Lempäälän kunta Raportti 30.3.2018 Kuokkalan museoraitin ja Hakkarin kartanon alueen kehittäminen
SISÄLLYSLUETTELO 1. Työryhmän lähtökohdat ja työskentely 3 1.1. Lähtökohtana tehtävänanto 3 1.2. Työryhmän työskentely kokoukset ja työpajat 3 2. Kuokkalan museoraitin nykytila ja seutumuseomalli 4 2.1. Kuokkalan museoraitti 5 2.2. Seutumuseomallin kokeiluperiodin 2017-2019 tavoitteet 5 3. Kuokkalan raitin rakennuskannan nykytila ja korjaustarpeet 6 3.1. Lempäälän kunnan omistuksessa olevat kiinteistöt ja rakennukset 6 3.2. Kauppamuseo 7 3.3. Sakkola-museo 7 3.4. Muut rakennukset museoraitilla 7 4. Kuokkalan museoraitin tulevaisuus 8 4.1. Kehittämistä ohjaavat strategiat, suunnitelmat ja kokeilut 8 4.2. Työryhmän jäsenorganisaatioiden sitoutuminen ja toiveet 9 4.3. Työpajatyöskentelyn tulevaisuuden näkymät 10 5. KUOKKALAN RAITTI - VISIO 2025 vaihtoehtoiset tulevaisuudet 13 5.1. VISIO BENCHMARKING IDEAKUVAT (ei julkaistavaksi) 15 2
1. Työryhmän lähtökohdat ja työskentely 1.1. Lähtökohtana tehtävänanto Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 12.3.2017 Kuokkalan museoraitin ja Hakkarin kartanon alueen selvitystyöryhmän päivittämisestä ja tehtävästä Kuokkalan museoraitin ja Hakkarin kartanon alueen selvitystyöryhmä, rakennusten inventointi. Työryhmä sai työlleen jatkoaikaa 30.3.2018 saakka 2.10.2017 tehdyllä päätöksellä. Kunnanhallitus perusti 14.8.2014 työryhmän Kuokkalan museoraitin kehittämiseksi laadittujen suunnitelmien (näyttelysuunnitelma ja kokoelmapoliittinen ohjelma) pohjalta. Kiinteistöohjelman laatimisen yhteydessä on tullut tarve tarkastella yhtenäisesti Kuokkalan museoraittia ja Hakkarin kartanon aluetta, koska kyseessä on paikallishistoriallisesti ja matkailun edistämisen osalta merkittävä kokonaisuus. Työryhmän kokoonpanoksi päivitettiin Juho Mikkolanniemi / Tekninen toimi, Talvikki Torppa / Sivistystoimi (sihteeri) ja Elina Kivi / Lempäälän Kehitys Oy (puheenjohtaja). Lisäksi työryhmään päätettiin kutsua edustajat Lempäälä-Seurasta, Sakkola-Säätiöstä, Työväenperinteen kannatusyhdistyksestä (huom. kutsumista ei toteutettu, koska yhdistys on lakkautunut ja kokoelmat lahjoitettu Lempäälä-Seura ry:lle) sekä Lempäälän Yrittäjistä. Työryhmää ohjeistettiin täydennettäväksi tarpeen mukaan. Lisäksi asiantuntija-apuna käytettiin maakuntamuseon seutumuseomuseohankkeen asiantuntijoita ja työpajatyöskentelyssä matkailun asiantuntijoita. Työryhmän tehtäväksi määriteltiin laatia työsuunnitelma, jossa otetaan huomioon kunnan strategia, Lupa Palvella -elinkeino-ohjelma ja aikaisemmin alueelle laaditut suunnitelmat. Ehdotus Kuokkalan museoraitin ja Hakkarin kartanon alueen kehittämiseksi laadittiin ohjeistuksen mukaisesti asiakas- ja talousnäkökulma huomioon ottaen. Tässä selvityksessä Kuokkalan raitiksi kutsutaan Lempäälän Kuokkalantien varrella olevaa kulttuurialuetta, johon kuuluvat Kuokkalan museoraitti ja Hakkarin kartano ympäristöineen. 1.2. Työryhmän työskentely kokoukset ja työpajat Ydintyöryhmään kuuluivat Elina Kivi, Talvikki Torppa ja Juho Mikkolanniemi. Selvityksen laatimiseksi pidettiin useita ydintyöryhmän kokouksia, laajennetun työryhmän kokouksia sekä kaikille avoin Kuokkalan kylänraitin kehittämistyöpaja. Ydintyöryhmä työskenteli myös vapaamuotoisesti mm. sähköpostikeskusteluin. Avoin työpaja järjestettiin 10.8.2017 yhteistyössä Pirkanmaan matkailuhankkeen kanssa. Laajennetun työryhmän työskentelyyn osallistui edustajia Lempäälä-Seurasta, Sakkola-Säätiöstä, Lempäälän Yrittäjistä, Lempäälän Sotaveteraaneista, Rotaryista ja Lempäälän Nuorisoseurasta sekä lisäksi myös alueen asukkaita. 3
