Päätös Etelä-Suomi Nro 30/2012/1 Dnro ESAVI/427/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2012 ASIA Koverharin terästehtaan ympäristölupapäätöksen nro 30/2006/1 lupamääräyksien 6, 7 ja 8 mukainen selvitys. TOIMINNANHARJOITTAJA FNsteel Oy Ab (entinen Ovako Wire Oy Ab) Koverharintie 303 10820 Lappohja LAITOS JA SEN SIJAINTI FNsteel Oy Ab:n Koverharin terästehdas sijaitsee Hangonniemellä noin 20 km sekä Hangosta että Tammisaaresta. Tehdasalue sijaitsee meren rannalla ja tehdasalueella sijaitsevat Koverharin terästehtaan ja siihen liittyvien toimintojen lisäksi Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas ja Lie-Bo Oy:n kuonanjalostuslaitos. ASIAN VIREILLETULO Selvitys on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 1.3.2010. HAKEMUKSEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antama päätös nro 30/2006/1, dnro LSY-2002-Y-365. FNsteel Oy Ab:n Koverharin terästehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 2b) kohdan mukaan, 3b) kohdan mukaan, 7a) kohdan mukaan ja 13a) kohdan mukaan sekä ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 09 6150 0533 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 30/2006/1 selvitykset on velvoitettu toimittamaan lupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2b) kohdan mukaisesti terästehtaan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 23.11.2006 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 30/2006/1 Ovako Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaan toiminnoille. Toiminnat kattavat rauta- ja terästehtaan, voimalaitoksen ja sataman toiminnat sekä jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämisen ja käsittelyn. Toiminnanharjoittajaksi on myöhemmin vaihtunut FNsteel Oy Ab. Vaasan hallinto-oikeus on 28.4.2009 antanut päätöksen edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdystä valituksesta. Korkein hallinto-oikeus on 11.11.2010 antanut päätöksen edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut ympäristölupaa nro 30/2006/1 16.6.2009, 3.9.2009 ja 25.11.2009 annetuilla päätöksillä. Lupamääräykset 6, 7 ja 8 Ympäristöluvan nro 30/2006/1 lupamääräykset 6-8 ja niiden perustelut kuuluvat seuraavasti. 6. Luvan saajan tulee tehostaa 1.11.2010 mennessä tuotantoprosesseissa muodostuvien jätevesien (ml. häiriötilanteet), kaatopaikkojen ja kuonien sekä masuuninoen ja sataman varastointialueiden suoto-, valuma- ym. vesien, tehdasalueen likaantuneiden sade- ja sulamisvesien sekä muiden tehdasalueen likaantuneiden vesien käsittelyä, hallintaa ja tarkkailua. Luvan saajan tulee 31.12.2008 mennessä toimittaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi yksityiskohtainen selvitys toteutettavista toimenpiteistä ja esitys jätevesiä koskeviksi uusiksi lupamääräyksiksi. 7. Lupamääräyksessä 6 tarkoitetun selvityksen tulee sisältää muun muassa yksityiskohtaiset suunnitelmat jätevesien käsittelyn tehostamisesta, jätevesipäästöjen tarkkailusta ja tehokkaan häiriöpäästöjen estämis- ja hallintajärjestelmän toteuttamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee liittää selvitys sade- ja sulamisvesien, kaatopaikkojen suoto- ja valumavesien ym. prosessijätevesistä poikkeavien likaantuneiden vesien keräilystä ja käsittelystä.
