NRO 2 2011 SUOMI 7 Vuonna 2012 alkaa uusi, kolmivuotinen postimaksulipukesarja, jossa kuvataan merilintujen metsästyksessä käytettyjä vanhoja, puisia houkutuslintuja. 14 Matk Matkustaja- aja lautta-aiheisessa postimerkkisarjassa ovat vuorossa S/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross. LEIVONNAISIA, LINJA-AUTOJA JA ANIMAATIOITA 16 Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Titanic törmäsi jäävuoreen ja upposi. Laivalla oli mukana kolme ahvenanmaalaista ja siksi tapahtuma huomioidaan postimerkkijulkaisulla. posten.ax
Yhteistyötä yli rajojen Pienelle postilaitokselle, jolla on asiakkaita yli sadassa maassa, on tärkeää tietää keräilymaailman ajankohtaisuuksista. Siksi Ahvenanmaa osallistuukin aktiivisesti postilaitosten erilaisiin yhteistyöfoorumeihin. Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi Ahvenanmaa toimii Sepacin puheenjohtajana. Olemme mukana myös PostEuropin Stamps and Philately -johtoryhmässä. Ryhmän ensisijaisena tarkoituksena on kiinnittää huomiota Europapostimerkkien aiheisiin, tulevaisuuteen ja yleisesti niiden keräilyyn Euroopassa. Kansainvälisesti teemme yhteistyötä myös UPU:n postimerkkijaoston WADP:in (World association for Development of Philately) kanssa sen aktiivisena jäsenenä. Anita Häggblom TOIMIALAJOHTAJA POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN TYÖNTEKIJÄ Posten Åland Facebookissa Oletko Facebookin jäsen? Jos olet, niin pistäydy sivuillamme. Saat tietoa uutuuksista, postimerkkijulkaisuista, tapahtumista, erikoistarjouksista ja paljon muusta. Etkö vielä ole Facebookin jäsen? Palveluun liittyminen on helppoa ja ilmaista. Kannattaa käyttää Posten Åland Frimärkenin Tykkää-painiketta Facebookissa! www.facebook.com PIA ISAKSSON Tuotanto Työskentelen tuotantoosastolla useiden erilaisten tehtävien parissa. Huolehdin mm. luottokorteilla maksettavista tilauksista. Lisäksi toimin asiakasjärjestelmän ja päävaraston vastuuhenkilöiden sijaisena. Se tekeekin työstäni monipuolista. Toimin myös sijaisena
TURUN KEVÄT ÅBO 2011 STOCKHOLM FRIMÄRKETS DAG 2011 POSTEN ÅLAND AB FRIMÄRKEN PB 1100 22111 MARIEHAMN PUHELIN 018 636 640 Tilaukset Suomesta: 020 340 020 Puhelinaika: ma pe 9.00 16.00, heinäkuussa ma pe 9.00 15.00 FAKSI 018 636 608 INTERNET www.posten.ax Pohjola-postimerkit: www.topoftheworld.nu SÄHKÖPOSTI frimarken@posten.ax KÄYNTIOSOITE Flygfältsvägen 10, Sviby, Jomala TOIMITUS Anita Häggblom Katja Rikberg Heidemarie Eriksson Björn Wennström Cecilia Mattsson TEKSTI Katja Rikberg KÄÄNNÖS Virpi Isaksson Anita Häggblom LAYOUT Cecilia Mattsson TUOTANTO Posten Åland Ab Waasa Graphics KANSIKUVA John Häggblom Pidätämme oikeuden muutoksiin. 2 2011 Sisältö Yhteistyötä yli rajojen 2 Työntekijä 2 Posten Åland Facebookissa 2 Postisoutua seuraamassa 4 Joululeima lähetyksiisi 4 Supersankariaiheinen kilpailu 5 Kronikka: Mårten Sundberg 5 Animaatiopeleistä postimerkkeihin 6 Vanhoja puisia houkutuslintuja uudessa sarjassa 14 S/s Birger Jarl, m/s Sally Albatross 16 Ammattikalastajien elämää merellä 19 Maalaan kameralla 22 Titanic 100 vuotta 28 Cissi teki postimerkkejä jo vuonna 1981 30 Ensipäivänkuoret 2011 32 Näyttelykortit 2011 33 Erikoisleimat 2011 34 Kalenteri 35 7 Vuonna 2012 alkaa uusi, kolmivuotinen postimaksulipukesarja, jossa kuvataan merilintujen metsästyksessä käytettyjä vanhoja, puisia houkutuslintuja. 14 Matk Matkustaja- aja lautta-aiheisessa postimerkkisarjassa ovat vuorossa S/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross. 16 Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Titanic törmäsi jäävuoreen ja upposi. Laivalla oli mukana kolme ahvenanmaalaista ja siksi tapahtuma huomioidaan postimerkkijulkaisulla.
