Vähähiilisen rakentamisen tiekartta KOHTI VÄHÄHIILISTÄ RAKENTAMISTA Joensuu Wood City -projektin aloitustilaisuus Simon le Roux, Arkkitehti SAFA Projektiasiantuntija 8.11.2018
Tähän saakka painopiste ollut energiatehokkuudessa Valmistus Rakentaminen Käyttö Purku Jatkossa lisää keinoja pienentää elinkaaren hiilijalanjälkeä Elinkaariajattelu tulee rakentamisen säädöksiin
Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen 1. vaihe: Testaus ja menetelmät 2017- Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit 1. vaihe: Hiilijalanjäljen Testaus laskentamallin ja ja päästötietokannan menetelmät 2017- kehittäminen Osaaminen ja työkalut Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla 2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen 2019- Säädösohjauksen ja mahdollisten 2. kannusteiden vaihe: valmistelu Ohjausjärjestelmän Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen laatiminen 2019- Pilottihankkeiden laajentaminen Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus 3. ennen vaihe: sitovia raja-arvoja Rakennuskanta voidaan Ohjaus käyttöön kytkeä ohjaukseen 2025 mennessä vaiheittain Rakennuskannan päästötietojen seuranta 3
Vähähiilisyys ja rakennuslupa Rakennustyyppi Pienet asuinrakennukset Asuinkerrostalot Toimistorakennukset Liikerakennukset Majoitusliikerakennukset Opetusrakennukset ja päiväkodit Liikuntahallit (pl uimahallit, jäähallit) Sairaalat Muut rakennukset Päästöraja (kgco 2 e /m 2 ) xxx yyy zzz 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain Rakennuskannan päästötietojen seuranta
Vähähiilisen rakentamisen tiekartan vaikutusarviointi - Toteutus 10/2017-2/2018 VTT - Vähähiilisen rakentamisen ohjausvälineiden vaikutus khk-päästöihin, rakentamiskustannuksiin, toimijoihin ja viranomaistyöhön - Arvioidut ohjausvälineet: - Hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuus julkisissa/kaikissa rakennuksissa - Lisärakennusoikeus, alennus rakennuslupamaksusta tai kiinteistöverosta - Sitovat raja-arvot CO 2 -päästöille uudisrakentamisessa/korjaamisessa - Päästöjen kannalta vaikuttavin väline raja-arvojen asettaminen uudisrakentamisessa, päästövähennys n. 0,5 1 milj. tonnia CO 2 /a - Myös muita ohjausvälineitä voidaan käyttää välietappina ja täsmäohjausvälineinä 5
Päästörajat edellyttävät vakioitua laskentamenetelmää Liityntä energialaskentaan Laskentamenetelmä Laskenta suunnittelun aikana Tietomallien vaatimukset Standardipohjaisuus Materiaalit Rakennusten päästörajat Päästötiedot Elinkaaren oletukset Työkoneet Energia Jätteenkäsittely Energian tarve Energian päästöt Tekniset käyttöiät Jätteenkäsittely
Hiilijalanjälki A. Ennen käyttöä Rakennustuotteiden valmistus (A1-3) Kuljetus (A4) Työmaatoiminnot (A5) B. Käytön aikana Energian kulutus rakennuksessa (B6) Korjaukset ja osien vaihdot (B3-4) C. Käytön jälkeen Purkutyöt (C1) Kuljetukset (C2) Jätteenkäsittely ja kierrätys (C3-4)
Hiilikädenjälki Kierrätyksen ja uudelleenkäytön hyödyt Metallit Muovit Jne Hiilivarastot Puutuotteet Hiilinielut Sementtipohjaiset tuotteet Muut ilmastohyödyt
+
2018 Lähes nollaenergiarakennukset 2025 Vähähiilinen rakentaminen 20xx Muut ympäristöindikaattorit 10
Hiilijalanjäljen laskennasta pitää tulla helppoa & vaikuttavaa Kuva: Nordic Choice Hotels
Taustaa: miksi vähähiilisyyttä korostetaan?
