Päätös Nro 70/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/174/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kalanpoikasten kasvattaminen Piilammen luonnonravintolammikossa, Perho Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Länsi-Suomen ympäristökeskus on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 19.11.2009 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Piilammen (Piililampi) luonnonravintolammikon rakentamiseen ja kalanpoikasten kasvattamiseen. Hakemusta on 11.10.2011 muutettu siten, että lammikon lannoittamisesta on luovuttu. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 7 :n nojalla ympäristökeskusten tehtävät, jotka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) nojalla kuuluvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tämän asian hakijana on jatkanut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen ympäristölupahakemus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen vesistöön rakentamista koskevassa asiassa vesilain 2 luvun 2 :n ja ympäristölupaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella. 2 LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luonnonravintolammikolla ei ole aikaisempia ympäristö- eikä vesitalouslupia. Piilammen vesialue on Kokkolan kaupungin ja Metsähallituksen omistuksessa. Hakija on tehnyt molempien kanssa vuokrasopimuksen ajalle 1.1.2004 31.12.2023. Piilammella ja sen vaikutusalueella ei ole voimassaolevassa Keski- Pohjanmaan maakuntakaavassa aluevarauksia. Piilammen itäpuolella on Hangasnevan Säästöpiirinnevan soidensuojelu- ja Natura 2000 -alue. SUUNNITELMA Piilammen luonnonravintolammikossa kasvatetaan siianpoikasia Perhonjoen keskiosan säännöstelystä aiheutuvien kalataloudellisten velvoitteiden hoitamista varten. Luonnonravintolammikko on rakennettu vuonna 1984 patoamalla paikalla ollut luonnontilainen lampi. Lammikon pinta-ala vedenkorkeuden ylärajalla N 43 +178,10 m on 32 ha, keskisyvyys 0,7 m ja tilavuus 225 000 m 3. Purkuuoman alkupäässä on settipato ja sen yhteydessä kalojen keräilylaite. Purku-uoman alkupää on kaivettua ojaa ja loppuosa perattua Piilipuron uomaa. Uoman pohjan leveys ennen patoa on 2 m ja padon jälkeen 1 m. Lammikko on suunniteltu siten, että kasvatuskaudella lammikosta on virtausta vain poikkeuksellisen rankkojen sateiden aikana. Lampi tyhjennetään syksyisin kasvukauden päätyttyä ja täytetään kevääseen mennessä valumavesillä. Alkuperäisen suunnitelman mukainen tyhjennysvirtaama on 0,52 m 3 /s viiden vuorokauden tyhjennysajalle laskettuna. Virtaamat ovat kuitenkin pienempiä, koska tyhjennys kestää noin kaksi viikkoa. Vesisyvyys purku-uomassa on 0,4 0,7 m. Tyhjennyksen helpottamiseksi lammen pohjaan on tehty ojia. Keskellä lampea kulkevista pääojista haarautuu uomia molemmille puolille. Purku-uoman ylläpito edellyttää ajoittaista kunnostamista. Kunnostustyöt tehdään sellaisina aikoina, jolloin vettä ei juoksuteta lammesta. Lammen pohjaa pöyhitään sedimenttiin varastoituneiden ravinteiden hyödyntämiseksi. Pöyhintä tehdään keväällä ja sen tarkoituksena on voimistaa kasviplaktonin kevätmaksimia. Lampi tyhjennetään syksyisin kokonaan ja kalat kerätään purku-uomaan tehdyn settipadon alapuolella olevasta keräilylaitteesta. Altaan täyttö valumavesillä aloitetaan syksyllä. Lammikon tuottotavoite on 110 000 150 000 kesän vanhaa siianpoikasta (800 1 000 kg) kasvukaudessa. Piilampea ei toiminnan alkuvuosien lannoitekokeilujen jälkeen ole lannoitettu ja sen tuotto on heikentynyt. Keskimää-
