YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-396 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 88/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-396 Annettu julkipanon jälkeen 19.7.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Sammattinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki. Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Sammattineva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, entisessä Peräseinäjoen kunnassa, Peräseinäjoki Virrat tien länsipuolella tien välittömässä läheisyydessä. Suon itä- ja pohjoispuolella on Sammatinkylän kylätaajama. Sammattineva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta-ala on 164,7 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 141,94 ha. Vapo Oy on 30.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Sammattinevan turvetuotannolle sekä lupaa toiminnan aloittamiselle 11,9 ha:n laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Sammattineva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Vaasan vesija ympäristöpiiri on 14.12.1994 antanut ennakkoilmoituslausunnon Sammattinevan turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta. Hakija omistaa suurimman osan tuotantoalueesta. Osan tuo-

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö 2 tantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolot päättyvät vuosina 2016 2042. Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa seutukaavassa Sammattineva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Myös vireillä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa Sammattineva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Sammattineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Seinäjoen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta Kihniänjokeen, josta vedet virtaavat Seinäjokea pitkin Kyrkösjärveen ja edelleen Kyrönjokeen. Kihniänjoen yläosan (42.077) valuma-alueen pinta-ala Sammattinevan purkukohdassa on 140,4 km 2. Turvetuotantoalueiden osuus on noin 6,8 % valuma-alueen pinta-alasta. Kihniänjoen keskivirtaama purkukohdassa on 1,5 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,14 m 3 /s. Kihniänjoen veden humuspitoisuus on ollut keskimääräisesti koko Kyrönjoen vesistöalueen korkein ja fosforipitoisuus sekä happamuusarvot vesistöalueen alhaisimpia. Kihniänjoen kuormitus syntyy maa- ja metsätalouden, turvetuotantoalueiden ja jokivarren asutuksen hajakuormituksesta. Kalastus Kihniänjoessa on lähinnä katiskapyyntiä ja ongintaa sekä ravustusta. Seinäjoen keskivirtaama on 8,5 m 3 /s. Seinäjoen keskiosa on maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, jokivarren maatalousvaltaisen hajaasutuksen sekä Peräseinäjoen taajaman kuormittama joki. Seinäjoen kalastoon kuuluvat Kalajärven alapuolisella osalla ainakin ahven, hauki, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, made, salakka ja särki. Seinäjoen rapukannat ovat paikoin varsin runsaat. Sammattinevan luoteispuolella sijaitsee Pyssykankaan (10 589 03) pohjavesialue, jonka antoisuudeksi on arvioitu 430 m 3 /d. Alueella sijaitseva Peräseinäjoen kunnan Pyssykankaan vedenottamo on alle 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai arvokkaita pienvesiä. Tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa ojitettua metsä- ja suomaata. Lähimmät talot sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.

3 TURVETUOTANTO Hankealueen koko on yhteensä 164,7 ha, josta tuotantokelpoista suota on 141,94 ha. Alueesta 11,9 ha on valmistelussa olevaa suota. Sammattinevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1999. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2025. Sammattinevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta, palaturvetta ja ympäristöturvetta. Tuotannossa käytetään imumenetelmää sekä mekaanista kokoojavaunua. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Jyrsinpolttoturve kuljetetaan lähinnä Mänttään ja Tampereelle. Palaturve menee Virtain kaupungille ja vähittäisasiakkaille ja ympäristöturve vähittäisasiakkaille. Vuotuinen tuotantomäärä on ollut enimmillään noin 46 000 m 3 ja keskimäärin noin 30 000 m 3. Tuotannon on arvioitu olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin 70 900 m 3 /a. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maa- tai metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Sammattinevan kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 4 virtaamansäätöpatoa - 3 laskeutusallasta - 1 pintavalutuskenttä Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaiden yhteyteen rakennetaan kolme virtaamansäätöpatoa ja lisäksi rakennetaan yksi virtaamansäätöpato tuotantoalueen keskellä olevaan kokoojaojaan. Sammattinevan länsireunaan on tarkoitus rakentaa pumppaamo ja pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen vedet ohjattaisiin pintavalutuskentälle sulan maan aikana. Lohkojen ympärivuotinen pumppaus ei ole tarpeellista, koska ne sijaitsevat korkeussuhteiltaan niin korkealla alapuolisesta vesistöstä, että ne voidaan kuivattaa luontaisesti. Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvas-

