PÄÄTÖS Nro 94/04/2 Dnro ISY-2004-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2004 LUVAN HAKIJA Taimensaari Ky os. Pynnöläntie 11, 51200 KANGASNIEMI puh. 015-436 307 ASIA Taimensaaren kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Kangasniemi. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Taimensaari Ky on ympäristölupavirastoon 24.3.2004 toimittamassaan hakemuksessa hakenut Kangasniemen kunnassa Rutajoen varrella sijaitsevalle kalankasvatuslaitokselle ympäristölupaa. Itä-Suomen vesioikeus on 23.6.1998 antamallaan päätöksellä nro 22/98/1 määrännyt, että luvan saajan 31.3.2004 mennessä pantava vireille kalankasvatuslaitoksella käytetyn veden päästämistä vesistöön koskeva hakemus, jos toimintaa halutaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen. Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 11) c) kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa.
2 HAKEMUS Laitosta koskevat luvat Kalankasvatuslaitoksen käyttämän veden vesistöstä ottamisesta ja laitokselle johtamisesta on voimassa Itä-Suomen vesioikeuden 17.1.1984 antama päätös nro 4/Ym I/84, jonka mukaan laitoksen tarvitsema vesi on johdettava ensisijaisesti Rutajoesta. Mikäli Rutajoesta ei saada riittävästi käyttökelpoista vettä, niin laitoksella saadaan johtaa Lääminkijärvestä vettä putkella enintään 35 litraa sekunnissa. Rutajoesta johdettavan veden määrä saa olla enintään 60 % joen virtaamasta. Laitokselle johdettavan veden yhteismäärä saa olla enintään 120 litraa sekunnissa. Hakija ei hae muutosta laitokselle johdettavan veden määrää koskevaan lupaan. Itä-Suomen vesioikeuden 23.6.1998 antamassa päätöksessä nro 22/98/1, joka koskee kalankasvatuslaitoksella käytetyn veden päästämistä vesistöön, on määrätty, että kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehun määrä saa olla enintään 7 000 kg vuodessa. Rehun keskimääräinen fosforipitoisuus saa olla enintään 1,2 %. Laitoksen fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 50 kg vuodessa. Kasvatus- ja selkeytysaltaisiin kertyvä liete on poistettava riittävän usein, kasvatusaltaista vähintään kerran viikossa. Suunnitelma toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi ja lietteen jatkokäsittelemiseksi määrättiin esitettäväksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle vuoden 1999 loppuun mennessä. Luvan saajan on vuosittain istutettava laitoksen kuormituksen vaikutusalueelle 300 kpl vähintään 20 cm:n pituista järvitaimenta. Lupa on voimassa vuoden 2004 loppuun saakka, kuitenkin siihen asti, kunnes toiminnan jatkamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Laitoksen sijainti, kaavoitustilanne ja lähiympäristö Taimensaaren kalanviljelylaitos sijaitsee Kangasniemen kunnan Hyyrylän kylässä tiloilla Myllysaari RN:o 4:15 ja Myllysaari 2 RN:o 4:27 Läämingistä Rutajärveen laskevan Rutajoen varrella. Laitosalueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Savon seutukaavassa Läämingin rantaalueita on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA). Lähimmät naapurit ovat välittömästi laitoksen länsipuolella ja Rutajoen varressa laitoksen vesien purkukohdan alapuolella. Rutajär-