Työskentelyyn osallistuivat asiantuntijaedustajina maakuntamuseotutkija Anu Salmela ja seutumuseomallin kokeiluperiodin seutumuseotutkija Tuija Visuri. Kokoukset 13.6.2017 Ydintyöryhmä 10.8.2017 Kuokkalan kylänraitin kehittämistyöpaja 7.9.2017 Laajennettu työryhmä, rakennuskatselmus museoraitilla 10.11.2017 Ydintyöryhmä 23.11.2017 Laajennettu työryhmä 29.1.2018 Ydintyöryhmä 1.2.2018 Laajennettu työryhmä 19.3.2018 Ydintyöryhmä 23.3.2018 Ydintyöryhmä 28.3.2018 Ydintyöryhmä 2. Kuokkalan museoraitin nykytila ja seutumuseomalli Lempäälän kulttuuriympäristön muodostumiseen ovat vaikuttaneet erilaiset kulkuväylät: maantiet, rautatie, laivaväylät ja kanava. Kulkuväylien arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat mm. keskiaikaisen Hiidentien ja Kuokkalankosken seudut. Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmaa lainaten: Parhaimmillaan kulttuuriympäristö kertoo havainnollisesti seudun elämästä ja ominaispiirteistä, usein selvästi tunnistettavin ajallisin kerrostumin, joiden jatkoksi uudet kerrostumat luontevasti liittyvät. Kulttuuriympäristöön kuuluvat niin arkeologiset kohteet, perinnemaisemat kuin rakennettu ympäristökin. Kuokkalan raitti muodostaa moninaisen kokonaisuuden, jossa ytimenä ovat kunnan ja Lempäälä- Seuran ry:n yhdessä ylläpitämä Kuokkalan museoraitti sekä kantatilat Hakkari (rustholli, nykyisin Hakkarin kartano, arboretum ja kesäteatteri), Jara ja Kuokkalan Ollila. Alueen rakennukset ovat eri aikakausilta: Hakkari 1800-alun empireä, museoraitin rakennukset 1800 1900-lukujen vaihteesta, omakotitalot 1930 2010-luvuilta. Ojamäki edustaa Lempäälässä harvinaista funktionalismia. Eskolan kauppa taas on yksi Lempäälän vanhimmista liikerakennuksista. Nykyinen Kuokkalantie on ollut aiemmin osana Hiidentietä ja puretun Kuokkalankosken sillan tuntumassa vilkas kaupankäynnin ja myllytoiminnan keskus. Joidenkin satojen metrien päässä on Sarapiston viikinkiaikainen kalmisto. Läheinen Aimalankangas on Lempäälän vanhimpia asuinpaikkoja ja Aimalan keskiaikaisen kirkon paikalle on kaksi kilometriä. Kuokkalan alueesta on runsaasti tallennettua tietoa. Kulttuuri- ja henkilöhistoriaa rauta-ajalta nykypäiviin voidaan hyödyntää alueen kehittämisessä. Kuokkalan museoraitista on tarkempi selvitys liitteessä 1. 4
2.1. Kuokkalan museoraitti Kuokkalan museoraittia ylläpitävät yhteistyössä Lempäälän kunta ja Lempäälä-Seura ry. Yhteistyötä tehdään myös Sakkola-Säätiö ry:n ja Lempäälän Sotaveteraanit ry:n kanssa. Kuokkalan museoraitti kuuluu Museoraitti-verkostoon, joka toimii Suomen maatalousteemaisten museoiden yhteisellä asialla. Verkostoon kuuluu niin yksityisiä, yhdistysten ylläpitämiä kuin ammatillisiakin museoita. Kuokkalan museoraitti koostuu viidestä museorakennuksesta museokokoelmineen: kauppamuseo, ajokaluverstas, jonka yhteydessä pajamuseo, entisessä sepän asuintalossa parturikampaamomuseo, suutarinverstas ja sotaveteraanien perinnekammari. Kokonaisuuteen kuuluu myös piharakennuksia. Pihapiiriin on myöhemmin siirretty vanha hirsitölli Lempäälän Kuljusta. Museoraitin esinekokoelmat ovat karttuneet samaan tapaan kuin rakennuskannankin omistussuhteet, ts. lahjoituksin ja ostamalla. Naapuritontilla on Sakkola-Säätiön ylläpitämä Sakkola-museo. Tien toisella puolella on ns. Tuiskun talo, joka on kokoelmavarasto ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Kansainvälisen museoneuvosto (ICOM) on määritellyt museon tehtävät: museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään. Museotoimintaan kuuluvat toisiaan täydentäen ulospäin suuntautuva yleisötyö näyttelyineen ja tapahtumineen sekä yleisölle näkymätön kokoelmahallintatyö (mm. esineiden dokumentointi ja kunnossapito, museokiinteistöjen huolto- ja korjaustoimenpiteet). Kuokkalan museoraitille on laadittu näyttelysuunnitelma sekä kokoelmapoliittinen ohjelma. Useita ohjelmien toimintatavoitteista ja -ohjeista on toteutettu, mutta kehitettävää on edelleen. Näyttelysuunnitelman ydintavoitteena on, että kun museovieras astuu museon rakennuksiin, hän aistii, haistaa ja melkein maistaa missä ajassa hän on - muistoihin saa koskea! 2.2. Seutumuseomallin kokeiluperiodin 2017-2019 tavoitteet Kuokkalan museoraitille Tavoitteena on arvioida seudullisen yhteistyömallin toimivuutta paikallismuseoiden ja kulttuuriperinnön hoidossa sekä testata, millaiset toimintatavat sopivat erityisesti seudullisen yhteistyön avulla toteutettaviksi. Edelleen tavoitteena on edistää kuntalaisten osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin ja paikallismuseotoimintaan, kehittää yhteistyötä, tuottaa näkyvyyttä kuntien omaleimaiselle kulttuuriperinnölle ja tunnistaa kulttuuriperintö elinvoimaa ja hyvinvointia lisäävänä resurssina. Koska seutumuseomallin kokeiluperiodi on vasta käynnistynyt, ei kokemuksia ja tuloksia ole vielä näkyvissä. Sen sijaan tavoitteet sopivat erinomaisen hyvin yhteen niiden tavoitteiden kanssa, joita Lempäälässä on asetettu Kuokkalan museoraitin toiminnalle. 5