4 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN UUTISIA Postisoutua seuraamassa Vuosittain järjestettävän Postisoudun yhteydessä Posten Ålandin postimerkkiryhmä oli kutsunut ahvenanmaalaisia postimerkkeilijöitä asiakastilaisuuteen Eckeröön. Päivä aloitettiin Labbasin kotiseututilalla, missä seurueelle tarjottiin hernekeittoa ja Ahvenanmaan pannukakkua. Perinteisesti postisoutajat syövät samanlaisen aterian soudettuaan meren yli. Sen jälkeen seurue kävi Ahvenanmerellä vastaanottamassa soutajia. Päivä oli aurinkoinen ja melko tyyni. Postisoutuun osallistui kaikkiaan 36 venettä, joista nopein oli kalastajavene Doris af Gräsö Ruotsista. Matka Grisslehamnista Eckeröön kesti 4 tuntia ja 41 minuuttia. Joululeima lähetyksiisi Myös tänä vuonna voit lähettää joulutervehdyksesi ja muut lähetyksesi Ahvenanmaan kautta ja saada niihin erityisen joululeiman. Joululeima on käytössä 15.11.-31.12.2011. Leima toimii kuten tavallinen päivämääräleima, mutta siinä on jouluinen aihe. Jos haluat leimauttaa lähetyksesi joululeimalla, lähetä ne osoitteeseen: Posten Åland Frimärken, PB 1100, 22111 MARIEHAMN. Merkitse kuoreen Julstämpel. Muistathan, että Ahvenanmaalta postitettaessa postimaksuksi kelpaavat ainoastaan ahvenanmaalaiset postimerkit.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 5 KRONIKKA Yksi asia johtaa toiseen MÅRTEN SUNDBERG Journalisti, filatelisti ja Ålands frimärkssamlarföreningin Luppen-lehden toimittaja. Supersankariaiheinen kilpailu Supersankariaiheisen postimerkki vihkon julkaisun yhteydessä Posten Åland järjesti piirustuskilpailun. Viidesluokkalainen Anna Bäck Strandnäsin koulusta valittiin voittajaksi 40 finalistin joukosta! Piirustuskilpailun osallistumiskutsu oli lähetetty kaikille Ahvenanmaan viidesluokkalaisille ja kaikkiaan 126 oppilasta lähetti piirustuksensa kilpailuun. Kriteerit olivat yksinkertaiset: Piirrä supersankari, jota ei vielä ole olemassa. Postin kilpailukomitea valitsi 40 piirustusta, joissa kuvattiin kaikenlaisia supersankareita. Viikolla 19 kaikki 40 finalistipiirustusta oli näytteillä Maarianhaminan kaupunginkirjastossa, missä yleisö sai äänestää suosikkisankariaan. Anna Bäck voitti kilpailun. Hän sai piirustuksensa aivan omiin postimerkkeihin, jotka tehtiin Minun postimerkkini -menetelmällä. Lisäksi hän sai 200, joka menee luokan kassaan. OLI TOUKOKUU VUONNA 2003. Olin Helsingissä seuraamassa Ingvar Petterssonin fantastisen Suomikokoelman huutokauppaa. Kokoelmaan sisältyi useita suuria harvinaisuuksia. Huomattavimmat suomalaiset filatelistit olivat paikalla, jotkut heistä tarjoamassa. Minä katselemassa. Monet kokoelman kohteista olivat sisältyneet suurkerääjä Agathon Fabergén kokoelmaan. Tiesin vain vähän hänestä, vielä vähemmän Fabergén jalokivikauppiassuvusta. Menin Akateemiseen kirjakauppaan löytääkseni tietoa aiheesta. Löysin teoksen Fabergé in The Royal Collection. Olin myyty. Nyt kerään kirjoja Fabergén jalokivikauppiassuvusta ja tietoa Agathonista filatelistina. SAIN VIHJEEN ERÄÄLTÄ keräilijätuttavaltani Englannista, että Tri Jeffrey Stone oli kirjoittanut laajan artikkelin Fabergéstä The London Philatelist 2006 -julkaisussa. Sain yhteyden Tri Stoneen ja sittemmin tapasimme eräässä näyttelyssä Helsingissä. Ostin mainittujen huutokauppojen luettelot ebaystä käytyäni ensin kovaa kilpailua toisen ostajan kanssa. Hieman myöhemmin sama ostaja tarjosi ylitseni toisessa huutokaupassa. Lähetin hänelle viestin ebayn kautta, ja hän osoittautui olevan Tsunayuki Watanabe Japanista. Kerran Tri Stone tarvitsi tietoa 1920-luvulta peräisin olevasta huutokauppaluettelosta ja kysyi, oliko minulla se luettelo. Eipä ollut, mutta Tsunayukilla oli. Hän lähettikin minulle kopioita, jotka toimitin edelleen Jeffille Skottlantiin. TÄMÄ OLI VAIN YKSI ESIMERKKI. Voisin jatkaa kauan ja kertoa uusista ystävistäni, joihin olen tutustunut postimerkkikiinnostukseni ansiosta. Kuukauden kuluttua tämän artikkelin kirjoittamisesta matkustan Lontooseen. Käyn Buckinghamin Palatsissa katsomassa Fabergé in The Royal Collection -näyttelyä. Aivan, juuri sitä kirja käsitteli. Ehkä ystävystyn myös kuningattaren kanssa.