ven rannoilla on runsaasti loma-asuntoja. Muuten alue on maaseutumaista hajaasutusaluetta. 3 Hakijan mukaan alueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita eikä myöskään sellaisia vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai kaivoja, joiden käyttöön toiminta saattaisi vaikuttaa. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet ja toiminta Taimensaaren kalankasvatuslaitoksella poikaskasvatus tapahtuu kasvatushallissa, jossa on 52 muovista, yhteistilavuudeltaan 60 m 3 :n kasvatusallasta ja ulkoallasalueella, jossa on yhdeksän, yhteistilavuudeltaan 1 080 m 3 :n maa-allasta. Lisäksi alueella on kasvatushallin yläpuolella Rutajokeen kaivamalla laajennettu, pinta-alaltaan noin 1 000 m 2 :n suvanto. Laitoksen käyttövesi otetaan osaksi yläpuolisesta Läämingistä putkella noin 520 metrin päästä järven luusuasta. Osaksi vesi otetaan Rutajoesta laitoksen yläpuolisesta suvannosta. Veden käyttö saa olla enintään 120 l/s, Rutajoen virtaamasta saa käyttää enintään 60 % ja Läämingistä vettä saa johtaa enintään 35 l/s. Vuosina 1999-2003 laitoksen keskimääräinen vedenkäyttö on ollut 55-72 l/s. Laitoksella tuotetaan pääasiassa merilohen poikasia istukkaiksi ja tutkimustarkoituksiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, jonka kanssa hakijalla on tuotantosopimus. Lisäksi laitoksella kasvatetaan järvitaimenta ja kirjolohta. Laitoksella ei perata kaloja. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama vesistökuormitus Edellisellä lupakaudella laitoksella käytetyt kuivarehumäärät, kalojen lisäkasvut ja rehukertoimet ovat olleet seuraavat: Vuosi Rehumäärä kg/v Kalojen lisäkasvu kg/v Rehukerroin 1998 6 890 6 540 1,05 1999 5 950 6 350 0,94 2000 6 960 6 765 1,03 2001 6 760 6 658 1,02 2002 6 375 6 784 0,94 2003 6 838 6 690 1,02 ka. 1998-2003 6 629 6 631 1,00
4 Laitoksen kuormitusta ja vaikutuksia alapuolisessa Rutajärvessä on seurattu Etelä-Savon ympäristökeskuksen 18.9.1998 hyväksymän ohjelman mukaisesti heinä- ja syyskuussa otetuilla näytteillä. Näytepisteinä ovat olleet laitokselle Rutajoesta tuleva vesi, laitoksen laskeutusaltaaseen tuleva Ravunsuonojan vesi ja laitokselta lähtevä vesi, jossa on laitoksen kuormituksen lisäksi mukana Ravunsuonojan tuoma kuormitus. Lisäksi näytteet on otettu Rutajärvestä 1 ja 5 metrin syvyydestä. Erityisesti Ravunsuonojan ravinteisuus ja virtaaman suuret vaihtelut sekä harva näytteenotto lisäävät kuormitustarkkailutulosten epävarmuutta. Kalojen ruokinta tapahtuu ruokinta-automaateilla sekä kasvatushallissa että maa-altaissa. Vesistökuormituksen vähentämiseksi hallin kasvatusaltaista liete poistetaan päivittäin sakokaivoon. Jokaisen maa-altaan alkupäässä on noin 3-4 metriä ruokinta-automaatin alapuolella poikittainen lietekouru, josta liete poistetaan imuroimalla kerran viikossa. Altaiden tyhjennyksen yhteydessä altaat puhdistetaan kauttaaltaan vuosittain. Sisähallista tulevat vedet johdetaan sakokaivon kautta laitoksen yhteiseen selkeytysaltaaseen (5 m x 70 m). Sakokaivosta ja altaista poistettu liete ajetaan turvesuodattimella varustettuun lietealtaaseen sakeutumaan ja kompostoitumaan. Vuosittain lietettä on poistettu 120 150 m 3. Lietealtaasta vesi suodattuu turve- ja sorakerroksen läpi salaojastoon, josta vesi johdetaan soistuneeseen maahan. Lietealtaassa sakeutunut ja osin kompostoitunut liete kuljetetaan pelloille maanparannusaineeksi. Kuormitustarkkailun mukaan kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus on vuosina 1998-2003 vaihdellut 11 kg:n ja 37 kg:n välillä vuodessa. Jos kuormitukseksi arvioidaan laskennallisesti 6 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti, niin keskimääräinen fosforikuormitus on ollut noin 40 kg vuodessa. Purkuvesistön tila ja laitoksen vaikutus siihen Laitoksen yläpuoleinen Lääminki on Rautalammin reitin latvajärviä. Läämingin valumaalue on järven luusuassa 62 km 2 ja järvisyys 13,68 %. Lääminki ja sen alapuolinen Rutajärvi kuuluvat Niemisjärven valuma-alueeseen (14.38), jonka pinta-ala laskussa Kynsiveteen on 168 km 2 ja järvisyys 13,08 %.
