ETELÄKÄRJEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE Päivitys 2019

ETELÄKÄRJEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Päivitys 2019

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 OSA I: YMPÄRISTÖNTERVEYDENHUOLTO... 3 1.1 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONNAN TARKOITUS... 3 1.2 VALVONNAN VOIMAVARAT JA TEHTÄVÄT... 4 1.2.1 Henkilöstö ja tehtävät... 4 1.2.1 Muutoksia toimintaympäristössä... 5 1.2.2 Voimavarojen käyttö... 5 1.2.3 Koulutus... 8 1.2.4 Valvontakohderekisteri... 8 1.3 VALVONNAN MAKSULLISUUS... 9 1.4 VIESTINTÄ... 10 1.5 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 10 1.6 HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT JA RANGAISTUSSEURAAMUKSET... 11 2. VALVONTAKOHTEET... 11 2.1 ELINTARVIKELAIN MUKAISET KOHTEET... 11 2.2 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET... 12 2.3 TUPAKKALAIN MUKAISET KOHTEET... 12 2.4 LÄÄKELAIN MUKAISET KOHTEET... 13 2.5 MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISET KOHTEET... 13 3. TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS... 13 3.1 TARKASTUSTIHEYS JA RISKINARVIOINTI... 13 3.1.1 Elintarvikevalvonta... 14 3.1.2 Terveydensuojeluvalvonta... 15 3.1.3 Tupakkavalvonta... 16 3.1.4 Nikotiinivalmisteiden valvonta... 16 3.2 VALVONNAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS... 16 3.2.1 Elintarvikevalvonta... 17 3.2.2 Terveydensuojeluvalvonta... 17 3.2.3 Tupakkavalvonta... 18 3.2.4 Nikotiinivalmisteiden valvonta... 18 3.2.5 Tarkastuksiin käytettävä aika... 18 3.3 TARKASTUSPÖYTÄKIRJA... 18 3.4 VALVONNAN PAINOPISTEET VUOSINA 2015-2019... 19 3.4.1 Elintarvikevalvonta... 19 3.4.2 Terveydensuojeluvalvonta... 19 3.4.3 Tupakkavalvonta... 20 4. NÄYTTEENOTTO... 20 4.1 VIRANOMAISNÄYTTEENOTTO... 20 4.1.1 Elintarvikevalvonta... 21 4.1.2 Terveydensuojeluvalvonta... 23 4.1.3 Muut valvontalajit... 23 4.2 LABORATORIOT... 23 5. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 24 6 LIITTEET... 25 LIITE 1. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTAA OHJAAVAA KESKEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ... 25 LIITE 2. ELINTARVIKEVALVONNAN KOHTEET, TARKASTUSTIHEYDET SEKÄ TARKASTUKSIIN KESKIMÄÄRIN KÄYTETTÄVÄ AIKA VUONNA 2019... 27 LIITE 3. TERVEYDENSUOJELUVALVONNAN KOHTEET, TARKASTUSTIHEYDET SEKÄ TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA VUONNA 2019... 29 LIITE 4. TUPAKKAVALVONNAN KOHTEET SEKÄ TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA VUOSINA 2015-2019... 30 1

LIITE 5. LÄÄKELAIN MUKAISEN VALVONNAN KOHTEET, TARKASTUSTIHEYDET SEKÄ TARKASTUKSIIN KÄYTETTÄVÄ AIKA VUOSINA 2014-2019... 31 LIITE 6. KIRJALLISUUSLUETTELO... 32 2

1. YLEISTÄ Eteläkärjen ympäristöterveyden valvontasuunnitelma on laadittu huomioiden ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019. Laadinnassa on lisäksi pyritty ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja riskitekijät. Suunnitelma kattaa yksikön toiminta-aluetta, johon kuuluu Hanko, Inkoo ja Raasepori. Valvontasuunnitelma on osa yksikön kokonaissuunnitelmaa, jonka toisen osan muodostaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä Eteläkärjen ympäristöterveyden alaisten kunnallisten eläinlääkäripalveluiden valvonta. Suunnitelma päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka kolmas vuosi. Kunnan valvontasuunnitelmaa säätelee Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006), jonka mukaan kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle kalenterivuoden loppuun mennessä. Ennen käsittelyä Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunnassa annetaan alueen asukkaille mahdollisuus tutustua suunnitelmaehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa. Yleisöä kuullaan myös suunnitelman päivityksistä. Päivitys vuodelle 2016: Suunnitelmaa on päivitetty, koska on tehty ehdotus tuoteturvallisuusvalvonnan tehtävien poistamiseksi kunnilta. Mikäli ehdotetut lakimuutokset hyväksytään nykyisessä muodossaan, lakkaa kuntien tuoteturvallisuusvalvonta 1.5.2016 alkaen. Lisää käytännön seuraamuksista alla olevassa tekstiosiossa. Päivityksessä on myös huomioitu tehdyt organisaatiomuutokset. Päivitys vuodelle 2017: Kuluttajaturvallisuuden valvonta siirtyi valtiolle 1.5.2016. Muutos on huomioitu toiminnan suunnittelussa vuodelle 2017. Vanha tupakkalaki on korvattu uudella, jossa maksujen muutos muodostaa suurimman muutoksen, koska maksut eivät enää perustu omakustannushintaan. Muutoksia terveydensuojelulakiin on suunnitteilla, mikä voi vaikuttaa valvontaan vuonna 2017. Koko ympäristöterveyden siirtämistä n.k. maakuntiin on suunniteltu 1.1.2019. Tämän suunnittelutyö tulee vaatimaan resursseja kunnallisilta yksiköiltä myös vuonna 2017. Tästä huolimatta valvonta pyritään hoitamaan rutiinitasolla. Päivitys vuodelle 2018: Ympäristöterveyden siirtämistä ns. maakuntiin 1.1.2020 on suunniteltu. Siirtoon tähtäävä työ tulee vaatimaan resursseja kunnallisilta yksiköiltä myös vuonna 2018. Tästä huolimatta valvonta pyritään hoitamaan rutiinitasolla. Päivitys vuodelle 2019: Maakuntauudistusta on siirretty eteenpäin siten, että uudet yksiköt aloittaisivat työnsä 1.1.2021. Tämän prosessin lisäksi resursseja tarvitaan selvitettävänä oleva yksikkö Helsingin kaupungin kanssa yhden yhteistyökunnista jätettyä mahdollisuuden auki myös tälle yhteistyölle. OSA I: YMPÄRISTÖNTERVEYDENHUOLTO 1.1 Lainsäädäntö ja valvonnan tarkoitus Kansanterveyslakiin (66/1972) on sisällytetty käsite ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta. Viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden ta- 3

sapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman säädösperustana ovat: terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), tupakkalaki (549/2016), lääkelaki (395/1987) sekä Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Kunnissa ympäristöterveydenhuollon valvontaa säätelee joukko muita lakeja, joista keskeisimmät on koottu liitteeseen 1. Valtakunnallisen ohjelman mukaisesti ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealuokkainen ympäristöterveydenhuollon valvonta, johon vaaditaan suunnitelmallista valvontaa, riittävästi käytettävissä olevia voimavaroja valvontaan ja valvonnan oikeaa kohdistamista, tehokkuutta sekä eri toimijoiden yhdenvertaista ja oikeudenmukaista kohtelua. Valvonnan avulla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen neuvomalla toiminnanharjoittajia ja kuluttajia, ohjaamalla ja kouluttamalla, tarkastusten, näytteenottojen ja lausuntojen avulla sekä olemalla valmiudessa poikkeustilanteiden varalta. Valvontaviranomaisen tulee myös huolehtia, että toimija korjaa epäkohdat. Tarpeen vaatiessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontaviranomaisen toimenpiteiden tulee hyvän hallintotavan mukaisesti olla oikeassa suhteessa epäkohtiin, eikä tuotteiden tai palveluiden saatavuutta tule rajoittaa enemmän kuin on tarpeellista. Valvontamenetelmät ja niiden kohdistaminen valitaan siten, että valvonnan vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Erityisesti suunnitelmallisen valvonnan kohdistamisen tulee perustua riskeihin. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan hoitavat suurimmalta osin kunnat. Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa tehtävää hoitaa yhteinen yhteistyöelin, Eteläkärjen ympäristöterveys. Ohjelmakaudella 2015-2019 on valvonnan tavoitteena sen vaikuttavuus. Ohjelman laadinnassa huomioidut yleiset tavoitteet ovat seuraavat: Riskiperusteinen ja kohdistettu valvonta Valvontamaksujen tehokas perintä Tietokonejärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen Valvonnan näkyvyyden varmistaminen Yksittäisten valvonta-alueiden painopisteet ja niiden huomioon ottaminen on esitetty alla kohdassa 3.4. 1.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät 1.2.1 Henkilöstö ja tehtävät Eteläkärjen ympäristöterveys toimii Hangon kaupungin alaisuudessa. Seudullisen ympäristöterveydenhuollon tarkoitus on yksikön johtosäännön mukaan taata yhteistyöalueen kuntien hyvää ja terveellistä elinympäristöä. Yksikössä valvontatehtäviä hoitavat pääasiassa kuusi terveystarkastajaa ja valvontaeläinlääkäri. Puolet valvontaeläinlääkärin työajasta on varattu valtiollisille tehtäville eläinsuojelun ja eläintautien estämisen parissa. Käytännön eläinlääkintää hoitavat yksi praktikkoeläinlääkäri ja ostetut päivystyspalvelut täydentävät yksityistä tarjontaa eläinlääkintähuoltolain mukaisesti.. Yksikköä johtaa terveysvalvonnan johtaja. Resursseihin kuuluu lisäksi puoliaikainen kanslisti. Henkilökunta on sijoitettu Hankoon (2 terveystarkastajaa, kanslisti ja terveysvalvonnan johtaja), Raaseporiin (4 terveystar- 4

kastajaa ja valvontaeläinlääkäri Tammisaaressa sekä Inkooseen (praktikkoeläinlääkärin työpiste). Huomioon ottaen toiminta-alueen pitkät välimatkat ja käyntien määrä per kohde on tarkoituksenmukaista pitää useampaa toimipistettä matkojen minimoimiseksi. Laboratoriopalvelut ja IT-palvelut ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta, muutoin keskeiset palvelut hoidetaan itse. 1.2.1 Muutoksia toimintaympäristössä Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan kuntien valvontatehtävien karsimista sekä suunnitteluvelvoitteiden supistamista. Valtionhallinnossa on suunniteltu ja työstetään muutoksia. Keskeiset virastot puolestaan täyttävät tämän tavoitteen kehittämällä sähköistä raportointia. Yhteinen, valtakunnallinen valvontasuunnitelma on myös laadittu siten, että se on voimassa useita vuosia, ja se päivitetään mahdollisimman harvoin. Kuntien näkökulmasta sähköisen raportoinnin ei odoteta vähentävän raportoinnin kustannuksia eikä työaikaa. Tähänastiset käytännön kokemukset osoittavat, että siirtyminen vuosiraportoinnista tapahtumakohtaisiin raportteihin tuli maksamaan noin 20 000 hukattua työaikaa ja menetettyjä valvontatuloja. Tästä syystä uudet työvaiheet otetaan käyttöön varovasti ja vasta perusteellisen kokeilun ja tuotekehittelyn jälkeen. Valvontamaksuihin ja niiden perimistapoihin liittyviä muutoksia saattaa olla tulossa. Tarpeen vaatiessa suunnitelmiin ja taksoihin tehdään muutoksia suunnittelukauden aikana. Hallitus on jättänyt esityksen kuntien tuoteturvallisuusvalvonnasta luopumisesta vuonna 2016. Mikäli tämä tulee hyväksytyksi, ohjataan nyt tuoteturvallisuusvalvontaan käytettävä resurssi, 40 htp, muuhun valvontaan. Muutos helpottaisi vähän yksikön resurssipulaa. Päivitys vuodelle 2017: Ympäristöterveydenhuollon siirtämistä maakuntaorganisaatioihin 1.1.2019 alkaen on suunniteltu. Erityisesti Uudellamaalla on työ käynnistynyt hitaasti ja toimintojen käynnistyminen suunnitellusti on epävarmaa. Valmistelutyöt vaativat resursseja kunnallisilta yksiköiltä. Tavoitteena on, että tämä vaikuttaisi valvontaan mahdollisimman vähän, mutta on selvää, että valmistelutyöt aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia kunnille ainakin henkilöstöresurssien käytön suhteen. Päivitys vuodelle 2018: Maakuntauudistus on siirretty alkamaan 1.1.2020. Uuden organisaation valmistelu vaatii huomattavia resursseja nykyisiltä organisaatioilta. Päivitys vuodelle 2019: Maakuntauudistusta on lykätty 1.1.2021. Mahdollisten organisaatiomuotojen selvitys ja uuden organisaation valmistelu vaatii huomattavia resursseja nykyisiltä yksiköiltä. Osan valvonnasta siirtyminen käyttämään kansallista tietokantaa voi vaikuttaa valvontaan käytettävissä oleviin resursseihin. 1.2.2 Voimavarojen käyttö Valvontasuunnitelma toteutetaan valvontatarpeen perusteella. Käytettävissä olevat resurssit eivät saisi vaikuttaa valvontatarpeeseen tai tarkastustiheyteen. Tämä ei käytännössä toteudu Eteläkärjen ympäristöterveyden osalta, kun valvontaa on pitkäaikaisen resurssipulan vuoksi jouduttu leikkaamaan tarpeeseen nähden jo useamman vuoden ajan. 5

Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä on terveystarkastajien kesken pyritty jakamaan niin, että työskentely työpareissa mahdollistuisi. Lisäksi työtehtävät on pyritty jakamaan tasapuolisesti maantieteellisen alueen sisällä. Maidon- ja lihanjalostukseen sekä munantuotantoon liittyvät elintarvikevalvontatehtävät hoidetaan 1.1.2016 alkaen pääasiassa valvontaeläinlääkärin toimesta. Valvontaeläinlääkäri tekee myös muuta valvontaa. Suunnitelmallisen valvonnan toimialakohtaiset valvontakohteet, tarkastuksiin tarvittava keskimääräinen aika sekä tarkastustiheydet on esitetty liitteissä 2-5. Valvontakohteet on eritelty luvussa 2 ja näytteenotto luvussa 4. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on varattu aikaa ns. akuuttiin valvontaan. Näistä tehtävistä osa voidaan ennakoida, kuten vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien uusimiset ja uimarantaprofiilien päivitys. Akuuttiin valvontaan kuuluvat myös vaikeasti ennakoitavat tehtävät, kuten esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset, asunnontarkastukset, laivantarkastukset sekä tuhoeläimiin ja eläinsuojeluun liittyvät tehtävät. Valvontatyöhön kuuluu lisäksi uusien hakemusten, suunnitelmien ja ilmoitusten käsittely sekä päätöksien tekeminen. Aikaa kuluu myös edellytettyjen toimenpiteiden seurantaan. Viranomaistehtäviin kuuluu myös neuvonta, ohjaus, koulutus ja viestintä. Samoin valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointiin, raportointiin ja seuraavan vuoden suunnitelmien laatimiseen on myös varattava aikaa. Vuoden aikana suoritettavien tehtävien määrää on vaikea etukäteen ennakoida, mutta yleisesti on arvioitu, että valvontaan tarvittava kokonaistyöpanostarve on vähintään 2,5 kertaa valvontakohteiden suunnitelmallisiin tarkastuksiin tarvittava aika (h). Todettakoon, että voimavaroista on tällä hetkellä puutetta (ks. taulukko alla). Maantieteellisesti tarkasteltaessa resurssipula on pahin Raaseporin alueella, jossa valvonnalla on ollut käytettävissään arviolta noin puolet tarvittavista resursseista. Käytännössä toimintaalueen eroja tasoitetaan. Kohteet vaihtelevat jonkin verran vuoden aikana, kun uusia toimintoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Suuruusluokka pysyy kuitenkin kutakuinkin samana vuodesta toiseen. Yksikkö on tehnyt riskianalyyseja valvontatarpeen määrittelemiseksi. Käytännössä kohdekohtaiset riskianalyysit ovat usein johtaneet vähentyneeseen tarkastustarpeeseen. Tämä johtuu siitä, että toiminnot ovat usein kausiluonteisia tai suhteellisen pienimuotoisia. Vertailua kuitenkin vaikeuttaa se, että tarkastusaikoihin ei saa sisällyttää matka-aikoja. Tästä johtuen lasketaan säännönmukaisesti puoli tuntia/tarkastus, mikä vastannee varsin hyvin keskiarvoja. Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmän myötä aikaa pitäisi varata myös seurantatarkastuksiin, jotka pitäisi tehdä kahden viikon sisällä asetetusta määräajasta, silloin kun arvosana on ollut korjattavaa (C) tai huono (D). Eviran arvioinnin mukaan näitä tarkastuksia olisi 5-15 % tarkastusten kokonaismäärästä. Kuten yksikön omissa arvioissa oli oletettu, johti 64 % tarkastuksista vuonna 2014 toiminta-alueella arvosanaan C tai D. Ero kansallisiin odotuksiin on huomattava. Nykyisessä resurssitilanteessa seurantatarkastuksia ei voida priorisoida, vaan ne tehdään viranhaltijoiden priorisoinnin mukaisesti samoilla perusteilla kuin muukin valvonta. Tässä priorisoinnissa on kuluttajalle aiheutuvan riskin oltava tärkein, mikä voi tarkoittaa sitä, että valvontasuunnitelman mukainen tarkastus voi mennä seurantatarkastuksen edelle. Päivitys vuodelle 2016: Resurssitarvetta on täydennetty huomioiden mahdollinen kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirtäminen valtiolle. Päivitys vuodelle 2017: Elintarvikevalvonnan riskinarviointeja on uusittu Eviran ohjeistuksen mukaisesti vuoden 2016 alussa. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. Muutokset lainsäädännössä, painopisteet, valvontamenetelmät ja tarkastusajat on huomioitu liitteissä, joista käy ilmi resurssien 6

jakautuminen vuodelle 2017. Resurssitarpeen arvioinnin päivitys tullaan tekemään kun kohdekohtaiset riskinarvioinnit on päivitetty rutiinivalvonnan ohessa. Resurssit näyttävät vastaavan tarvetta paremmin kuin tähän mennessä yksikön toiminta-aikana. Päivitys vuodelle 2018: Suurin osa elintarvikevalvonnan kohdekohtaisista riskianalyyseistä on valmistunut ja niitä on käytetty valvontatarpeen ja resurssien käytön arvioinnissa (ks taulukko alla). Aiemmin on käytetty 1990-luvulla käyttöön otettua mallia resurssitarpeen arviointiin. Kun malli kuitenkin huomioi huonosti tietojen ylläpitoon kuluvan ja muut tämän päivän työn erityispiirteet on vanha malli jätetty pois tässä suunnitelmassa. Sen sijaan käytetään yhden tarkastajan keskimääräisesti odotettua tarkastusmäärää, 100/a. Kun huomioidaan muu valvonta, hallintotyö, maakuntavalmistelu ja vastaavat tehtävät, pitäisi nykyisten resurssien lähes vastata valvontatarvetta. Tämä johtuu lähinnä valtion tekemistä muutoksista valvonnalle asetettavista vaatimuksista, eikä vastaavaa tilannetta ole ollut tällä vuosikymmenellä. Lähemmän resurssitarpeen tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että suhteessa aktiiviseen työaikaan tarvitaan eniten tarkastuksia vuoden toisella kolmanneksella, touko-elokuussa. Korvaavat resurssit ohjataan tämän vuoksi mahdollisuuksien mukaan toiselle vuosikolmannekselle. Taulukko 1: Suunnitelmallisen valvonnan voimavarojen tarve, perustuen kohteiden määrään ja riskianalyyseihin 2014 ja 2017. Kohteiden Kohteiden määrä määrä 2017 2014 7 Tarvittava tarkastumää rä, keskiarvo/a (2014) Elintarvikevalvonta ja eläinperäinen N. 600 n. 400 850 N. 300 alkutuotanto Muu alkutuotanto 550 N. 500 55 N. 10 Terveydensuojeluvalvonta *Talousveden valvonta 68 27 40 18 *Uimavedet 48 46 48 45 *Muut TsL:n mukaiset kohteet (arvio) 320 250 107 71 Tupakkavalvonta 70 56 265 30 Kuluttajaturvallisuus 225 0 86 0 Nikotiinivalvonta 30 22 30 9 Yhteensä noin 1911 1300 1481 490 Tarvittava tarkastusmäärä/a (2018 Valtion viranomaisten tarkennettua kuntien tehtäviä on valvontakohteiden määrä laskenut enemmän kuin 500:lla vuodelle 2015. Leikkaukset on kuitenkin kohdennettu kohteisiin, joiden riskit ovat muutenkin vähäiset. Tämän vuoksi vuotuiset tarkastusmäärät ovat pudonneet vain n. 30. Työvoiman kokonaistarve on toimenpiteiden yhteydessä laskenut 10,5:stä 8,5:een. Muutokset mahdollistavat yksikön osalta paremman valvonnan vaatimustenmukaisuuden. Elintarvikevalvonnasta puuttuu kuitenkin resursseja, joita ei voida kattaa yksikön nykyisellä henkilöstöllä. Elintarvikevalvonnassa suunnitellaan edelleen muutoksia ja mm. riskianalyysejä on muutettu useita kertoja viimeisten tietokantapäivitysten yhteydessä. Tämän vuoksi ajankohtaista, yhtenäistä ja tarkkaa tietoa tarkastustarpeista ei ole saatavilla vuodelle 2016. Elintarvikevalvonnan suunnitelmat perustuvat toistaiseksi vuoden 2014 tietoihin. Kun keskusviranomaiset ovat saavuttaneet tulokset tarkastustarpeissa ja riskinarvioinnissa, yhtenäistyvät myös tiedot ja suunnitteleminen voi palata normaalikäytäntöihin. Valitukset ja ilmoitukset on kansallisen suunnitelman mukaan priorisoitava ennen suunnitelman mukaista valvontaa. Kun tieto epäkohdista saadaan, tarkistaa viranhaltija ensin tiedot ja työ lisätään työlistalle mm. seuraavien tekijöiden perusteella: Valitusten määrä, valituksen aiheellisuus, altistuvien henkilöiden määrä sekä epäkohdan mahdol-

