LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 8/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 127 Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2006 ASIA HAKIJA Kautilannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Seinäjoki A R Turve Oy Jarkko Ala Riihimäki Haapaluomantie 241 61180 HAAPALUOMA TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kautilanneva sijaitsee Viitalan kylässä Seinäjoen kaupungissa vedenjakajalla. Hankealue sijaitsee maantien nro 694 koillispuolella. Kautilannevalla on jo tuotannossa oleva 9,9 ha:n suuruinen alue ja suunnitellun laajennusalueen pinta ala on noin 20,7 ha. Hankealueen kokonaispinta ala on 33,3 ha. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Lehmijokeen Haapaluoman valuma alueella ja edelleen Nurmonjokeen Lapuanjoen valuma alueella. Jo tuotannossa olevan alueen kuivatusvedet johdetaan perustason vesienkäsittelyn jälkeen kasvillisuuskentän sekä laajennusalueen kuivatusvedet pintavalutuskentän kautta alapuoliseen vesistöön. Arvioitu tuotantomäärä on 210 000 m 3. Turvetuotannon on tarkoitus päättyä vuonna 2018. Ympäristönsuojelulain 28 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7d) Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5c) A R Turve Oy on 19.5.2004 ympäristölupavirastolle toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölu
2 paa Kautilannevan 9,9 ha:n suuruisen jo tuotannossa olevan alueen toimintaan sekä noin 20,7 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanoon ja toimintaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI LANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tiedot Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan kokouksessa oli 12.6.2003 käsitelty Kautilannevan turvetuotantoalueen alle 10 ha:n jo tuotannossa olevan alueen osalta tehtyä ilmoitusta ja todettu, ettei alle 10 ha:n tuotantoalue edellyttänyt ympäristölupaa eikä luvantarvetta voitu perustella muillakaan säännöksillä. A R Turve Oy on vuokrannut Kautilannevan turvetuotantoon tarvittavat alueet vuoden 2018 loppuun saakka. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa todetaan, että Lapuanjoen ja Kyrönjoen valuma alueilla kaikilla turvetuotantoalueilla tulisi olla tehostettu vesiensuojelutaso. Lehmijoki saa alkunsa Peräseinäjoen kunnan pohjoisosassa sijaitsevasta Lehmälammesta ja joki yhtyy Nurmonjokeen noin 2 km Kautilannevasta pohjoiseen. Lehmijoen kokonaispituus on noin 8 km ja valuma alueen laajuus 114,3 km 2. Tuotantoalueen kuivatusvesien purkukohdassa Lehmijoen valumaalueen suuruus on 110 km 2 ja järvisyys 0,10 %. Virtaamien tunnusluvuiksi on vertailuvesistön avulla arvioitu seuraavat: Vesistön tila Kalasto ja kalastus Alivirtaama 0,01 m 3 /s Keskialivirtaama 0,01 m 3 /s Keskivirtaama 1,00 m 3 /s Keskiylivirtaama 7,99 m 3 /s Ylivirtaama 14,13 m 3 /s Lehmijoen veden laatua ei ole tutkittu, mutta sen laadun voi arvioida olevan samankaltaista kuin Nurmojoen yläosassa. Nurmojoen veden laatua voidaan yleisesti luonnehtia väriltään ruskeaksi ja ravinteikkaaksi. Laadun perusteella jokivesi kuuluu luokkaan välttävä. Lehmijoen kalastoa ei ole tutkittu, mutta arvion mukaan se on samanlaista kuin Nurmojoen yläosissa. Nurmojoen kalastosta pääosan muodostavat hauki, made, ahven, lahna ja särki. Joessa esiintyy
3 myös rapuja. Kalastuksella on nykyisin varsin pieni merkitys jokivarren asukkaille. Kalastuksen merkitystä ovat vähentäneet jokiveden heikko laatu, ajoittainen veden vähyys, vedenkorkeuden voimakkaat vaihtelut ja kalojen makuhaitat. Suojeltavat kohteet Tuotantoalueen vedet laskevat Lehmijokeen Sikaharjun I luokan pohjavesialueen suojavyöhykkeen rajan tuntumassa, mutta ei itse alueelle. Asutus ja maankäyttö Kautilanneva rajoittuu tuotantoalueen itäpuolella peltomaihin, pohjois ja eteläpuolella ojitettuun turvekankaiseen mäntymetsään sekä länsipuolella ojitettuun turvekankaaseen ja kangasmaan männiköihin. Alueella ei ole suojeltavaa kasvillisuutta eikä eläimistöä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. TURVETUOTANTO Kautilannevan noin 10 ha:n suuruinen jo tuotannossa oleva alue on ojitettu noin 10 vuotta sitten. Laajennusalueen lohkoja 1 (7,7 ha) ja 2 (13 ha) ei ole ojitettu. Arvioitu tuotantomäärä koko alueella on 11 000 m 3 jyrsinturvetta ensimmäisenä tuotantovuonna ja palaturvetta 3 000 m 3. Tuotettava turvemäärä tuotantoaikana on noin 210 000 m 3. Hankealueella tuotetaan polttoturvetta ja ympäristöturvetta. Menetelmänä käytetään mekaanista vaunua. Heikoimmin maatuneet turpeet sopivat muun muassa eläinten kuivikkeiksi, lietteiden imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisimpiä jälkikäyttömuotoja ovat metsä tai maatalous kuten ruokohelpin viljely. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Kautilannevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen, päisteputkipidättimien ja virtaamansäätöpatojen kautta laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan virtausta säätävällä mittapadolla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Laskeutusaltaasta kuivatusvedet johdetaan jo toiminnassa olevalta noin 9,9 ha:n suuruiselta tuotantoalueelta toisen virtausta säätävän padon kautta 680 m 2 :n suuruiselle kasvillisuuskentälle ja edelleen vesistöön. Laajennusalu
4 een (lohkot 1 ja 2) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaasta 0,9 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle ja edelleen vesistöön. Päästöt vesiin Sulan maan aikana 1.5. 31.10. uuden tuotantoalueen (20,7 ha) vesistöpäästöt on arvioitu seuraaviksi: Kiintoaine 82 kg Orgaaninen aine 740 kg Fosfori 0,71 kg Typpi 20 kg Vanhan tuotantoalueen päästöjä ei ole arvioitu, mutta ne lienevät samaa suuruusluokkaa uuden tuotantoalueen kanssa. Varastointi ja jätteet Tuotantoalueella ei varastoida poltto ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma allas. Syntyvät jätteet kuljetetaan hakijan kiinteistölle, josta eteenpäin kuljetukset hoitaa kunnallinen jätteidenkerääjä. Jäteöljyt ja rasvainen jäte sekä muu ongelmajäte kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Kautilannevan turvetuotantoalueen lähistöllä ei ole suojeltavia kohteita. Jo tuotannossa oleva alue on ojitettu noin 10 vuotta sitten. Alueella ei ole erikoista tai suojeltavaa kasvillisuutta eikä eläimistöä. Hankkeen vaikutukset veden laatuun ovat vähäisiä. Kalastuksella on nykyisin varsin pieni merkitys Nurmonjoen jokivarren asukkaille. Hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 5 Turvetuotannosta aiheutuva pölyhaitta ei ole kovin mainittava, koska lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 0,9 1,6 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Menetelmänä käytetään lisäksi lähes pölyämätöntä mekaanista vaunu menetelmää. Turvetuotannosta aiheutuva pölylaskeuma ei yli 0,5 km:n päässä tuotantoalueesta ole merkittävää eikä sitä ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta. Tuotantoalueen läheisyydessä on paikoin viljelysmaita, joiden mahdollisille tuorerehuviljelyksille pöly aiheuttaa säilymisongelmia, mikäli pölyä on runsaasti. Turpeen kuljetuksista käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokalustojen aiheuttamia melu ja pakokaasuhaittoja. Turpeen jatkokuljetus tapahtuu Sileäkankaan metsäautotietä pitkin, jonka käyttö yleisenä metsäautotienä on melko vähäistä. Turpeen kuljetusmäärä on noin 14 000 m 3 vuodessa. Meluarvot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle rakennetaan kuusi palokaivoa, alueella on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Kautilannevasta laaditaan paikallisen paloviranomaisen käyttöön paloturvallisuussuunnitelma, jossa näkyy tarvittavat tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta ja mm. alueen varastoalueen koordinaattipisteet. Työkoneissa on ohjeet hätäilmoituksen tekemisestä palon sattuessa sekä tuotantoalueen ja yhteyshenkilön nimet ja yhteyshenkilön puhelinnumero. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Vaikutustarkkailu Kautilannevan turvetuotantoalueen päästö ja vesistötarkkailu perustuu Ilmajoen vesitutkijoiden laatimaan velvoitetarkkailuohjelmaan. Päästötarkkailuun sisältyy yksi havaintopiste Lehmijokeen laskevassa ojassa. Velvoitetarkkailu on alkanut vuonna 2003. Vesistötarkkailua ei oltu vuoden 2004 loppuun mennessä vielä suoritettu. Vesistötarkkailuun sisällytetään kaksi Lehmijoessa sijaitsevaa havaintopistettä. Kalataloustarkkailua on tehty vain Peräseinäjoen kunnassa ohjelmalla "Jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu" vuosina 1997 1999 ja vuotena 2003. Kautilannevan turvetuotantoalueen kalataloudellisia vaikutuksia selvitetään Lehmijoessa määrävuosina toistettavin sähkökalastuksin.