3. Kuokkalan raitin rakennuskannan nykytila ja korjaustarpeet Kuokkalantien varrella olevat kunnan omistamat rakennukset ovat pääosin kohtuullisessa kunnossa. Rakennuksissa on kuitenkin puutteita, jotka on korjattava, mikäli halutaan, että rakennuksia voidaan käyttää tulevina vuosina. Rakennusten painumat on korjattava, vesikattoja ja ikkunoita on uusittava. Sokkelikiviä on oiottava ja julkisivuja maalattava/kunnostettava. Tarvittavat toimenpiteet ovat sekä pieniä että suuria. Pienet voidaan toteuttaa käyttötalousbudjetista, mutta suuremmat tarvitsevat oman investointikohdan. Ilman korjauksia rakennusten kunto heikkenee entisestään eikä niitä ole tulevaisuudessa enää turvallista käyttää. Korjauksiin on tehtävä perusteelliset suunnitelmat ja korjaustöitä on valvottava perinnerakentamiseen erikoistuneen tahon toimesta. Rakennusmateriaaleissa on huomioitava yhteensopivuus rakentamisaikana käytettyjen materiaalien kanssa sekä se, että korjausten jälkeinen ulkonäkö vastaa rakentamisajan henkeä. Jatkossa myös rakennusten ylläpitoon on osoitettava riittävät resurssit. Seuraavassa esitellään raitin rakennukset ja kunto karkealla tasolla. Rakennuskatsaus on esitettly tarkemmin liitteessä 2. 3.1. Lempäälän kunnan omistuksessa olevat kiinteistöt ja rakennukset Hakkarin kartanoon kuuluvat päärakennus, lähellä rantaa sijaitsevat kanala ja sauna, tien varressa oleva iso vaja, jossa on kaksi puuceetä sekä Mansikinkammariksi nimetty osittain kattamaton, vanha navettarakennus. Nämä rakennukset sekä kiinteistön maa-alue on vuokrattu Villa Hakkarin yrittäjälle, joka on edelleen luovuttanut rannan lähellä olevat talousrakennukset Lempäälän Nuorisoseuran käyttöön. Tiloissa toimii teatterin kioskikahvio, näyttelijöiden pukuhuone ja rekvisiittavarasto. Lempäälän Nuorisoseura on rakentanut kesäteatterin katsomon ja kattanut sen v. 2017. Päärakennuksen kunnossa todettiin jonkin verran puutteita. Samassa yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, että kartanossa on myös joitakin Lempäälän kunnan taide- ja museoesineitä. Kanala ja sauna ovat varsin huonossa kunnossa ja kaipaavat pikaista korjausta. Myös piha-alue, erityisesti sadevesien ohjaus kaipaa parantamista. Kartanon varastorakennuksesta tarkistettiin vain wc-tilojen osuus, jotka käyttäjien (museoraitti, teatteri ja markkinat) mukaan ovat riittämättömät. Mansikinkammarin kunto on osittain jopa vaarallinen. Ulkoalueella tiiliseinien rapautuminen ja vanhan lattian epätasaisuus rajoittavat käyttöä. Arboretumin ja kartanon puiston todettiin olevan kohtalaisesti hoidettu, mutta potentiaalia alueessa olisi matkailuvetovoiman kannalta huomattavasti nykyistä enemmän. Rannan osalta käytettävyys on olematon, koska rantautumispaikkaa ei kartanon alueella ole ja turvalliset rantapolutkin puuttuvat. Kunnan omistama on myös Kuokkalantie 7 -kiinteistö eli Eskolan vanha sauna-pesutupa. Tässä rakennuksessa emme päässeet käymään sisällä ja tonttikin on puskittunut osin läpipääsemättömäksi. Sijaintinsa ja kokonsa puolesta kiinteistöön voisi sijoittaa erilaisia matkailu- tai museotoimintoja kunnostusmahdollisuuksista riippuen. 6
