -paikallislehdessä 11.3.2009. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Multian kunnanvirastossa osoitteessa Multiantie 3, 42600 Multia.
Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee 6.3.2009 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti suoritettiin 4.2.2009. Tarkastuskäynnistä tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Multian kunnanhallitukselta sekä Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalta ympäristölautakunnalta. Multian ympäristölautakunta on käsitellyt hakemusta koskevan lausuntonsa kokouksessaan 8.4.2009 (41 ). Lausunnossaan se toteaa seuraavaa: Maankaatopaikan toiminta on varsin pienimuotoista ja lautakunnan arvion mukaan sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Alueella on ollut vastaavanlaista toimintaa jo 1980-luvulta saakka eikä alueen toiminnasta ole tullut valituksia lähialueen naapureilta. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin puhtaita maamassoja eikä sijoitettavien maaainesten joukossa saa olla muita jätteitä. Jos alueelle tuodaan esim. rakennusjätteitä, on alueen valvojan huolehdittava puhdistamisesta ja jätteiden viemisestä luvalliseen paikkaan. Maankaatopaikkaa on täytettävä siten, että alue voidaan maisemoida sitä mukaan, kun täyttö etenee. Kaatopaikka on pidettävä sellaisessa kunnossa, että toiminta alueella on turvallista. Maankaatopaikan ympärille tulee jättää riittävä suojapuusto mm. tien vt 18 ja asutuksen suuntaan. Maankaatopaikalle vastaanotetuista ja sieltä pois vietävistä materiaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjaa on pidettävä myös poikkeuksellisista tapahtumista sekä muista havainnoista ja tarkkailusta. Yhteenveto vuosittaisesta kirjanpidosta ja mahdollisista poikkeuksellisista tapahtumista pyydetään toimittamaan kunnan ympäristönsuojelusihteerille. Pölyämistä on estettävä tarvittaessa esim. tienpintojen kastelun avulla. Alueella ei saa säilyttää polttoaineita ilman asianmukaisia suojarakenteita. Alueella tulee olla imeytysainetta mahdollisten öljyvuotojen torjumiseksi. Hakijan tulisi esittää suunnitelma maankaatopaikan suotovesien ja vesistövaikutusten tarkkailusta. Ympäristölautakunnan mukaan pinta- ja pohjavesien seuranta on tarpeen ainakin toiminnan tässä vaiheessa, koska toiminnan vaikutuksia ei ole aiemmin tarkkailtu. Multian kunnanhallitus ei lausunut asiassa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemusta koskien ei ole jätetty määräaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 30.6.2009 varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden tutustua lausuntoihin ja antanut mahdollisuuden vastineen jättämiseen. Toiminnanharjoittaja ilmoitti 9.7.2009 saapuneella kirjeellä tulleensa kuulluksi ja toimitti vastineen. 5
6 Vastineessaan toiminnanharjoittaja käy läpi jo hakemuksessa esitettyjä tietoja maankaatopaikan sijaintia, kaavoituksellista tilannetta ja toimintaa koskien. Pohja- ja pintavesien tarkkailusta toiminnanharjoittaja toteaa seuraavaa: Kirkkorannan pohjavedenottamon toiminnasta johtuen Multian kirkonkylän pohjavesien tilaa tarkkaillaan jatkuvasti ympäristöterveydensuojeluviranomaisen ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän valvontaohjelman mukaisesti. Maankaatopaikan toiminta on ollut valvontaohjelmaa laadittaessa valvojien tiedossa ja toiminta siellä on suhdanteista johtuen ollut nykyistä huomattavasti vilkkaampaa. Valvontaohjelmaan maankaatopaikkaa ei kuitenkaan otettu mukaan, minkä perusteella maankaatopaikan toimintaa ei ole pidetty riskinä pohjavesille tai erityistarkkailua edellyttävänä toimintana. Maankaatopaikan sijainti erittäin kallioisella mäellä aiheuttaa pohjaveden tarkkailulle vaikeuksia. Kallion pinnassa oleva moreenimuodostelma kaataa nopeasti kaakkoon viettävänä mäkenä suoalueelle. Vesihuollollisesti alue on kunnallisen vesihuollon piirissä, mutta omavedenotollisesti porakaivoaluetta. Alueen porakaivojen vesi on luonnostaan ruskeata ja aistivirheistä johtuen talousvedeksi huonoa. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä kaavallinen tilanne aiheuta vedenottotarpeita alueella. Alueen alla olevasta suomaastosta puuttuu selkeä pintavesiä kokoava luonnonelementti. Toiminnasta selkeää näyttöä antavan edustavan näytteen saaminen on keväisin tulvivasta suosta vaikeata. Ympäristön teollisluonteinen toiminta voi tuottaa alueelle kuormitusta, minkä erotteleminen näytetuloksesta on vaikeaa. Paikan alapuolisen vesistön vedet ovat lievästi happamia ja ruskeita humusvesiä, joiden happi- ja ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevien järvivesien keskitasoa korkeampia (O 2 9 mg/l, P 19 22 µg/l). Turvesoiden vaikutus aiheuttaa vesistöön vaihtelevaa ravinnekuormitusta. Kyseisten vesien näytteiden analysointiarvo on pieni suhteessa näytteen kustannuksiin ja käytettävyyteen ympäristönsuojeluelementtinä. Alueen maankaatopaikkatoiminnan ympäristövaikutusten seurannan toteuttamiseksi toimivin ratkaisu olisi paikallisen ympäristönsuojeluviranomaisen, maankaatopaikan toiminnanharjoittajan, paikallisen rakennustarkastajan ja vesilaitoksen edustajan yhteinen säännöllinen valvontakatselmus kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen katselmus tehtäisiin lumien sulamisen jälkeen, jolloin selviäisi pengermästä tulevat mahdolliset valumat. Tarvittaessa voitaisiin samalla ottaa tarkoituksenmukainen näyte. Vastuu katselmuksen toteuttamisesta olisi toiminnanharjoittajalla ja se suorittaisiin keväisin ja syksyisin määräpäiviin mennessä. Katselmus mahdollistaisi samalla muun toiminnan valvonnan ja siitä tehtäisiin muistio. Paikallisen ympäristöviranomaisen harkinnan mukaisesti katselmuskertoja voitaisiin harventaa tai lisätä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Keski-Suomen ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen ja hakemukseen liittyvät asiakirjat sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Multian kunnan tekniselle osastolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikkatoiminnalle Multian kunnan Ahjomäen kylässä (403) kiinteistöillä Vainionpää (RN:o 3:390) ja Ahjomäki (RN:o 14:166). Toiminta sisältää varsinaisen maankaatopaikkatoiminnan lisäksi puutarhajätteiden, risujen ja puuaineksen vas-
7 taanottoa ja niiden mahdollista murskausta tai haketusta, talvisin lumen varastointia sekä kunnan omistamien rakennusmateriaalien välivarastointia. Toimintaa tulee harjoittaa ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on pääsääntöisesti huomioitu lupamääräyksissä. Alueelle vastaanotettavien maa-ainesten tulee olla puhtaita lupamääräyksen 2 mukaisesti. Lupamääräyksessä 16 edellytetään maisemointia täyttymisen edetessä. Toiminnan turvallisuus on huomioitu lupamääräyksissä 11, 14 ja 16. Kirjanpitoa ja raportointia koskevia velvoitteita on annettu lupamääräyksissä 9, 11, 13, 15 ja 17. Suojapuuston säilyttämistä näkösuojana ja pölyämisen estämistä on edellytetty lupamääräyksessä 10. Toimintaalueella muodostuvien pintavesien tarkkailua on edellytetty lupamääräyksessä 13. Pohjavesien tarkkailua ei ole edellytetty, koska toiminta on pienimuotoista ja normaalitilanteessa ympäristövaikutuksiltaan vähäistä. Alue ei ole myöskään ympäristöhallinnon luokittelemaa pohjavesialuetta eikä sen välittömässä läheisyydessä ole käytössä talousvesikaivoja. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueella käsiteltävät jätteet, alueen käyttö ja hoito 1. Multian kunnan Ahjomäen maankaatopaikka luokitellaan puhtaiden maa- ja kiviainesten kaatopaikaksi. (YSL 45, YSA 20 ) 2. Maankaatopaikalle saa sijoittaa ensisijaisesti Multian kunnan alueelta rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita maankaatopaikan jäljellä olevan täyttötilavuuden (67 000 m 3 ) puitteissa. Alueella voidaan lisäksi välivarastoida kunnallisessa rakentamisessa syntyviä rakennusmateriaaleja, puutarhajätettä, risuja ja käsittelemätöntä puuainesta sekä hakettaa tai murskata niitä. Murskauksen ja haketuksen tulee tapahtua lupamääräyksen 9 mukaisesti. Kaatopaikkaa voidaan myös talviaikana käyttää lumenkaatopaikkana. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteen käsittelyyn tai muuhun vastaavaan maaperää mahdollisesti pilanneeseen toimintaan, jollei haitta-aineiden pitoisuuksia ole luotettavasti selvitetty. Maankaatopaikalle ei saa myöskään ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä tai hiekanerotuskaivojen hiekkaa. Eloperäistä puuainesta ei saa sijoittaa kaatopaikkapenkkaan. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava asianmukaiseen paikkaan tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 4, 6 ja 15 :t, JäteA 3a ja 8 :t) 3. Maamassojen läjitykseen tulee käyttää hakemuksessa esitettyä aluetta. Täytön tulee tapahtua järjestelmällisesti ja esitetyn täyttösuunnitelman mukaisesti. Maankaatopaikan täyttöalue tulee merkitä maastoon reunatolpilla. Maamassojen läjityksen täyttösuunnat tulee merkitä alueelle ja täytön tulee tapahtua hallitusti. (YSL 42 ja 43 :t, YSA 20, JäteA 8 ) 4. Muualla mahdollisesti myöhemmin hyödynnettävät maa- ja kiviainekset sekä puutarhajätteet ja puuaines on välivarastoitava erillään. Välivarastoitava maa- ja kiviaines on toimitettava hyötykäyttöön tai luvanvaraiselle vastaanottajalle kolmen vuoden ja risu- ja
8 puutarhajäte viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun ne on tuotu alueelle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 3 ja, 6 ja 18 :t) 5. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen maankaatopaikalle on estettävä. Maankaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla informaatiotaulu, josta ilmenee alueen käyttötarkoitus, aukiolo ja tarvittavat yhteystiedot. (YSL 42 ja 43 :t, JäteL 6, JäteA 8 ) 6. Maankaatopaikalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan hoitajan tulee olla hyvin perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on lisäksi huolehdittava alueella työskentelevien henkilöiden riittävästä opastuksesta sekä riittävän informaation antamisesta myös alueen käyttäjille. (YSL 43, 45 ja 46 :t, JäteL 51, JäteA 10 ) Toiminta-aika ja melu 7. Maankaatopaikalla saa harjoittaa toimintaa arkisin kello 7.00 22.00. Lumenkaatopaikkana aluetta voidaan käyttää tarvittaessa muunakin aikana. (YSL 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 8. Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan mittausten avulla arvioimaan melutasot ympäristössä. Melutasoja verrataan valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992). Mikäli melutasot ovat haitallisella tasolla, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5, 42 ja 43 :t, VNp 993/1992, NaapL 17 ) 9. Maankaatopaikan alueella saa murskata ja hakettaa sinne kerättyjä risuja ja muuta puuainesta. Kiviainesta ei saa murskata alueella. Murskauksen ja haketuksen tulee tapahtua klo 7.00 18.00 välisenä aikana. Toiminnat on sijoitettava siten, että asutukselle ja ympäristölle aiheutuvat ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Murskaustoimintaan mahdollisesti liittyvät poltto- ja voiteluainesäiliöt on sijoitettava alueelle siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Säiliöiden läheisyyteen tulee varata öljynimeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. Murskaus- tai haketusajankohta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista. (YSL 7, 8, 43, 45 ja 83 :t, YSA 19 ja 20 :t, JäteL 6, JäteA 8, NaapL 17, VNp 993/1992) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen sekä ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 10. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava suunnitelmallisesti siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista. Ympäristön siisteyttä on säännöllisesti valvottava. Asutuksen ja maantien suuntiin tulee jättää mahdollisuuksien mukaan puustoa näkösuojaksi. (YSL 6, 7, 8 ja 43 :t, JäteL 6 ja 19 :t, JäteA 8, NaapL 17 ) 11. Maankaatopaikka on rakennettava ja sitä tulee käyttää niin, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi vesi-, siltti- ja savipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava karkeampia kerroksia. Määrältään tai laadultaan tavanomai-
9 sesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista tilanteista ja muista vaara- tai vahinkotilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 62 ja 76 :t, YSA 30, JäteA 8 ) 12. Maankaatopaikalta valuvat vedet on pyrittävä johtamaan maakaatopaikan alapuoliselle suoalueelle ja siitä laskuojiin. Maankaatopaikka-alueelle on tarvittaessa tehtävä ojia vesien johtamiseksi. Vesien johtamista ja käsittelyä on tarvittaessa tehostettava, jotta siitä ei aiheudu ravinne- tai kiintoainekuormaa alapuoliseen vesistöön. (YSL 43 ja 55 :t, VNp 861/1997) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava kaatopaikka-alueella muodostuvan veden laatua. Tarkkailua tulee suorittaa kerran vuodessa (keväisin) kaatopaikkapenkan alapuoliselta suoalueelta. Näytteistä tulee määrittää ainakin ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), nitraattityppi (NO 3 -N), ammoniumtyppi (NH 4 -N), kokonaisfosfori (kok-p), mineraaliöljyt, rauta sekä haihtuvat hiilivedyt. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 43, 46, 55 ja 77 :t, YSA 20 ) 14. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä maankaatopaikan täytön että jälkihoidon aikana. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. (YSL 43, YSA 20 ) 15. Maankaatopaikalle läjitettävistä maa-aineksista on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä riittävällä tarkkuudella maa-ainesten alkuperä, määrä, laatu sekä toimittaja. Kirjaa on pidettävä myös alueelle varastoiduista ja edelleen toimitetuista maa-aineksista, muista materiaaleista, sekä toiminnassa tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille ja sitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista, vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätelajeista sekä maisemoinnin etenemisestä tulee toimittaa Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Havaituista terveys- ja ympäristöhaitoista sekä häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. (YSL 46 ja 76 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t, JäteA 22 ) Maankaatopaikan maisemointi ja jälkihoito 16. Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti täytön edetessä. Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu, alueen heinittäminen ja metsitys, mikäli kyseessä ei ole käyttöön tuleva teollisuustontti. Maankaatopaikan reunat on luiskattava 1:3 tai loivemmiksi. Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ) Toiminnan lopettaminen 17. Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YSA 30 )
10 18. Luvan saaja vastaa lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikka-alueen tarkkailusta ja jälkihoidosta myös toiminnan loputtua vähintään 10 vuoden ajan. (YSL 43 ja 90 :t, YSA 20, JäteA 9 ) Vakuus 19. Toiminnanharjoittajan on asetettava 4 000 euron suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus tai selvitys vakuutta vastaavasta järjestelystä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2009 mennessä. Vakuuden suuruutta, riittävyyttä ja kattavuutta on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä (YSL 42, 45 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Keski-Suomen ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla Multian kunnan teknisen osaston harjoittama maankaatopaikkatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan luonne ja sen vaikutukset ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseen tarkoitettujen toimien merkitys ympäristöön kokonaisuutena sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Kaavoituksellista estettä toiminnalle ei ole. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä sijaitse luonnonsuojelukohteita tai alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja. Toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen aiheudu ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Alueella mahdollisesti suoritettavat melua aiheuttavat toiminnot (tasaustyöt, puuainesten murskaus ja haketus) ovat lyhyitä ajanjaksoja. Asutukselle tai yrityksille ei aiheudu toiminnasta eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnasta aiheutuva liikenne on vähäistä. Toiminnan vesistövaikutuksia tarkkaillaan. Lupamääräyksillä on rajoitettu myös muuta pilaantumisvaaraa. Määräyksiä on annettu lisäksi mm. maankaatopaikan käytöstä, sijoitettavista materiaaleista, valvonnasta, häiriötilanteista, toiminnan lopettamisesta, tarkkailusta ja raportoinnista. Lupaviranomainen on katsonut, että hakijalla on käytettävissään vaadittava maankaatopaikkatoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Toiminnalta vaadittu vakuus on katsottu riittäväksi asianmukaisen jätehuollon ja jälkihoidon järjestämiseksi. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa on oltava määräys kaatopaikan luokasta. Kaatopaikat luokitellaan sinne sijoitettavien jätteiden perusteella. Maankaatopaikat ovat ympäristösuojelulain tarkoittamia kaatopaikkoja, vaikka niihin ei sovelletakaan valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997).