6 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN ANIMAAT Alexander Lindén viettää osan kesistään Vårdössä Ahvenanmaan saaristossa, missä hän on varttunut.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 7 NÄYTTELYKORTIT IOPELEISTÄ JOHN HÄGGBLOM POSTIMERKKEIHIN Vuosi sitten Posten Åland ei ollut vielä tehnyt yhteistyötä taiteilija Alexander Lindénin kanssa. Nyt hän on hyvin ajankohtainen. Hän suunnittelee Postille monia erilaisia tuotteita, kuten näyttelykortteja, joulukoristeita, postimerkkejä ja animaatiofilmejä. Alexander sai ensimmäiseksi tehtäväkseen suunnitella 12 leivonnaisaiheista näyttelykorttia. Korteilla tulee olla yhteys niihin näyttelypaikkakuntiin, joissa järjestettäviin postimerkkitapahtumiin Posti osallistuu vuonna 2011. Vaati paljon työtä keksiä, mitkä leivonnaiset olisivat tyypillisiä kyseisille paikkakunnille, Alexander kuvailee ensimmäistä tehtäväänsä. Postin postimerkkiryhmä oli päättänyt jo etukäteen joistain leivonnaisista, kun taas muut ehdotukset saatiin Alexanderilta.
8 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Spettekaka oli vaikein. Tein viisi yritystä Googlasin kuvia, luin Wikipediaa ja konditorioiden sivuja netissä. Helsingborgin näyttelykorttia varten otin jopa yhteyttä sikäläiseen leipomoon, jolla oli erityinen leivos. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Alexander suunnitteli postikorttiaiheita. Aikaisemmin hän on työskennellyt lähinnä tietokonepelien grafiikan kanssa. MIETTI JA HIOI Tämä oli erilaista. Nyt sain mahdollisuuden kohdistaa huomioni kauemmin yhteen kuvaan. Ehdin miettiä ja hioa, mikä olikin hyvä, sanoo Alexander, joka teki vuorotellen näyttelykortteja ja muita töitään. Leivonnaiskuvista tuli kuin jälkiruokaa, jonka parissa saatoin työskennellä kaikessa rauhassa. Samalla kun hän teki tietokonepeligrafiikkaa, hän teki myös hedelmäaiheisia kuvakkeita. Sitä lähemmäksi ruokaa ja leivonnaisia hän ei ollut tullutkaan ennen näyttelykorttien suunnittelua. SPETTEKAKA OLI VAIKEIN Oivalsin, että leivonnainen saattaisi helposti näyttää mauttomalta. Varsinkin kermavaahtoa oli vaikea kuvata. Aluksi minusta näytti kuin jotain olisi valettu kipsiin. Ja kun yritin tehdä siitä
JOHN HÄGGBLOM ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 9 Vuodesta 2008 lähtien Alexander on työskennellyt vapaana taiteilijana. kermaisemman, se muuttui epäselväksi, kertoo Alexander, joka käytti Photoshop-ohjelmaa kuvien teossa. Mutta vaikein oli kuitenkin spettekaka, joka on kuvattu Svedalan näyttelykortissa. Tein viisi yritystä ennen kuin olin tyytyväinen. Ensin varjostin taikinarihmojen jokaisen kohdan, mutta siitä ei tullut hyvä. Jouduin miettimään uudestaan. Sitten maalasin lieriöveistoksen, johon tein pieniä reikiä. Alexander on tehnyt aikaisemmin mm. internetpelejä eräälle ahvenanmaalaiselle peliyritykselle. Hän on suunnitellut myös Postin joulukoristeet vuonna 2011. MUNKKIPOSSUISTA PÄÄNVAIVAA Toinen aihe, joka tuotti päänvaivaa, oli Nordia 2011 -kortissa kuvatut munkkipossut. Olin melko tyytyväinen munkkeihin, kunnes setäni näki ne. Hänen mielestään sokeri näytti kummalliselta. Jouduin käyttämään lisää aikaa tuloksen parantamiseksi. Sen seurauksena keksin
10 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Alexander on suunnitellut tämän vuoden näyttelykortit, joiden aiheena on leivonnaisia. Keksin uuden tavan maalata sokeria uuden tavan sokerin maalaamiseen, mistä minulla oli hyötyä muidenkin kuvien kanssa. HANKALAA LÖYTÄÄ TASAPAINO Toinen ajankohtainen projekti on tämän vuoden joulukoristeet. Minulla oli muita kiireitä juuri silloin. Niinpä työskentelin joulukoristeiden parissa viikonloppuisin. Kaikkien haluamieni koukeroiden saaminen joulukoristeisiin osoittautui vaikeaksi. Oli hankalaa löytää tasa- paino kaikissa tyhjissä tiloissa, Alexander kertoo. Hän teki ensiksi lyijykynäluonnoksia. Mutta kun yksinkertaistin joulukoristeita, tulos oli parempi. Huomasin, että ohuet linjat eivät kuitenkaan näkyisi messinkisissä koristeissa. TODELLISUUDENMUKAISIA LINJA-AUTOJA Vuonna 2012 julkaistaan kaksi linja-autoaiheista postimerkkiä, jotka nekin ovat Alexanderin suunnittelemat. Ensimmäiset luonnokset tein samaan aikaan kun minusta oli tullut isä ja tunsin itseni vähän stressaantuneeksi. Perusajatuksenani oli tehdä linja-autot isometrisessä perspektiivissä, jossa on vähän tv-pelituntumaa. Mutta Postin postimerkkiryhmä halusi, että ajattelisin toisin. Niinpä Alexander maalasi linja-autot todellisuudenmukaisemmiksi. TOTTUNUT PIENIIN KOKOIHIN Monet uudet postimerkkitaiteilijat ovat tottumattomia tekemään maalauksia, jotka sitten esitetään pienessä koossa, mutta ei Alexander.