räinen tuotto oli 1990-luvun loppuun saakka noin 123 000 poikasta vuodessa ja sen jälkeen noin 92 000 poikasta vuodessa. Kasvatuksessa ei käytetä rehua. Piilampeen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus lisätä fosforia enintään 60 kg ja typpeä enintään 180 kg vuodessa. Lampea ei kuitenkaan muutetun suunnitelman mukaan lannoiteta. Piilampea kalkitaan tarpeen mukaan. Kalkkia käytetään enintään 40 000 kg vuodessa ja se levitetään jään päälle. Kalkkia voidaan lyhytaikaisesti ennen levitystä varastoida Piilammella. Tyhjennyksen jälkeen lammen painanteisiin jääneet kalanpoikaset tapetaan Rotenonilla tai sammuttamattomalla kalkilla. Rotenon hajoaa kevääseen mennessä ja laimenee lammikon täyttövesiin. Rotenonin käytölle on Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lupa. Toiminnasta syntyvä jätemäärä on pieni. Muovijäte ja yhdyskuntajäte toimitetaan kaatopaikalle. Kaloja kuolee vähäisiä määriä vuosittain. Ne toimitetaan kaatopaikalle tai haudataan paikan päällä maahan. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja ryhtyy viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen estämiseksi. Toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista Piilammen olosuhteissa. Toiminnasta aiheutuu päästöjä vesiin lähinnä tyhjennyksen aikana ja satunnaisesti kesällä poikkeuksellisen suurten sateiden aikana. Kuormitusta pyritään rajoittamaan tyhjentämällä pato yläkautta tasaisella juoksutuksella, jolloin voidaan vähentää kiintoaineen kulkeutumista vesistöön. Hakija on tehnyt esityksen luonnonravintolammikon käyttö- ja päästötarkkailuksi. Lammikon hoitoa ja kunnossapitoa tarkkaillaan hoitopäiväkirjan avulla. Vesistökuormituksen tarkkailemiseksi lammikon tyhjennysvedestä otetaan näytteet tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään ph-luku, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus arvioidaan vedenlaatutietojen ja lammikon tyhjennyksen aikaisen vesimäärän perusteella. Koska lammikon toiminta on vakiintunutta, hakija ei ole pitänyt tarpeellisena poistovirtaaman mittauksia. Purku-uoman kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan silmämääräisesti. 3
4 Hakija on katsonut, että lammikon vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ovat niin vähäiset, että vesistötarkkailu ei ole tarpeen. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖN TILA Piilammen luonnonravintolammikko sijaitsee noin 12 km Perhon keskustasta pohjoiseen noin 1,5 km Ylimmäisen Penninkilammen itäpuolella. Piilammen ympäristö on metsätalousmaata ja suota. Valuma-alueella ei ole peltoja eikä pistekuormitusta. Lammen rannoilla ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin 1,3 km päässä Ylimmäisen Penninkilammen rannalla. Piilampi ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Piilampi kuuluu Perhonjoen vesistöalueen Penninkilampien valumaalueeseen (49.043). Lammikon valuma-alue 3,8 km 2. Piilammen vesi on tummaa ja humuspitoista. Veden fosforipitoisuus on vuosina 1990 2000 vaihdellut välillä 18 35 µg/l ja väri 80 220 mg Pt/l. Kasvukauden aikana veden happamuus on yleensä ollut neutraalilla tasolla, mutta keväisin lammen ph-luku on ollut ajoittain tasolla 5,5. Piilampi laskee Ylimmäisen Penninkilammen kautta Alimmaiseen Penninkilampeen. Piilammen valuma-alue muodostaa noin 5 % Penninkilampien valuma-alueesta. Ylimmäinen Penninkilampi on matala ja jäätyy talvisin isolta alalta pohjaan saakka. Lammen kalasto on tyypillistä pienten humusjärvien lajistoa. Kalastus Ylimmäisessä Penninkilammessa on vähäistä. Penninkijokeen on istutettu taimenta ja harjusta. Niiden on myös havaittu lisääntyvän joessa. Penninkijoessa elää myös pikkunahkiaisia ja rapuja. VAIKUTUKSET Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset alapuolisen vesialueen veden laatuun ovat vähäiset ja ajoittuvat lähinnä lammikon tyhjennykseen. Tällöin ravinne- ja kiintoainepitoisuus sekä veden sameus voivat kohota Myllyjoessa. Penninkilampiin purkautuva vesi sekoittuu syksyisen täyskierron aikana muuhun vesimassaan aiheuttamatta oleellisia muutoksia veden laadussa. Penninkilampiin kohdistuva kuormitus tulee pääosin yläpuoliselta valumaalueelta ennen Piilampea. Hakija on katsonut, että hankkeen vaikutukset alapuolisten vesialueiden kalakantoihin ja kalastukseen ovat vähäiset, eikä toiminnalla ole vaikutuksia alapuolisten vesialueiden käyttöön eikä rakennelmiin. Toiminta ei aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä päästöjä ilmaan. Hakija on katsonut, että hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa.
