LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 32/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-152 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2005 ASIA Huhdannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Lapua LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Huhdannevan turvetuotantoalue sijaitsee Lapuan kaupungin Ala- Nurmon kylässä noin 5 km Lapuan keskustasta etelään. Se on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 58,4 ha. Vapo Oy on 9.5.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 30.9.2003 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Huhdannevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Alue on ilmoitettu 21.2.2001 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjes-
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö 2 telmään ja merkitty siihen 28.11.2001. Tuotantoa varten on vuokrattu alueita Lapuan kaupungilta ja yksityisiltä maanomistajilta. Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa, joka on vahvistettu 11.4.1995, aluetta ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi. Huhdannevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta alapuoleista 0,7 kilometrin pituista laskuojaa pitkin Nurmonjokeen. Nurmonjoki yhtyy Lapuanjokeen viiden kilometrin etäisyydellä. Nurmonjoki on tyypillinen Etelä-Pohjanmaan joki, jonka vedelle on ominaista suuri humuksen määrä ja korkeat väri-, rauta- ja ravinnepitoisuudet. Veden yleislaatuluokka on välttävä. Hakemuksen mukaan Nurmonjoen kalastosta ei ole tietoja viime vuosikymmeneltä. Nurmonjoen kalasto on 1980-luvun tietojen perusteella tyypillinen reheville vesistöille eli särkikalavaltainen. Nurmonjoen alaosassa ei tiettävästi esiinny taimenta. Hakijan arvion mukaan Nurmonjoen kalakannat ovat pysyneet viimeiset 10-15 vuotta käytännössä muuttumattomina. Koeravustusten perusteella 1980-luvulla todettiin joen rapukannan olevan elpymässä. Hakijalla ei ole tietoa rapukannan tämänhetkisestä tilasta. Lapuanjoen kalataloustarkkailun perusteella on kuitenkin todennäköistä, että myös Nurmonjoen rapukanta taantui 1990-luvun alussa. Huhdannevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Huhdannevan länsipuolella sijaitsee Kaaranmännikön pohjavesialue, joka kuuluu pohjavesiluokkaan III. Lyhin etäisyys Huhdannevalta pohjavesialueelle on noin 100 m. Suojavyöhyke sivuaa tuotantoalueen lounaiskulmaa. Huhdannevan länsipuolella sijaitsee pohjavesiluokkaan I kuuluva Isomäen pohjavesialue, jonne lyhin etäisyys Huhdannevalta linnuntietä on noin 2 km. Huhdannevan länsi-, etelä- ja pohjoispuolella on laajoja Nurmonjokivarren peltoalueita. Suon ja sen laidassa kulkevan valtatien itäpuolella on enimmäkseen kangasmetsämaita. Alle 500 metrin etäisyydellä on kaikkiaan 36 ympärivuotista ja kolme vapaa-ajan käytössä olevaa taloa. Lähimmillään asutusta on suon pohjoisosassa noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Osa Huhdannevan ympäristössä sijaitsevista talouksista ottaa talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista. Kaivot ovat joko vakituisessa tai vapaa-ajan käytössä.
3 TURVETUOTANTO Huhdannevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1993 ja turpeennosto vuonna 1996. Tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 58,4 ha. Huhdannevalla tuotetaan imuvaunumenetelmällä ympäristöturvetta Haukinevan kasvuturvetehtaalle. Myöhemmin on tarkoitus tuottaa energiaturvetta Vaskiluoto Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle. Tuotanto on ollut keskimäärin noin 29 000 m 3 vuodessa. Ympäristöturvetta kuljetetaan ympäri vuoden noin 30-50 rekkakuormaa vuorokaudessa ja toimituksia 5-8 vuorokautta vuodessa. Tuotannosta poistuvia alueita ei vielä ole eikä niitä arvioida tulevan vuoteen 2013 mennessä. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2020. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat aikanaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Hakemuksen mukaan Huhdannevalta lähtevät vedet laskevat sarkaojia pitkin niiden lietesyvennyksiin ja edelleen sihtiputkien läpi päisteputkiin. Sarkaojiin on asennettu sarkaojapidättimet (rimaritilät). Päisteputkista vedet laskevat kokoojaojien kautta lohkokohtaisesti mitoitettuihin laskeutusaltaisiin. Kokoojaojiin on suunniteltu säätöä varten kaksi putkipatoa. Hakemuksen mukaan pintavalutukseen soveltuvia alueita ei ole ja kemiallinen puhdistus näin pienellä alueella ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Huhdannevan vesistökuormitus vuonna 2002 on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen vuosien 2000-2002 ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormitukset on laskettu nettokuormituksena. Nurmonjokeen on tullut fosforia 11,7 kg vuodessa, typpeä 384 kg vuodessa ja kiintoainetta 1 791 kg vuodessa. Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa 30-50. Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita 26 000 l, voiteluöljyjä 175 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 40 kg.