liset (taloudelliset, terveydelliset) seuraamukset. Näin luodaan riskiperusteinen kokonaisvalvonta. Raportointi- ja hallinnolliset tehtävät hoitaa yksikön johto yhdessä kanslistin kanssa. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta käsittelee resurssitilannetta vuotuisen raportoinnin yhteydessä sekä talousarvioita laadittaessa. Resurssien ollessa puutteelliset on valvontaa priorisoitava myös lakisääteisen valvonnan sisällä, jotta voidaan keskittyä suurimpiin riskikohteisiin. Mikäli aika ei riitä suunniteltuun valvontaan, pyritään ensin jättämään valvonta pois kohteista, joissa on vähäistä toimintaa ja pienehköt riskit. Samalla tullaan tekemään vähemmän tarkastuksia elintarvikekohteisiin, jotta saataisiin aikaan kokonaisvaltaisempi valvonta ja näkemys riskeistä. Erityyppisistä kohteista priorisoidaan terveydensuojelu- ja elintarvikekohteita muiden kohteiden kustannuksella. Tämä johtuu siitä, että tupakka- ja nikotiinivalmisteiden valvontakohteissa on usein vähemmän riskejä kuin muissa kohteissa. Kaikissa resurssitilanteissa pyritään suunnitelmallisen valvonnan puitteissa varmistamaan talousveden säännöllinen valvonta sekä tärkeimpien elintarvikekohteiden valvonta. Tupakkalain ja lääkelain alaisten kohteiden valvonta suoritetaan samassa yhteydessä muiden tarkastusten kanssa, jolloin resurssienkäyttö on tarkoituksenmukaisempaa. Muutokset maksujen perimisessä otetaan huomioon ja lisäresursseja suunnitellaan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. 1.2.3 Koulutus Vuoden 2019 talousarvioon on varattu määrärahoja koulutusta varten ja henkilökunnan koulutussuunnitelma on laadittu laatukäsikirjan mukaisesti. Aluehallintovirastot, keskusvirastot, ministeriöt ja yksityiset toimijat järjestävät koulutuspäiviä, joilla kerrotaan lainsäädännön uudistuksista ja ajankohtaisista asioista. Tarkastajat osallistuvat säännöllisesti tehtäväalueensa paikallisiin ja valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin. Yksikössä pidetään kirjaa käydyistä koulutuksista, ja koulutustarve uudelleenarvioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kansallisen ohjelman mukainen tavoite on että kahdeksan työpäivää/henkilö käytetään koulutukseen. Tähän sisältyvät kurssit, sisäinen koulutus ja itseopiskelu. Mikäli henkilöstö haluaa osallistua suurempiin opintokokonaisuuksiin, käsitellään nämä Hangon kaupungin henkilöstöjaoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. 1.2.4 Valvontakohderekisteri Eteläkärjen ympäristöterveys käyttää TerveKuu-tietokantaa valvonnan rekisteröintiin ja organisointiin. Kaikki valvontatapahtumat sekä valtakunnallisella tasolla tarvittavat tiedot tallennetaan järjestelmällisesti tietokantaan. Tallennettaviin tietoihin kuuluvat muun muassa kohdekohtaiset riskianalyysit, joiden perusteella saadaan tarkempi kuva resurssitarpeesta. Valvontatapahtumien ja tutkimustulosten alkuperäiset asiakirjat arkistoidaan toimipisteissä. TerveKuu-ohjelmasta voidaan tulostaa vuosiraportteja, yhteenvetoja tutkimustuloksista sekä erilaisia kohdeluetteloita. Tietokannan laajennettu rekisteriseloste, tietosuojaseloste, on päivitetty 2018. Tietokannan kautta toteutetaan viranomaisten ohjeet tiedonsiirrosta Eviraan, Valviraan ja Tukesiin. Resurssipulasta johtuen kaikkia terveydensuojelun ja kuluttajaturvallisuuden kohteita ei ole pystytty viemään tietokantaan vuoden 2014 ja 2015 kuluessa, kuten oli määrätty. Sen sijaan resurssit on kohdennettu ensisijaisesti valvonnan suorittamiseen. Tiedot tullaan siirtämään rutiininomaisen valvonnan kuluessa mahdollisimman nopeasti, kuitenkin niin, että valvontatyö ei häiriinny tästä tehtävienhoidosta. Osasta keskusvirastojen rekistereitä puuttuvat rekisteriselosteet, josta syystä henkilötietoja siirretään ainoastaan harkinnan jälkeen, sillä kuluttajalla on oikeus tietää, mitä hänen tiedoillaan tehdään. Valvontahenkilökunnan oikeuksia, valvonnan toteuttamista ym. valvotaan valtiollisen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän, VYHA:n sekä 8

pääsynhallinta PAHA:n kautta. Tämän valtiollisen järjestelmän kautta tapahtuu tarpeellinen raportointi. Yksikön tiedot pidetään myös ajan tasalla VYHA:ssa. Ympäristöterveydenhuollon sähköisiä asioimis- ja käsittelypalveluita suunnitellaan Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset hankkeessa (YLLI). Viranomaispalvelut tulisivat näkyviin nettipalvelu Yritys-Suomessa. Yksikkö seuraa hankkeen edistymistä.. Päivitys vuodelle 2018: Perustiedot toiminnasta on viety suomi.fi-sivuille vuoden 2017 aikana valtiollisten vaatimusten mukaisesti. Nk. Vati-järjestelmän kehittämistä seurataan ja työnjohto päättää sen käytöstä tarkoituksenmukaisuusperustein. Päivitys vuodelle 2019: Terveydensuojelu- ja elintarvikevalvonta siirtyvät käyttämään kansallista ohjelmaa, VATI:a, vuoden 2019 alusta. Hanke kuuluu hallitusohjelman säästötoimiin. Tätä suunnitelmaa laadittaessa ei ole selvää, kuinka paljon tietoa tullaan siirtämään kansalliseen järjestelmään ja missä määrin vanhaa tietokantaa tullaan tarvitsemaan. 1.3 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon laeissa säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta (elintarvikelain 71,, terveydensuojelulain 50, tupakkalain 90-91 ). Maksullista on myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kuin määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Muusta maksullisuudesta, kuten ilmoitusten käsittelystä tai kohteen hyväksymisen ja siihen liittyvän tarkastuksen maksullisuudesta on säädetty erikseen. Suunnitelmallinen maksullinen valvonta kohdistuu ilmoituksen- ja luvanvaraisiin kohteisiin sekä sellaisiin kohteisiin, jotka eivät vaadi ympäristöterveydenhuollon ilmoitus- tai lupakäsittelyä. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset sisältäen valmisteluun, tarkastukseen ja asian käsittelyyn käytetyn työajan. Matkakulut peritään erikseen, kuitenkin niin, ettei maksu ole riippuvainen yrityksen sijainnista suhteessa Eteläkärjen ympäristöterveyden toimipaikkoihin. Maksut peritään hyväksytyn taksan mukaisesti. Eteläkärjen ympäristöterveyden taksat tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Päivitys vuodelle 2016: Mikäli kuluttajaturvallisuuslaki muuttuu, korvataan tästä valvonnasta saadut tulot muusta valvonnasta saatavilla tuloilla. Päivitys vuodelle 2017: Muusta ympäristöterveydestä poiketen määritetään tupakan valvontamaksut nykyään suoraan lainsäädännössä, eikä siten perustu omakustannushintaan. Tämä huomioidaan laadittaessa tulevia maksutaksoja. Päivitys vuodelle 2018: Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta on ehdottanut taksan periaatteiden päivittämisen yhteydessä, että kaikki maksut perustuvat omakustannushintaan, paitsi matkat, joista kohteet maksavat korkeintaan puolen tunnin edestä. Periaatteet käsitellään Hangon kaupunginvaltuustossa. Päivitys vuodelle 2019: Taksan periaatteet on hyväksytty Hangon kaupunginvaltuustossa 2011. Yksikön taksa poikkeaa näistä periaatteista tupakan vähittäismyyntilupien valvonnan osalta. Talousarviovaatimusten täyttämiseksi, tullaan taksojen korotusehdotusta ehdottamaan ensi vuodelle. 9