5 Rutajoen keskivirtaama on laskennallisesti 0,47 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,25 m 3 /s. Rutajärven pinta-ala on 100 ha, keskisyvyys 3,7 m ja veden teoreettinen viipymä kolme kuukautta. Läämingistä tulevan Rutajoen veden laatu on hyvä, ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat pieniä ja veden väri on lievästi ruskea. Vuoden 2003 heinä- ja syyskuun näytteissä veden fosforipitoisuus oli 10 µg/l. Happitilanne on hyvä. Laitoksen laskeutusaltaan kautta virtaavan Ravunsuonojan valuma-alue on noin 100 ha. Ojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita, vesi on hyvin tummaa ja hapanta. Rutajärven ravinnepitoisuudet ilmentävät lievää rehevyyttä ja vesi on lievästi ruskeaa. Vuoden 2003 heinä- ja syyskuun näytteissä veden fosforipitoisuus oli metrin syvyydessä 15 µg/l ja 14 µg/l ja viiden metrin syvyydessä 16 µg/l ja 12 µg/l. Rutajärven veden laatu on hyvän ja tyydyttävän rajalla. Rutajoen keskivirtaamatilanteessa laitoksen kuormitus (laskennassa käytetty kuormituksena 11-37 kg fosforia vuodessa jaettuna tasan vuoden päiville) nostaa laimennussuhteen mukaan laskien joen fosforipitoisuutta 0,7-2,5 µg/l ja keskialivirtaaman aikana 1,4-4,7 µg/l. Kalankasvatuksen kuormitus keskittyy kasvatuskauteen, jolloin myös pitoisuuden nousu on edellä esitettyjä keskiarvoja suurempi. Sedimentaatio huomioon ottaen laitoksen kuormitus on nostanut Rutajärven fosforipitoisuutta keskimäärin 1,2 µg/l. Kalankasvatustoiminnan kuormituksen välillinen vaikutus Rutajärven alusveden happipitoisuuden alenemiseen on ollut lopputalvella 0,4 mg O 2 /l ja loppukesällä 0,3 mg O 2 /l. Hakemussuunnitelman mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutus vesistön veden laatuun on melko pieni. Siten myös vaikutus järven eliöstöön jää vähäiseksi ja kohdistuu lähinnä levätuotantoon. Laitoksen fosforikuormituksen vaikutuksesta veden a-klorofyllipitoisuuden voidaan arvioida kasvavan keskimäärin noin 0,4 µg/l. Laitoksen toiminta ei heikennä Rutajärven käyttökelpoisuutta mihinkään käyttötarkoitukseen.
6 Muut ympäristövaikutukset Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain formaliinia noin 150 kg ja kalkkia noin 400 kg. Ne säilytetään lukitussa tilassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Kuolleet kalat, noin 160 kg vuodessa, kompostoidaan ja komposti käytetään maanparannusaineena. Talous-, kiinteistö- ja pakkausjätteet lajitellaan syntypaikalla ja toimitetaan kunnan järjestämään jätekeräilyyn. Ongelmajätteet kuten öljyt, loisteputket, akut ja paristot toimitetaan kunnan järjestämään ongelmajätekeräilyyn. Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen Hakija on 30.12.1999 esittänyt Etelä-Savon ympäristökeskukselle selvityksen "Kuormituksen vähentäminen ja lietteen jatkokäsittely", kuten vesioikeuden päätöksessä 23.6.1998 oli määrätty. Selvityksen mukaan laitoksen huolellisella hoidolla ja siirtymisellä automaattiruokintaan laitoksen kuormitusta on pystytty pienentämään huomattavasti. Maa-altaiden muuttaminen itsepuhdistaviksi muovialtaiksi vaatisi noin 360 000 markan (60 547 ) investointikustannukset ja noin 80 000 markan (13 455 ) rakennuskustannukset. Kyseisiä investointeja ei pystyttäisi laitoksen tuotannolla kattamaan. Kalatalousvelvoitteen toteutus Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on 2.4.2004 ilmoittanut, että hakija on vuosittain istuttanut Rutajärveen 300 kappaletta vähintään 20 cm:n pituista järvitaimenta vesioikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla.