3 8. Luvan saajan tulee tehdä lupamääräyksessä 6 tarkoitettuun selvitykseen liittyen edustava selvitys tehdasalueelta mereen johdettavien jäte-, suoto-, sade-, sulamis- ym. vesien määrästä, laadusta ja päästöstä. Tässä yhteydessä tulee selvittää kattavasti raskasmetallipäästöt sekä muut sellaiset mahdolliset ympäristölle haitallisten aineiden päästöt, joita jätevesissä voidaan olettaa olevan käytettävien raaka-aineiden ja tehdasalueelle läjitettävien jätteiden pitoisuus- ym. tietojen perusteella. Erityisesti tulee ottaa huomioon vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelossa (vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) liite X) mainitut aineet. Määritykset tulee tehdä niin herkin menetelmin, että todelliset pitoisuudet ja/tai päästön suuruusluokka saadaan luotettavasti selville. Selvitys tulee tehdä Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Selvitys on toimitettava ympäristökeskukseen viimeistään 31.1.2008. Määräysten 6, 7 ja 8 perustelut Luvan saaja on velvoitettu tehostamaan tehdasalueella muodostuvien jäteym. vesien käsittelyä ja tarkkailua sekä häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien sekä sade- ja sulamisvesien hallintaa viimeistään vuoden 2010 marraskuun alusta alkaen. Nykyisin käytössä olevat menetelmät prosessijätevesien puhdistamiseksi ovat osoittautuneet puhdistusteholtaan viime vuosina riittämättömiksi. Lisäksi teollisuusalueella muodostuvien muiden likaantuneiden vesien keräys ja käsittely on puutteellista. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Tällä hetkellä asian ratkaisemiseksi ei ole riittävästi tietoa. Toimenpidesuunnitelma edellyttää mm. lupamääräyksissä 7 ja 8 määrättyjen asioiden selvittämistä. Tästä syystä yli kahden vuoden mittainen suunnittelujakso on tarpeen. Sen jälkeen kahden vuoden mittaisen ajan on katsottu riittävän ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisen täydentävän päätöksen antamiseen ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Lupamääräys 8 täydentää lupamääräystä 7. Siinä on luettelo asioista, jotka muun muassa tulee sisällyttää lupamääräyksessä 6 määrättyyn selvitykseen. Selvitys on tarpeen eri lähteistä tulevien jätevesien määrän ja laadun selvittämiseksi ja tarpeellisten raja-arvojen asettamiseksi. Selvitys muodostaa perustan lupamääräyksessä 6 määrätyn suunnitelman laadinnalle. On mahdollista, että lupamääräyksessä 5 mainittujen aineiden lisäksi luparaja on tarpeen asettaa muun muassa joidenkin raskasmetallien päästöille. Selvityksen perusteella voidaan kehittää myös päästötarkkailua mahdollisimman toimivaksi. TOIMITETTU SELVITYS LUPAPÄÄTÖKSEN AJANKOHTAAN VERRATTUNA TEHDYISTÄ PA- RANNUSTOIMENPITEISTÄ Likaantuneet prosessijätevedet Vuonna 2006 likaantuneiden jätevesien virtaama oli noin 2 500 m 3 /d. Vuonna 2009 koko Koverharin likaantuneiden jätevesien viemärijärjestel-