4 ta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat. Päästöt vesistöön Sammattinevalla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi- Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Sammattinevan nettopäästöt vuonna 2000 (130 ha:n tuotantoalalta) on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine 30 kg/a 1 200 kg/a 6 800 kg/a Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Sammattinevalta on kuljetusreitti Virrat Peräseinäjoki tielle. Tuotantoaikana touko-syyskuussa on 30 50 vuorokauden ajan kevyttä ja raskasta liikennettä 20 35 ajoneuvoa vuorokaudessa. Energiaturpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa on 15 25 vuorokauden ajan raskasta liikennettä 30 40 ajoneuvoa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 64 000 l, voiteluöljyjä noin 420 l ja vaseliinia noin 90 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 430 l, muuta öljyistä jätettä 70 kg, akkuromua 20 kg, sekalaista talousjätettä 2 m 3 ja aumanpeittomuovia 3 500 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi tai käytetään kokonaisena tienrakentamiseen.

5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Hakijalla on samalla vaikutusalueella seitsemän tuotantoaluetta, joiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin 57 henkilötyövuotta. Lisäksi tuotanto vilkastuttaa ja sivuelinkeinona tukee muita elinkeinoja. Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät Kihniänjoessa kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Hakemuksen mukaan Sammattinevan kuormitus ei aiheuta Kihniänjoessa tai Seinäjoessa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Hakemuksen mukaan Sammattinevan turvetuotannolla ei ole vaikutusta Pyssykankaan pohjavedenottamon veden laatuun tai määrään. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvepöly saattaa tahrata kasvillisuutta tuotantoalueen lähellä, mutta haitta on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Liikenteen pöly voi aiheuttaa satunnaista haittaa. Hakemuksen mukaan tuotannon tai kuljetusten ei arvioida aiheuttavan melun ohjearvojen ylityksiä asuinalueilla. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.

6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Sammattinevalla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa vesiensuojelurakenteiden alapuolelta. Tuotannon vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly-, melu- tai pohjavesitarkkailua. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Peräseinäjoen kunnassa ja Virtain kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.2. 29.3.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 19.2.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Peräseinäjoen kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Virtain kaupungilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää turvetuotannon vähentävän fosfori- ja typpikuormituksen määrää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti on vähennettävä tuotantoalueiden kuivatusvesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. Ympäristökeskus on katsonut, että pitkään kestävillä turvetuotantoalueilla on otettava perustason vesiensuojelumenetelmien lisäksi käyttöön kuivatusvesien puhdistus pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella puhdistusmenetelmällä. Hakijan on esitettävä ym-

7 päristölupavirastolle suunnitelma lupajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vuosina 1997 ja 1998 tehdyissä sähkökoekalastuksissa Kihniänjoen kalalajisto on koostunut kivisimpusta, särjestä, kiiskestä, salakasta, kivennuoliaisesta, hauesta, mateesta, ahvenesta, pikkunahkiaisesta, taimenesta (21 g ja 231 g) ja ravusta. Taimenten arveltiin olevan peräisin istutuksista. Kalastustiedustelun perusteella käytetyimmät pyydykset olivat verkot, katiska ja uistin. Kalastavia ruokakuntia oli sekä 1997 että 1998 14. Ruokakuntakohtainen keskisaalis oli 16,2 kg (1996) ja 7,8 kg (1997) vuodessa ja tärkeimmät saaliskalat hauki, ahven ja made. Eniten kalaa tuli Kihniänjoen latvavesiltä. Makuhaittoja esiintyi alkukeväällä ja loppukesän lämpimän veden aikana. Kyrönjoen yläosan vesistötöihin liittyvien tarkkailujen mukaan Kihniänjoen alueella esiintyy paikoitellen hyvin rapuja. Näytepisteistä rapua on saatu Kalakosken ja Rannan näytepisteillä. Kalakoskessa rapusaaliit ovat olleet ajoittain kohtalaisen runsaitakin. Rapujen keskittymisen ainoastaan tietyille alueille arvellaan johtuvan todennäköisesti sekä heikosta veden laadusta että sopivien elinalueiden puuttumisesta. Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vesiensuojelumenetelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työvoima- ja elinkeinokeskus on pitänyt pintavalutusta tai vastaavantasoista muuta menetelmää virtaaman säätöä tehokkaampana menetelmänä kuormituksen pienentämiseksi. Koska hankkeen aiheuttamaa kala- ja raputaloudellista haittaa ei voida kokonaan estää esitetyillä vesiensuojelutoimenpiteillä, luvan saajan on maksettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua Peurannevan ja Sammattinevan osalta yhteensä 8 000 euroa vuodessa lupamääräysten tarkistamiseen saakka käytettäväksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine-, humus- ja ravinnekuorman suuruutta sekä kalaston ja ravuston hoidollisten toimenpiteiden kustannuksia suhteutettuna purkuvesistön kala- ja raputaloudelliseen arvoon. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräyksiä on tarkistettava viiden vuoden kuluttua. 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että hakemuksen liitteenä olevan kartan mukaan Sammattijärveen menee ojia turvetuotantoalueelta ja järvi toimii turvetuotantoalueen saostusaltaana. Alueelle on rakennettava lisää pintavalutuskenttiä tai kemiallinen jätevesien käsittely. Vesienkäsittelyraken-