7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt ehdotuksen vuosien 2004-2014 velvoitetarkkailuohjelmaksi, johon sisältyvät lähtevän vesimäärän mittaus päivittäin, käyttötarkkailu sekä kuormitus- ja vesistötarkkailu. Ohjelmaesitys noudattaa nykyisin voimassa olevaa ohjelmaa. Hakijan esitys keskeisiksi lupaehdoiksi Hakija hakee lupaa 10 vuodeksi entisin lupaehdoin. Vuosittain käytettävän kuivarehun määrä olisi 7 000 kg ja arvioitu lisäkasvu noin 7 000 kg. Rehun sisältämä typpimäärä olisi 500 kg ja fosforimäärä 80 kg. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Kangasniemen ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kangasniemen kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kangasniemen ja Hankasalmen kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 21.5.2004. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi-Savo -lehdessä 21.4.2004. Lausunnot 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen on lausunut, että - ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Taimensaari Oy:llä on käytössään laitokselle soveltuva parhain käyttökelpoinen tekniikka. Kuormituksen vähentäminen on näin ollen mahdollista BEP:n eli ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamisessa. - ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan laitokselle voidaan myöntää ympäristölupa, jonka lupaehtoja tulee tarkistaa 10 vuoden kuluttua. - pääosin entiset lupaehdot käyvät uusiksi ehdoiksi.
8 Velvoitetarkkailuun ympäristökeskus esittää seuraavia muutoksia: - heinäkuun näytekierroksesta poistetaan Rutajärven ja Ravunsuon pisteet ja syksyn näytekierros siirretään elokuun loppupuoliskolle ja siihen lisätään Rutajärven pisteeseen pintaveden a-klorofylli sekä näytesyvyys 1 metriä pohjasta. Talviaikainen vedenlaatu selvitetään lisäämällä maalis-huhtikuun taitteeseen sijoittuva näytekerta Rutajärven pisteeseen, jossa määritetään 1 ja 5 metrin sekä 1 m pohjakorkeudesta tarkkailuehdotuksessa mainitut analyysit. 2. Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on puoltanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. 3. Kangasniemen rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa eli toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai muuta ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittua kiellettyä seurausta. 4. Kangasniemen kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. 5. Hankasalmen ympäristölautakunnan valvontajaosto on lausunut, että laitoksen vaikutus Hankasalmen kunnan alueella sijaitseviin vesistöihin on pieni. Lupa toiminnan jatkamiseen entisen laajuisena voidaan myöntää määräaikaisena. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko laitoksen lietteenkeruujärjestelmä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen eikä sitä, vastaako sakokaivon ja lietekourujen tyhjennys kerran viikossa ympäristön kannalta parhaan käytännön kriteereitä. Laitoksen kuormitustarkkailua tulisi toteuttaa kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti ainakin yhden vuoden aikana nykyisen tarkkailun edustavuuden arvioimiseksi. Muistutukset 1. AA ja BB eivät puolla ympäristöluvan myöntämistä kalankasvatukseen. 2. CC ja DD ovat ilmoittaneet yhteisessä muistutuksessaan, että Rutajärvessä on havaittavissa rantojen ruohottumista ja kalanpyydysten aikaisempaa nopeampaa limoittumista.