5 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Perhon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 27.6.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on valvontaviranomaisena katsonut, että Piilampeen lisättävät ravinteet johtavat turhaan rehevöitymiseen ja kuormittavat vesistöä tyhjennyksen yhteydessä. Lammessa tehdyn ravinnekokeen perusteella lannoitus ei olennaisesti tehostanut kalantuottoa. Hakemuksessa esitetty kalkkimäärää on suuri, koska kyse ei ole alunamaaongelmasta vaan happamuus on peräisin humuksesta. ELY-keskus on pitänyt lannoitusta tarpeettomana ja katsonut, että kalkkimäärä 10 000 kg/vuosi on riittävä. Ravinteiden lisääminen Piilampeen ei sovellu vesienhoitosuunnitelman mukaisiin vesiensuojelun tavoitteisiin Perhonjoen vesistössä. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on puoltanut hakemuksen mukaisen luvan myöntämistä. Piilammen luonnonravintolammikko on tarpeellinen Perhonjoen keskiosan säännöstelystä aiheutuneen kalataloudellisen velvoitteen hoitamiseksi. Lammesta saatava hyöty on merkittävä sen aiheuttamaan vähäiseen haittaan verrattuna. 3) Perhon kunnan ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 4) Perhon kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN MUUTOS 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valvontaviranomaisena antaman muistutuksen johdosta hakija on muuttanut hakemustaan ja luopunut suunnitelmassa esittämästään Piilammen lannoituksesta. Hakija on todennut, että Piilammen kalkitus hakemuksessa esitetysti on ajoittain tarpeen kalanpoikasten kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Hakijan näkemyksen mukaan levitettävän kalkin määrää ei ole tarpeen sisällyttää lupamääräyksiin.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän, 3) Perhon kunnan ympäristölautakunnan ja 4) Perhon kunnanhallituksen muistutuksista hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. 6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle luvan Piilammen luonnonravintolammikon rakentamiseen ja kalanpoikasten kasvattamiseen Perhon kunnassa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Luonnonravintolammikon rakenteiden on oltava lupahakemuksen liitteeseen 1 kuuluvien, 29.8.1983 päivättyjen piirustusten "Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyyn liittyvän Piililammen luonnonravintolammikon rakentaminen Perhon kunnassa, Tn:o 86 Kov 1:1 sekä hakemuksessa näihin tehtyjen muutosten mukaiset: - Liite 3. Suunnitelmakartta 1:4000 - Liite 4. Syvyyskartta 1:2000 - Liite 5. Purku-uoman pituusleikkaus, 1:100/1:2000 - Liite 6. Purku-uoma, poikkileikkaukset, 1:100 - Liite 8 Pinta-ala- ja tilavuuskäyrät - Liite 9. Munkkipadon yleiskuva 1:50 ja rakennepiirustukset 1:5, 1:10 ja 1:20 2) Munkkipadon harjankorkeus saa olla enintään tasolla N 43 +178,10 m. 3) Padon läheisyyteen luonnonravintolammikkoon on rakennettava vedenkorkeusasteikko ja siihen on merkittävä vedenkorkeus N 43 +178,10 m. 4) Luvan saajan on pidettävä rakenteet ja laitteet suunnitelman mukaisessa kunnossa. Luonnonravintolammikon käyttö 5) Luonnonravintolammikon pohjaa saa pöyhiä laahuksella keväällä ja kasvukauden aikana silloin kun lammikon poistovirtaus on mahdollisimman vähäinen.
