LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Matoneva 1:n turvetuotannon ympäristöluvassa määrätyn vesien suojelun tehostamista koskeva hakemus, Töysä Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä HAKEMUKSEN VIREILLETULO ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Vapo Oy on 30.6.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon suunnitelman Matoneva 1:n turvetuotantoalueen laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta. Suunnitelmaa on täydennetty 8.10.2008. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 170/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan 84,5 ha:n suuruisen Matoneva 1:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Matoneva 1 sijaitsee Hakojoen (44.088) valuma-alueella. Kuivatusvedet laskevat osittain myös Matinpuron (44.089) valuma-alueelle. Molemmat alueet kuuluvat Töysänjoen alueeseen ja edelleen Lapuanjoen valuma-alueeseen. Hankealueen kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojan 1 (32 ha) vedet ohjataan Soidin- ja edelleen Matinpuroa Töysänjoen kautta Lapuanjokeen. Laskuojan 2 (53,5 ha) vedet ohjataan ojaa pitkin Vähä-Lauttalammen ohi ja edelleen Lauttalammen ja Lauttapuron kautta Iso Lahnalampeen ja edelleen Lahnajoen ja Hakojoen kautta Töysänjokeen ja lopulta Lapuanjokeen. Ympäristölupaviraston päätöksen nro 170/2006/4 lupamääräyksen 2) toinen kappale kuului seuraavasti:
2 Luvan saajan on toimitettava 31.3.2007 mennessä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle suunnitelma laskuojan 2 kuivatusvesien johtamisesta tuotantoalueelle perustettavan 1,3 ha suuruisen kasvillisuuskentän kautta. Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräys 3) kuului seuraavasti: Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava viimeistään 31.5.2007 ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vaasan hallinto-oikeus on 4.6.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0350/3 muun ohella pidentänyt määräaikaa laskuojan 2 kuivatusvesien käsittelyn tehostamista koskevan hakemuksen toimittamiseksi ympäristölupavirastoon 30.6.2008 saakka. Lisäksi kasvillisuuskentän käyttöönottoa koskevaa määräaikaa on pidennetty 30.9.2009 saakka. SUUNNITELMA HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Laskuojan 2 (53,5 ha) kuivatusvedet, jotka tulevat osaksi lohkolta 1 ja osaksi lohkolta 2, johdetaan edelleenkin ojaa pitkin Vähä- Lauttalammen ohi ja edelleen Lauttalammen ja Lauttapuron kautta Iso Lahnalampeen ja edelleen Lahnajoen ja Hakojoen kautta Töysänjokeen ja lopulta Lapuanjokeen. Lohkon 1 eteläpäähän rakennetaan 1,4 ha:n suuruinen kasvillisuuskenttä, jolla käsitellään sulan ajan lohkon 1 eteläosan (36,7 ha) laskuojaan 2 johtuvat kuivatusvedet lukuun ottamatta lohkon kaakkoispäässä olevaa kiilamaista pienialaista neljän tuotantosaran levyistä osa-aluetta. Käsittely edellyttää pumppausta eli pumppausaltaan, pumppaamon ja uuden laskeutusaltaan rakentamista. Edellä mainitun lohkon 1 osa-alueen ja 9,2 ha suuruisen lohkon 2 kuivatusvesien puhdistusta ei nykyisestä tehosteta, koska alueet sijaitsevat lohkon 1 eteläpäähän nähden jokseenkin kaukana erillään ja alempana ja vesien johtaminen lohkolle 1 perustettavalle kasvillisuuskentälle edellyttäisi ojaosuudella kallion poistamista lohkon 1 eteläreunasta. Lohkon 2 osalta tämä edellyttäisi lisäksi pumppausta paitsi omalla lohkollaan myös uudelleen lohkolla 1. Lohkon 2 hallinta nykyisen sopimuksen mukaan päättyy vuonna 2013, eikä alueesta ole toistaiseksi saatu neuvoteltua jatkosopimusta. Alueiden yhteistuotantoala on vähäinen ja toimenpiteet olisivat mittavat sekä itsessään kuormitusta aiheuttavat. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Töysän kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille
3 kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 11.11 11.12.2008 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Töysän kunnalta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alkuperäisen tehostamissuunnitelman mukaan lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdettaisiin kasvillisuuskentälle, jonka valuma-alueena on 53,5 hehtaaria. Myöhemmin toimitetun täydennyksen mukaisessa suunnitelmassa on valuma-alueen pinta-alaa pienennetty huomattavasti aikaisemmasta. Kuivatusvesiä tulee suunnitelman mukaan 36,5 hehtaarin alueelta. Lisäksi lohkolta 2 kasvillisuuskentälle menevien vesien pumppaus on poistettu kokonaan. 22.6.2004 ympäristölupavirastolle antamassaan lausunnossa ympäristökeskus on katsonut, että turvetuotantoalueen perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi tulee ottaa käytäntöön pintavalutus tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Ympäristökeskus ei ole pitänyt riittävänä menetelmänä virtaamansäätöä. Vaasan hallintooikeudelle 23.2.2007 antamassaan lausunnossa ympäristökeskus on katsonut, että valitusprosessissa kuluneen ajan vuoksi kasvillisuuskentän suunnitelman ja toteutuksen aikataulua on syytä muuttaa. Ympäristökeskus on nyt todennut, ettei sillä ole lisättävää aikaisempiin lausuntoihinsa. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on esittänyt vaatimuksenaan, että kaikki kuivatusvedet, jotka johdetaan laskuojaan 2, käsitellään kasvillisuuskentällä tai sitä vastaavalla menetelmällä. Lisäksi kasvillisuuskenttä tai vastaava menetelmä tulee ottaa käyttöön luvassa määrättynä ajankohtana (30.9.2009) mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Työ- ja elinkeinokeskus ei ole pitänyt vakuuttavina hakijan esityksiä siitä, ettei vesien johtaminen lohkolta 2 ja lohkon 1 kaakkoiskulmasta kasvillisuuskentälle ole mahdollista. Mikäli pumppaaminen ja vesien johtaminen kasvillisuuskentän kautta on kuitenkin mahdotonta, on toisen kasvillisuuskentän rakentaminen lohkolle 2 täysin mahdollista. Sinne johdettaisiin 11,9 ha tuotantoalan kuivatusvedet, jotka hakijan suunnitelmassa olisivat jääneet perustason puhdistuksen piiriin. Tuotantoalueen vuokrasopimuksen mahdollinen päättyminen, alueen mahdollinen poistuminen tuotannosta lähivuosina muulla perusteella, puhdistuksen toteuttamisen hankaluus tai sen kustannukset eikä liioin tuotantoalueen vähäinen pinta-ala voi työ- ja elinkeinokeskuksen näkemyksen mukaan olla perusteena jatkaa toimintaa perustason vesienpuhdistuksella.
4 Hakijan vastine Hakija on 6.2.2009 antamassaan vastineessa muuttanut suunnitelmaa siten, että lohkon 2 vesille rakennetaan valunnantasausallas kooltaan 5 m leveä ja vähintään 80 m pitkä ennen virtaamansäätöpatoa 3. Valunnantasausaltaan tehtävänä on varastoida vettä virtaamansäätöpadon rajoittamana ja valuttaa vesi pidempänä aikana sadejakson päätyttyä. Hakija on 17.3.2009 ympäristölupavirastoon saapuneessa lisäselvityksessä todennut rakentaneensa edellä mainitun valunnantasausaltaan. Altaan lisäksi hakija on esittänyt lohkolle 2 sulan ajan kosteikkoallasta (kosteikkoallas 2), jonka pinta-ala olisi 0,5 ha. Kosteikon valuma-alue olisi 9,4 ha, jolloin kosteikon ala olisi 5,3 % valumaalueesta. Koska lohko 2 on pieni kooltaan eikä siten kestä kovin suuria investointeja voitaisiin sulanajan pumppaus toteuttaa aggregaatin avulla. Pumppu ottaisi veden valunnantasausaltaan loppupäästä ja pumppaisi sen kosteikolle. Kosteikon pinta nousee hiukan veden virtaussuunnassa, jolloin kosteikon pumpun puoleisessa päässä tulee olemaan vettä jonkin verran. Kosteikolla olevat sarkaojat tukitaan siten, että oikovirtaukset estyvät. Kosteikkoaltaan 2 ympärille rakennetaan tarvittava penger. Jäisen ajan toimisi sarkaoja-altaat, valunnantasausallas, virtaamansäätöpato ja laskeutusallas. Laskeutusaltaalle 2 tulevaa vettä jarrutetaan altaan edessä olevalla virtaamansäätöpadolla, koska alueen vettä on vaikea johtaa rakennettaville kosteikoille ja lisäksi olisi ulkopuoliset vedet vaikeasti erotettavissa. Laskeutusallas 2 on aikanaan kaivettu huomattavasti suurempaa valuma-aluetta varten, joten se toimii paljon tehokkaammin tälle 2,7 ha:n valuma-alueelle ylikokoisena. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupaviraston päätöksen nro 170/2006/4 perusteena olleet asiakirjat ovat asiaa käsiteltäessä olleet esillä. Ympäristölupavirasto hyväksyy Vapo Oy:n suunnitelman Matoneva 1:n turvetuotantoalueen laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi suunnitelman mukaisten kasvillisuuskentän ja kosteikkoaltaan avulla. Ympäristölupavirasto muuttaa Matoneva 1:n turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 170/2006/4 lupamääräyksen 1) kuulumaan seuraavasti: "1) Turvetta saadaan ottaa enintään 82,6 ha:n alueelta."