6 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla 19.8. 19.9.2005 välisenä aikana Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä Seinäjoen kaupungissa ja Nurmon kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.9.2005. Ympäristölupavirasto on 12.8.2005 päivätyillä kirjelmillään ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen, Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan sekä Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnot. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomat nimisessä sanomalehdessä. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että koko tuotantoalueen vedet tulee johtaa pintavalutuskentälle, jota ympäristökeskus pitää riittävänä puhdistusmenetelmänä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että Etelä Pohjanmaan vahvistetun maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä on todettu, ettei turvetuotannon kasvu saa vaarantaa luonnonarvoja. Kaavavalmisteluun liittyvässä vesistövaikutusselvityksen mukaan Nurmonjoen vesi on tummaa ja rehevää sekä luokitukseltaan välttävä. Ympäristölautakunta on katsonut, että toimintaa voidaan harjoittaa suunnitelman mukaisia vesienkäsittelymenetelmiä käyttämällä. Vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä kunnossa koko tuotantojakson ajan. Laskeutusaltaat on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava kuivana ajankohtana. Kasvillisuuden poisto laskuojista on syytä tehdä kulloinkin vain osalla ojaa, jotta osa kasvillisuudesta jää sitomaan kiintoainesta ja ravinteita. Ojan hoidosta ja kustannusten jaosta tulee sopia, ellei laskuojan alueella ole ojitusyhtiötä. Kuormituksen tarkkailua on jatkettava ja erityisesti on tarkkailtava uusien ojitustöiden vaikutuksia. Toiminnanaikaiseksi tarkkailuksi riittää näytteenotto keväisin ja syksyisin. Virtaamamittaus on välttämätön. Alueella säilytettävät polttoainesäiliöt tulee olla lukittavia ja laponestolla varustettuja joko kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee olla tiiviillä katoksellisella alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Alueella syntyvät jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti jätehuoltomääräys
7 ten mukaisesti. Aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Ympäristöosasto tarvitsee tiedot tuotannon tarkkailusta ja altaan tyhjennysajankohdista hyvissä ajoin ennen työn toteuttamista. Tyhjennysajankohdan muuttumisesta on myös ilmoitettava. Ympäristölautakunta on pyytänyt vuositarkkailuraporttien toimittamista sille. Lautakunta on todennut, ettei hakemuksessa ole suunnitelmaa alueen jälkikäytöstä. Ympäristöluvassa tulee ottaa huomioon myös alueen käyttö turpeennoston lopettamisen jälkeen. 3) Nurmon kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. HAKIJAN VASTINE YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Hakija on selvittänyt vastineessaan hankkeessa toteutettavia vesienkäsittelymenetelmiä. Vanhan ja uuden tuotantoalueen vesiä ei voi johtaa samalle pintavalutuskentälle eikä hakija ole valmis investoimaan toista pumppuasemaa ja 500 m:n putkilinjaa jo toimivan järjestelmän tilalle. Vanhan tuotantoalueen kuivatusvesien luontainen kulku on laskeutusaltaan ja kasvillisuusaltaan kautta. Kuormituksen tarkkailua jatketaan hakijan mukaan edelleen. Tuotantoalue ei ole vesistön äärellä, joten vesistöön ei todennäköisesti pääse hapanta vettä. Hakija on liittänyt vastineeseensa tutkimustodistuksen Etelä Pohjanmaan vesitutkijat Oy:n 13.9.2004 ottamien näytteiden tuloksista ennen allasta ja kasvillisuuskentän jälkeen. Kokonaistypen, kokonaisfosforin, kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen pitoisuudet olivat kasvillisuuskentän jälkeen huomattavasti pienemmät kuin ennen allasta. Ympäristölupavirasto myöntää A R Turve Oy:lle luvan Kautilannevan jo toiminnassa olevan 9,9 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen turvetuotantoon ja sen 20,7 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä käy ilmi. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 30,6 ha:n suuruiselta alueelta.