4 mää tarkasteltiin systemaattisesti, jolloin todettiin useassa kohteessa puhtaita vesivirtaamia ja ylijuoksutuksia, jotka olisi kuulunut kytkeä puhtaiden jäähdytysvesien viemäriin. Samalla säädettiin kaikkien jäähdytysvesijärjestelmien lisävedenottoa, jotta ylijuoksutuksilta vältyttäisiin. Koko työurakka kesti noin 8 kuukautta, ja se käsitti virtaamien säätelyn lisäksi uusien viemäriyhteyksien rakentamista. Projektin lopputuloksena likaantuneiden jätevesien määrä on saatu supistettua noin arvoon 750 m 3 /d eli on saavutettu noin 70 % vähennys. Kun masuunin kaasunpesuri otetaan käyttöön, niin likaisten jätevesien määrä tulee olemaan noin 1 230 m 3 /d. Seuraavassa kuvassa on esitetty Koverharin terästehtaan vesitase. Tehtaan likaisten jätevesien viimeinen käsittelyvaihe ennen mereen johtamista käsittää kiintoaineen sedimentointia ja pintaöljyn poistoa kaapimalla ja skimmer-laitteella. Lisäksi sedimentointialtaiden jälkeen on nk. katastrofiallas, jossa veden viipymä on useita tunteja. Altaat ja laitteisto on täysin uusittu vuonna 2002. Vuosina 2008 2009 lietteenpoistoa on tehostettu polymeria käyttäen, jotta lietteen rejektiveden kiintoainekuorman sisäistä kiertoa on saatu pienennettyä. Vuoden 2009 kiintoainepitoisuuden keskiarvo oli 6,1 mg/l, jota toiminnanharjoittajan mukaan voidaan pitää hyvänä saavutuksena ja BAT-tavoitteiden mukaisena. Vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY liitteen X prioriteettiaineet Jätevedet on analysoitu ulkopuolisessa laboratoriossa mm. kadmiumin ja lyijyn osalta. Pitoisuuksien on todettu ICP-tekniikalla analysoituna olevan alle määritysrajan. Tankovalulaitoksen toisiojäähdytyksen vedet Syyskuussa 2009 valmistui tankovalulaitoksen toisiojäähdytyksen vesien uusi kiertovesipuhdistamo. Vedellä jäähdytetään valettua terästeelmää
5 sumuttamalla vettä tasaisesti jokaisesta suunnasta teelmän pintaan. Veteen joutuu teräshilsettä teelmän pinnasta ja pieniä jäänteitä valumuotissa käytetystä voiteluaineesta. Voiteluaineena käytetään valupulveria tai öljyä. Vedestä poistetaan karkea teräshilse ennen pumppausta puhdistamolle. Puhdistamolla kiintoaines erotetaan ensivaiheessa lamelliselkeyttimessä ja sen jälkeen hiekkasuotimessa. Mahdollinen öljy erotetaan pintakaavaimella. Puhdistetun veden kiintoainepitoisuus vaihtelee välillä 2-5 mg/l. Kiertovesijärjestelmästä poistetaan puhdistettua jätevettä likaantuneiden jätevesien viemäriin haihdunnan ja suolojen rikastumisen johdosta noin 12 m 3 /h. Muutos vanhaan on merkittävä jäähdytystehon ja päästöjen kannalta. Läjitysalueet ja uudet kaatopaikat Vuosina 2007 2009 on rakennettu uusi kaatopaikka-alue, kaatopaikka 1 ja kaatopaikka 2, vanhan tulenkestävän tiili- ja massajätteen läjitysalueen rinnalle. Samanaikaisesti vanha läjitysalue on lopullisesti peitetty ympäristöluvan mukaisesti. Kesällä 2010 vanha tiili- ja massajätteen kaatopaikka on kokonaisuudessaan peitetty ja samalla kaatopaikka 1 peitetään. Kaatopaikka 1 on täyttynyt, kun satama-alueella sijaitseva LD-pölyn läjitysalue on purettu. Kesällä 2010 läjitysalue on kokonaan purettu ja pohjamaa on analysoitu ja todettu puhtaaksi. Tehdasalueen kaakkoiskulmassa sijaitseva ongelmajätekaatopaikka, joka on rakennettu kentäksi, on luvan mukaisesti otettu käyttöön uudelleen masuunin sähkösuodinpölyn sijoituspaikaksi. Kaatopaikkaa muotoillaan mm. LD-pölyä käyttäen ja pintarakenteet asennetaan kesällä 2010. Yllä mainittujen töiden jälkeen Koverharissa on käytössä ainoastaan kaatopaikka 2 tavanomaisille teollisuusjätteille. Kaikilla kaatopaikoilla on suotovesien keräily. Kaatopaikoilla 1 ja 2 se on 1 000 m 3 :n allas ja ongelmajätteenkaatopaikalla suljetut säiliöt. Suotovesiä