1.4 Viestintä Eteläkärjen ympäristöterveys tiedottaa Hangon kaupungin alaisilla internet-sivuilla osoitteessa www.symi.fi. Tarvittavat linkitykset Inkoon ja Raaseporin sivuilta pyritään pitämään ajan tasalla. Käytännössä yksikkö ei kuitenkaan pääse muuttamaan muiden kuntien sivujen sisältöä. Eteläkärjen ympäristöterveyden käsittelyyn tulevista asioista ilmoitetaan tarvittaessa kunkin toiminta-alueen kunnan ilmoitustauluilla. Tätä kautta ilmoitetaan mm. valvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvistä asioista, valvonnan painopisteistä ja hankkeista. Ajankohtaisista ilmiöistä ja ongelmista tiedotetaan tarvittaessa sosiaalisessa mediassa, paikallislehdissä ja radiossa. Käytäntö on osoittanut, että tätä kautta välitetty informaatio on saavuttanut hyvin median ja asukkaat. Tiedotuksessa ja kanavien valinnassa huomioidaan Hangon kaupungin ohjeet tiedotuksesta. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Hangon kaupungin sivuilla, yhdessä muiden samantyyppisten dokumenttien kanssa. Kuntalain muuttuneiden menettelyjen astuttua voimaan keväällä 2017 ei esityslistoja ja pöytäkirjoja enää lähetetä yhteistyökunnille. Nämä voivat sen sijaan linkittää lautakunnan dokumentteihin omilta kotisivuiltaan. Toiminnanharjoittajia ja asukkaita neuvotaan ja ohjataan sekä puhelimitse että tarkastuskäyntien yhteydessä. Tietoa on myös jaettu tiedotustilaisuuksien yhteydessä, joita ovat järjestäneet paikalliset toimijat, kuten esim. ammattikorkeakoulut. Alueella on ensisijaisesti pienyrittäjiä, joilla on alussa pienet resurssit ja heikko tietotaso, ja valvonnalta vaaditaan enemmän aikaa esim. tiedottamiseen. Tämä on otettu huomioon tarkastusten aikasuunnittelussa. Erityistilanteissa selvitystyöryhmä arvioi tiedottamisen tarpeet ja välineet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa konsultoiden tarvittaessa keskusviranomaisia. Sisäiset ohjeet tiedottamisesta sisältyvät yksikön laatujärjestelmään, ja ne päivitetään tarpeen mukaan. Yksikön toiminnasta voi antaa palautetta henkilökohtaisesti tai kotisivujen palautejärjestelmän kautta, jota on mahdollista käyttää nimettömänä. 1.5 Erityistilanteisiin varautuminen Valmiussuunnitelmia on yhteistyökunnissa jatkuvasti päivitetty. Sektorikohtaisia suunnitelmia on työstetty pelastuslaitoksen johdolla. Yksikössä koekäytetään parhaillaan omaa toimintaa koskevaa alustavaa suunnitelmaa. Suunnitelmassa käsitellään ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja toimintavalmiuksia erityistilanteissa kuten epidemioissa, kemikaalivaaroissa ja myrkytysepäilyissä sekä erityistilanteita kuluttajaturvallisuuslain mukaisissa erityistilanteissa. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmät on uudistettu vuonna 2013, ja ne vastaavat kokoonpanoltaan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäys vuodelle 2018: Suunnitelma talousveden häiriötilanteita varten on valmistelussa ja valmistuu vuoden 2018 aikana. Paikallinen valmiusharjoitus järjestettiin parin vesilaitoksen kanssa vuonna 2017, tavoite on tehdä tämän kaltaisista harjoituksista säännöllisiä. Lisäys vuodelle 2019: Yksikön valmiussuunnitelmaan sisältyy nyttemmin riskianalyysit ja muut prosessit mahdollisia talousveden laatuhäiriöitä silmällä pitäen. 10

1.6 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Kunnan ympäristöterveysviranomaisella on eri lakien nojalla oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan tai kuluttajien terveyteen kohdistuvien haittojen poistamiseksi tai ehkäisemiseksi. Terveydensuojeluviranomaisen tehtäviä yksikön toiminta-alueella hoitaa Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta, jossa on edustajia kaikista osallistujakunnista. Valvonnan sujuvuuden vuoksi tehtäviä on tarpeen mukaan delegoitu viranhaltijoille. Muista kuin kiireellisistä toimenpiteistä sekä uhkasakon asettamisesta päättää kuitenkin aina Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta. Lautakunta käsittelee myös aina virkamiesten kiireelliset toimenpiteet. 2. VALVONTAKOHTEET Tämä valvontasuunnitelma perustuu pitkälle edellä esitettyyn tarvelaskentaan. Käytännössä on todettu, että eri valvontalajien valvontakohteet muuttuvat jonkin verran kalenterivuoden aikana (toiminnan lopettaminen, alkaminen ja muuttuminen), mutta valvontakohteiden kokonaismäärä pysyy kuitenkin vakaana vuodesta toiseen. Muutokset otetaan huomioon vuoden mittaan, sitä mukaa kun lopettaneet yritysten toiminnat lopetetaan tietokannassa ja uusia kohteita lisätään ilmoitusten ja hakemusten tultua käsiteltäväksi. Uudet kohteet arvioidaan ensin valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti ja myöhemmin kohdekohtaisten riskianalyysien perusteella. Uusia kohteita tarkastetaan kansallisen riskiarvion mukaisesti tai ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Näin varmistutaan toiminnan asianmukaisuudesta ja saadaan hyvä kontakti toiminnanharjoittajaan toiminnan alusta asti. Tarkastuskohteiden riskianalyysit päivitetään tarkastusten jälkeen ja kun uutta tietoa saadaan. Riskianalyysien tulokset otetaan huomioon, kun käytännön valvontaa suunnitellaan, mikä saattaa johtaa siihen, että samankaltaiset kohteet tarkastetaan eri väliajoin. 2.1 Elintarvikelain mukaiset kohteet Elintarvikevalvonnan piiriin kuuluu n. 35 valvontakohdetyyppiä, joissa on yhteensä n. 1100 valvontakohdetta (liite 2). Näistä alkutuotannon kasvintuottajia on n. 550 kpl. Useammin valvottavia kohteita on n. 600. Valvontakohteissa on sekä hyväksyntää edellyttäviä kohteita että ilmoitusta edellyttäviä kohteita. Määrällisesti kohteet painottuvat suurkeittiöihin sekä myyntipaikkoihin, mutta toimintojen kirjo on suuri alkutuotannosta jalostukseen ja myyntiin. Yli puolet muista kuin alkutuotannon kohteista sijaitsee Raaseporissa ja noin neljäsosa Hangossa. Inkoossa sijaitsee taas suhteessa paljon alkutuotantoa. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta on marraskuussa 2017 päättänyt solmia Eviran kanssa sopimuksen ensisaapumisvalvonnasta. Lisäys vuodelle 2019: Kesän 2018 toteutettiin alkutuottajien tietojen päivitys julkisten lähteiden tietojen avulla. Valtion järjestelmiin syötettävät tiedot ovat kuitenkin niin yksityiskohtaisia, että tiedon ylläpitäminen ajantasaisena ei ole mahdollista. Esim. viljeltävä kasvi voi vaihdella vuodesta toiseen ilman että elintarvikevalvontaviranomainen saa tästä tiedon. Perusteellinen tietojen päivittäminen vaatisi tietojen saamista toiselta viranomaiselta (kuten maaseutuvirasto Mavi), tai yhteyden ottamisen jokaiseen tilaan erikseen. Kumpikaan vaihtoehto ei ole ollut mahdollinen. Eteläkärjen ympäristöterveys keskittyy siksi pitämään maidon-, lihan- ja munantuottajien tiedot ajan tasalla ja tekemään tarvittaessa tarkastuksia näihin kohteisiin, kun taas kasvintuottajia koskevat tiedot saavat toistaiseksi jäädä ennalleen ja tarkastuksia tehdään tarpeen ilmetessä. Näytteenotto esitetään kohdassa 4. 11