Tämä ei tue hakemuksessa esitettyjä tietoja siitä, että Rutajärven veden laatu olisi kohtuullisella tasolla ja olisi pysynyt samanlaisena vuosia. 9 Muistuttajat painottavat sitä, että laitoksen vesistötarkkailut on tehtävä huolella ja puolueettomasti. Veden laatu ei saa huonontua, pienikin lisäkuormitus on liikaa. Kalankasvatuselinkeinoa on harjoitettava niin, että ulkopuoliset eivät joudu siitä kärsimään ja mahdolliset vahingot on korvattava. 3. EE ja FF ja GG vastustavat yhteisessä muistutuksessaan luvan myöntämistä Taimensaaren kalanviljelylaitoksen poistovesien johtamiselle Rutajokeen ja muille ympäristövaikutuksille. Fosfori- ja muut ravinnepäästöt on lopetettava. Laitoksen käyttämää vettä ja ravinteita ei saa päästää vesistöön, vaan ne on katsottava ongelmajätteiksi. Rutajärvessä on jo tapahtunut ympäristömuutoksia fosforipitoisuuden nousun ja ravinnepäästöjen vuoksi. Kalaverkot limoittuvat ja ruovikon kasvu lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Hakija on määrättävä tehostamaan poistovesien puhdistusta niin, että se on täysin puhdasta. Muussa tapauksessa poistovesi ja muut jätteet on toimitettava jatkokäsittelyyn asianmukaiseen ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. 4. HH, II, JJ ja KK sekä LL ja MM vastustavat yhteisessä muistutuksessaan jatkoluvan myöntämistä jäteveden laskemiseen Rutajärveen. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, se tulisi myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi. Rutajärven veden laadun heikkeneminen on ollut selvästi havaittavissa. Kesällä 2003, kun järven pinta oli alhaalla, jopa järven pohjoisosassa oli rannassa veden pinnalla halkaisijaltaan 10-15 cm:n "limaklönttejä". Rutajoen suistoalueella ruohottuminen ja lietteen määrä ovat lisääntyneet voimakkaasti niin, että jopa soutuveneellä liikkuminen on lähes mahdotonta. Järven vesi on usein sameaa ja ruskeaa. Muistuttajat vaativat katselmuksen järjestämistä laitoksella ja sen vaikutusalueella. Tarkkailuohjelman, laitoksen tuotannon valvonnan (kuivarehun määrä) ja päästöjen seurannan on oltava entistä tiukempaa.
5. NN on ilmoittanut omistamiensa kiinteistöjen sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen välittömässä naapuruudessa Rutajoen alajuoksulla. 10 Kalankasvatus on heikentänyt jokiveden käyttömahdollisuuksia talousvedeksi etenkin hiljaisen virtauksen aikana. Suurin haitta on joen pohjaan kertyvä sedimentti, mikä joutuu helposti veden joukkoon ämpärillä tai pumpulla vettä otettaessa. Muistuttajan saunan edustan sedimentti on otettava mukaan laitoksen ympäristövaikutustarkkailuun. Sedimentin koostumus on selvitettävä ja veden käyttömahdollisuus arvioitava laboratoriotutkimuksin. Tähän asti tehdyt tutkimukset ovat puutteellisia. Muun muassa vuoden 2000 osalta tarkkailun mukaan laitoksella olisi ollut puhdistava vaikutus, kuitenkin käytetty rehumäärä oli raportointikauden suurin. Velvoitetarkkailuraportissa kaikki luvut on esitettävä yhteismitallisina. Vaikutusselvityksissä ei ole analysoitu vaikutusta Rutajokeen. Laitokselta poistuvan vesimäärän suhde joen kokonaisvirtaamaan jää avoimeksi samoin laitoksen alapuolisen jokiveden laatu. Muistuttaja esittää velvoitetarkkailuun muutoksia ja lisäyksiä muun muassa näytepisteiden sijoittumiseen, virtaamamittauksiin, joenpohjan sedimenttitutkimusten liittämiseen seurantaan, kompostoidun lietteen ympäristövaikutusten selvittämiseen ja Ravunsuonojan näytteenottoon. Laitoksen tulee pitää kirjaa siitä, milloin ja kuinka paljon se ottaa vettä järvestä putkella ja siitä, miksi joesta ei ole saatu käyttökelpoista vettä. Muistuttaja vaatii asemapiirustukseen merkityn rajalinjan merkitsemistä niin, että se kulkee selkeytysaltaassa eikä sen reunalla. Selkeytysaltaan sijainti ja mahdollinen vaikutus maan arvoon on selvitettävä. Ympäristölupa on myönnettävä korkeintaan viideksi vuodeksi ja sinä aikana on teetettävä kattava selvitys ympäristövaikutuksista. Muistuttaja pidättää itsellään oikeuden esittää jatkovaatimuksia, jos asian laita niin vaatii.