käytetään kesäaikaan kaatopaikkojen kasteluun. Kaatopaikkojen pintarakenteiden valumavedet imeytyvät maahan. Satama-, kuonankäsittely- ja varastoalueet Satama-altaan ympäröivät laiturit eivät ole viemäröityjä. Altaan pohjoispuolinen tuotevarastokenttä on asfaltoitu ja viemäröity mereen. Kentän viemärijärjestelmä on alempana kuin tehtaan muu viemärijärjestelmä, joten yhdistäminen ei ole mahdollista. Tuotevarastokentällä käsitellään ainoastaan valmiita tuotteita, joten viemäriin ei pääse muuta kuin teelmistä irtoavaa rautahilsettä. Satamalaitureilla ei käsitellä muita kemikaaleja kuin laivoihin tuotava öljy tai jäteöljyn poisvieminen. Satamassa on aina riittävästi imeytysainetta onnettomuuksia
6 varten, ja satama-aluetta voidaan sulkea puomeilla onnettomuuden sattuessa. Satamassa sijaitseva raaka-ainekenttä on osittain viemäröity mereen. Alueella varastoidaan malmipellettiä, koksia ja kalkkikiveä, joiden liukoisuus on pieni. Varastokentän halki kulkevasta laskuojasta on tarkkailtu ph, johtokyky sekä COD MN -, rauta-, sinkki-, kadmium-, lyijy- ja alumiinipitoisuus. Tarkkailun on suorittanut Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkkailuanalyysien tuloksia vuosilta 2008 2009. Päivä ph Johtokyky COD MN Fe Zn Cd Pb Al ms/m mg O 2 /l g/l g/l g/l g/l g/l 5.3.2008 7,3 102 2,4 4,7 11 <0,1 <1 0,02 7.5.2008 7,3 103 2 2,4 10 <0,1 <1 <0,02 19.11.2008 7,2 96,3 5,2 2,8 <5 <0,1 <1 28.9.2009 6,9 88,8 3,6 5 <5 <0,1 1,2 81 22.10.2009 6,9 85,1 2,2 1,8 1,9 <0,05 <0,5 <0,02 Kuonien käsittelyalue ei ole viemäröity, vaan kaikki sadevedet imeytyvät maahan. Laskuojaan suotautuu paljon maanalaista vettä, joka osittain on peräisin kuonankäsittelyalueelta, joten laskuojan veden laatu kuvastaa myös kuonankäsittelykentän vaikutusta. Tehdasalueen sadevesiviemärit Tehdasalueen kaikki asfaltoidut alueet on viemäröity, osittain myös muut alueet. Viemärikaivot on yhdistetty tehtaan likaantuneiden jätevesien viemäriin, joten kiintoaineen- ja öljynpoisto tapahtuu viemärin päässä sijaitsevissa sedimentointialtaissa. Hätätilanteissa viemärin sedimentointialtaiden perässä oleva nk. katastrofiallas toimii puskurina ennen mereen laskua. Häiriö- ja hätätilanteiden hallinta Vuonna 1998 laaditussa Turvallisuusselvitys ja ympäristöriskianalyysissä VTT toteaa, että öljykuljetukset ja säiliöiden sekä laivojen tankkaukset on suurin ympäristöön vaikuttava riski. Myös kemikaalien, rikkihappo- ja lipeäkuljetukset voivat olla vaaratekijöitä, vaikka niiden frekvenssi on erittäin pieni verrattuna öljykuljetuksiin. Tehtaan jäähdytysvesijärjestelmiin voi joutua öljyä, mutta onnettomuuden saneerausta voi suorittaa päästämättä jätevettä viemäriin. Keväällä 2010 VTT laatii uuden ympäristöriskikartoituksen koko tuotantoketjulle, jossa myös tehdasalueen muut vaarat huomioidaan. Tehtaan jätevesiä koskevat lupamääräykset Ympäristölupapäätöksessä 25.11.2009 tehtaan kaikille likaantuneiden jätevesien kiintoainepäästöksi on määrätty enintään 25 kg/d ja öljypäästöksi