2.2 Terveydensuojelulain mukaiset kohteet Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia kohteita kuten vesilaitokset, majoitushuoneistot, pakolaiskeskukset, eräät kauneushoitolat, uimahallit ja uimarannat, liikuntahuoneistot, koulut ja päivähoitotilat. Vuodesta 2015 alkaen terveydensuojelulain mukaisesti säännöllisen valvonnan piiriin eivät kuulu kaikki ilmoitetut toiminnat, vaan ainoastaan kaikkein riskialttiimmat kohteet (ks. liite 3). Muita toimintoja valvotaan valitusten ja saapuneiden tietojen perusteella, ja ne priorisoidaan kohdan 1.2.2. mukaisesti, Voimavarojen käyttö. Talousvesitarkastuksen piiriin kuuluvien kohteiden määrä on hyvin tunnettu ja suuri suhteessa alueen asukaslukuun. Vuonna 2014 kohteiden määrä oli 68, vaihdellen ns. EU-vesilaitoksista yksittäisten elintarvikehuoneistojen kaivoihin. Näistä kohteista lasketaan vain 27 suoranaisia terveydensuojelulain mukaisia valvontakohteita vuonna 2017. Elintarvikehuoneistojen omien kaivojen vesiä valvotaan osana elintarvikevalvontaa. Terveydensuojelulain mukaisia kohteita arvioidaan alueella olevan yli 400. joitakin kohteita valvotaan vain valitusten perusteella eikä niitä ilmoiteta. Tarkkaa lukua on näin ollen vaikea arvioida. Kohteista yli puolet sijaitsee Raaseporissa, noin neljäsosa Hangossa ja reilu kymmenesosa Inkoossa. Yksikön oma näytteenotto on vähennetty henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi. Allasvesistä otetaan lainsäädännön edellyttämät rinnakkaisnäytteet tarpeen mukaan tarkastusten yhteydessä. Terveydensuojelulain mukaisia näytteitä otetaan tarpeen mukaan, kuten esim. EU-uimarannoilta tarkastusten yhteydessä, kun kohteiden oma näytteenotto on osoittautunut puutteelliseksi tai kun rutiinitarkastuksista on saatu huonot tulokset. Muuten toiminnanharjoittajat käyttävät viranomaisnäytteiden ottoon valvontaviranomaisen päteviksi toteamia näytteenottajia. Lisäys vuodelle 2017: On käynyt ilmi, että valvontaviranomaisen suorittamalle rutiininäytteenotolle voisi olla tarvetta. Joidenkin pienempien kohteiden on käytännössä ollut vaikeaa järjestää näytteenottoa ja kokonaisuuden kannalta olisi positiivista, että näille tarjottaisiin mahdollisuutta näytteiden ottamiseksi tarkastusten yhteydessä tai erillisten järjestelyjen kautta. Viranomaisnäytteenottoa voidaan tarjota vuonna 2017 tarvearvioinnin perusteella. Lisäys vuodelle 2018: Yksikkö ottaa tehtäväkseen alueen pienempien vesilaitosten näytteenoton ja tarpeen mukaan myös niiden yksiköiden, joiden näytteenotto ei ole sujunut suunnitellusti. Näin varmistutaan näytteenoton laadusta ja toteutuksesta. Kokonaisuutena kyse on reilun kymmenen kohteen näytteenotosta. Lisäys vuodelle 2019: Pienten vesilaitosten näytteenotto on toiminut hyvin ja viranhaltijat tulevat vastaamaan näytteenotosta myös vuonna 2019. Hangon ja Inkoon satamat on mainittu satamina, joissa annetaan WHO:n terveyssäännöstön mukainen puhtaustodistus. Nämä tarkastukset kuuluvat terveystarkastajien tekemään terveydensuojeluvalvontaan. Tarkastukset tehdään Valviran ohjeiden mukaisesti. 2.3 Tupakkalain mukaiset kohteet Tupakkalain mukaiseen valvontaan kuuluu sekä ravintoloiden tupakointitilojen valvonta että vähittäis- ja tukkumyyntilupien valvonta. Vähittäismyyntipaikkoja oli 65 kpl vuonna 2014, tukkukauppoja 1 ja ravintoloita, joilla on tupakointitila, 3 kpl (liite 4). Kohteita on arvion mukaan eniten Raaseporissa (n. 56 %). Hangon kohteet ovat parhaiten kartoitetut ja muodostavat noin kolmasosan tiedossa 12

olevista kohteista. Inkoossa kohteista on runsas kymmenesosa. Tupakkalain tavoitteiden mukaisesti on myyntipisteiden määrä laskussa. 2.4 Lääkelain mukaiset kohteet Nikotiinituotteiden myyntiluvan saaneet kohteet kuuluvat lääkelain mukaiseen valvontaan. Kohteita oli n. 30 kpl vuonna 2014, mutta määrä on laskenut n. 20 (liite 5). Näistä yli kaksi kolmannesta on Raaseporissa, vajaa neljännesosa Hangossa ja vajaa kymmenesosa Inkoossa. 2.5 Muun lainsäädännön mukaiset kohteet Terveystarkastajat toimivat myös ympäristönsuojelulain (527/2015) 24 sekä Valtioneuvoston asetuksen (452/2009) otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta mukaisena valvontaviranomaisena. Mikäli näitä tarkastuksia tehdään, suoritetaan ne osana muuta tarkastustoimintaa ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti (ympäristöhallinnon ohje 3/2015). 3. TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Tarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan yhdistelmätarkastuksina, jolloin voidaan tarkastaa useamman lainsäädännön vaatimia seikkoja. Esim. talousvettä ja elintarvikehuoneistoa tai tupakka- ja elintarvikevalvontaa koskevia seikkoja voidaan tarkastaa samalla käynnillä. Toiminta-alueen laajuus huomioon ottaen tämä on niukkojen resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Erikoistuminen tapahtuu siten, että kustakin valvonnan alasta vastaava tarkastaja laatii tarkastusohjeen ja tarvittaessa tarkastuslomakkeet kyseessä oleville kohteille sekä auttaa tarvittaessa tarkastuspöytäkirjan laatimisessa. Näin toimitaan vain jos tarkastuksen käytännössä suorittavan tarkastajan asiantuntemus on riittävä yhteistarkastuksen suorittamiseen. Tarkastuslomakkeet ja ohjeet toimivat työvälineinä sekä määrittelevät tarkastusten sisällön. Näin yksikkö pyrkii kohtelemaan kohteita tasapuolisesti. Tavoitteena on, että kustakin kohteesta vastaisi korkeintaan kaksi tarkastajaa, jolloin yhteistyö ja viestintä toiminnanharjoittajan kanssa helpottuu. Kohteesta vastaava tarkastaja päättää tarkastuksen laajuudesta kohteesta olevien tietojen pohjalta tehdyn tarveharkinnan perusteella. Harkinnan pohjana voidaan käyttää kohteen tyyppiä, aikaisempia tarkastuksia, valvonnan painopisteitä, riskianalyysiä, valituksia ja muita tietoja kohteesta. Kotirauhaa koskevat säännökset ja ohjeet huomioidaan. Tarkastuksen painopistettä voidaan muuttaa tarkastuksen kuluessa, mutta sen pitää aina palvella lainsäädännön tarkoitusta. Viranhaltijat tekevät valvontasuunnitelman perusteella yksityiskohtaisempia tarkastussuunnitelmia käytännön työn helpottamiseksi. Esimies hyväksyy nämä suunnitelmat. Tarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja, jossa tehdään myös yhteenveto havaintojen perusteella. Tarpeen tullen ryhdytään toimenpiteisiin lainsäädännön puitteissa, ja samalla päivitetään kohteen riskianalyysit. Tiedot välitetään valtion viranomaisille säännösten mukaan ja henkilötietojen käsittely huomioiden. Tavoitteena on saavuttaa tarkastusten rutiinitaso, jotta ne voitaisiin suorittaa riittävän laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti terveellä tavalla. 3.1 Tarkastustiheys ja riskinarviointi Valvontakohteiden riskinarvioinnin lähtökohtina ovat yhtäältä olleet valtakunnalliset ohjeet ja toisaalta kohdekohtaiset valvontatarpeen arvioinnit. Valtakunnallisia ohjeita sovelletaan tarkastustarpeita määriteltäessä. Tämän lisäksi viranhaltijat arvioivat seurantatarkastuksien tarvetta, jotta resurssien kokonaistarve voidaan arvioida, 13