11 6. OO on Synsiön-Pöyhön osakaskunnan osakkaana pitänyt hakemusta sanamuodoiltaan Rutajoen vesialueen omistus- ja käyttöoikeutta harhauttavana ja loukkaavana. Puretun myllyn pato, jota hakemuksessa nimitetään "onkilammikoksi", ei ole ollut koskaan ilmaisun mukaisessa käytössä. Mistään ei ilmene, että mainitusta vesialueesta olisi luovuttu, vaan se kuuluu jakamattomille osakaskunnille. Niiden etujen mukaista ei olisi luopua siitä korvauksetta. 7. PP varaa muistutuksessaan oikeuden esittää korvausvaatimuksia, jos veden laatu entisestään huononee tai tulee muita haittoja. HAKIJAN SELITYS Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että velvoitetarkkailu pidettäisiin entisellään, jolloin tuloksia voi vertailla aikaisempiin tuloksiin luotettavasti. Näytteenottokertoja ei pitäisi kuitenkaan lisätä, sillä tarkkailukustannukset ovat jo nyt 1 570 vuodessa eli 0,22-0,26 kasvatettua kalakiloa kohti. NN:n muistutuksen (5.) johdosta hakija lausuu, että laitos ei voi vaikuttaa luonnonolosuhteisiin. Jos on vähävetinen syksy kuten vuonna 2002, niin vesi sekoittuu varmasti otettaessa saunavettä sangolla joesta. Laitoksen selkeytysallas on ollut samalla paikalla yli 20 vuotta. Hakijan ja muistuttajan tilojen välinen rajalinja on vuokrattu Suur-Savon Sähkö Oy:n johtoalueeksi, joten selkeytysaltaan sijainnilla ei ole vaikutusta maan arvoon. Muiden asianosaisten muistutusten osalta hakija toteaa, että muistuttajien käsitys tuntuu olevan, että kalankasvatuslaitos on ainoa Rutajärven kuormittaja. Hajakuormituksen vaikutusta ei ole otettu huomioon eikä sitä, että järven rannoilla on 22 kesämökkiä, jotka on rakennettu pääosin 1970-luvulla sen aikaisilla jäteveden käsittelymenetelmillä.
12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON KATSELMUS Ympäristölupavirasto on 10.8.2004 suorittanut Taimensaaren kalankasvatuslaitoksella katselmuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Katselmuksella on tutustuttu laitoksen vesiensuojelun toteutukseen ja vaikutusalueeseen. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä vesioikeuden päätösten nro 4/Ym I/84 17.1.1984 ja nro 22/98/1 23.6.1998 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Taimensaari Ky:lle ympäristöluvan Kangasniemen Rutajoen varressa sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 7 000 kg. Hankkeesta aiheutuvien kalatalousvahinkojen vähentämiseksi määrätään istutusvelvoite. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan voimassa olosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämisestä määrätään erikseen. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.