7 enintään 4 kg/d. BREF-luonnoksessa 2010 sedimentointilaitoksille on edelleen kaavailtu BAT-tasoa 20 mg/l kiintoaineelle ja öljylle pintaöljyn poistoa, joten toiminnanharjoittaja katsoo voimassa olevien päästöarvojen olevan BAT-teknologian mukaisia. Kun masuunin kaasunpesuri otetaan käyttöön kiertoveteen, liukenee osittain masuunissa helposti höyrystyviä metalleja kuten sinkkiä, lyijyä ja kadmiumia. Näitä metalleja saostetaan puhdistamolla hydroksideina ja erotetaan flokkaamalla. Reaktio on tasapaino reaktio, joten sataprosenttinen saostus ei ole mahdollinen, joten jäänteitä jää aina kiertoveteen ja viemäriin poistettavaan veteen. Toiminnanharjoittaja on arvioinut, että likaantuneiden jätevesien päästöviemärissä pitoisuudet voisivat nousta seuraaviin: Kiintoaine Rauta Sinkki Lyijy Vapaa syanidi 20 mg/l 5 mg/l 0,5 mg/l 0,2 mg/l 0,2 mg/l Toiminnanharjoittaja on tarkentanut asiasta annetuista lausunnoista antamassaan vastineessa, että yllä olevat eivät ole ehdotuksia laitoksen uusiksi raja-arvoiksi. Jätevesien haitta-ainepitoisuudet Selvityksen liitteessä on esitetty tuloksia viidestä kohteesta otetuista jätevesistä tehdyistä analyyseistä. Määritys Analyysimenetelmä viemäri jätevesi (merivesi) kentän avo-oja 1/ Tehtaan 2/ Tehtaan jäähdytys- 3/ Sataman ph SFS 3021: 1979 (Novalab 017) 9,5 7,9 7,8 Hapettuvuus, SFS 3036: 1981 COD MN, mg/l (Novalab 036) 24 32 8,0 Kloridi, CL, mg/l Novalab 020 1080 3510 214 Alumiini, Al, mg/l ICP-AES 0,038 0,036 0,011 Rauta, Fe, mg/l ICP-AES 0,25 0,043 1,4 Mangaani, Mn, mg/l ICP-AES <0,01 <0,01 0,11 Rikki, S, mg/l ICP-AES 140 150 79 Arseeni, As, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 <0,006 Kadmium, Cd, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 <0,006 Kromi, Cr, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 0,03 Kupari, Cu, mg/l ICP-AES 0,006 <0,006 <0,006 Lyijy, Pb, mg/l ICP-AES <0,01 <0,01 <0,01 Vanadiini, V, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 <0,006 Sinkki Zn, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 <0,006 Hiilivetypitoisuus, >C10-C21, mg/l ICP-AES <0,05 <0,05 Hiilivetypitoisuus, >C21-C40, mg/l ICP-AES 0,12 0,17
8 Määritys Analyysimenetelmtopaikkkaatopaikka 4/ Uusi kaa- 5/Ongelmajäte- ph SFS 3021: 1979 (Novalab 017) 12,4 11,8 Hapettuvuus, SFS 3036: 1981 COD MN, mg/l (Novalab 036) 1360 2240 Kloridi, CL, mg/l Novalab 020 889 31600 Alumiini, Al, mg/l ICP-AES 0,031 0,071 Rauta, Fe, mg/l ICP-AES 0,11 53 Mangaani, Mn, mg/l ICP-AES <0,01 <0,01 Rikki, S, mg/l ICP-AES 7800 6400 Arseeni, As, mg/l ICP-AES 0,007 0,01 Kadmium, Cd, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 Kromi, Cr, mg/l ICP-AES 0,03 <0,006 Kupari, Cu, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 Lyijy, Pb, mg/l ICP-AES <0,01 <0,01 Vanadiini, V, mg/l ICP-AES 0,04 0,10 Sinkki Zn, mg/l ICP-AES <0,006 <0,006 Lisäksi osana selvitystä on esitetty 23.2.2010 päivätty ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmat, jossa on mm. esitetty vesipäästöjen tarkkailu. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 21.5.2010 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Lupamääräyksessä 8. on edellytetty edustavaa selvitystä tehdasalueelta mereen johdettavista jäte-, suoto-, sade-, sulamis-, ym. vesistä. Lisäksi on edellytetty, että ohjelma selvityksestä toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Ohjelmaa ei ole toimitettu hyväksyttäväksi ja jäi epäselväksi, onko asiakirjojen liitteenä oleva Novalab Oy:n tutkimusraportti lupamääräyksessä 8. edellytetty selvitys. Ei myöskään käynyt ilmi, millä perusteella vesistä tutkitut aineet on valittu ja erityisesti se, millä perusteella on jätetty tutkimatta muut prioriteettiaineluettelon aineet. Nykyisen lainsäädännön perusteella on tärkeätä tarkastella näiden lisäksi myös vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvos-