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 11 STOCKHOLM FRIMÄRKETS DAG 2011 TURUN KEVÄT ÅBO 2011 JYVÄSKYLÄ NORDIA 2011 Myös näyttelypostimerkit ovat Alexanderin käsialaa. JOHN HÄGGBLOM ALEXANDER LINDÉN Svedalan näyttelykortissa kuvattu Spettekaka tuotti Alexanderille hieman vaikeuksia. Myös Nordia 2011-kortin munkkipossut aiheuttivat lisätyötä. Alexander (s. 1980) varttui Vårdössä, mutta asuu nykyään Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on opiskellut kreatiivista ohjelmointia Gävlen korkeakoulussa, opiskellut Basis-taidekoulussa ja suorittanut Bildberättar-ohjelman, senkin Gävlen korkeakoulussa. Hän on työskennellyt Tukholmassa Grin-nimisessä firmassa, joka kehitteli tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla Paf:in palveluksessa, missä hän teki peleille grafiikkaa. Vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut vapaana taiteilijana eri toimeksiantajille. Posten Åland Frimärkenille hän on tehnyt tämän vuoden joulukoristeet ja näyttelykortit. Vuonna 2012 ilmestyvät hänen suunnittelemansa kaksi linja-autoaiheista postimerkkiä sekä jouluaiheiset ehiökortit.
12 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN JOHN HÄGGBLOM
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 13 Olen tottunut siihen, koska olen suunnitellut internetpelejä. Niiden on toimittava sekä suurilla että pienillä näyttöpäätteillä, kertoo Alexander, joka on työskennellyt muun muassa ahvenanmaalaisen peliyrityksen Paf:in palveluksessa. SUURIN PROJEKTI Projekti, joka oli vähän lähempänä Alexanderin aikaisempaa työkokemusta, oli suunnitella animaatiofilmi Posten Ålandin sähkökauppa-asiakasryhmälle. Filmi esittää, kuinka sähköisen kaupan harjoittaja voi tehdä yhteistyötä Posten Ålandin kanssa ja postittaa kaikki lähetyksensä Ahvenanmaalta. Se oli hauska projekti ja suurin työ, minkä olen tehnyt freelancerina. Tein yhteistyössä Postin kanssa käsikirjoituksen. Sen jälkeen tein storyboardin, hahmottelin persoonat, elävöitin koko filmin ja tein myös musiikin, Alexander kertoo. ANIMAATIOFILMISTÄ KIRJA? Tehtyään erilaisia töitä opiskelujensa lomassa monen vuoden ajan Alexander asuu nyt Sollefteåssa Pohjois-Ruotsissa ja työskentelee vapaana taiteilijana. Tänä syksynä hankin oman ateljeen ja minulla on meneillään työtehtäviä eri yrityksille. Yksi aikaisempi projekti, mihin hän haluaa palata, on ajatus tehdä ahvenanmaalainen animaatiolastenfilmi. Sain kulttuuriavustusta filmiä varten ja olen jo päässyt alkuun. Nyt olen halukas jatkamaan projektia. Mutta ehkä teenkin siitä lastenkirjan, tuumailee Alexander, jolla on monta rautaa tulessa. Alexander on tehnyt animaatiofilmin, joka esittää, kuinka sähköistä kauppaa harjoittavat voivat tehdä yhteistyötä Posten Ålandin kanssa. Filmin voi katsoa Youtube:ssa (hae Posten Åland ). TEKEE ELEKTRONISTA MUSIIKKIA Myös musiikki on lähellä Alexanderin sydäntä. Hän järjesti kesällä synnyinseudullaan Vårdön saarella workshopin, jonka teemana oli afrikkalaiset rummut. Hän viettää osan kesistään Vårdössä. Haluaisin omistaa enemmän aikaa musiikille. Musiikin teko on hyödyllistä ja inspiroivaa. Teen elektronista musiikkia. Aikaisemmin keskityin enemmän teknomusiikkiin, mutta nyt musiikkini on jälleen rauhallisempaa. Taidan tulla vanhaksi, Alexander naurahtaa. Haluan työskennellä enemmän musiikin parissa Alexanderilla on useita ideoita varastossa. Hän tekee musiikkia, animaatiofilmejä ja pian ehkä myös kirjoja. Hänellä on nimittäin suunnitteilla tehdä ahvenanmaalaisaiheinen lastenkirja.