Muistutukset ja mielipiteet 8 teiden kuntoa on tarkkailtava ja ne on pidettävä toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden puhdistustyöt on toteutettava mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana. Alueelle on suunniteltava näytteenotto ja virtaamamittaukset. Näytteenottopisteistä tulisi ottaa näytteet myös talvikaudella, mikäli vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Alueella sijaitsevien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliötä tai niiden on oltava tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. Aumamuovit on kerättävä pois ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Koska tuotantoalueesta lähimmillään 50 metrin päässä on asutusta, toiminnassa on otettava huomioon melutasot, jotka eivät asumiseen tarkoitetuilla alueilla saa ylittää päivällä 55 db (L Aeq ) ja yöllä 50 db (L Aeq ). Käytännössä tämä tarkoittaa, että yöaikaan tehtävää toimintaa ja liikennöintiä on vältettävä asutuksen lähellä olevilla tuotantoalueen osilla tai toiminnan vaikutuksia on seurattava. Asutuksen läheisyyden vuoksi aumat on sijoitettava mahdollisimman kauas asutuksesta, jotta esimerkiksi aumapalon yhteydessä ehditään varoittaa asukkaita. Vaikka tuotantoaluetta ollaan laajentamassa, on tärkeää, että alueen jälkikäyttöön panostetaan. Kihniänjoen ja samalla Seinäjoen virkistyskäytön edistämiseksi ja Natura-alueiden läheisyyden vuoksi suoalueen ennallistamista on syytä harkita. 4) Peräseinäjoen kunnan tekninen lautakunta on lausunut, että Peräseinäjoen järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet on turvattava tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla tarkkailuohjelmalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat siten, että päästöt vesistöihin eivät ylitä arvoja, joista olisi haittaa järvien ja jokien laajentuvalle virkistyskäytölle. Turvetuotantoalueilla on hyvissä ajoin ennen tuotannon päättymistä oltava maanomistajien kanssa yhteistyössä laadittu jälkikäyttösuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava useita tahoja mahdollisimman laajasti. 5) AA Peräseinäjoen kunnan Kihniän kylässä sijaitsevan tilan Hiitelä RN:o 25:4 omistajana on todennut, että hänen turvetuotantoalueen laidassa sijaitsevan tilansa talousvesikaivo (lähde) on useiden vuosien ajan kuivunut heinä-elokuun aikana, koska Sammattineva on perusteellisesti kuivatettu. Muistuttaja on vaatinut korvausta menettämästään talousvesikaivosta. 6) BB Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Sillankorva RN:o 16:156 omistajana on todennut, että irtoturpeen ja