4 Hakemuksen mukaan jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 175 l, kiinteää öljyjätettä 30 kg, loisteputkia ja muuta elohopeaa sisältävää jätettä 0,3 kg, paristoja ja akkuja 9 kg, talousjätettä 1 m 3, aumanpeittomuovia 1500 kg ja metallijätettä 120 kg. Käytetyt moottoriöljyt yms. on toimitettu ongelmajätelaitokselle. Aumanpeittomuovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan esimerkiksi paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena. Aumamuovin hyötykäyttöä pyritään lisäämään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Alueen läheisyydessä ei ole arvokkaita luontokohteita. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa eikä olosuhteita myöskään marjastuksen tai metsästyksen suhteen. Turvetuotannon työllistävä vaikutus on yhteensä 9 vuosityöpaikkaa. Hakemuksen mukaan Huhdannevan kuivatusvedet ovat todennäköisesti lisänneet ajoittain veden sameutta, väriä, humus- ja kiintoainepitoisuutta sekä ravinnepitoisuuksia tuotantoalueen alapuolisessa laskuojassa. Nurmonjokeen kohdistuva vaikutus on hyvin vähäinen, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta joen veden laatuun. Hakemuksen mukaan Huhdannevan kuormitus ei aiheuta joessa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Lähimmälle asutukselle saattaa ajoittain aiheutua turvepölystä viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Kasvuturvetuotannossa pölyä syntyy vähemmän kuin energiaturvetuotannossa, koska turve on heikommin maatunutta ja se pyritään tuottamaan kosteampana ja karkeampijakoisena kuin energiaturve. Pölystä epäedullisissa olosuhteissa aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakemuksen mukaan kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet) aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä 200-300 metrin etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 metrin
5 etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Ohjearvojen ylittäminen voidaan estää kehittämällä työkoneita vähemmän meluaviksi sekä jaksottamalla töitä pidemmälle ajalle. Turpeennostossa käytettävien työkoneiden aiheuttamat taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella muutenkin esiintyvät traktoreista ja muista työkoneista aiheutuvat äänet. Ympäristöriskit Paloviranomaiset hyväksyvät alueen paloturvallisuussuunnitelman. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti Länsi-Suomen tuotantoalueiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Lisäksi otetaan täydentävästi näytteitä suunnitelman mukaisesti. Vaikutustarkkailu Hankeen vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkoitus suorittaa pöly- ja melutarkkailua suunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailun tarpeellisuudesta ja toteuttamistavasta neuvotellaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Lapuan kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 18.11. 18.12.2003 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 11.11.2003 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapuan kaupungilta.
