LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan 26.4.2017 klo 16.15 mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Savonlinnan kaupunki 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 2) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite juha.turtiainen@savonlinna.fi
4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? pääosin 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Aluekehityksen perusyksikkö on talousalue. Useamman talousalueen maakunnissa tavoitetila johtaa maakuntakeskuksen voimavarojen ja päätösvallan lisääntymiseen rinnakkais-talousalueiden kustannuksella. Kasvupalveluiden kilpailuttaminen itsetarkoituksellisesti ja sähköisten palveluiden suosiminen johtaa palveluiden etääntymiseen pienemmiltä paikkakunnilta. Kilpailutetut konsulttipalvelut eivät ole paras tapa yhteiskunnallisesti tukea kasvuhakuista yritystoimintaa. Toimintamalli kyllä luo yrityskonsulttimarkkinat, mutta lähes täysin yhteiskunnan rahoittamat ja tässä markkinassa asiakas ei ole yritys, vaan maakuntahallinto. Strategisessa yrityskehittämisessä tuloksellisinta on pitkäjänteinen ja luottamuksellinen työ asiakasyrityksen kanssa. Puolin ja toisin hyödyllinen kumppanuus talousalueen ja yrityksen välillä on paljon muuta kuin subventoidun konsultin ostetut työpäivät ja siitä laadittu raportti. Kansainvälistymispalveluiden valtakunnallistaminen ei ole tätä päivää. Kansainvälistyminen koskettaa kaikkia yrityksiä pienistä suuriin. Hallituksen esitys on tältä osin vanhentunut jo syntyessään. Maakuntatasolle on saatava vahva osaaminen kansainvälistymiseen liittyvissä yritysneuvontapalveluissa. Päätös- ja ratkaisuvallan lähentyminen yritysten kasvuun liittyvissä tuissa ja palveluissa on nähtävä hyvänä asiana, koska lähtökohtaisesti voisi ajatella toimintaympäristön tuntemuksen ja aluekehitystavoitteiden olevan maakuntatasolla kirkkaammin mielessä päätöksiä tehtäessä. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Uudistuksen tavoitteet toteutuvat parhaiten maakuntakeskuksissa, jotka voivat integroida maakuntakeskuskaupungin elinkeinopolitiikan ja kasvupalvelut asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja kilpailukykyiseksi paketiksi. Rinnakkaistalousalueilla esityksen tavoitteet eivät toteudu ja yritysten palveluvalikoima entisestään pirstoutuu, etääntyy ja asiakastuntemus heikentyy. Tämä heikentää elinkeinopolitiikan toteuttamisen edellytyksiä. Uudistus voi johtaa siihen että kasvupalvelupuutteita joudutaan paikkaamaan maakuntakeskuksen ulkopuolella kaupunkien omin kustannuksin elinkeinopoliittisin syin. Lakiin tulisi kirjata maakuntien ja talousalueita edustavien keskuskuntien välinen kasvusopimus, jossa määritellään yhdessä kasvupalveluiden toteuttamisesta, elinkeinopoliittisista tavoitteista ja resursoinnista maakuntien ja kaupunkien välillä. Yhteiskunnan rahoittamien konsulttimarkkinoiden itsetarkoituksellinen luominen ei itsessään edistä muuta tavoitetta kuin konsulttitoiminnan liiketoiminnan kasvua yhteiskuntarahoitteisesti. Ehkä vetäytyminen kokonaan yrityskonsultointi markkinoilta voisi avata terveemmät ja asiakaslähtöiset markkinat alan yrityksille. Lisäksi
sääntelystä ja hallinnoinnista vapautuisi resursseja kentällä tehtävään alueen elinvoiman yrityslähtöiseen edistämiseen. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? pääosin 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiin tulisi kirjata maakuntien ja talousalueita edustavien keskuskuntien välinen kasvusopimus, jossa määritellään yhdessä kasvupalveluiden toteuttamisesta, elinkeinopoliittisista tavoitteista ja resursoinnista maakuntien ja kaupunkien välillä. Kaupungeille tulisi antaa mahdollisuus järjestää kasvupalvelut alueellaan tavoitteellisesti, tarkoituksenmukaisesti taloudellisesti ja kustannustehokkaasti, siten että kasvupalveluissa toteutuu kaupungin ja yrityksen välinen strateginen kasvuhakuinen kumppanuus, josta hyötyy molemmat osapuolet. Lakiesityksen mukaiset konsulttipalvelut voidaan ostaa tarvittaessa vapailta markkinoilta fifty- fifty periaatteella, mikäli kasvuyritys ja kaupungin elinvoimapalvelut yhdessä niin päättävät. Kaupunkien järjestämiin kasvupalveluihin voidaan integroida kaikki kaupunkien yrityksille suuntaamat palvelut, 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Esityksessä ei ole huomioitu riittävästi vaikutuksia maakuntien keskuskaupunkien ulkopuolisten talousalueiden edellytyksiin toteuttaa menestyksellistä elinkeinopolitiikkaa. Uudistuksen myötä maakuntakeskusten houkuttelevuus yritysten toimintaympäristönä vahvistuu suhteessa muihin kaupunkeihin. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4
Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin 19) Mahdollinen sanallinen perustelu Laki määrittelee aluekehityksen kolme aluetasoa (valtio-maakunta-kunta), jotka tekevät yhteistyötä. Tämä on hyvä ja selkeä lähtökohta. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? pääosin 21) Mahdollinen sanallinen perustelu 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2
Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Lakiin tulisi kirjata maakuntien ja talousalueita edustavien keskuskuntien välinen kasvusopimus, jossa määritellään yhdessä kasvupalveluiden toteuttamisesta, elinkeinopoliittisista tavoitteista ja resursoinnista maakuntien ja kaupunkien välillä. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Huomiota tulisi kiinnittää lähipalveluina tuotettaviin kasvupalveluihin, koska yrityskannasta on valtaosa mikroyrityksiä, joissa yrittäjälle on tärkeää palveluiden saavutettavuus omalta talousalueelta. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-
uudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Yhteiskunnan rahoittamien konsulttimarkkinoiden itsetarkoituksellinen luominen ei itsessään edistä muuta tavoitetta kuin konsulttitoiminnan liiketoiminnan kasvua yhteiskuntarahoitteisesti. Ehkä vetäytyminen kokonaan yrityskonsultointi markkinoilta voisi avata terveemmät ja asiakaslähtöiset markkinat alan yrityksille. Lisäksi sääntelystä ja hallinnoinnista vapautuisi resursseja kentällä tehtävään alueen elinvoiman yrityslähtöiseen edistämiseen. Uudistuksen tavoitteet toteutuvat parhaiten maakuntakeskuksissa, jotka voivat integroida maakuntakeskuskaupungin elinkeinopolitiikan ja kasvupalvelut asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja kilpailukykyiseksi paketiksi. Rinnakkaistalousalueilla esityksen tavoitteet eivät toteudu ja yritysten palveluvalikoima entisestään pirstoutuu, etääntyy ja asiakastuntemus heikentyy. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin 35) Mahdollinen sanallinen perustelu Velvoitteiden valvonta tullaan ottamaan maakuntahallinnossa raskaasti ja työläästi, ja lisääntyvä raportointi lisää sekä hallinnoijan ja tuottajan kustannuksia ja osoittaa selvästi palvelun tuottajalle., kuka on asiakas? Ei yritys, vaan maakuntahallinto. Pitemmän päälle tuottajalle ei pitäisi luoda muita velvoitteita kuin tuottaa sopimuksen mukaisia palveluita sovitulla laadulla ja sovituilla kustannuksilla. 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? pääosin 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Palvelutarjonnan priorisointi maakunnittain saattaa aiheuttaa markkinapuutteen maakunnassa toimivalle yritykselle, joka ei kuulu maakunnan nk strategisille aloille 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 Pitkäaikaistyöttömien palvelut ovat jääneet huomiotta, myöskään sote -ratkaisu ei vastaa pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistämiseen. Pitkäaikaistyöttömien joukko tulee olemaan myös jatkossa suuri. Toimivia työmarkkinoita pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin ei ole olemassa, eivätkä asiakkaan itseohjautuvuuteen ja aktiivisuuteen pohjautuvat palvelut tavoita tähän ryhmään kuuluvia. Myöskään markkinaehtoiset toimijat eivät näyttäisi olevan kiinnostuneita tästä ryhmästä, eritoten mikäli hankinnat ovat tulosperusteisia. Pelkona on, että maakuntamalli pirstaloi palvelutarjontaa entisestään eikä löyhä yhteistyövelvoite takaa riittäviä palveluja henkilökohtaista tukea ja palvelujen yhteensovittamista tarvitseville työttömille. Kunnat pitävät työllisyyttä elinvoiman avaintekijänä. Kunnat ovat myös panostaneet työllisyyden edistämiseen sekä vahvoin henkilöstöresurssein että rahallisesti. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien panostus erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tukiin ja avustuksiin oli vuonna 2015 noin 400 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnat maksoivat 408 miljoonaa euroa työmarkkinatukimaksuja. Tämä panostus on jäänyt maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelussa täysin huomiotta.
