10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Samankaltaiset tiedostot
Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Ennakkotehtävän ratkaisu

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

Käänteismatriisi 1 / 14

Vektoreiden virittämä aliavaruus

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

5 Lineaariset yhtälöryhmät

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Lineaarinen yhtälöryhmä

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Johdatus lineaarialgebraan

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

x 2 x 3 x 1 x 2 = 1 2x 1 4 x 2 = 3 x 1 x 5 LINEAARIALGEBRA I Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Esa Järvenpää, Hanna Kiili

Insinöörimatematiikka D

LINEAARIALGEBRA I. Hannu Honkasalo. Helsingin yliopiston matematiikan laitos v w u ...

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

802120P MATRIISILASKENTA (5 op)

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Determinantti. Määritelmä

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Johdatus lineaarialgebraan

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

1. LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT. 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla

Determinantti. Määritelmä

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Matematiikka B2 - TUDI

Tehtäväsarja I Kertaa tarvittaessa materiaalin lukuja 1 3 ja 9. Tarvitset myös luvusta 4 määritelmän 4.1.

Insinöörimatematiikka D

Oppimistavoitematriisi

1 Kannat ja kannanvaihto

Johdatus lineaarialgebraan

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Johdatus lineaarialgebraan

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Lineaarialgebra a, kevät 2018

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Insinöörimatematiikka D

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Oppimistavoitematriisi

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Kantavektorien kuvavektorit määräävät lineaarikuvauksen

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

802120P Matriisilaskenta (5 op)

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Ominaisarvo ja ominaisvektori

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi).

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Insinöörimatematiikka D

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Determinantit. Kaksirivinen determinantti. Aiheet. Kaksirivinen determinantti. Kaksirivinen determinantti. Kolmirivinen determinantti

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9. Matriisien peruskäsitteet Yksinkertaiset laskutoimitukset Transponointi Matriisitulo

Transkriptio:

10 Matriisit ja yhtälöryhmät Tässä luvussa esitellään uusi tapa kirjoittaa lineaarinen yhtälöryhmä matriisien avulla käyttäen hyväksi matriisikertolaskua sekä sarakevektoreita Pilkotaan sitä varten yhtälöryhmän a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n = b 1 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n = b 2 (8) a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n = b m eri osat omiksi matriiseikseen Ensinnäkin yhtälöryhmän (8) kerroinmatriisiksi kutsutaan matriisia a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A = a m1 a m2 a mn Kerroinmatriisi sisältää siis yhtälöryhmän kertoimet järjestyksessä Kerätään vielä muuttujat ja vakiot omiksi matriiseikseen: x 1 x 2 x = x n b 2 ja b = b 1 b m Kaikki tuntemattomat ovat sarakevektorissa x ja kaikki vakiot sarakevektorissa b Nyt yhtälöryhmä (8) voidaan kirjoittaa matriisien avulla Huomataan nimittäin, että a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n A x = a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n Sarakevektorin A x alkiot vastaavat yhtälöryhmän (8) yhtälöiden vasempia puolia Koska sarakevektori b sisältää yhtälöiden oikeat puolet samassa järjestyksessä, yhtälöryhmä voidaan kirjoittaa muodossa A x = b eli a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n b 1 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n = b 2 a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n b m Kerroinmatriisin kääntyvyys vaikuttaa nyt merkittävästi yhtälöryhmän ratkaisuihin 58