6 Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on mm. todennut, että Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava on valmisteilla. Sitä ei ole vielä vahvistettu. Ympäristökeskus on kannanottonaan vesiensuojelun tavoitteita vuoteen 2005 koskevaan periaatepäätökseen viitaten todennut, että erityisesti tulee vähentää tuotantoalueiden kuivatusvesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. Ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijan esittämä virtaamansäätö ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa. Vesiensuojelun tehostamisen tärkeyttä korostaa muun muassa Lapuan keskusta-alueen vesistön virkistyskäyttö. Ympäristökeskuksen mukaan vesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä puhdistusmenetelmä. Jos pintavalutusta ei voi ottaa käyttöön, perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi hakijan tulee ottaa käyttöön esimerkiksi kemikalointi tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulee täydentää hakemusta tällaisella vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla, jos pintavalutusta ei ole mahdollista ottaa käyttöön. Turvetuotannosta tulee pitää suunnitelman mukaista käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus- ja vaikutustarkkailu sekä vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Huhdannevan turvetuotannolle voidaan myöntää lupa. Nurmonjoen alaosa soveltuu kalastukselle ja joki on potentiaalinen raputuotantoalue. Sen takia vesiensuojelutoimenpiteitä on tehostettava ainakin virtaamansäädöllä lisäselvityksen mukaisesti. Luvansaajan on myös tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu sisältää kalastustiedusteluja ja koekalastuksia ja ravustuksia Nurmonjoessa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Lapuan kaupungin ympäristölautakunta on huomauttanut, että lähin asuinrakennus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueelta pohjoiseen. Suurin osa rakennuksista sijaitsee tuotantoalueelta itään ja lounaaseen. Asutuksen suuresta määrästä johtuen ympäristölautakunta on pitänyt tarpeellisena ja perusteltuna tuotannosta syntyvien pöly- ja meluhaittojen selvittämistä luotettavin mittauksin ja huomioiden eri lohkoilla tapahtuvan turvetuotannon vaikutuksen naapureille aiheutuviin pöly- ja meluhaittoihin. Toiminnassa tulisi huomioida, että valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista ei ylitetä turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevien
Muistutukset ja mielipiteet 7 asunrakennusten tai vapaa-ajan asuntojen piha-alueella. Toiminnanharjoittajan tulisi pölymittausten perusteella myös ryhtyä tarvittaviin pölynehkäisytoimenpiteisiin, mikäli toiminnasta naapureille aiheutuvaa pölyhaittaa ei voida pitää kohtuullisena. Melu- ja pölymittaustulokset tulisi toimittaa tiedoksi myös ympäristölautakunnalle. Nurmonjokeen laskevan ojan alapuolelle on syytä perustaa vesistötarkkailupiste, jotta tuotantoalueelta purkautuvien päästöjen todenmukainen taso purkuvesistössä voitaisiin selvittää. Vesistötarkkailun tutkimustulokset tulee esittää myös Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyssä olisi pyrittävä käyttämään aina parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Jos pintavalutuskentälle ei löydy tarvittavaa aluetta, tulee tuotantoalueen vesiensuojelua tehostaa vähintään hakijan esittämillä virtaamansäätöpadoilla, jotka tulee ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava purkuojan kunnossapidosta ja hoidosta, jotta tuotantoalueen valumavedet voivat esteettä virrata alajuoksulle aiheuttamatta vettymishaittaa purkuojan varren maanomistajille. Mikäli toiminnasta aiheutuu liettymistä tai muuta haittaa purkuojassa, luvan saaja on velvollinen korjaamaan tilanteen tai korvaamaan haitan viipymättä. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista 2) Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnosta. 3) Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että hakijalle voidaan asettaa vallitsevan käytännön mukaiset melurajat sekä vaikutusten tarkkailuvelvoite Länsisuomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti esimerkiksi kahdella peräkkäisellä tuotantokaudella ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Asutukseen nähden tuotantoalue sijoittuu suojaisasti ja vallitsevat tuulet puhaltavat asutuksesta poispäin. Hakijalle ei ole tehty valituksia Huhdannevan pöly- tai meluhaitoista. Vesistötarkkailun ja laskuojan kunnossapidon osalta ei ole huomauttamista. Laskuojasta on tehty kolme sopimusta ja kahden maanomistajan kanssa neuvottelut ovat kesken. Puuttuvat sopimukset toimitetaan heti niiden synnyttyä tai muutoin vesilain 10 luvun 6 :n tarkoittama pyyntö. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on huomauttanut, että Huhdannevan laskuojan alapuolella olevat maa-alueet ovat aktiivisessa maanviljelyskäytössä eivätkä siten ole käytettävissä pintavalutukseen. Myöskään tuotannosta ei ole vapautunut eikä lähivuosina ole vapautumassa alueita, joita voisi hyödyn-