Riskiarviointien olennaisesti muuttuessa muuttuu myös kohteen tarkastustarve, mikä huomioidaan käytännön työssä. Riskien väheneminen johtaa harvempiin tarkastuksiin ja riskien kasvu johtaa kohteen valvonnan priorisointiin. Aikaisempiin terveydensuojeluvalvonnan kohdekohtaisiin teemavuosiin perustuen on mm. koulut, päiväkodit ja vanhainkodit liitetty rutiininomaiseen valvontaan kohdekohtaisten riskien mukaisesti. Riskianalyyseistä on tehty ryhmäkohtainen tutkimus, jonka perusteella kartoitetaan analyysien käyttöä sekä kohderyhmän tyypillistä valvontatarvetta valvontasuunnitelman osalta. Näin suunnittelu yksinkertaistuu. Kohteiden muodostamien ryhmien sisällä riskianalyysejä käytetään priorisointijärjestyksen määrittämiseen. Myös edellisen tarkastuksen ajankohta voi vaikuttaa priorisointiin, sillä on tärkeää, että kohteet tarkastetaan ainakin joka viides vuosi kuluessa. Päivitys vuodelle 2017: Raaseporin aloitteesta ryhdyttiin koulujen n.s. yhteistarkastuksia tekemään vuonna 2016. Käytäntöä laajennetaan muihin yhteistoimintakuntiin vuonna 2017. Tämä vaikuttaa tarkastusaikoihin, mutta tehnee valvonnasta ajan myötä tehokkaampaa ja kattavampaa. Yhteistarkastukset muistuttavat enemmän auditointeja kuin tarkastuksia. Tavoitteena on saada parempi kokonaiskuva valvontakohteiden tilasta. Käytännössä tarkastuksia koordinoi Eteläkärjen ympäristöterveys, ainakin kiinteistöhallinto ja kouluterveydenhoito osallistuvat. Mahdollisuuksien mukaan käytetään työterveyden, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten tietoja laajan kokonaiskuvan saamiseksi toiminnasta ja tiloista. 3.1.1 Elintarvikevalvonta Hygieenikon toimenkuvaan liittyvä valvonta pyritään suorittamaan kokonaisuudessaan suositusten mukaisesti. Hygieenikkopalveluiden sijoittamisen samaan paikkaan muun valvonnan kanssa vuoden 2016 alusta odotetaan sujuvoittavan valvontaa ja asiakaspalvelua. Muun elintarvikevalvonnan tarkastustiheydet vuodelle 2015 ovat pienemmät kuin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamat suositukset. Suunnitelma kattaa vain vuoden 2015, sillä suunnitelmissa on muuttaa riskiarviointia kansallisella tasolla. Mahdolliset riskianalyysejä koskevat muutokset arvioidaan ja otetaan tarvittaessa käyttöön vuoden 2015 kuluessa. Silloin arvioidaan myös resurssitarve uudestaan. Uudet riskinarvioinnit eivät ole valmistuneet vuoden 2015 aikana, mutta osa riskinarvioinneista on muuttunut vuoden aikana, minkä vuoksi tiedot eivät ole kattavia tai yhtenäisiä. Vuoden 2016 suunnittelu seuraa edellisen vuoden linjoja. Uusia riskinarviointeja otetaan käyttöön kun ne ovat valmistuneet ja niitä käytetään suunnitteluun kun tiedot ovat yhtenäisiä. Käytännössä noin puolet elintarvikevalvonnan vaatimista tarkastuksista on jätetty pois johtuen resurssipulasta. Nyt suunniteltu määrä elintarviketarkastuksia on kunnianhimoinen, ja se voidaan toteuttaa ainoastaan, jos hyvä rutiinitaso saavutetaan. Tarkastukset on keskitetty riskialttiimpiin toimintatyyppeihin, kuitenkin osittain suosituksia pienemmällä tarkastustiheydellä. Tarkastusmäärät per kohdetyyppi on leikattu minimiin. Sen sijaan toimintojen riskit huomioidaan kohteen valvonnan vaatiman ajan puitteissa. Mitä riskialttiimpi toiminta on, sitä enemmän työtä valvonta vaatii, mikä johtaa pitempiin tarkastuksiin. Oiva-järjestelmään kuuluvat seurantatarkastukset tehdään suunnitellun työmäärän ulkopuolella, ja ne tehdään yksilöllisen riskiarvioinnin perusteella. Elintarvikevalvontakohteet on jaettu toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan riskiluokkiin, ja valvontakohteissa on sekä hyväksyntää että ilmoitusta edellyttäviä kohteita. Tavoitteena on kattaa useita kohteita sen sijaan, että keskitettäisiin useita tarkastuksia harvoihin kohteisiin. Mikäli tarkastuksia on tarpeen karsia suunnitellusta, jätetään ensin pois vähemmän riskialttiit kohteet tai vähennetään niiden tarkastusmääriä. 14