14 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Vanhoja puisia houkutuslintuja uudessa sarjassa Vuonna 2012 alkaa postimaksulipukkeiden uusi, kolmivuotinen sarja. Tunnettu postimerkkitaiteilija Juha Pykäläinen on saanut tehtäväkseen kuvata vanhoja, puisia houkutuslintuja. Ensimmäiseksi hän kuvaa haahkan. Houkutuslinnut ovat luonnollisen näköisiä houkuttimia, joita käytetään lintujen metsästyksessä. Vanhimmat houkutuslinnut oli tehty kasveista kuten osmankäämeistä. Sittemmin alettiin valmistaa puisia houkutuslintuja ja aluksi niitä ei maalattu. Uudessa postimaksulipukesarjassa kuvataan maalattuja, puisia houkutuslintuja. Nykyään käytetään enimmäkseen muovisia houkutuslintuja. Mukana on yksi pariton naarashoukutin houkuttelemassa kosivia koiraita. KÄYTETÄÄN RANNIKOLLA Tavallisesti houkutuslintuja käytetään haahkojen, telkkien ja allien ja joskus pilkkasiipien, mustalintujen, tukkasotkien ja lapasotkien metsästyksessä. Houkutuslintuja käytetään lähinnä rannikoilla. KIVIMUURI Houkutuslinnuilla metsästys tapahtuu siten, että metsästäjä väijyy kivimuurin takana rannalla tai luodolla. Houkuttimet on ankkuroitu veteen noin 15 20 metrin päähän piilopaikasta. Linnut houkutellaan ampumaetäisyydelle. Itse piilopaikka rakennetaan usein kivilohkareista muuriksi, jotta se sulautuisi ympäristöön mahdollisimman hyvin. NAARASHOUKUTTIMILLA HOUKUTELLAAN KOIRAITA Ampumapaikka valitaan rannalta suojaisesta paikasta, koska useimmat houkutuslinnuilla metsästettävät linnut laskeutuvat ja lähtevät lentoon mieluimmin vastatuuleen. Houkutuslinnut sijoitetaan lajeittain eri ryhmiin, mieluimmin pareittain. HAAHKA Haahka on yksi kookkaimmista sukeltajasorsista. Sen pituus on noin 60 70 cm. Se on tanakkarakenteinen ja lyhytkaulainen. Sillä on iso, kyhmytön pää ja pitkä, kiilanmuotoinen nokka, jonka sivut ovat höyhenien peitossa nenänjuuresta sieraimiin. Haahkan pääprofiili on lajille luenteenomainen, sillä nokka muodostaa suoran linjan kohti otsaa. Siivet ovat leveät, lyhyet ja pienet suhteessa ruumiiseen. Siipien kärkiväli on 95 105 cm. Koirashaahkaa kutsutaan ruotsiksi nimellä guding ja naarashaahkaa nimellä åda. Lähteet: http://sv.wikipedia.org/wiki/ejder, http://sv.wikipedia. org/wiki/vette ja Vettar och sjöfågeljakt, Lars Englund.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 15 Ensipäivänleimassa näemme haahkojen houkuttimen ylhäältäpäin kuvattuna. VANHOJA PUISIA HOUKUTUSLINTUJA, HAAHKA JULKAISUPÄIVÄ 1.2.2012 TAITEILIJA Juha Pykäläinen SARJAN MAKSUARVOT 0,65, 0,85, 0,90 ja 0,95 (Maksuarvot saattavat muuttua. Siitä ilmoitetaan lehden seuraavassa numerossa.) FDC:N HINTA 3,95 KOKO 40,00 x 30,34 mm PAPERI Fluorescens, 100 g/m² PAINOMENETELMÄ 5-värioffset PAINO The Lowe Martin Group JUHA PYKÄLÄINEN Taiteilija Juha Pykäläinen syntyi vuonna 1953 Tampereella, mutta asuu nyt Sundin kunnassa Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen taiteilija ja tekee mm. akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä. Hän on tehnyt myös veistoksia, etsauksia ja grafiikkaa. Posten Ålandille hän on suunnitellut lukuisia postimerkkejä ja useita muita filateelisia tuotteita mm. näyttelykortit vuonna 1994 ja 2007 sekä joulumerkit vuonna 2006. Ensipäivänkuoren koristeeksi Juha Pykäläinen on maalannut kivistä rakennetun tähystyspaikan, missä metsästäjä odottelee merilintuja houkuttimien luokse.