5 Ympäristölupapäätöksen lupamääräykseen 2) lisätään seuraava kappale: Laskuojaan 2 johdettavat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti 30.6.2008 päivätyn suunnitelman mukaisen kasvillisuuskentän ja sulan maan aikana 12.3.2009 päivätyn suunnitelman muutoksen mukaisten kosteikkoallas 2:n ja valunnantasausaltaan kautta. Lupamääräys 3) muutetaan kuulumaan seuraavasti: Virtaamansäätöpadot on toteutettava viimeistään 31.5.2007 ja kasvillisuuskenttä sekä kosteikkoallas 2 ja siihen liittyvä valunnantasausallas on otettava käyttöön viimeistään 30.11.2009. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Matoneva 1 on pitkään toiminnassa ollut turvetuotantoalue, jonka kunnostus on aloitettu vuonna 1976. Tuotannon arvioitu päättymisaika on vuonna 2018, lohkon 2 osalta mahdollisesti jo vuonna 2013. Ympäristölupaviraston päätöksessä nro 170/2006/4 Matoneva 1:n turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä on määrätty tehostettavaksi. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana on yleensä pidetty pintavalutusmenetelmää tai sitä vastaavaa menetelmää. Lupamääräykseen 2) nyt annettavalla päätöksellä tehdyn lisäyksen jälkeen Matoneva 1:n kuivatusvesien käsittely vastaa tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja täyttää siten kuivatusvesien käsittelyn tehostamiselle asetetut vaatimukset. Koska kasvillisuuskenttä ja kosteikkoallas sijoitetaan tuotantoalueelle, ympäristölupavirasto vähentää tuotantoalueeseen kuuluvasta alueesta kasvillisuuskentän ja kosteikkoaltaan pinta-alan ja tarkentaa lupamääräyksessä 1) määrätyn tuotantopinta-alan vastaamaan uutta tilannetta. Ajan kulumisen vuoksi on tarpeen myöhentää kasvillisuuskentän ja kosteikkoaltaan käyttöönoton määräaikaa. Lainkohdat VASTAUS LAUSUNTOIHIN Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentti ja 55 :n 3 momentti Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset pintavalutuksen tai vastaavan tehoisen puhdistusmenetelmän käyttöönotosta on otettu huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla.
6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Sovellettu säännös Lupa-asian käsittelymaksu on 1 075 euroa Asian käsittelystä peritään käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella maksu, jonka suuruus on 43 euroa/h. Asian käsittelyyn ympäristölupavirastossa on kulunut 25 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 2.
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Piirros kasvillisuuskentästä 3) Piirros kosteikkoaltaasta Sinikka Laitakari Pertti Seppänen Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Pertti Seppänen (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/ts
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.10.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Piirros kasvillisuuskentästä Liite 2
Piirros kosteikkoaltaasta Liite 3
Liite 4 MATONEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Jatkuva tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4.-31.12. kahden viikon välein ja 1.1.-31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.-15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.- 15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. Perustarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskenttien valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevien, jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.