9 ton asetuksessa (1022/2006) yksilöityjä kansallisia haitallisia aineita. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että tammikuussa 2009 voimaan tullut ns. ympäristönlaatunormidirektiivi on tarkoitus toimeenpanna kansallisesti kesällä 2010 asetukseen 1022/2006 tehtävillä muutoksilla. Asetusmuutosta valmistelleen työryhmän esityksen mukaan muutoksia on sovellettava kaikissa vireillä olevissa ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä heti asetusmuutosten voimaantulon jälkeen. Lupamääräyksen 8. mukaan mereen johdettavien vesien haittaainemääritykset on tehtävä niin herkin menetelmin, että todelliset pitoisuudet ja/tai päästön suuruusluokka saadaan luotettavasti selville. Nyt usean tutkitun aineen pitoisuus oli alle määritysrajan. Uudenmaan ELYn käsityksen mukaan on kuitenkin olemassa selvästi herkempiä analyysimenetelmiä, joita käyttämällä haitta-aineiden pitoisuudet pystyttäisiin tarkemmin selvittämään. Lupamääräyksen 8. mukaan on arvioitava myös mereen johdettavien haitallisten aineiden kokonaispäästöt (kg/a). Ovako Wire Oy on selvityksessään tehnyt esityksen jätevesien uusiksi pitoisuusraja-arvoiksi. Esitetyt raja-arvot ovat ilmeisesti arvioituja maksimipitoisuuksia. Novalab Oy:n mittaamat pitoisuudet ovat kuitenkin huomattavasti raja-arvoiksi esitettyjä pitoisuuksia alhaisempia. Jää myös epäselväksi, onko raja-arvoja esitetty käytettävän esimerkiksi viikko- tai vuosikeskiarvoina. Lisäksi on syytä harkita päästöraja-arvon asettamista myös kadmiumille. On myös varmistuttava siitä, ettei lupamääräyksessä 8. edellytetyssä selvityksessä jäänyt analysoimatta sellaisia haitallisia aineita, joille olisi myös tarpeellista asettaa päästöraja-arvo. Viereisen merialueen yhteistarkkailuohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä ja yhteistarkkailussa on tarkoitus ottaa huomioon tiedot muun muassa Koverharin terästehtaan haitallisten aineiden päästöistä. Tästäkin syystä on tärkeää selvittää tehtaan jäte- ja muiden vesien haitalliset aineet ja niiden pitoisuudet mahdollisimman tarkasti. Hangon kaupungin ympäristölautakunta toteaa 14.5.2010 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Verrattuna vuoteen 2006 on prosessijätevesien määrä vähentynyt huomattavasti. Masuunin kaasunpesurin käyttöönoton myötä jätevesien määrä kuitenkin jonkin verran jälleen kasvaa ja samalla myös jäteveden laatu muuttuu aiemmasta, sisältäen tällöin mm. sinkkiä, lyijyä ja kadmiumia. Vesistöön joutuessa raskasmetallit kertyvät sedimenttiin ja pohjaeliöstöön, josta ne voivat siirtyä edelleen ravintoketjussa. Toisaalta esimerkiksi syanidi on sellaisenaan myrkyllistä kaloille ja monilla metalleilla tiedetään olevan haittavaikutuksia kalojen lisääntymiselle. Tästä syystä kaasunpesurista tulevien jätevesien vaikutukset mereen päätyvän jäteveden laatuun tulee tutkia riittävästi ja tulosten perusteella jätevesien käsittelyä tulee tarvittaessa tehostaa, jotta metallien ja kiintoaineiden päästömäärät eivät kasvaisi merkittävästi.