Pajamuseo, parturimuseo ja Puskeman kustaan tölli sijaitsevat yhtenäisellä Lempäälän kunnan omistamalla alueella. Pajamuseon osalta on runsaasti kunnostettavaa, jotta sitä voidaan jatkossa pitää yleisölle avoinna. Parturimuseon osalta rakennuksessa on korjattavaa, mutta myös esineistö veteraanien perinneaineiston myötä vaatisi selkiyttämistä ja lisää tilaa. Ns. Tuiskun talo on kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta eri tahot ovat toivoneet lisäkäyttöä ja sen mukaista kunnostusta. Tällä hetkellä talo toimii Lempäälän kulttuuritoimen varastona ja alakerran suurimmassa huoneessa on järjestetty näyttelyitä, mm. Lempäälä 150 -juhlavuoden näyttely. Sakkola-Säätiön edustajat esittivät mahdollisuutta muuttaa museoesineistönsä Tuiskun taloon. Sisä-wc-tilojen rakentamista on myös esitetty. 3.2. Kauppamuseo Kauppamuseo on Lempäälä-Seura ry:n omistuksessa. Kiinteistöön kuuluu lisäksi navettarakennus ja makasiini. Näiden kunnostukseen Lempäälä-Seura on saanut vuosien varrella vähäisiä avustuksia. Rakennuksissa on kunnostustarpeita. 3.3. Sakkolamuseo, Kuokkalantie 12 Rakennus on yksityisomistuksessa. Lempäälän kunta on vuokrannut talon alakerran ja luovuttanut edelleen museokäyttöön Sakkola-Säätiölle. Siinä toimii Säätiön yläpitämä Sakkola-museo. Rakennus muodostaa tärkeän osan Kuokkalan raittimiljöötä. Rakennuksessa on joitakin kunnostustarpeita. Lämmityskustannukset ovat nousseet korkeiksi. 3.4. Muut rakennukset museoraitilla Kaikki seuraavat kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Ollila, Kuokkalantie 19:ssa on Kuokkalan raitin miljöön kannalta merkittävä alue. Hyvin hoidettuna maalaistalon perinteisenä pihapiirinä se antaa raitille yhtenäisen ilmeen. Kehittämisen näkökulmasta Ollila on oleellinen osa Kuokkalan raitin maisemaa, miljöötä ja tarinaa. Sen liittäminen myös toiminnallisesti osaksi museoraittia toisi uuden ulottuvuuden kehittämiseen ja lisäisi mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin. Kuokkalantie 11-13, Koskenniemi. Alueelle on istutettu kaikki Suomessa esiintyvät puulajit. Kuokkalantie 15, Soramäki. Talon ohitse kulkee viereiselle huvilalle kivillä pengerretty tie. Tien itäpää kuului ennen 1800- luvun puoliväliä maantiehen, joka johti viimeistä edelliselle sillalle. Kuokkalantie 29, Ojamäki. Tontilla sijaitsee Lempäälässä harvinainen, puhtaasti funktionalistinen asuinrakennus. Kuokkalantie 28, Nuijala. Tontilla sijaitsee 1945 suutarin mökin hirsistä rakennettu talo. Kuokkalantie 35 Jaran tila. Kuokkalan kylän kantatila Jara sijaitsee Kirkkojärven rannalla mäellä isojaon jälkeisellä paikallaan. Tilalla on mm. 1700-luvun aitta sekä hirsinavetta ja talli 1890-luvun lopulta. Edelleen maataloutta harjoittavalla tilalla on ympärillään pelto- ja laidunmaisemaa. Kaikkien kiinteistöjen omistajat kutsuttiin mukaan avoimeen työpajaan. Joidenkin kiinteistöjen omistajat osallistuivat työskentelyyn ja ilmaisivat näin kiinnostuksensa museoraitin kehittämiseen. 7
4. Kuokkalan museoraitin tulevaisuus 4.1. Kehittämistä ohjaavat strategiat, suunnitelmat ja kokeilut Laki kuntien kulttuuritoiminnasta määrittelee kunnan tehtäväksi edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Selvitys liittyy näin suoraan lakiin. Kuokkalan alueen kiinteistöjä ei ole suojeltu rakennuskohtaisesti, mutta koko aluetta koskee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön suojeluvelvoite. Lempäälän kuntastrategiassa todetaan kunnan vision olevan seuraava: Lempäälä on myönteinen keskustelukumppani, joka saattaa asiat loppuun. Vältämme turhaa byrokratiaa ja saamme asiat tapahtumaan järki ja kuntalaisten etu edellä. Olemme tavoitettavissa, puhumme avoimesti ja löydämme ratkaisut yhdessä. Strategiset painopisteet ovat yhdessä, elämykset ja edelläkävijyys. Näistä kaikista on löydettävissä linjauksia, jotka voidaan ymmärtää Kuokkalan alueen kehittämistä ohjaaviksi. Seuraavassa on poimittu niistä merkittävimpiä. Yhdessä - Tarjoamme monipuolisia toimitiloja yrityksille ja yhdistyksille. Vauhditamme eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Elämykset - Ympärivuotiset ulkoilureitit, vesistöt ja ranta-alueet ilahduttavat asukkaita ja houkuttavat turisteja. Luomme puitteet, joissa eri sukupolvet voivat