16 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 291 JA 292 MATKUSTAJA- LAUTTOJA, S/S BIRGER JARL JA M/S SALLY ALBATROSS JULKAISUPÄIVÄ 1.2.2012 TAITEILIJA Håkan Sjöström PAINOSMÄÄRÄ 2 x 200 000 MAKSUARVOT 0,55 ja Lokalpost (0,65 ) FDC:N HINTA 1,80 POSTIMERKKIEN KOKO 35,4 x 26 mm ARKKIEN KOKO 2 x 20 postimerkkiä PAPERI 110 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Cartor Security Printing Ensipäivänleimassa kuvataan s/s Birger Jarl. Ensipäivänkuoressa i on kuvattu m/s Kapella, joka rakennettiin vuonna 1967 Kraljevicassa, silloisessa Jugoslaviassa. Alus liikennöi vuosina 1967 1979 Viking Linen liikenteessä useilla Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välisillä reiteillä. HÅKAN SJÖSTRÖM Håkan Sjöströmin (s. 1933) katsotaan tänä päivänä olevan yksi Skandinavian etevimpiä merimaalareita. Maalaaminen on aina ollut tärkeää Håkanille. Suoritettuaan ekonomintutkinnon hän pääsi töihin turkulaiselle telakalle ja työskenteli siellä eläkkeelle siirtymiseen saakka. Työn ohella hän maalasi telakan uudisrakennuksia. Håkan on maalannut alusten kuvia myös useille varustamoille mm. Viking Linelle. Tämän lisäksi hän on tehnyt kuvituksia aikakauslehtiin ja kirjoihin. Hänellä on vielä jäljellä tiettyjä merimaalaustehtäviä. Nyt Håkan on tehnyt seitsemännen ja kahdeksannen postimerkkinsä Posten Ålandille. Väliöparikeskilöissä ik kilöi ä kuvataan samat laivat kuin postimerkeissä. i
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 17 s/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross Kaksi seuraavaa ahvenanmaalaisissa postimerkeissä kuvattavaa matkustajalauttaa ovat s/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross. Ne ovat seitsemäs ja kahdeksas lauttasarjan kahdestatoista merkistä. S/s Birger Jarl toimitettiin Finnbodan telakalta vuonna 1953 Stockholms Rederi Ab Svea-varustamolle nimellä s/s Birger Jarl. Neitsytmatka tehtiin Helsinkiin kutsuvieraiden kanssa 6. kesäkuuta 1953. Sen jälkeen alus alkoi liikennöidä yhteisliikennevarustamoille (Bore, FÅA ja Svea) reiteillä Tukholma Helsinki ja Tukholma Turku poiketen Maarianhaminaan. PERÄKANSI UUSITTIIN Vuonna 1973 suomalainen varustamo Jakob Lines osti aluksen ja se liikennöi jonkin aikaa reitillä Skellefteå Pietarsaari. Sinä aikana peräkansi uusittiin siten, että autoja voitiin lastata rampin kautta kannelle. Kolmen vuoden kuluttua turkulainen Ångfartygs AB Bore osti aluksen, mutta myi sen jo samana vuonna Godby Shippingille. Siinä yhteydessä alus sai nimen Minisea, mutta nimeä ei maalattu koskaan aluksen kylkeen. HOTELLILAIVANA NORJASSA Vuosina 1976 1977 alus oli Stavangerissa hotellilaivana. Syksyllä 1978 panamalainen, uusi omistaja Caribbean Shipping Co muutti sen nimeksi s/s Baltic Star. Siinä yhteydessä alusta uusittiin Turussa, jolloin se sai skybarin ja uusia hyttejä aluksen peräosaan. Vuonna 1979 alus palasi Tukholmaan ja teki jonkin aikaa seitsemän päivän risteilyjä Itämerellä. JÄLLEEN BIRGER JARL Vuonna 1982 laivan höyrykone korvattiin dieselmoottorilla, ja viiden vuoden kuluttua laivan
18 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN M/s Sally Albatross joutui useisiin onnettomuuksiin. etuosaan rakennettiin uusi osasto. Ånedin-linjenin omistuksessa laiva alkoi vuonna 2002 liikennöidä Ruotsin lipun alla ja sai takaisin vanhan nimensä Birger Jarl. Se teki risteilyjä reitillä Maarianhamina Tukholma. Vuonna 2010 alus kulttuurimerkittiin Ruotsissa. PALJON PUUTA SISUSTUKSESSA Keväällä 2011 Birger Jarl poistettiin liikenteestä paloturvallisuusluokitusta varten. Uudet, kansainväliset paloturvallisuusmääräykset eivät salli enää puisia sisustuksia samalla tavalla kuin vuonna 1953. Syyskuussa alus hyväksyttiin liikennekelpoiseksi ja nyt se tekee jälleen risteilyjä reitillä Tukholma Maarianhamina viikon jokaisena päivänä. VIKING SAGASTA TULI SALLY ALBATROSS M/s Sally Albatross, aikaisemmalta nimeltään m/s Viking Saga, rakennettiin Wärtsilän telakalla Turussa vuonna 1980. Alus joutui useisiin onnettomuuksiin. Alus toimitettiin Rederi Ab Sallylle Maarianhaminaan Viking Linen liikenteeseen Helsinki Tukholma reitille. Alus rakennettiin risteilyalukseksi vuonna 1986, jolloin se sai nimekseen Sally Albatross. Se teki risteilyjä Helsingistä muun muassa Visbyhyn, Tallinnaan och Leningradiin. PALOI LÄHES KOKONAAN Vuonna 1990 aluksen ollessa Tukholmassa