8 tää vesienkäsittelyn tehostamisessa. Kemikaloinnin vaatimia rakenteita ja käyttökustannuksia hakija on pitänyt kalliina. Hakija on uudistanut näkemyksensä, että virtaamansäätö on Huhdannevalla parhaiten käyttöön soveltuvaa vesiensuojelutekniikkaa. Muutoin hakijalla ei ollut lausunnosta huomauttamista. Täydennys Hakija on 26.11.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut, että Huhdannevan vesienkäsittelyä on mahdollista tehostaa perustamalla 1 ha:n suuruinen maaperäimeytyskenttä laskeutusaltaiden itäpuolella olevalle metsäojitetulle suoalueelle. Suunnitellun maaperäimeytyskentän koko on 1,7 % Huhdannevan tuotantopinta-alasta. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää ja turvekerroksen paksuuden arvioidaan olevan noin 0,5-1,0 m. Alue on Lapuan kaupungin omistuksessa ja hakija neuvottelee alueen haltuun saannista maanomistajan kanssa. Täydennyksestä kuuleminen Tehostamissuunnitelma toteutetaan siten, että laskeutusaltaiden purkupäähän ennen laskuojaa asennetaan sulkupato, jolloin laskeutusaltaita voidaan käyttää yhdistettynä pumppausaltaana. Altaan 2 itäpuolelle rakennetaan pumppaamo, jolta vedet johdetaan kahteen eri linjaan jakautuvalla rei'itetyllä jakoputkistolla imeytyskentälle. Jakoputkisto sijoitetaan olemassa olevien metsäojien suuntaisesti keskelle sarkoja. Vesi pyritään jakamaan alueelle mahdollisimman tasaisesti. Kasvittuneita metsäojia ei muokata, vaan ne hyödynnetään sellaisinaan keräilyojina. Metsäojiin tehdään yläosaan katkot, ja ulkopuolisille vesille kaivetaan oma ojansa imeytysalueen ulkopuolelle. Mahdollinen puuston poisto alueelta tehdään roudan aikaan, ettei uria synny. Edellä esitetyllä tavalla maaperäimeytyskenttämenetelmää on mahdollista käyttää sulan maan ajan. Talvella sulkupato avataan ja vedet johdetaan nykyistä reittiään perustason vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön. Maaperäimeytyskentän rakentamisesta aiheutuisi noin 49 500 euron rakennuskustannukset. Lisäksi tulevat maanhankinnasta aiheutuvat kulut. Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että kuivatusvesien puhdistuksen tulee olla parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ottaen huomioon alueen koon ja tuotannon kestoajan, ympäristökeskus on pitänyt kuivatusvesille esitettyä tehostamissuunnitelmaa riittävänä. Imeytyskentän tehoa ja toimivuutta tulee kuitenkin tarkkailla ainakin kolmena eri tuotantokautena.
9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Huhdannevan turvetuotantoon Lapuan kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 63,5 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 58,4 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja sulan maan aikana maaperäimeytyskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden purkupäähän ennen laskuojaa asennetaan sulkupato, jolloin laskeutusaltaita voidaan käyttää yhdistettynä pumppausaltaana. Altaan 2 itäpuolelle rakennetaan pumppaamo, jolta vedet johdetaan kahteen eri linjaan jakautuvalla rei'itetyllä jakoputkistolla imeytyskentälle. Jakoputkisto sijoitetaan olemassa olevien metsäojien suuntaisesti keskelle sarkoja. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
10 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.7.2005 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
11 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
12 Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutusmenetelmä tai vastaava. Huhdannevan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan jo käytössä oleva alue. Tuotantoalueen pinta-alan ja tuotannon keston huomioon ottaen hakijan esittämä vesienkäsittelysuunnitelma rakennettavan maaperäimeytyskentän kautta vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa tässä tapauksessa. Kun otetaan huomioon Huhdannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12).
13 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä ja tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 2), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2) ja 14). Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä, melu- ja pölyvaikutusten rajoittamisesta, vesistötarkkailusta ja laskuojan kunnossapidosta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 6), 7), 14) ja 15). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.5.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
14 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 295 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Kristiina Toivila Kalevi Tikka Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sn
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.5.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 3 HUHDANNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: kolmasti sulan maan aikana (huhti-toukokuu, kesä-heinäkuu ja syys-lokakuu) ja kerran talvikautena (joulu-helmikuu). Näytteitä otetaan kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueelle sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä bruttoettä nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 ug/l, kokonaistyppi 500 ug/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Vesinäytteet otetaan sulan maan aikana laskuojaan maaperäimeytyskentältä johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet myös pumppaamon jälkeen ennen maaperäimeytyskenttää. Talvella, kun vesiä ei johdeta maaperäimeytyskentän kautta, näytteet otetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 purkuojien yhtymäkohdasta ennen eristysojan yhtymäkohtaa. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan em. viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.