6) Luonnonravintolammikkoa saa kalkita happamuustason säätämiseksi. Kalkkia saa käyttää enintään 10 000 kg vuodessa. Kalkituksen on perustuttava vedenlaatutietoihin. 7) Luonnonravintolammikon tyhjennyksen saa aloittaa aikaisintaan 1.9. Lammikko tulee tyhjentää tasaisesti ja hitaasti siten, ettei tyhjennys aiheuta haitallista padotusta tai muuta vältettävissä olevaa haittaa. Kalanpoikasia ei saa päästää alapuoliseen vesistöön. Luonnonravintolammikko on täytettävä valumavesillä 15.5. mennessä. 8) Tyhjennyksen yhteydessä lammikon syvänteisiin jääneet kalat voidaan tuhota Rotenon -kemikaalilla. Rotenonin käytössä on noudatettava valmistajan ohjeita, käyttöturvallisuustiedotetta ja kalatalousviranomaisen määräyksiä. 9) Toiminta on järjestettävä niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvovalle viranomaiselle sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointi 11) Luvan saajan on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvovalle viranomaiselle luonnonravintolammikon vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa luonnonravintolammikon toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - todetuista vedenkorkeuksista ja virtaamista, - luonnonravintolammikon tyhjennyksestä ja täytöstä, - luonnonravintolammikon kalkituksesta ja pohjan pöyhinnästä, - luonnonravintolammikkoon tuotujen ja siitä poistettujen kalanpoikasten määrästä, - Rotenonin käytöstä - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, 7
- tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat luonnonravintolammikon toimintaan ja hoitoon. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvovalle viranomaiselle sekä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 8 13) Luvan saajan on tarkkailtava luonnonravintolammikon veden laatua hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti ja vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla kolmena peräkkäisenä vuonna. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen valvovalle viranomaiselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos luonnonravintolammikossa olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvovalle viranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 15) Luonnonravintolammikon toiminnan lopettamisesta on etukäteen ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvovalle viranomaiselle.
Toiminnan loputtua rakenteiden osalta on toimittava vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentin mukaisesti. 9 Luvan voimassaolo Vahingot Lupa on voimassa toistaiseksi. Luonnonravintolammikosta ja sen toiminnasta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Piilammen luonnonravintolammikko on rakennettu vuonna 1984 patoamalla paikalla ollut luonnontilainen lampi. Settipadon ja purku-uoman rakentamisen jälkeen olosuhteet alueella ovat pysyneet lammikon vedenkorkeuden nostoa sekä tyhjennyksen ja täytön aikaisia virtaamamuutoksia lukuun ottamatta entisellään. Vedenkorkeuden noston ja virtaamamuutosten vaikutukset ovat vähäiset eivätkä ne vaikeuta alueen muuta käyttöä. Luonnonravintolammikon rakentamisesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalla on vuokrasopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa. Piilampi on toiminnassa oleva luonnonravintolammikko. Luonnonravintolammikkoa kalkitaan ajoittain, mutta ei lannoiteta. Lammen tyhjennys toteutetaan vähitellen syksyllä kahden viikon aikana. Tällöin lammikosta aiheutuu lähinnä vähäistä kiintoainekuormitusta. Kalanpoikasten kasvatuksen vaikutukset vesistön tilaan ja käyttöön ovat vähäiset. Lammikon ja sen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelua edellyttäviä lajeja ja luontotyyppejä. Kalanpoikasten kasvatus Piilammen luonnonravintolammikossa ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalanpoikasten kasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
10 Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä se vaikeuta alueen muuta käyttöä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 4 ovat tarpeen luonnonravintolammikon asianmukaista rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa varten. Luonnonravintolammikon käytöstä ja kalanpoikasten kasvattamisesta mahdollisesti aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja alapuolisen vesistön käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi on tarpeen antaa lupamääräykset 5 8. Jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen estämiseksi annetaan lupamääräys 9. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräys 10. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailun toteuttamiseksi ja valvontaa varten annetaan lupamääräykset 11 14. Lupamääräys 15 on tarpeen toiminnan lopettamisen ja rakenteiden mahdollista poistamista varten. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 2 momentti, 14 a ja 31 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 46, 50, 52, 55, 56 ja 90 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen valvontaviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä ja perusteluissa esitetyllä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 530 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2009 ja 2011 annettujen valtioneuvoston asetusten (1145/2009 ja 1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan luonnonravintolammikkoa koskevan asian käsittelymaksu on 1 530 euroa.
11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, valvontaviranomainen (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Hannu Kokko Kirsti Poikonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen. KP/TKa
13 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.6.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.