telakalla se syttyi tuleen. Kolme päivää kestänyt tulipalo tuhosi aluksen lähes kokonaan. Vain koneisto jäi vahingoittumattomaksi. Omistajat päättivät poistaa kaiken konehuoneen yläpuolelta ja rakentaa kokonaan uuden yläosan. AJOI KARILLE Maaliskuussa vuonna 1992 korjaustyöt oli saatu valmiiksi ja Sally Albatross aloitti risteilyt Helsingistä Itämeren eri satamiin. Maarianhamina oli edelleenkin sen kotisatama. Barcelonan olympialaisten aikana alus toimi hotelli- ja kongressilaivana siellä. Kahden vuoden kuluttua sattui jälleen onnettomuus. Matkalla Tallinnasta Helsinkiin alus oli aikataulusta myöhässä ja ajoi 19 solmun nopeudella karille Porkkalan edustalla. Alukseen pääsi vettä, mutta se saatiin pelastettua uppoamiselta. Onneksi myös matkustajat voitiin evakuoida turvallisesti. VAIHTOI NIMEÄ MONTA KERTAA Karilleajon jälkeen alus vuokrattiin Karibiaan ja Aasiaan, mutta palasi jälleen Itämerelle vuonna 2002 Ruotsin lipun alaisena. Nyt sen nimi oli m/s Silja Opera. Onnettomuudet jatkuivat. Muun muassa aluksen sähkökeskuksessa syttyi tulipalo. Syksyllä 2006 alus teki viimeisen risteilyn Helsingistä Kööpenhaminan ja Cherbourgin kautta Lontooseen, minkä jälkeen alus jäi satamaan Tukholmassa. Nyt se rekisteröitiin m/s Operaksi ollen Bahaman lipun alainen. Sitten se myytiin Kypro kselle, ja vuonna 2007 sen nimeksi tuli Cristal. Maaliskuussa 2011 alus sai jälleen uuden nimen, m/s Louis Cristal, ja se liikennöi nyt Kreikan vesillä. Lähteet: www.anedinlinjen.se, http://sv.wikipedia.org/wiki/ M/S_Cristal, www.faktaomfartyg.nu, Sjövägen till Sverige, Matts Dumell ja Thure Malmbergin merenkulkuarkisto.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 19 Ammattikalastajien elämää merellä Pohjolasarjan Pohjola meren äärellä toinen osa kuvaa elämää merellä. Ahvenanmaan merkissä kuvataan ammattikalastajia nuotanvedossa. Kalastus on kautta aikojen ollut ahvenanmaalaisille tärkeä elinkeino. Aluksi kalastettiin vain päivän tarpeisiin. Mutta pian kalaa alettiin pyydystää myös myyntiä varten. Kaloja vaihdettiin myös viljatuotteisiin. Silakka oli pitkään dominoiva kalalaji. Ennen aikaan nuotanvedolla oli suuri merkitys, mutta 1800-luvulla verkoilla kalastus levisi ja 1900-luvulta lähtien verkkokalastuksesta olikin tullut tavallisin tapa kalastaa. JAETTU KALAKUNTIIN Saaristovedet jaettiin pian eri kylien ja tilojen kesken kalakuntiin. Kalakunnille kuulumattomilla yleisillä vesillä siirryttiin verkkokalastuksesta ajokalastukseen, mikä vaikuttikin varsinaisen ammattikalastuksen edistykseen. Aina 1940-luvulle saakka suolasilakka oli Ahvenanmaan pääasiallisin vientitavara. Sen jälkeen se on jotakuinkin hävinnyt markkinoilta. KALAA TOIMITETTIIN TUKHOLMAAN Silakan ohella hauki ja ahven olivat ennen aikaan tärkeimpiä kaloja. Niitä pyydystettiin lähinnä nuotalla ja rysällä. Aina keskiajalta lähtien niitä myytiin ensi sijassa Tukholmaan, minne ne toimitettiin sumppuveneillä, kunnes Ruotsi 1950-luvulla kielsi elävän kalan tuonnin. Myös muita makeanveden lajeja kalastettiin, kuten turskaa, jolla oli ajoittain suuri merkitys ennen kaikkea eteläisessä ulkosaaristossa. LOHTA AJOVERKOLLA Ahvenanmaalaisessa kalastuksessa tapahtui 1950-luvulla joitakin tärkeitä muutoksia. Saaristossa hauen- ja ahvenenkalastus koki taantuman, joka osittain johtui sumppuveneiden määrän vähenemisestä. Samalla siian merkitys lisääntyi nailon-
20 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 293 POHJOLA ELÄMÄÄ MERELLÄ Ensipäivänleima kuvaa kalastustroolaria. JULKAISUPÄIVÄ 21.3.2012 TAITEILIJA Juha Pykäläinen PAINOSMÄÄRÄ 100 000 MAKSUARVO Världen (0,95 ) FDC:N HINTA 1,55 POSTIMERKIN KOKO 72 x 29 mm PIENOISARKIN KOKO 105 x 70 mm PAPERI 110 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Cartor Security Printing Pienoisarkissa näemme ammattikalastajia troolarilla. Jokainen postilaitos kuvaa haluamallaan tavalla postimerkkien yhteistä aihetta, joka on tällä kertaa Elämää merellä. Ensipäivänkuorta koristaa Juha Pykäläisen kuvaamat merilinnut vedessä. JUHA PYKÄLÄINEN Taiteilija Juha Pykäläinen syntyi vuonna 1953 Tampereella, mutta asuu nyt Sundin kunnassa Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen taiteilija ja tekee mm. akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä. Hän on tehnyt myös etsauksia ja grafiikkaa. Posten Ålandille hän on suunnitellut lukuisia postimerkkejä ja useita muita filateelisia tuotteita mm. postimaksulipukkeiden kolmivuotisen houkutuslintuaiheisen sarjan, joka alkaa vuonna 2012.