9 turvepölyn talteenotto on ollut todella heikkoa, sillä jokaisen sateen jälkeen alapuolinen vesistö on muuttunut erittäin turvepitoiseksi. Muistuttaja on esittänyt, ettei lupaa myönnetä, ellei saada takuuta siitä, että turpeen ja turvepölyn pääsy vesistöön estetään tehokkaasti. 7) Mummantupa Oy on ilmoittanut omistavansa Kalajärven rannalla vapaa-ajan viettoon tarkoitetun kiinteistön. Muistuttaja on todennut, että Kalajärven vedessä on viime vuosina ollut selvästi todettavissa valumavesien vaikutus. Kesien aikana veden laatu muuttuu siten, että siinä on runsaasti limalevää. Järven vesi on täynnä hienoa ainesta, joka laskeutuu järven pohjaan ja rantaa käytettäessä sekoittuu veteen ja tarttuu ihoon. Jos lupa myönnetään, turvetuotantoalueelle on asetettava riittävän ankarat vaatimukset saostusaltaiden teosta, jotta kiinteä aines ei pääse valumaan vesistöihin. Tuotantoalueiden luonnossa aiheuttamat muutokset vanhojen lupien varassa tapahtuneen turpeennoston jälkeen on perusteellisesti selvitettävä ennen uusien lupien myöntämistä. 8) CC Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Hakkoomäki RN:o 4:733 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Muistuttaja on käyttänyt Kalajärveä virkistyskäyttöön jo vuodesta 1977 lähtien. 1990-luvun loppupuolelta saakka on ilmennyt vedestä noustessa ruskean liman tarttumista ihoon. Tällaista ilmenee vasta lämpimällä osalla kesää, jolloin turvetta nostetaan. Loppusyksystä ongelma taas poistuu. Myös kalastusvälineet ovat turpeen noston aikana likaiset. 9) DD Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevien tilojen Toivonniemi RN:o 4:724 ja Jukanranta RN:o 4:732 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Kalajärvessä uinnin jälkeen iho on ruskea. Myös kalastusvälineet likaantuvat. 10) Aisa-Tupa Oy Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Aisa-Tupa RN:o 4:796 omistajana on todennut, että Kalajärven humuspitoisuus on vuosien kuluessa huolestuttavasti lisääntynyt ja alkanut vaarantaa järven virkistyskäyttöä. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, mikä on Kihniänjoen ja erityisesti Kalajärven nykyinen tilanne ja mikä vaikutus turvetuotantoalueiden vesien johtamisella vesistöihin tulisi olemaan. Vesistön kuormitusta on selvästi vähennettävä. Kalajärven täyttöuoman ja Kalajärven vesien laadun tarkkailua ei ole esitetty, vaikka se olisi haittavaikutusten seurannan kannalta olennaisinta. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen palauttamista hakijalle Kihniänjoen ja Kalajärven vesien nykyisen tilan ja tuotannon vaikutuksen selvittämiseksi. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarpeellisilta osiltaan tarkistettava siten, että haittavaikutukset vähenisivät huomattavasti nykyisestä.

10 11) Kalajärven kalastuskunta on esittänyt, että hakijan on tehostettava toimiaan estääkseen turpeen pääsyn vesistöön. Saostusaltailla ei ole päästy toivottuun tulokseen, koska niitä ei ole tyhjennetty riittävän usein. Hetkelliset kovat sateet ovat huuhdelleet kuivan turpeen tuotantokentiltä jokiin. Imuvaunulla suoritettu turpeen nosto nostaa maatuneilta turvesoilta turvepölyä ilmaan kuivimpaan aikaan kesällä. Turvepöly ajautuu sopivalla tuulella vesistöön. Kalajärven vesi on ollut kesäisin terveysviranomaisten mukaan uimakelpoista eikä levähavaintoja ole ollut. Silti iho on uinnin jälkeen ollut limainen. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, että Sammattinevan valmistelussa ollut 11,9 ha:n alue on kuivunut ja alueelta on pystytty tuottamaan turvetta. Hankealueen kokonaispinta-ala on pintavalutusalueesta tehdyn kaupan jälkeen 173,2 ha. Hakija on todennut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että vesiensuojelumenetelmiä valittaessa on otettu huomioon muun muassa tuotantoalueiden koko, mahdollisuudet pintavalutukseen alueiden ulkopuolella, mahdollisuudet poistuvien alueiden käyttöön vesienkäsittelyssä sekä jäljellä oleva tuotantoaika. Jälkikäytöstä tehtävää suunnitelmaa koskevasta vaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija on viitannut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa vesiensuojelumenetelmistä esitetyn osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on pitänyt kalatalousmaksuvaatimusta määrältään kohtuuttoman suurena. Hakija on jättänyt maksun määrän ympäristölupaviraston harkintaan ja pyytänyt samalla maksuvaatimuksen enemmälti hylkäämistä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena, että lupamääräyksiä tulisi tarkistaa verrattain lyhyen ajan (5 vuoden) kuluttua. Hakija on todennut 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnosta, että tuotantoalueelta ei ole suoria ojayhteyksiä Sammattijärveen, eikä Sammattijärvi toimi turvetuotantoalueen saostusaltaana. Vesiensuojelun tehostamisvaatimusten osalta hakija on viitannut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Tarkkailun osalta hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena ympärivuotisen päästötarkkailuaseman rakentamista. Aumanpeittomuovien käsittelyä, varastointia ja hyötykäyttöä on hakijan toimesta tutkittu ja tehostettu. Tällä hetkellä muovit kerätään työmaalla oleville varastopaikoille, jossa ne paalataan ja varastoidaan paaleina. Muovit toimitetaan hyötykäyttöön sitä mukaa kuin vastaanottajia ja hyödyntäjiä ilmenee. Jälkikäytön osalta hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lau-