8 Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä lisäksi käsiteltävä seuraavasti: Lohkoilla 1 ja 2 hakijan 28.5.2005 päivätyissä täydennyksessä ja sen liitekartassa esitetyn mukaisesti vähintään 0,9 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä ympärivuotisesti. Jo toiminnassa olevalla tuotantoalueella hakijan 28.6.2005 päivätyssä täydennyksessä ja 28.5.2005 päivätyssä liitekartassa esitetyn mukaisesti vähintään 680 m 2 :n suuruisella kasvillisuusaltaalla ympärivuotisesti. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava uudella 20,7 ha:n alueella ennen alueen kuntoonpanon aloittamista ja muualla 1.5.2007 mennessä. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
9 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesi 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden pinnan haitallista alenemista tai purkaantumista. Päästöt ilmaan ja melu 7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
10 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT 11 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Jo tuotannossa olevan alueen kuivatusvedet määrätään käsiteltäväksi perustason lisäksi ympärivuotisesti kasvillisuusaltaalla. Uusien lohkojen kuivatusvedet määrätään käsiteltäviksi perustason lisäksi ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Ympäristölupavirasto katsoo, lupamääräyksessä 2) edellytetyt vesienkäsittelyrakenteet vastaavat tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kun otetaan huomioon Kautilannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto toteaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen kaikkien alueen kuivatusvesien johtamisesta pintavalutuskentän kautta, että jo toiminnassa olevan alueen kuivatusvesien käsittely ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista pintavalutuksella ja että tämän alueen kuivatusvedet on lupamääräyksessä 2) määrätty käsiteltäviksi kasvillisuusaltaalla. Ympäristölupavirasto hyväksyy tässä tapauksessa kasvillisuuskentän mitoituksen, koska tilaa isommalle kentälle ei ole ja koska kyseinen lohko on pieni. Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytetyt vesienkäsittelyrakenteet vastaavat tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupavirasto ottaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan 2) vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta huomioon lupamääräyksessä 4) sekä vaatimuksen polttoaineiden säilytyksestä ja jätehuollon järjestämisestä huomioon lupamääräyksessä 8). Tarkkailua koskevat vaatimukset ympäristölu
12 pavirasto ottaa huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Ympäristölupavirasto toteaa jälkikäyttöä koskevan vaatimuksen osalta, että lupapäätöksen kappaleessa "Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito" on annettu toiminnan lopettamista koskevia velvoitteita. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.1.2014 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio mahdollisesti aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
13 Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU 2 940 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU 14 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.3.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
KAUTILANNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILU, SEINÄJOKI Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan suunnitelman tarkkailuehdotuksessa mainitusta tuotantoalueelta Lehmijokeen laskevasta ojasta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis huhtikuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kah
Raportointi Laadunvarmistus den vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevalla jatkuvassa tarkkailussa olevan suon mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.