10 Hakijan kuuleminen ja vastine Asfaltoimattomien alueiden sade- ja sulamisjätevesien käsittelyä tulee parantaa entisestään ennen niiden pääsyä mereen tai imeytymistä maaperään. Maaperään imeytyvät raskasmetallit saattavat näkyä vasta viiveellä pohjavedessä, mikäli maaperän happamuusolosuhteissa tapahtuu muutoksia ja metallien liukoisuus sitä myötä kasvaa. Asfaltoimalla vaiheittain lisää päällystämättömiä varastointialueita ja saattamalla sitä mukaa alueilla muodostuvat sade- ja hulevedet hallitusti käsittelyn piiriin ennen niiden laskemista mereen, saataisiin parannettua entisestään tehdasalueen likavesien hallintaa. Luvan hakijan mukaan rikkipitoisia kaatopaikkojen suotovesiä käytetään kuivina aikoina kaatopaikkojen kasteluvetenä ja muulloin suotovedet tyhjennetään likaisten jätevesien viemäriin, mistä ne päätyvät osittain edelleen mereen. Vaikka sulfaattia esiintyykin luontaisesti merivedessä, voivat rikin vaikutukset näkyä ainakin paikallisella tasolla vesiekosysteemissä, mm. kalastossa. Täten ympäristölautakunta näkeekin tarpeellisena kiinnittää huomiota myös puhdistetun jäteveden rikkimääriin ja niiden rajoittamiseen. FNsteel Oy Ab:lle on varattu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Toiminnanharjoittaja toteaa 31.1.2012 toimitetussa vastineessa seuraavaa: Hangon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon FNsteel toteaa, että masuunikaasun kaasunpesuria ei ole vielä otettu käyttöön. Kaasunpesuri otetaan käyttöön kesällä 2012 masuunin peruskorjauksen valmistuttua. Kaasunpesurista prosessijätevesipuhdistamolle johdettavan jäteveden tarkkailu tullaan toteuttamaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Asfaltoimattomien alueiden sade- ja sulamisjätevesien käsittelyyn liittyen FNsteel kertoo, että syksyllä 2011 on osa valssilangan tuotevarastokentästä asfaltoitu. Lisäksi FNsteel huomauttaa, että myös asfaltoimattomia kenttiä ja teitä huolletaan ja puhdistetaan säännöllisesti. Tehdasalueen ja sen läheisyyden pohja- ja pintavesiä tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan kiinittänyt huomiota rikkipitoisten kaatopaikkojen suotovesien johtamiseen likaisten jätevesien viemäriin ja näkee tarpeellisena kiinnittää huomiota myös puhdistetun jäteveden rikkimääriin ja niiden rajoittamiseen. FNsteel toteaa, että käytöstä poistetut kaatopaikat on suljettu asianmukaisesti ja täten minimoitu suotovesien muodostuminen. Kaatopaikoilta jätevesiviemäriin johdettava vesimäärä on hyvin pieni suhteessa kokonaisjätevesimäärään. Puhdistetun mereen johdettavan jäteveden rikkipitoisuuksia seurataan kaksi kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. FNsteel on selvittänyt ympäristölupamääräyksen 8. mukaisesti tehdasalueelta mereen johdettavien vesien määrää, laatua ja päästöjä lausunnon