13 LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatuksessa käytetään laitosalueella olevassa kasvatushallissa olevia 52 muovista kasvatusallasta, joiden yhteistilavuus on 60 m 3 ja ulkoallasalueella olevia yhdeksää maa-allasta, joiden yhteistilavuus on 1 080 m 3. Laitoksen käyttövesi otetaan osaksi yläpuolisesta Läämingistä putkella noin 520 metrin päästä järven luusuasta. Osaksi vesi otetaan Rutajoesta laitoksen yläpuolisesta suvannosta. Kalankasvatuslaitoksen käyttämän veden johtamisesta on voimassa Itä-Suomen vesioikeuden 17.1.1984 antama päätös nro 4/Ym I/84 Laitoksen kasvatustilojen sijainti ja vesityksen järjestäminen ilmenevät hakemuksen liitteenä 4 olevasta asemapiirroksesta 1:500. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 7 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla poikasrehut huomioon ottaen keskimäärin korkeintaan 1,2 %. 4. Fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 50 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. 5. Kasvatushallin muovialtaista liete on poistettava vähintään kerran päivässä sakokaivoon, joka on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran viikossa. Sakokaivosta vedet johdetaan laitoksen alapuoliseen selkeytysaltaaseen.
Maa-altaiden lietetaskut on puhdistettava lietteestä vähintään kerran viikossa. Kokonaisuudessaan maa-altaat on puhdistettava vähintään kerran vuodessa. 14 Sakokaivosta ja maa-altaista poistettu liete on sijoitettava turvesuodattimella varustettuun lietealtaaseen sakeutumaan ja kompostoitumaan. Lietealtaassa sakeutunut ja kompostoitunut liete voidaan käyttää maanparannusaineena. Lietteen ja siitä muodostuvan lietekompostin käsittely on järjestettävä niin, että ne eivät pääse pilaamaan pohjavettä ja että niistä ei aiheudu suoraa valumaa vesistöön. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 6. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Vesimäärän mittaaminen 8. Laitoksella poistuvaa vesimäärää ja Ravunsuonojasta selkeytysaltaaseen tulevaa vesimäärää on mitattava kolmiomittauspatojen avulla. Virtaamat luetaan päivittäin ja merki-
15 tään käyttöpäiväkirjaan. Laitoksen käyttämä vesimäärä on selkeytysaltaasta poistuva vesimäärä vähennettynä Ravunsuonojan virtaamalla. Muilta osin vesimäärän mittauksessa on noudatettava vesioikeuden 17.1.1984 antaman päätöksen nro 4/Ym I/84 määräyksiä 3 ja 4. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, lietteen poistot, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Laitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava hakemussuunnitelman liitteenä 15 olevan velvoitetarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti ja täydennettynä niin, että näytteet otetaan vuosittain heinäkuussa ja elokuun loppupuoliskolla sekä lisäksi Rutajärvestä kevättalvella (maalis-huhtikuun vaihde) vuodesta 2005 alkaen joka toinen vuosi. Heinäkuun näytteiden otosta poistetaan Rutajärven havaintopaikka, elokuussa Rutajärven pintavedestä määritetään tarkkailuohjelman analyysien lisäksi a-klorofylli. Näytteenottosyvyydet Rutajärvessä ovat 1 metri pinnasta, 5 metriä pinnasta ja 1 metri pohjasta. Tarkkailutulosten raportointi Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Kangasniemen ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille toteutetaan tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Etelä-Savon TE-keskukselle.
16 12. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Kangasniemen ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalatalousmääräys 13. Luvan saajan on istutettava vuosittain Rutajärveen 200 kpl vähintään 20 cm:n pituista järvitaimenta Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta veden johtamisesta vesistöön aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2014 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.6.2013 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoitoja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämän päätöksen saatua lainvoiman se korvaa vesioikeuden päätöksen 23.6.1998 nro 22/98/1. Kalankasvatuslaitoksen käyttämän veden vesistöstä ottamisesta ja laitokselle johtamisesta on voimassa Itä-Suomen vesioikeuden 17.1.1984 antama päätös nro 4/Ym I/84.