Lause 101 Jos matriisi A on kääntyvä, yhtälöllä A x = b on täsmälleen yksi ratkaisu Todistus Oletetaan, että matriisi A on kääntyvä Todistuksessa on kaksi osaa On osoitettava, että yhtälöllä on jokin ratkaisu ja että ratkaisuja ei ole enempää kuin yksi Osoitetaan ensin, että yhtälölle löytyy jokin ratkaisu Koska A on kääntyvä, on olemassa käänteismatriisi A 1 Nähdään, että A 1 b on yhtälön ratkaisu, sillä A(A 1 b) = (AA 1 ) b = I b = b Osoitetaan sitten, ettei muita ratkaisuja ole Oletetaan, että ȳ on jokin (toinen) ratkaisu Tällöin Aȳ = b Kerrotaan yhtälön molemmat puolet matriisilla A 1, jolloin saadaan A 1 Aȳ = A 1 b ja edelleen ȳ = A 1 b Kysymyksessä onkin sama ratkaisu, joka löydettiin jo aikaisemmin Siten ratkaisuja on vain yksi ja se on A 1 b 101 Alkeismatriisit Myös alkeisrivitoimitukset voi ilmaista matriisikertolaskun avulla Osoittautuu, että jos matriisia kerrotaan niin kutsutulla alkeismatriisilla, tullaan matriisille tehneeksi alkeisrivitoimitus Tästä tulee olemaan hyötyä kääntyvien matriisien käsittelyssä Määritelmä 102 Matriisi on alkeismatriisi, jos se on saatu ykkösmatriisista yhdellä alkeisrivitoimituksella Esimerkiksi seuraavat matriisit ovat alkeismatriiseja: E 1 = 0 0 1 2 0, E 2 = 0 0 1 0, E 3 = 3 0 1 0 Nämä alkeismatriisit on saatu ykkösmatriisista tekemällä sille alkeisrivitoimitukset 1 2 R 3, R 2 R 4 ja R 3 + 3R 1 Esimerkki 103 Osoittautuu, että alkeismatriiseilla kertominen vastaa alkeisrivitoimitusten tekemistä Tutkitaan tätä edellisen esimerkin alkeismatriisien ja matriisin a 11 a 12 a 13 a A = 21 a 22 a 23 a 31 a 32 a 33 a 41 a 42 a 43 59

avulla Laskemalla nähdään, että a 11 a 12 a 13 a 11 a 12 a 13 a E 1 A = 21 a 22 a 23 0 0 1 0 a 2 31 a 32 a 33 = a 21 a 22 a 23 1 2 a 31 1 2 a 32 1 2 a 33 a 41 a 42 a 43 a 41 a 42 a 43 a 11 a 12 a 13 a 11 a 12 a 13 a E 2 A = 21 a 22 a 23 0 0 1 0 a 31 a 32 a 33 = a 41 a 42 a 43 a 31 a 32 a 33 a 41 a 42 a 43 a 21 a 22 a 23, ja a 11 a 12 a 13 a 11 a 12 a 13 a E 3 A = 21 a 22 a 23 3 0 1 0 a 31 a 32 a 33 = a 21 a 22 a 23 3a 11 + a 31 3a 12 + a 32 3a 13 + a 33 a 41 a 42 a 43 a 41 a 42 a 43 Huomataan, että jokaisella alkeismatriisilla kerrottaessa matriisille A tullaan tehneeksi sama alkeisrivioperaatio, jonka avulla alkeismatriisi muodostettiin Yksittäinen esimerkki ei takaa, että alkeismatriisilla kertominen vastaa aina alkeisrivitoimituksen tekemistä Esimerkin perusteella voi kuitenkin ymmärtää, miksi näin on Väitteen todistaminen on melko työlästä, joten se jätetään väliin Lemma 104 Oletetaan, että A R n m Olkoon E alkeismatriisi, joka saadaan tekemällä jokin alkeisrivitoimitus ykkösmatriisille I n Jos matriisille A tehdään sama alkeisrivitoimitus, tuloksena on matriisi EA Huom Lemma tarkoittaa apulausetta Se on siis pieni tulos, jota voidaan käyttää hyväksi tärkeämpien lauseiden todistamisessa Lause 105 Alkeismatriisit ovat kääntyviä, ja alkeismatriisin käänteismatriisi on myös alkeismatriisi Todistus Tarkkaa todistusta ei esitetä tässä Käydään kuitenkin läpi todistuksen idea Jokainen alkeisrivitoimitus voidaan peruuttaa toisella alkeisrivitoimituksella kuten kohta nähdään Kutsutaan tätä alkeisrivitoimitusta alkuperäisen alkeisrivitoimituksen käänteistoimitukseksi Oletetaan, että a, b R ja a 0 Jos matriisille tehdään alkeisrivitoimitus R i R j, päästään takaisin alkutilanteeseen tekemällä sama alkeisrivitoimitus uudelleen Alkeisrivitoimitus R i R j on siis itsensä käänteistoimitus Alkeisrivitoimituksen ar i käänteistoimitus on puolestaan 1 a R i, ja alkeisrivitoimituksen R i + br j käänteistoimitus on R i br j Alkeismatriisin käänteismatriisi saadaan aina käänteistoimitusta vastaavasta alkeismatriisista Alkeisrivitoimitusta R i R j vastaava alkeismatriisi on oma 60