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 21 Pakkaus ilmestyy 21. maaliskuuta ja se sisältää kaikkien kahdeksan pohjoismaisen postilaitoksen samanaiheiset pienoisarkit. Pakkauksen hinta on 18. verkkojen käyttöönoton ansiosta. Tässä yhteydessä ahvenanmaalaiset alkoivat kalastaa myös lohta ajoverkoilla ja liinoilla. KALASTUKSEN MUUTTUMINEN Ahvenanmaalla kalastusta harjoitetaan lounaisrannikon läheisyydessä, mutta myös ulkomerellä. Ahvenanmaalainen ammatti- ja sivuelinkeinokalastus ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosien aikana. 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana silakan, lohen, turskan ja kilohailin kalastuksesta saatiin selvästi suurimmat saaliit ja tulot. Viime vuosien aikana nämä kalalajit ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti. AHVENANMAALLA 42 AMMATTIKALASTAJAA Heinäkuussa 2011 Ahvenanmaalla oli 42 rekisteröityä ammattikalastajaa, 28 sivuelinkeinokalastajaa ja 215 muuta kalastajaa, yhteensä 285 henkilöä. Ammattikalastajat ovat henkilöitä, jotka saavat vähintään 30 % tuloistaan kalastuksesta, kun taas vähintään 15 % on rajana sivuelinkeinokalastajille. Henkilöt, joiden kalastuksesta saamat tulot jäävät alle 15 %, luokitellaan muiksi kalastajiksi. Ulkomerellä kalasti 5 10 henkilöä ja muut olivat ainoastaan rannikkokalastajia. POHJOLAPAKKAUKSESSA SAMA AIHE Tuttuun tapaan ilmestyy aina yhtä arvostettu pakkaus, joka sisältää kaikkien Pohjoismaiden samanaiheiset pienoisarkit. Pohjolapakkaus ilmestyy samana päivänä kuin postimerkit, siis 21. maaliskuuta. Se sisältää kahdeksan pienoisarkin lisäksi tietoa postimerkeistä ja kuponkeja jokaisesta pohjoismaisesta postilaitoksesta. Kun palautat kupongit kyseisiin postilaitoksiin, saat filateliatuotteita lahjaksi. Pakkauksen hinta on 18 ja sen painosmäärä on rajoitettu (10 350 pakkausta). Lähteet: Fiske och fiskeriförvaltning i Ålands skärgård, Erik Neuman (2006) ja Ålands landskapsregerings fiskeribyrå.
22 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Joulumerkkiarkkiin Tiina on valokuvannut vanhan, kuluneen ja patinoituneen oven. Alkuperäisajatuksena oli käyttää vanhoja sanomalehtiä, mutta siitä taustasta tuli liian rauhaton. Nyt olen tapetoinnut kotonani eteisen seinän niillä lehdillä, Tiina kertoo. JOHN HÄGGBLOM
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 23 maalaan MINÄ KAMERALLA Kukapa sopisi paremmin kuin fl oristi ja valokuvaaja Tiina Tahvanainen suunnittelemaan tämän vuoden joulukranssiaiheiset joulumerkit. Hän on sovittanut toisiinsa perinteistä ja vähän harvinaisempaa, eksoottista vivahdetta. Koska työskentelen floristina, minulla on materiaalia lähelläni koko ajan. Kun sain tehtäväkseni suunnitella joulumerkit, halusin tehdä jotain, mikä ei olisi niin perinteistä. Se ei sovi ollenkaan minulle, Tiina kertoo. Hän halusi käyttää epätavallisia ja uusia materiaaleja kuten vanhaa nuottipaperia ja vanhoja pitsejä. Rakastan tavaroiden penkomista kirpputoreilla ja patinoitujen tavaroiden löytämistä. KRANSSIKUUME Tiina valitsi myös perinteisestä poikkeavan väriskaalan, missä on paljon valkoista ja vihreää. Minulla oli kranssikuume monta kuukautta, kun työskentelin kranssien kanssa. Näin uusia, mahdollisia materiaaleja kaikkialla, Tiina muistelee. Uuden postimerkin tai keräilytuotteen suunnittelun yhteydessä taiteilija esittelee aina ensimmäisessä vaiheessa luonnoksiaan Postin postimerkkiryhmälle. Ryhmä antaa sen jälkeen palautetta, joka perustuu keräilijöiden ja asiakkaiden toivomuksiin, ja sitten taiteilija saa edetä työssään. MISTELI JA TULPPAANI Olin varautunut, että saan jatkaa työskentelyä kranssien parissa, ja niin kävikin. Seuraavalla kerralla esittelin vähän perinteisempiä kransseja. Floristina Tiina halusi mukaan eläviä kukkia. Joulumerkeissä näemme nyt muun muassa tulppaaneja, kulleroita, misteleitä ja omenia. METSÄKAURIIDEN OMENIA KRANSSISSA Pienten, punaisten, ahvenanmaalaisten omenien hankkiminen helmi maaliskuussa ei ollutkaan helppoa. Kaupoissa oli vain isoja, tuontiomenia, jotka eivät sovi kransseihin. Mutta esimieheni anopin kautta sain vihjeen eräästä Pohjois-Getassa asuvasta miehestä. Hän oli säästänyt omenia, joilla hän ruokki metsäkauriita.