17 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon lupamääräykset käytettävästä rehumäärästä, lietteen poistosta ja suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta, toiminta vastaa tämän suuruusluokan kalankasvatuslaitoksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Toiminnasta ympäristölupavirasto ei katso aiheutuvan muita hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin kalataloudellista haittaa, jonka johdosta on määrätty kalanistutusvelvoite. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu erillinen ohjaus. Määräysten perustelut Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen vesistökuormitusta vähennetään antamalla määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta sekä kasvatusaltaiden lietteen poistosta.
Kalankasvatustoiminta ei asetettavilla kuormitusrajoilla ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. 18 Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja valvontamääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailua on määrätty tehostettavaksi erityisesti Rutajärven osalta, jossa on aloitettava talvinäytteenotto ja kesäaikainen a-klorofylliseuranta. Tämä on tarpeen kuormituksen vaikutusten seuraamiseksi talven täyskerrostuneisuuden aikana ja kesäajan rehevyystilanteen toteamiseksi. Vesioikeuden päätöksessä nro 22/98/1 toiminnanharjoittajalle asetettiin velvoite istuttaa toiminnan vaikutusalueelle vuosittain 300 vähintään 20 cm:n mittaista järvitaimenta. Toiminnan jatkuessa nykyisessä laajuudessa sekä ottaen huomioon Rutajärven pinta-ala (100 ha) ja toiminnan vaikutukset vesistössä, ympäristölupavirasto arvioi 200 järvitaimenen istuttamisen olevan riittävä toimenpide laitoksen toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen kompensoimiseksi. Petokalaistutuksissa istutustiheyden nostaminen suuremmaksi kuin kaksi poikasta vesihehtaaria kohti ei paranna istutuksen tuloksellisuutta. Ympäristölupavirasto katsoo, että koska kalankasvatuslaitoksen toiminta on vakiintunut eikä kuormitus kasva aikaisemmasta, edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Vesistöseurannan mukaan alapuolisen vesistön veden laadussa ei ole tapahtunut käyttökelpoisuuden muutosta. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tarpeellisine selvityksineen on toimitettava asetetussa määräajassa ympäristölupavirastolle. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN NN:n vaatimus rajalinjan oikeellisuuden selvittämisestä jätetään tutkimatta tähän asiaan kuulumattomana. Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset luvan voimassa olosta ja vesistötarkkailun tehostamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.
19 Etelä-Savon TE-keskuksen lausunto ja tarkastuksella esittämä vaatimus nykyisten lupaehtojen säilyttämisestä otetaan huomioon. Ympäristölupavirasto kuitenkin katsoo, että kuormitus ja vastaanottavan vesistön tila ja laajuus huomioon ottaen istutusvelvoite voidaan alentaa 200 järvitaimenen suuruiseksi. Kangasniemen rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Hankasalmen ympäristölautakunnan valvontajaoston lausunto otetaan huomioon lietteen käsittelyä koskevissa määräyksissä. Pienen laitoksen kuormitus voidaan luotettavimmin arvioida rehunkulutuksen ja laitoksen lisäkasvun avulla. Asianosaisten muistutuksissa esitetyt vaatimukset luvan epäämisestä hylätään ratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Vaatimukset vesimäärän mittauksesta ja tarkkailun tehostamisesta otetaan huomioon määräyksissä näkyvällä tavalla. Vaatimukset luvan lyhyestä määräajasta hylätään. Perusteet myöntää lupa nykyisen laajuisen toiminnan jatkamiseen toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37
20 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 050 euroa (kalankasvatuslaitos, jonka lisäkasvu on alle 20 000 kg vuodessa). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle, Kangasniemen ja Hankasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Kangasniemen ja Hankasalmen kunnissa ja Länsi-Savo -nimisessä lehdessä. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi muistutuksen tehneille ja niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina 25.10.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 94/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 25.10.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.