Vuosina 2015 2016 toteutetuissa kuntakokeiluissa todettiin palvelujen integraation tarve ja hyöty pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden auttamisessa. Myös tulevaisuudessa tarvitaan integroiva toimija, joka vastaa palvelujen koordinoinnista. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on esimerkki toimivasta integraattorimallista. TYPissä kunta, Kela ja TE -toimisto yhdessä arvioivat työttömän palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Palvelu on henkilökohtaista, kohdennettua ja yksittäisen asiakkaan tarpeista lähtevää. Kunnilla on oltava mahdollisuus ottaa kokonaisvastuu vaikeasti työllistyvistä monialaiseen lähestymistapaan perustuen. Hyvää ei kannata hajottaa, sillä hajottamisen myötä hukataan osaaminen ja resurssit ja pahimmassa tapauksessa myös osa näistä työttömänä olevista ihmisistä! 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? pääosin 43) Mahdollinen sanallinen perustelu 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin 45) Mahdollinen sanallinen perustelu 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta?
pääosin 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin 49) Mahdollinen sanallinen perustelu Kansainvälistymispalveluiden valtakunnallistaminen ei ole tätä päivää. Kansainvälistyminen koskettaa kaikkia yrityksiä pienistä suuriin. Hallituksen esitys on tältä osin vanhentunut jo syntyessään. Maakuntatasolle on saatava vahva osaaminen kansainvälistymiseen liittyvissä yritysneuvontapalveluissa 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? pääosin 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Kunnat ovat tuottaneet vuodesta 2004 lähtien keskitetysti maksuttomat yrityspalvelut alueella Yritys-Suomi konseptin mukaisesti. Lakiesityksen mukaisesti olemassa olevat asiantuntija organisaatiot eivät voi jatkossa tuottaa palveluita maakuntahallinnolle. Savonlinnassa on kuitenkin jonkin verran maksullista yritysneuvontaa tuottavia yrityksiä, joilla on edellytyksiä tarjota palveluitaan maakuntahallinnolle. Kunnan ja yrityksen väliseen vuoropuheluun liittyvä yritysneuvonta on jätetty uudistuksessa kokonaan vaille huomiota Seutukunnalla on tarjolla rajallisesti markkinaehtoisia omia toimijoita, joilla heti uudistuksen voimaan tullessa on kasvupalvelujen tuottamiseen riittävät edellytykset. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin pääosin ei
55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin 57) Mahdollinen sanallinen perustelu Ely-keskusten ja Te-toimiston henkilöstö on otettu uudistuksessa huomioon, sen sijaan kuntien järjestämiä ja eri tavoin organisoimia yritysneuvontapalveluita ei maakuntahallinto voi lakiesityksen mukaisesti ostaa jatkossa. Tämä tulee aiheuttamaan nykyisin tehtäviä hoitavan henkilöstön osalta negatiivisia vaikutuksia henkilöstölle. Markkinapuutteet vähäväkisissä maakunnissa aiheuttavat todennäköisesti kustannusten nousua ja/ tai palveluiden tuottamisen siirtymistä maakunnan rajojen ulkopuolelle. 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Uudistuksessa kunnille jää vastuu kunnan elinvoimaa nakertavasta pitkäaikaistyöttömyydestä. Maakuntauudistuksessa elinkeinoelämän kehittämisen resurssit ja tehtävät siirtyvät maakuntaliitolle, jolle ei kuitenkaan siirry vastuu työmarkkinavelvoitteen muodossa huolehtia pitkäaikaistyöttömyydestä. Työllisyyden hoidon sanktiot tulee siirtää uudistuksessa Maakuntaliitolle. Useamman erillisen talousalueen maakunnissa on vaara että uudistuksen myötä yritys- ja kasvupalveluiden tarjonta keskittyy entisestään maakuntakeskuksen, ja tämä kehitys heikentää entisestään maakunnissa olevien muiden talousalueiden yritystoiminnan edellytyksiä.