11 takunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Sammattinevan todennäköisin jälkikäyttömuoto on maa- ja metsätalous. Lausunnossa on virheellisesti esitetty lähimmän asutuksen sijaitsevan 50 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoaluetta lähimpänä olevat talot sijaitsevat lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä. Melutasoista hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Aumapalojen varalta hakijalla on vastuuvakuutus ja turvetuotantoalueilla on asianmukaiset palontorjuntasuunnitelmat ja palokalusto. Hakija on todennut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta, että hakemuksen täydennyksessä esitetty tarkkailuohjelma tullaan hyväksyttämään Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksissa. Hakijan mielestä esitetty tarkkailu on riittävä hankealueella. Lisäksi Peräseinäjoen kunnan alueella on vireillä muitakin hakijan ympäristölupahakemuksia, joiden yhteydessä tullaan määräämään vastaavia tarkkailuvelvoitteita. Tarkkailutulosten perusteella pystytään valvomaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Turvetuotannosta poistuvien maa-alueiden jälkikäyttömuodosta päättää ensisijaisesti maanomistaja. Hakijan mielestä pienten yksittäisten maa-alueiden osalta ei ole tarpeen tehdä erillisiä jälkikäyttösuunnitelmia. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta riittävät tavanomaiset määräykset. Hakija on todennut 5) AA:n muistutuksesta, että kaivokyselyn perusteella muistuttajan ja lähimmän naapurin kaivot ovat kuivuneet kuivana aikana joka kesä. Tilojen eteläpuolella kulkee laskuoja 1, johon on aikaisemmin johdettu Sammattinevan kuivatusvesiä. Nykyisin ojaan ei johdeta vesiä turvetuotantoalueelta. Oja toimii yksityisten maanomistajien pelto- ja metsäalueiden kuivatusojana. Hakijan käsityksen mukaan kaivon kuivuminen johtuu sen huonosta sijainnista ja alueen heikoista pohjavesivaroista, jotka loppuvat kesällä kuivina aikoina. Sammattinevan turvetuotannolla ei ole yhteyttä kaivon kuivumiseen. Korvausvaatimus on hylättävä aiheettomana. Hakija on viitannut 6) BB:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Luvan epäämisvaatimus on hylättävä aiheettomana. Hakija on viitannut 7) Mummantupa Oy:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta riittävät vaikutusselvitykset. Muistutuksen muilta osin hakija on viitannut 11) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Hakija on viitannut 8) CC:n ja 9) DD:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimusten osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutusten muilta osin hakija