<1.5 o C
50 % maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen
40 % primäärienergiasta käytetään rakennuksissa
Suomen tavoitteet: Johtava kiertotalousmaa 2025 Hiilineutraali 2045 35 % kasvihuonekaasuista syntyy rakennussektorilla
Kompensaatiot Rakennussektorin päästöjen kehitys EU-28 (kg per capita), tiedot 2008 2016 Eurostat (arviot IPI+NACE), vähennystarpeen pohjana Rockström ym. (2017) ehdotus. 1 200 1 000 800 600 400 Business-as-usual Päästöjen vähennystarve Suomen hiilineutraaliustavoite 200 Päästöylitys 0 2010 2020 2030 2040 2050 Päästöjen hyvitys
Rakennussektorin päästöjen kehitys EU-28 (kg per capita), tiedot 2008 2016 Eurostat (arviot IPI+NACE), vähennystarpeen pohjana Rockström ym. (2017) ehdotus. 1 200 1 000 800 600 400 200 1.5 asteen tavoite? Business-as-usual Päästöjen vähennystarve Suomen hiilineutraaliustavoite Päästöylitys 0 2010 2020 2030 2040 2050 Kompensaatiot Päästöjen hyvitys
Materiaalituotannon päästöt 920 GtCO 2 Energiatehokkuus + vähähiilinen energia à 560 GtCO 2 Radikaalit kiertotaloustoimet à 300 GtCO 2 1.5 asteen tavoitteen päästöbudjetti 550 GtCO 2 19
Materiaalituotannon päästöt 920 GtCO 2 Energiatehokkuus + vähähiilinen energia à 560 GtCO 2 Radikaalit kiertotaloustoimet à 300 GtCO 2 Rakentaminen keskeisessä asemassa 20
Keinoja pienentää elinkaaren hiilijalanjälkeä Energia Energiantuotannon päästöjen vähentyminen Rakennusten energiatehokkuus Uusiutuva energia Materiaalit Materiaalien valmistuksen päästöjen vähentyminen Rakentamisen materiaalitehokkuus Vähähiiliset materiaalit Uudelleenkäyttö ja kierrätys Elinkaari Rakennusten ja rakennetun ympäristön pitkä käyttöikä Muuntojoustavuus tai siirtokelpoisuus Tilojen ja rakenteiden käyttöasteen optimointi 21
Rakennuttajan vaikutusmahdollisuudet? Energia Energiantuotannon päästöjen vähentyminen Rakennusten energiatehokkuus Uusiutuva energia Materiaalit Materiaalien valmistuksen päästöjen vähentyminen Rakentamisen materiaalitehokkuus Vähähiiliset materiaalit Uudelleenkäyttö ja kierrätys Elinkaari Rakennusten ja rakennetun ympäristön pitkä käyttöikä Muuntojoustavuus tai siirtokelpoisuus Tilojen ja rakenteiden käyttöasteen optimointi 22
Vähähiilisen rakentamisen säädökset Energia Energiantuotannon päästöjen vähentyminen Rakennusten energiatehokkuus Uusiutuva energia Materiaalit Materiaalien valmistuksen päästöjen vähentyminen Rakentamisen materiaalitehokkuus Vähähiiliset materiaalit Uudelleenkäyttö ja kierrätys Elinkaari Rakennusten ja rakennetun ympäristön pitkä käyttöikä Muuntojoustavuus tai siirtokelpoisuus Tilojen ja rakenteiden käyttöasteen optimointi
Hollanti Ranska Ruotsi Norja Saksa Elinkaaren ympäristövaikutusten laskenta pakolliseksi 2018 alusta 11 ympäristöindikaattoria, joista ilmastovaikutus yksi. Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Kansallinen päästötietokanta Useita mahdollisia laskentatyökaluja Velvoite rakennustuotteiden ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Kokeilu: Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta CO2-päästöjen ilmoitusvelvollisuus tulossa 2021 Huomio myös rakentamisen terveellisyyteen Tietokanta päästölaskentaan kehitteillä infrapuolen kanssa CO2-laskenta pakolliseksi kaikissa valtion rakennushankkeissa Oma kansallinen laskentastandardi Kansallinen työkalu laskentaan Ympäristövaikutusten arviointimenetelmä erikseen uudisrakentamiseen, käytönaikaiseen ylläpitoon ja korjaustöihin LCA-laskentasäännöt Menetelmä pakollinen julkisessa rakentamisessa Kansallinen päästötietokanta 24
Vapaaehtoiset julkiset hankintakriteerit vihreän julkisen rakennushankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla tarkat kriteerit vähähiilisen rakentamiseen http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/rakentamisen_ohjaus/vahahiilinen_rakentaminen/oppaat_vahahiiliseen_rakentamiseen
Puurakentamisen hankintojen edistäminen Puunkäyttö rakentamisessa tulee vahvasti takaisin kaupunkirakentamiseen resurssitehokkuuden, vähähiilisen rakentamisen ja energiatehokkuuden vuoksi Kestävän kehityksen kriteerit Tilaajan luottamus Teolliset prosessit Osaamisen kehitys 26
Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma Vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin Bionova: Entä jos rakentaisin puusta? - Automatisoitu digitaalinen päästö ja - kustannustieto päätöksentekoon Aalto University: CircWood: Increasing the Climate Change Mitigation Potential of Wood Used in Construction Tampereen kaupunki: Puurakentamisen ja hiilensidonnan avoimen tietokannan kehittäminen OOPEAA Office for Peripheral Architecture: Life Cycle Visualiser 27
Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma Vähähiilisen rakentamisen edistäminen / Kestävää laatua ja tiedon rajapinnat Puuinfo: epuu - digitaalinen työkalu puurakennusten hankintaan Sweco Rakennetekniikka: Alustatalous puurakentamisen edistäjänä, esimerkkinä naulalevyrakenteet VTT: LTDA Digital end-user toolset for moisture assessment in wooden buildings 1st part: Hygrothermal database Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelma 28
Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma Tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona Stora Enso: Puurakentamisen digitaaliratkaisujen innovaatio Sweco Rakennetekniikka: Sweco puutalorobotti Metsä Wood: Suunniteluohjelmistojen integrointi Open Source Wood -alustaan Suomen Puukerrostalot: Suomalaisten puukerrostalojen rakennejärjestelmien ja tietomallin kehittäminen 29
Naturbad Riehen by Herzog & de Meuron kuva: Simon le Roux 2018 Puurakentamisen toimenpideohjelma Petri Heino Simon le Roux Jemina Suikki petri.heino@ym.fi simon.leroux@ym.fi jemina.suikki@ym.fi ym.fi/puurakentaminen ym.fi/vahahiilinenrakentaminen