kohdata ja puuhata yhdessä. - Tuemme luovuutta ja leikkiä tarjoamalla monipuolisia, helposti saavutettavia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia. Rakennamme turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä. - Esteettömät ja sisäilmaltaan terveet julkiset rakennuksemme ovat kuntalaisten, yhdistysten sekä yritysten monipuolisessa käytössä. Edelläkävijyys - Houkuttelemme uusia yrityksiä ja osaajia. Rohkea kokeilukulttuuri, kuntalaisten ideoiden hyödyntäminen sekä aktiivinen korkeakouluyhteistyö poikivat uutta bisnestä, verotuloja ja palveluja. Kuntastrategia linjaa kehittämistä tehtäväksi yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Työryhmän työskentely on toteutettu strategian hengessä. Kuokkalan alueen asukkaita, kiinteistön omistajia ja yrittäjiä kutsuttiin avoimeen työpajaan, jonka tulosten pohjalta on luotu visio kehittämisestä. Strategian eri kohdista voidaan löytää jatkotyötä ohjaavia, varsin konkreettisiakin suuntaviivoja. Esimerkiksi eri sukupolvien kohtaaminen, luovuuden ja leikin tukeminen, vesistö- ja ranta-alueiden houkuttelevuus sekä esteettömät ja turvalliset rakennukset ovat tavoitteita, jotka ovat tärkeitä museoraitin kehittämisessä. Lempäälän kunnan elinkeinostrategian tahtotila on Lupa palvella ja päätavoite Paras paikka yrittää. Tehtävänä on kolme painopistealuetta: - Yrityksille ja asukkaille houkuttelevan toimintaympäristön rakentamiseen ja kehittämiseen vaikuttaminen - Yrityksen kehitysvaiheen mukaisten palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen - Asiakaslähtöisen toimintamallin sekä ketterän ja kokeilevan yhteistyökulttuurin rakentaminen. 8
Kuokkalan museoraittityöryhmän selvityksessä lähdetään siitä, että alueen toiminnan tulisi rakentua etenkin matkailu- ja virkistyspalvelujen osalta yrittäjyyteen. Kunnan rooli on yhteistyökulttuurin luominen ja toimintaympäristön kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seutumuseomallin kokeiluperiodin 2017 2019 yhteistyössä seutumuseotutkija suunnittelee ja koordinoi toimintaa maakuntamuseotutkijan ohjauksessa. Kuntien edustajista koostuvassa yhteistyöryhmässä suunnitellaan yhteistä toimintaa, jaetaan hyviä käytäntöjä ja päätetään osahankkeista. Paikallisesti innostetaan kuntalaisia tutustumaan ja osallistumaan museoiden toimintaan ja kulttuuriperinnön hoitoon sekä etsitään uusia yhteistyökumppaneita. Eri kunnissa testataan uusia toimintamalleja ja jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muille sekä vieraillaan paikallismuseoissa ja tutustutaan muihin paikallismuseotoimijoihin. Seutumuseohanke järjestää kuntakohtaisia neuvotteluja sekä seutumuseoiltoja, joissa esitellään hanketta, neuvotellaan toimenpiteistä sekä kuullaan kuntalaisten tarpeita ja toiveita osallistumismahdollisuuksista. Seutumuseomallin rahoittaja, opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että myönnetyllä avustuksella edistetään ensisijaisesti osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin. Tämän pohjalta seutumuseohankkeessa on valittu seuraavat painopistealueet: - osallistavan museotoiminnan kehittäminen ja kuntalaisten osallistumisen mahdollistaminen - vuoden 2018 osalta kouluyhteistyö ja museopedagogiikan kehittäminen ja - vuoden 2019 osalta näyttelytoiminta. Nämä ohjaavat seutumuseohankkeen kanssa yhteistyössä toteutettavia käytännön toimia, mutta tukevat myös Kuokkalan alueen pidemmän aikavälin kehittämistyötä. Edellä on käsitelty erikseen Lempäälän kuntastrategian, Lupa Palvella -elinkeino-ohjelman ja Seutumuseomallin kokeiluperiodin ohjausvaikutusta Kuokkalan alueen kehittämiseen. Työryhmän työskentelyssä on käytetty seuraavia tausta-aineistoja: - Lempäälä - Kunta, joka sanoo kyllä, Kuntastrategia 2018-2025 - Lempäälän kunnan elinkeinostrategia, Tahtotila 2020 - Lupa palvella - Seutukuntamuseoselvitys, Pirkanmaan maakuntamuseo, Anna Lyyra-Seppänen (2016) - Kirsi Kaivanto, Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö: Kuokkalan museoraitin näyttelysuunnitelma (2014) - Kirsi Kaivanto, Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö: Kuokkalan museoraitin Kokoelmapoliittinen ohjelma (2014) - Lyytinen, Hanna: Kuokkalankosken kulttuuriympäristön hoito- ja kehittämissuunnitelma, 2005 - Eija Teivas: Teiden varsilla ja vesireiteillä. Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma, 2004 4.2. Työryhmän jäsenorganisaatioiden sitoutuminen ja toiveet Työryhmään kutsutuilta organisaatioilta tiedusteltiin niiden roolia yhteistyöverkostossa. Eri tahoja pyydettiin esittämään oman näkemyksensä osallisuudestaan museoraitin toimintaan vastauksina kysymyksiin mm. toiminnoista, resursseista ja voimavaroista. Lisäksi pyydettiin näkemystä kunnan roolista, markkinoinnista, rahoituskanavista ja uusista ideoista. Vastaukset saatiin seuraavilta kumppaneilta: Lempäälä-Seura ry, Lempäälän Sotaveteraanit ry, Lempäälän Nuorisoseura ry, Ravintola Villa Hakkari ja Sakkola-Säätiö. Vastausten tarkempi esittely löytyy liitteessä 3. Lempäälä Seura toteaa, että toimintaa hoidetaan kokonaan vapaaehtoistyönä, joten kunnan rooli Kuokkalan museoraitin ylläpidossa on seuran kannalta välttämätön. Seuralla on velvoitteita museon kehittämiseen ja rakennuskannan sekä esineistön säilyttämiseen useilta tahoilta, mm. lahjoittajilta. 9
Seura toimii nyt resurssiensa mahdollistamassa laajuudessa ja haluaa jatkaa yhteistyötä itsenäisenä toimijana. Rakennuksista osalta Lempäälä-Seura tarvitsee yhteistyötä ja tukea kunnalta. Erityisesti Tuiskun talon käyttöä museotoiminnan tukemiseen toivottiin tehostettavan. Eskolan saunaan ehdotettiin mm. kesäkahvilaa tai galleriaa. Museo-oppaat palkkaa kunta. Seura toivoo palattavan kolmen oppaan malliin, jolloin museo voidaan pitää auki pidempään ja useampana päivänä. Tällä olisi merkitystä mm. luokkaretkeläisten ja muiden ryhmien kannalta. Lempäälän Nuorisoseura esitti kehitysehdotuksia kesäteatterin alueella. Suurin osa liittyi rakennusten kuntoon ja varustukseen. Konkreettisimpia toiveita olivat: rakennusten kunnostus, näyttämön (piha-alueen) kallistusten korjaus, vesipiste teatterialueelle ja kolmannen, esteettömän wc-tilan rakentaminen. Lisätilaa toivottiin ns. Eskolan saunasta puvuille, rekvisiitalle ja näyttelijöiden taukotilaksi. Alueelle toivottiin myös kesäkahviota, joka olisi näytösten aikana auki. Lempäälän Sotaveteraaneilla ja reserviläisjärjestöillä on velvoite jatkaa veteraaniperinnettä, hoitaa perinne-esineistöä, säilyttää perinnepäivien vietto ja selvittää itsenäisyyden puolustamiseksi tehdyn työn merkitys nuorisolle. Veteraaneilla on museoesineistöä esillä parturimuseorakennuksen yhdessä huoneessa, jota kutsutaan Sotaveteraanien perinnekammariksi. Veteraanit haluavat kehittää ja ylläpitää näytteillä olevaa esineistöä sekä hankkia asiantuntevia oppaita Perinnekammariin museoiden aukioloaikana ja lisätä teemanäyttelyitä. Toiveena on saada avarammat ja valoisammat näyttelytilat sekä varastotilat esineille, jotka eivät ole esillä. Ehdotuksia tuli myös opasteiden kehittämisestä, nettisivujen päivityksestä ja markkinoinnin lisäämisestä paikallislehdessä ja kouluilla. Villa Hakkari on yksityinen ravintolayritys, joka toimii kunnalta vuokratussa Hakkarin kartanon kiinteistössä. Ravintola on avoinna päivittäin kesäaikaan ja joulukuussa, muutoin se toimii tilausravintolana. Yrityksen toiveissa on, että alueesta kehitetään lapsiperheille suunnattu keskittymä, jossa on jokin toiminnallinen kohde, vetonaula ja lisäksi esim. lasten leikkipuisto, näytöksiä teatterialueella jne. Tavoitteena on alue, jossa yrittäjät näkevät potentiaalia. Oman roolinsa Villa Hakkari näkee ruokapalvelujen tarjoajana. Sakkola-Säätiö näkee Kuokkalan Museoraitin tärkeänä osana Lempäälän imagoa ja alueen edelleen kehittämisen tärkeänä. Säätiö muistuttaa siitä, mitä Juha Kuisma sanoi työpajassa: jokaisella menestyvällä museoalueella tulisi olla kerrottavanaan kehystarina, jonka ympärille yksityiskohtia voidaan punoa. Sakkola-Museo valottaa yhtä Lempäälän kehitysvaihetta. Sakkolalaisten evakkojen ja heidän jälkeläistensä toiminta on jättänyt merkittävän puumerkin niin Lempäälän kunnallispolitiikkaan kuin talouselämäänkin. Säätiö on tyytyväinen nykyisiin järjestelyihin, mutta jos kunta päättää kiinteistöohjelmansa mukaan luopua rakennuksen vuokraamisesta, Säätiö toivoo, että museo voisi siirtyä johonkin kunnan omistamaan ja ylläpitämään tilaan, esim. Tuiskun taloon. Säätiö toivoo myös asiantuntija-apua museon esineluettelon uudistamiseen sekä apuvoimia opastoimintaan. 