12 on viitannut 11) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut 10) Aisa-Tupa Oy:n muistutuksesta, että kysymys on luvan hakemisesta olemassa olevalle toiminnalle. Lupamenettelyn seurauksena on muistutuksessa vaadittu kuormituksen pienentäminen. Muilta osin hakija on viitannut edellä lausumaansa. Hakija on viitannut 11) Kalajärven kalastuskunnan vesiensuojelun tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin. Kalajärven pintaan saattaa satunnaisesti laskeutua Amerikannevan tuotantoalueelta peräisin olevaa turvepölyä vähäisiä määriä. Pöly kelluu hetken veden kalvolla, jolloin se voidaan silmin havaita. Veden laatuun vähäisillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Muistutuksessa esitetty ihon limoittuminen uidessa johtuu todennäköisesti ns. limalevän esiintymisestä Kalajärvessä. Paljain silmin näkymätön limalevä viihtyy melko rehevissä humuspitoisissa järvivesissä. Uimarin iholla leväsolut hajoavat ja iho tulee limaiseksi. Iholla kuivuessaan limakerros muuttuu kiristäväksi. Limalevä on myrkytön, mutta voi aiheuttaa iho-oireita. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta on lakkautettu vuoden 2005 alusta lukien. Tilalle on perustettu uusi Seinäjoen kaupunki. Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 82/2005/4, 83/2005/4, 84/2005/4, 85/2005/4, 86/2005/4 ja 87/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvat Amerikannevan, Juupa-Jäkälänevan, Pirjatannevan, Hietasalonnevan, Tuurannevan ja Peurannevan turvetuotantoon Seinäjoella ja Virroilla. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Sammattinevan turvetuotantoon Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti. Lupa koskee noin 173 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 141,9 ha:n alueelta.

Vesienkäsittely 13 Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2006 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve-

Varastointi ja jätteet 14 pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Lohkolla 1 tuulen nopeuden ollessa yli 1 m/s pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen pohjoisreunasta, kun tuulee etelän ja kaakon väliltä. Lohkolla 1 tuulen nopeuden ollessa yli 1 m/s pölyä aiheuttava toiminta on kielletty 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itäreunasta, kun tuulee lounaan ja luoteen väliltä. Lohkolla 1 on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

15 Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 100 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Luvan saajan on osallistuttava enintään vaikutusosuutensa suhteessa Kihniänjoen mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin, jos lu-

Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 16 pakauden aikana käynnistetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Sammattineva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Sammattinevan kaikki kuivatusvedet käsitellään jatkossa pintavalutuksella. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Kun otetaan huomioon Sammattinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Koska Sammattinevan vesiin johdettavat päästöt ovat vaikuttaneet Kihniänjoen tilaan, luvan saaja määrätään myös osallistumaan mahdollisiin kunnostuskustannuksiin lupamääräyksessä 17).

17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 2). Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksu on mitoitettu vesiin johdettavien päästöjen määrän ja niiden vaikutusten laajuuden perusteella. Ympäristölupavirasto ottaa 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuksen vesienkäsittelyn tehostamisesta huomioon lupamääräyksessä 2). Vaatimukset vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä polttoaineiden säilytyksestä ja jätteiden käsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 4), 5), 8) ja 9). Päästötarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 13) ilmenevällä tavalla. Alueelle määrätään jatkuva päästötarkkailu. Melua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 7). Ympäristölupavirasto ottaa 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto hylkää 5) AA:n korvausvaatimuksen. Asiassa saadun selvityksen perusteella muistuttajan kaivon kuivuminen ei johdu Sammattinevan turvetuotannosta. Ympäristölupavirasto ottaa 6) BB:n, 7) Mummantupa Oy:n, 8) CC:n, 9) DD:n, 10) Aisa-Tupa Oy:n ja 11) Kalajärven kalastuskunnan vesienkäsittelyn tehostamisvaatimukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Sammattinevan kuivatusvesiä ei johdeta Kalajärveen. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Pölystä tehdyt muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 6). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.6.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18 tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta laajennusalueella ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tarpeettomana. Hakijan ilmoituksen mukaan laajennusalueella on jo aloitettu tuotanto.

19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 100 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

20 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Tarkkailuohjelma Leena Simpanen Heikki Penttinen Juha Helin Johanna Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Johanna Juvonen. JJ/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.8.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2

LIITE 3 SAMMATTINEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan 1.4.-31.12. kahden viikon välein ja 1.1.-31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.-15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.-15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N PO 4 -P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph

LIITE 3 Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan pumppaamolta pintavalutuskentälle johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskäsittelyä ja sen jälkeen. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.