käänteismatriisinsa, alkeisrivitoimitusta ar i vastaavan alkeismatriisin käänteismatriisi on alkeisrivitoimitusta 1 a R i vastaava alkeismatriisi ja niin edelleen Alkeisrivitoimituksen tekeminen vastaa nimittäin edellisen lemman nojalla alkeismatriisilla kertomista Esimerkiksi alkeisrivitoimitukset ar i ja 1 a R i peräkkäin suoritettuina eivät tee matriisille mitään Siten niitä vastaavien alkeismatriisien tulo on ykkösmatriisi, jolla kertominen ei tee matriisille mitään Esimerkki 106 Etsitään alkeismatriisin E = 3 0 1 0 käänteismatriisi Matriisi vastaa alkeisrivitoimitusta R 3 + 3R 1 Tämän alkeisrivitoimituksen voi kumota tekemällä alkeisrivitoimituksen R 3 3R 1 Sitä vastaava alkeismatriisi on F = 3 0 1 0 Laskemalla voi vielä varmistaa, että EF = I ja F E = I Siis E 1 = F Lauseessa 101 todettiin jo kääntyvien matriisien merkitys yhtälöryhmän ratkaisun kannalta Nyt tuota tulosta voidaan täydentää tarkastelemalla lisäksi alkeisrivioperaatioita ja niitä vastaavia alkeismatriiseja Lause 107 Oletetaan, että A on n n -neliömatriisi Seuraavat ehdot ovat yhtäpitäviä: a) Matriisi A on kääntyvä b) Yhtälöllä A x = b on täsmälleen yksi ratkaisu kaikilla b R n c) Yhtälöllä A x = 0 on vain triviaali ratkaisu x = 0 d) Matriisi A on riviekvivalentti ykkösmatriisin kanssa e) Matriisi A on alkeismatriisien tulo Todistus Osoitetaan väite todistamalla seuraava päättelyketju: a) b) c) d) e) a) Tämän jälkeen tiedetään, että jokainen lauseen kohta on yhtäpitävä toisten kohtien kanssa a) b): Väite on osoitettu lauseessa 101 b) c): Oletetaan, että yhtälöllä A x = b on täsmälleen yksi ratkaisu kaikilla b R n Tämä pätee myös, jos b = 0 Toisaalta yhtälöllä A x = 0 on aina ratkaisu x = 0 Siten x = 0 on ainoa ratkaisu 61

c) d): Oletetaan, että yhtälöllä A x = 0 on vain ratkaisu x = 0 Merkitään A(i, j) = a ij kaikilla i, j {1, 2,, n} Yhtälöä A x = 0 vastaava lineaarinen yhtälöryhmä on a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n = 0 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n = 0 a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n = 0 Koska yhtälöryhmällä on täsmälleen yksi ratkaisu ja muuttujia on yhtä monta kuin yhtälöitä, täytyy yhtälöryhmän olla ekvivalentti yhtälöryhmän x 1 = 0 x 2 = 0 x n = 0 kanssa Tämä tarkoittaa, että matriisi A saadaan alkeisrivitoimituksilla muutettua ykkösmatriisiksi Toisin sanottuna A on riviekvivalentti matriisin I kanssa d) e): Oletetaan, että matriisi A on riviekvivalentti ykkösmatriisin kanssa Olkoot E 1,, E k ne alkeismatriisit, joilla kertomalla matriisista A saadaan redusoitu porrasmatriisi Nyt siis pätee E k E 1 A = I Kun yhtälön molemmat puolet kerrotaan vasemmalta matriisilla Ek 1, saadaan E k 1 E 1 A = Ek 1 Kun tämän yhtälön vasemmat puolet kerrotaan matriisilla Ek 1 1, saadaan E k 2 E 1 A = Ek 1 1 E 1 k Jatkamalla samaan tapaan päädytään yhtälöön A = E1 1 Ek 1 1 E 1 k Koska alkeismatriisin käänteismatriisi on myös alkeismatriisi, on väite todistettu e) a): Oletetaan, että A = E 1 E k, missä E 1,, E k ovat alkeismatriiseja Merkitään B = Ek 1 E1 1 Nyt AB = (E 1 E k )(Ek 1 E1 1 ) = E 1 (E k Ek 1 ) E 1 1 = E 1 E k 1 IEk 1 1 E 1 1 = E 1 E 1 1 = I Samalla tavalla nähdään, että BA = I Siten B on matriisin A käänteismatriisi 62