4.3. Työpajatyöskentelyn tulevaisuuden näkymät Kuokkalan raitti -työpaja järjestettiin Kuokkalan koululla 10.8. yhteistyössä Pirkanmaan matkailuhankkeen kanssa. Työpajaan kutsuttiin kaikki Kuokkalan alueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja yrittäjät. Läsnä oli 38 henkilöä. Työpajassa esiintyivät alustajina museo- ja kotiseutuguru Juha Kuisma, seutumuseohankkeen edustaja Anu Salmela Pirkanmaan maakuntamuseosta, kulttuurikoordinaattori Talvikki Torppa sekä matkailun kehittäjä Arja Kortesluoma Asiantuntijapalvelut Korpus Oy:stä. Alustusten jälkeen tehtiin tulevaisuusikkuna Kuokkalan kyläraitti vuonna 2022 -työpaja, jossa kerättiin näkemyksiä seuraavista osa-alueista: 10
Mitä Kuokkalaan on tullut lisää / kehitetty uutta? Ketä kuuluu Kuokkala-verkostoon? Keiden kanssa tehdään yhteistyötä? Mitä tapahtumia täällä on? Mitä yrityksiä, palveluja täällä toimii? Ketä täällä vierailee? Miten aluetta markkinoidaan / mainostetaan? Mikä Kuokkalan raitilla on parasta / loistavasti? Työpajatyöskentelyn tulokset purettiin sanataulukoiksi perusmuotoon muuntaen ja yhdistellen. Sen jälkeen sanataulukoista muodostettiin sanapilviä tulosten havainnollistamiseksi. Periaatteena on, mitä suurempi teksti, sitä enemmän mainintoja. Seuraavassa on esitetty sanapilvet aihealueittain ja tehty yhteenveto tärkeimmistä tulevaisuuden kehittämisideoista. 1. Ketä Kuokkalan raitilla vierailee, asiakkaat v. 2022? - Asiakasryhmissä ei nähdä suuria muutoksia. - Kotimaan kulttuurimatkailijat ovat edelleen suurin ja tärkein ryhmä. Tähän ryhmään lukeutuvat historiasta kiinnostuneet ja lähimatkailijat sekä sukulaiset ja ystävät, päiväkotiryhmät ja koululaiset. - Uusia segmenttejä ehdotetaan liikuntamatkailijoista ja veneilijöistä, hiljaisuuden etsijöistä, puutarhaharrastajista ja aasialaisista matkailijoista. 2. Mitä Kuokkalaan on tullut lisää / kehitetty uutta v. 2022? - Alueelle toivotaan kahvilaravintolaa, joka toimisi ympäri vuoden alueen sydämenä. - Kunnossapitoon ja henkilöstöön tulisi panostaa enemmän. - Alueelle toivotaan myös toiminnallisuutta, historiaopastusta, välinevuokrausta yms. - Perusasiat, kuten wc-tilat, opastaulut ja maisemointi tulisi saada kuntoon. 3. Keitä Kuokkala-verkostossa toimii Kuokkalan museoraitin (Lempäälä-seuran ja kunnan) kanssa 2022? - Toimijapohjaa toivotaan laajennettavan. - Alueesta toivotaan eri toimijoille avointa aluetta, jolloin myös mahdollisuudet jakautuisivat tasaisemmin. - Alueelle toivotaan myös laajemmin matkailualan palveluja, joita tuottaisivat esim. matkailuja ohjelmapalveluyrittäjät. 11
4. Mitä tapahtumia Kuokkalan alueella järjestetään? - Tapahtumatarjonnan toivotaan monipuolistuvan. - Nykyisten työnäytösten, markkinoiden ja pihatapahtumien lisäksi toivotaan mm. kursseja, tarinakierroksia ja koskielämyksiä. - Tapahtumien tulisi noudatella sesonkeja ja vuoden kiertoa. 5. Mitä yrityksiä, palveluja täällä toimii v. 2022? - Raitin halutaan toimivan monipuolisen yritys- ja palvelutoiminnan alustana. - Raitti voisi olla koko Lempäälän opasja ohjelmapalveluyrittämisen sekä kädentaitajien tukikohta ja matkailun infopiste. - Kahvilaravintola olisi palveluverkon ydin ja siihen voisi liittyä paikallisten tuotteiden myymälä ja juhla/näyttelytila ja jopa majoitustiloja. 6. Miten aluetta markkinoidaan / mainostetaan? - Sosiaalinen media nousee selkeäksi uudeksi markkinointikanavaksi. - Yhteistyö, erityisesti seudullisella tasolla nähdään vahvana markkinoinnin tukena. - Tarinallistaminen ja opasteet ovat tärkeä osa markkinointia, mutta esitteitä, kotisivuja, lehtija radiomainontaakaan ei pidä unohtaa. 7. Mikä Kuokkalan raitilla on parasta / loistavasti tulevaisuudessa vuonna 2022? - Kaiken kehityksen pohjana nähdään rahoitusresurssit, joita toivottiin etsittävän lisää laajemmalta pohjalta. - Fyysisistä puitteista koski ja miljöö halutaan nostaa esiin selkeämmin ja myös Hiidentien ja reitityksen halutaan kehittyvän. - Tarinat, opastukset, rakennukset ja museokokoelmat ovat vahvuuksia. 12