Päivitys vuodelle 2017: Uudet, Eviran ohjeistamat riskinarvioinnit on otettu käyttöön vuoden 2016 aikana. Kohdekohtaiset arvioinnit valmistunevat kattavasti vasta vuodelle 2017. Valvonnan suunnittelu vuodelle 2017 kattaa kohdetyyppikohtaiset muutokset, mutta eivät vielä anna tietoa valvontaresurssien todellisesta tarpeesta. Liitteissä esitetään suunniteltu resurssien käyttö vuodelle 2017 seurantatarkastukset poislukien. Suunnitelma vastaa tarpeita aiempaa paremmin tarkastustarpeiden vähennyttyä. Alueella on kuitenkin epätavallisen suuri tarve seurantatarkastuksille, mikä voi viedä resursseja rutiinivalvonnasta riskiperusteiseen valvontaan. Priorisoinnit tehdään siinä tapauksessa yllä esitetyn mukaisesti. Lisäys vuodelle 2018: Valvontaa on suunniteltu uusittujen kohdekohtaisten riskianalyysien perusteella. Osa pienemmistä kohteista, joita ei ole tarkastettu pitkään aikaan, on sijoitettu omaan ryhmäänsä, jonka kaikki kohteet tarkastetaan lähimmän kolmen vuoden aikana. Tarkastusten yhteydessä tehdään riskianalyysit myös näille kohteille, joiden valvontatarpeen nyt on oletettu seuraavan kansallisia ohjeistuksia. Vuosittain on arvioitu tarvittavan 116 seurantatarkastusta, mikä lisää tarvittavien tarkastusten määrää n. 30 %. Liitteessä 2 on esitetty säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvat valvontakohteet, niiden tarkastustiheydet sekä tarkastuksiin käytettävä aika (arvioitu aika sisältäen tarkastuskäyntiin ja tarkastuskertomuksen laadintaan tarvittavan ajan). Niissä kohteissa, joissa on hyväksytty omavalvontasuunnitelma, ja joiden omavalvonta toimii, tarkastukseen käytetty aika saattaa olla arvioitua lyhyempi. Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä otettiin käyttöön vähittäismyynnin osalta vuoden 2013 aikana. Tarkastuspöytäkirjojen laatiminen on muuttuneen järjestelmän vuoksi käynyt työläämmäksi ja käytännössä järjestelmä on vaatinut jopa enemmän työaikaa kuin perinteiset tarkastukset. Oiva laajennetaan vähitellen koskemaan useampia kohdetyyppejä. Yksikkö on mukana kehityksessä ja ottaa laajennetut osat käyttöön jos ja kun ne toimivat molemmilla kotimaisilla kielillä. Ohjeiden mukaan pitää Oiva-tarkastus uusia kahden viikon sisällä annetuista määräajoista niissä tapauksissa kun arvosana on ollut C tai D. Käytännössä näin ei voi nykyisessä resurssitilanteessa toimia, vaan kaikki tarkastukset priorisoidaan toiminnan aiheuttaman riskin mukaisesti. Myös Oivatarkastuspöytäkirjojen saaminen ohjeiden mukaisesti kuuden päivän sisällä tarkastuksesta on hyvin vaikeaa, ilman että muu valvonta kärsii. Käytännössä pyritään siksi saamaan pääosa näistä pöytäkirjoista ulos 10 työpäivän sisällä. Tavoitteena on suunnitelmajakson aikana saavuttaa Oiva-tarkastusten osalta sellainen rutiinitaso, että kohteiden arviointi vie vähemmän aikaa ja voidaan saavuttaa parempi tehokkuus. 3.1.2 Terveydensuojeluvalvonta Terveydensuojelulain mukaisista kohteista talousvettä toimittavia laitoksia valvotaan kattavasti. Tämä johtuu talousveden käyttäjämääristä, suhteellisen suuresta päivittäisestä käytettävästä vesimäärästä sekä käyttäjien valintamahdollisuuksien rajallisuudesta. Myös pienten elintarvikehuoneistojen, päiväkotien, kurssikeskusten ja vastaavien käyttämän talousveden laatua valvotaan kun kohde käyttää vain omaan toimintaan oman kaivon vettä. Kyse ei tällöin ole talousvettä toimittava laitos. Kaivot tarkastetaan talousveden laatuongelmien ilmetessä ja muiden tarkastusten yhteydessä. Muista terveydensuojelulain mukaisista kohteista suunnitelmalliseen valvontaan sisältyvät uimahallit, uima-altaat ja uimarannat. Muutos vuodelle 2018: Koulujen, esikoulujen ja osittain myös päiväkotien nk. Yhteistarkastuksia tehdään nyt rutiininomaisesti erillisen suunnittelun mukaisesti koko alueella. Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden riskinarviointeja on tarkasteltava 15

vuoden 2018 paremman tarveprofiloinnin aikaan saamiseksi. Tarvittaessa käytetään kansallisia tarkastustiheyksiä kunnes riskianalyysimenettelyt on päivitetty. 3.1.3 Tupakkavalvonta Tupakkalain mukaiset valvontakohteet, suunniteltujen tarkastusten lukumäärät sekä tarkastuksiin käytettävä aika on esitetty liitteessä 4. Suositellut tarkastustiheydet valvontakohdetyypeittäin on esitetty liitteessä 4. Käytännössä valvonta suoritetaan muiden tarkastusten yhteydessä resurssoinnin optimoimiseksi. 3.1.4 Nikotiinivalmisteiden valvonta Nikotiinivalmisteiden myyntipaikat ovat samoja kuin tupakkaa myyvät kohteet. Nykyisillä resursseilla nikotiinivalmisteiden myyntiä valvotaan elintarvikevalvonnan yhteydessä. Valvontakohteet ja niiden riskinarviointi sekä kohteiden tarkastustiheys on esitetty liitteessä 5. 3.2 Valvonnan sisältö ja toteutus Valvontaan sisältyy tarkastuksia ja tulosten valvontaa, mutta erityisesti terveydensuojelupuolella myös työtä, jossa viranhaltija antaa myös asiantuntemustaan yhteisen paremman tuloksen saamiseksi. Töitä, joihin viranhaltija osallistuu sekä asiantuntijana, mutta myös valvontaroolissa ovat esim. vesilaitosten riskinarvioinnit, uimavesiprofiilit ja sisäilmaryhmät. On tärkeää huomioida eri roolit, jotta ne voidaan huomioida käytännön työssä. Tarkastukset tapahtuvat joko ilman ennakkoilmoitusta tai ilmoituksen mukaan, jos tarkastuksen luonne ja siihen liittyvä lainsäädäntö niin vaatii. Tarkastusten sisältö määräytyy kohteen ja kohteessa tapahtuvan toiminnan mukaan. Jokaisella tarkastuskerralla ei usein ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista kattaa koko toimintaa. Toisaalta yhden tarkastuskäynnin aikana voidaan tehdä useampaa valvonnan alaa koskeva yhteistarkastus, mikäli se on valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista. Tarkastusten sisällön määrittelevät ylempien viranomaisten ja yksikön ohjeet. Yksittäisen tarkastuksen sisällön määrää ohjeistuksen puitteissa tarkastuksen tekevä viranhaltija. Tarkastuksilla voidaan havaita tarkastettavan osion ulkopuolisia puutteita ja riskitekijöitä, jotka kuitenkin huomioidaan tarkastuksen tuloksia arvioitaessa. Valvontaviranomainen suorittaa säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti valvontakohteiden tarkastuksia, joissa arvioidaan valvontakohteiden vaatimustenmukaisuutta. Tarkastusten sisältö ja tiheys yksittäisten valvontakohteiden osalta riippuu arvioidusta riskistä, joka on puolestaan riippuvaista harjoitetun toiminnan laajuudesta, luonteesta ja laadusta. Valvontakohteen toiminnan laajuutta, luonnetta ja laatua määriteltäessä arvioidaan mm. tuotantomääriä, harjoitettavaa toimintaa ja sisäistä laatujärjestelmää sekä otetaan huomioon se, miten toimija on aiemmin noudattanut asetettuja vaatimuksia. Tarkastuksia voidaan tehdä myös suunnitelmallisen valvonnan ulkopuolella esim. epäiltäessä terveysvaaraa, projekteina tai seurannan vuoksi. Mikäli tarkastus on johtanut toimenpiteisiin, seurataan tilannetta seurantatarkastuksilla. Muun valvonnan tapaan nämä suoritetaan prioriteettijärjestyksessä. Tarpeen tullen tarkastuksissa esiin tulleita asioita seurataan muiden valvontayksiköiden kanssa. Yhteistyö tuottaa myös kansallisesti tai kansainvälisesti katsoen tehokkaamman valvonnan. Suoritettu valvonta dokumentoidaan aina. Tiedot tehdyistä tarkastuksista ja muusta valvonnasta kerätään TerveKuu-tietokantaan tai VATI-järjestelmään. 16