102 Käänteismatriisin määrittäminen Muuttamalla neliömatriisi redusoiduksi porrasmatriisiksi voidaan nähdä, onko matriisi kääntyvä Jos nimittäin matriisi A onnistutaan muuttamaan alkeisrivitoimituksilla ykkösmatriisiksi, niin A on lauseen 107 nojalla kääntyvä eli sillä on käänteismatriisi A 1 Muussa tapauksessa A ei ole kääntyvä Jos matriisi on kääntyvä, käytetyistä alkeisrivitoimituksista saadaan myös selville, mikä käänteismatriisi on Oletetaan, että matriisi A on muutettu ykkösmatriisiksi alkeisrivitoimituksilla, joita vastaavat alkeismatriisit E 1,, E k Nyt Tällöin käänteismatriisille pätee E k E 1 A = I A 1 = IA 1 = (E k E 1 A)A 1 = E k E 1 (AA 1 ) = E k E 1 I Tämä tarkoittaa, että tekemällä ykkösmatriisille I samat alkeisrivitoimitukset kuin tehtiin alunperin matriisille A päädytään käänteismatriisiin A 1 Matriisin A kääntyvyyden selvittäminen ja käänteismatriisin etsiminen voidaan tehdä yhtä aikaa Yhdistetään matriisit A ja I matriisiksi [A I ] Tehdään tälle matriisille alkeisrivitoimituksia, joilla A muutetaan redusoiduksi porrasmatriisiksi Jos matriisi A saadaan muutettua alkeisrivitoimitusten avulla ykkösmatriisiksi, on A kääntyvä Kuten edellä todettiin, samat alkeisrivitoimitukset muuttavat ykkösmatriisin I matriisin A käänteismatriisiksi A 1 Siis [A I] [I A 1 ] Esimerkki 108 Tutkitaan, onko matriisilla 2 4 2 A = 0 0 1 1 0 4 käänteismatriisi Muokataan yhdistettyä matriisia 2 4 2 1 0 0 0 0 1 0 1 0 alkeisrivitoimituksilla samaan tapaan kuin Gaussin-Jordanin menetelmässä Tavoitteena on saada vasemmalle puolelle ykkösmatriisi Muokkaus voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: 63

2 4 2 1 0 0 0 0 1 0 1 0 R 1 R 3 0 0 1 0 1 0 R 3 2R 1 2 4 2 1 0 0 0 0 1 0 1 0 R 1 R 3 1 4 0 4 10 1 0 2 R 2 0 4 10 1 0 2 0 0 1 0 1 0 0 1 5 1 2 4 0 1 2 R 2+ 5 2 R 3 1 5 0 1 0 4 2 1 2 R 1 4R 3 0 0 1 0 1 0 1 0 4 1 1 5 0 1 0 4 2 1 2 0 0 1 0 1 0 Koska matriisi A saatiin muutettua alkeisrivitoimituksilla ykkösmatriisiksi, on A kääntyvä Lisäksi sen käänteismatriisi on 0 4 1 1 5 4 2 1 2 0 1 0 Entä jos matriisi ei ole kääntyvä? Kuinka voidaan osoittaa, että matriisista ei saada alkeisrivitoimituksilla ykkösmatriisia? On itse asiassa niin, että jos alkeisrivitoimitusten avulla saadaan aikaan nollarivi, ei matriisi voi olla riviekvivalentti ykkösmatriisin kanssa (Todistus perustuisi redusoidun porrasmatriisin yksikäsitteisyyteen) Nollarivi on siis merkki siitä, ettei matriisi ei ole kääntyvä Esimerkki 109 Tutkitaan, onko matriisilla 2 1 3 B = 1 0 2 1 1 1 käänteismatriisi Ryhdytään muokkaamaan yhdistettyä matriisia alkeisrivitoimituksilla: 1 0 2 1 0 0 4 1 3 0 1 0 ( 1)R 1 1 0 2 1 0 0 4 1 3 0 1 0 R 2 4R 1 3 1 1 0 0 1 3 1 1 0 0 1 1 0 2 1 0 0 0 1 5 4 1 0 R 3 3R 1 1 0 2 1 0 0 0 1 5 4 1 0 R 3 R 2 3 1 1 0 0 1 0 1 5 3 0 1 1 0 2 1 0 0 0 1 5 4 1 0 0 0 0 1 1 1 64

Koska matriisin B viimeisen rivin paikalle tuli nollarivi, matriisista B ei saada alkeisrivitoimituksilla ykkösmatriisia Siten B ei ole kääntyvä 65