5. KUOKKALAN RAITTI - VISIO 2025 vaihtoehtoiset tulevaisuudet O - vaihtoehto, ei tehdä mitään uutta - pienillä vuosikorjauksilla pyritään pitämään talot pystyssä - aukioloajat lyhenevät ja asiakasmäärä hiipuu hitaasti - kokoelmatyöhön saadaan mahdollisesti pieniä avustuksia - seutumuseohankkeella saadaan tilapäistä apua - vapaaehtoistyön taakka kasvaa - palvelut heikkenevät edelleen ja sesonki lyhenee - tapahtumatoiminta ei laajene - yrittäjiä alue ei kiinnosta, näivetytään huomaamattomaksi kohteeksi - kunnan kustannukset pysyvät ennallaan, tuotot vähenevät 1 vaihtoehto - pidetään Kuokkalan museoraitista huolta ja toteutetaan museotoiminnan velvoitteet - palautetaan resurssit aiemmalle tasolle, mm. oppaiden määrä kolmeen, aukiolo toukoelokuu ja tiistaista sunnuntaihin viikoittain - käytetään aktiivisesti hyväksi seutumuseohankkeen tuki - tehdään rakennuksiin välttämättömät korjaukset ja huoltotoimet - selkiytetään omistus-, vuokraus- ja käyttöroolit - pyritään löytämään välttämättömät palvelut (mm. kesäkahvila) tuottavat tahot, vaikka alueelle ei tulisi uusia yrittäjiä - palvelut pysyvät ennallaan tai laajenevat vain vähän - vapaaehtoistyön määrästä ja panostuksesta riippuu, miten kehitytään - alue on mielenkiintoinen paikallinen museokohde ja kulttuurimaisema - kunnan kustannukset kasvavat korjauskustannusten vuoksi, tuotot pysyvät ennallaan VISIO 2022 - asetetaan kunnianhimoinen tavoite kehittää sekä tarina että toiminta uudelle tasolle: UUSI KUOKKALA (tai jokin muu nimi) on toimiva, yhteisöllinen kylä ja yksi Lempäälän kulttuurin, perinteen, yhteisöllisyyden ja viihtymisen keskittymistä - alueen verkostorakenteen uudistaminen tavoitteena vetovoimainen kohde niin sisällöllisesti ja toiminnallisesti kuin myös kriittiseltä massaltaan o toimijapohjan laajentaminen o tavoitteena voimakas veturiyritys o rahoituspohjan laajentaminen, esim. museosäätiö tai vastaava sateenvarjotoimija o maaomistuksen, hallinnan ja vuokrauksen roolien selkiyttäminen o kunnan rooli: mahdollistaja ja kehittäjä, kiinteistöjen omistus ja vuokraus 13
- toimintojen kehittäminen asiakaslähtöisesti ja yrittäjävetoisesti o asiakassegmenttien tutkiminen ja palvelukonseptien kehittäminen potentiaalisten yrittäjien yhteistyönä o raitti-ilmeen ja miljöön ennallistaminen tavoitteena aitous ja houkuttelevuus o tuotteistaminen - kaavoitus- ja liikenneratkaisujen kehittäminen tukemaan matkailua - Kuokkalan alueen kytkeminen osaksi Lempäälän ja seutukunnan reitistöjä - Herrala Kuokkala Hiidentie Sarapisto Aimala Nurmikunta kulttuurialue, joka kattaa kulttuuri-, matkailu- ja luontoyrittäjyyttä ja voidaan markkinoida yhtenäisesti - kunnan kustannukset eivät ainakaan lisäänny, kun saadaan lisää sijoittajia alueelle - Kuokkalan alue muodostaa itsenäisen kyläkokonaisuuden, joka tuo kunnalle imagohyötyä sekä verotuloja 14
5.1. VISIO BENCHMARKING IDEAKUVAT koottu eri lähteistä ei julkaistavaksi käsityöläiskylä seikkailupuisto yrittäjätalo lähiruokatori ekoleirikylä siirtolapuutarha vesistökeskus museotie ja -silta historiallinen puutarha opastuskeskus ja välinevuokraamo Lähde: fiskars.fi Lähde: fiskars.fi Lähde: commons.wikimedia.org Lähde: fi.wikipedia.org Lähde: lamk.fi Lähde: omapelto.fi 15
Lähde: visitsouthcoastfinland.fi Lähde: tiestopalvelu.fi Lähde: fi.wikipedia.org Lähde: rouvasuppaa.com Lähde: guidetrip.com Lähde: korttitivoli.blogspot.com Lähde: honkalintu.fi Lähde: rantapallo.fi 16