11 Lupamääräykset 2 3 Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti. Luvassa voidaan lisäksi asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevan jätteen käsittely. Kunnan rakennusmateriaaleilla tarkoitetaan betonikappaleita, tiiliä, harkkoja tai vastaavia, joita tullaan käyttämään muualla rakennuskohteissa. Alueelle soveltumaton jäte voidaan käsitellä asianmukaisesti esimerkiksi ympäristöluvan jätteiden käsittelyyn omaavassa käsittelypaikassa. Pilaantumattomiksi maa- ja kiviaineksiksi voidaan maankaatopaikalla katsoa massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettujen alempien ohjearvojen. Lupamääräys 4 Toiminta on hoidettava siten, että alueella varastoidaan eri materiaaleja selkeästi omilla merkityillä varastointipaikoillaan. Varastokasat tulee pitää mahdollisimman pieninä ja siirtää alueelta pois mahdollisimman nopeasti, sillä varastokasoista aiheutuu epäsiisteyttä, alueella liikkuminen saattaa vaikeutua ja eri jätejakeiden sekoittuminen toisiinsa haittaa niiden hyötykäyttöä. Puutarhajäte myös hajoaa varastoitaessa ajan myötä. Lupamääräykset 5 ja 6 Asiaton toiminta alueella voidaan estää valvonnalla ja tarvittaessa rakenteellisin keinoin, kuten kulkureitin sulkevalla puomilla tai aitaamalla alue tarvittavilta osin. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista sekä niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja informaation antamisesta työntekijöille, maaainesten kuljettajille sekä alueen muille käyttäjille. Maankaatopaikalla toimimisesta ja varastointipaikkojen sijainneista on järjestettävä riittävä opastus esimerkiksi käyttämällä tähän informaatiotauluja. Lupamääräykset 7 ja 8 Lupamääräyksessä määrätään toiminta-ajoista, sillä toiminnoista saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista (melua), käytännössä ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä asutusalueilla. Melun terveyshaittojen arvioimiseksi on valtioneuvoston asetuksessa melutason ohjearvoista määritelty muun muassa asumista koskevat keskiäänitasot. Verrattaessa äänitasoja valtioneuvoston asetukseen tulee kuitenkin huomioida melun luonne. Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua todellista melutasoista ja toteutettujen meluntorjuntatoimien riittävyydestä. Lupamääräys 9 Murskauksen ja haketuksen yhteydessä mahdollisesti tarvittavat polttoaineet tulee varastoida alueella kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliön tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä. Lisäksi säiliöissä tulee olla ylitäytön- ja laponesto. Murskaustai haketuslaitoksen sijoitusta harkittaessa on otettava huomioon maaston muoto, ole-
12 massa oleva puusto ja varastokasat. Kiviaineksen murskaus aiheuttaa melua, jonka hallinta korkealle sijoittuvalla alueella on erittäin vaikeaa. Ilmoitus murskaus- ja haketusajankohdista tulee tehdä valvonnallisista syistä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi murskauksen laatu, ajankohta (arvioitu kesto) ja murskauksesta vastaava yhteyshenkilö yhteystietoineen. Lupamääräykset 10 ja 11 Suunnitelmallisen täytön ansiosta kaatopaikan vaiheittainen, jo käytön aikana tapahtuva maisemointi tulee mahdolliseksi. Pölyhaittoja on tarvittaessa torjuttava kastelemalla pölyäviä kohteita, kuten läjitettäviä maamassoja ja alueen kulkureittejä. Toiminnanharjoittajan on seurattava eri osa-alueiden haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Maamassojen läjitys ja luiskaukset on suunniteltava ja suoritettava siten, että mahdolliset vaara- ja vahinkotilanteet, kuten reunapenkereiden sortumat, voidaan välttää jo ennakolta. Lupamääräys 12 Kaatopaikka-alueella muodostuvat vedet tulee johtaa hallitusti pois alueelta. Alapuoliseen vesistöön kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen välttämiseksi vedet tulee tarvittaessa johtaa Pietilänjokeen johtaviin ojiin esimerkiksi laskeutusaltaan, kampaojan tai vastaavan kautta. Toiminta alueella ei muuta vesistöolosuhteita nykyisestä. Lupamääräys 13 Suoalueelta otettavien pintavesinäytteiden avulla saadaan selville kaatopaikka-alueen ja toiminnan vaikutukset pintavesiin. Lupamääräykset 14 ja 15 Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Rakenteiden kunnon säännöllinen tarkkailu on oleellinen osa maankaatopaikan valvontaa. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Tietojen perusteella toiminnanharjoittaja ja viranomaiset voivat seurata toiminnan laatua ja laajuutta. Saatujen tietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta sekä luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräykset 16 18 Maankaatopaikan kunnossa pitäminen edellyttää, että alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisin tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot korjataan viipymättä. Ympäristölupapäätöksessä on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan päätyttyä luvan haltija vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jätteiden vastaanoton loputtua käytetty paikka on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräys 19 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuol-
13 lon varmistamiseksi. Kaatopaikan luokalla ei ole merkitystä vakuuden määräämisen kannalta. Vakuussumman suuruus on arvioitu siten, että sillä katetaan välittömät maisemointitoimenpiteet ja toteutetaan seurantaa. Vakuutta tarkistetaan tarvittaessa kaatopaikan täyttymisen ja maisemoinnin etenemisen mukaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2019 mennessä, ellei toiminta ole sitä ennen päättynyt. Alueen täyttö, maisemointi ja jälkihoito on oltava valmiina päättymiseen mennessä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan sitä jatkaa entisellään tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 76, 90, 96, 97, 100, 101 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 20, 30 ja 37 :t Jätelaki (1702/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 :t Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 8, 9, 10 ja 22 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä voidaan periä maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksua 3130 euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on katsottu taulukossa mainittua työmäärää pienemmäksi, peritään maksu kuitenkin 35 % taulukon mukaista maksua alempana, eli 2034,5 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 14 Keski-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Keski-Suomen ympäristökeskuksen sekä Multian kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi päätöksestä annetaan tieto hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille. Päätöksestä ei tiedoteta sanomalehdessä, koska asian merkitys on vähäinen. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy 27.8.2009 klo 16:15. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelu tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Tarkastaja Petteri Ahonen JAKELU Päätös Multian kunta/tekninen osasto Multiantie 3 42600 Multia Jäljennös päätöksestä Multian kunnanhallitus, Multiantie 3, 42600 Multia Multian ympäristölautakunta, Multiantie 3, 42600 Multia Suomen ympäristökeskus (kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Tiedoksi Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen LIITE 1 15 Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antamispäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa, - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: - Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle, - asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Valituskirjelmän voi myös omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on toimitettava perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen Keski-Suomen ympäristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille edellä mainitussa ajassa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen postiosoite on PL 110, 40101 JYVÄSKYLÄ ja käyntiosoite Ailakinkatu 17, Jyväskylä sekä puhelinvaihde 020 610 110 ja telefax (014) 614 273. Sähköpostiosoite: kirjaamo.ksu@ymparisto.fi Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Maksua on tarkistettu Valtioneuvoston asetuksella 924/2008. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.