11 kohteena olevassa selvityksessä sekä Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 15.6.2009 toimitetussa hakemuksessa ympäristölupapäätöksen nro 30/2006/1 lupamääräysten muuttamisesta sekä ko. hakemuksen lausuntojen ja muistutusten johdosta antamassaan vastineessa. Lisäksi mereen johdettavien jäte-, suoto-, sade-, sulamis-, ym. vesiä tarkkaillaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Lupamääräysten toteutumista seurataan mereen johdettavasta jätevedestä viikoittain otettavilla vesinäytteillä, joista analysoidaan tehtaan omassa laboratoriossa kiintoaine ja öljypitoisuus. Öljypitoisuus analysoidaan standardin SFS 3010 mukaan kerran viikossa otettavasta kertanäytteestä, joka toimitetaan heti näytteenoton jälkeen laboratorioon ja analysointi tehdään samana päivänä. Kiintoainepitoisuus määritetään kokoomanäytteestä standardin SFS-EN 872 mukaan. Automaattinen näytteenottaja kerää kokoomanäytteen viikon aikana ottamalla vakiomäärän vettä noin kahden tunnin välein kokoomanäytepulloon. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan tulkinnut, että selvityksessä FNsteel on tehnyt esityksen jätevesien uusiksi pitoisuusraja-arvoiksi. Selvityksessä esitetyt jätevesien arvioidut maksimipitoisuudet ovat kuitenkin toimitettu tiedoksi liittyen lupamääräyksen 8. vaatimukseen selvittää mereen johdettavien jätevesien laatua eikä niitä ole tarkoitettu esityksenä uusiksi pitoisuusraja-arvoiksi. FNsteel on tehnyt esityksen uusiksi päästöraja-arvoiksi Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 15.6.2009 toimitetussa hakemuksessa ympäristölupapäätöksen nro 30/2006/1 lupamääräysten muuttamisesta sekä ko. hakemuksen lausuntojen ja muistutusten johdosta antamassaan vastineessa ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt 25.11.2009 uudet jätevesien päästöraja-arvot päätöksessä nro 52/2009/1. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut toimitetun selvityksen. Aluehallintovirasto muuttaa Koverharin terästehtaan toiminnalle 23.11.2006 myönnettyä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupapäätöstä nro 30/2006/1 lisäämällä uuden lupamääräyksen 8.1. 8.1. Toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys, mitä ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita voi päästä toiminnan seurauksena mereen. Erityisesti tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2006) mainitut aineet ja raskasmetallit. Perusteltu suunnitelma, joka pitää sisällään selvitykseen mukaan otettavat päästölähteet, tutkittavat aineet ja yhdisteet, käytettävät menetelmät ja niiden herkkyydet ja epätarkkuudet sekä näytteenottojen määrät ja tiheydet, on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 31.10.2012. Käytettävien menetelmien on oltava riittävän tarkkoja pitoisuuksien ja päästöjen selvittämiseksi. Tarvittaessa näytteitä on otettava prosessikohtaisesti.
12 Selvityksen tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2013 mennessä. Tuloksissa on esitettävä mukaan otettujen aineiden päästötiedot pitoisuuksina ja päästönä päästölähteittäin sekä selvityksen laadinnan aikana suunnitelmaan tehdyt poikkeamat. Tulokset on tarvittaessa otettava huomioon lupapäätöksen nro 30/2006/1 lupamääräyksen 75. mukaisessa päästötarkkailussa ja vesistövaikutusten tarkkailussa. Selvityksen tulokset on myös liitettävä lupapäätöksen kohdassa "Lupamääräysten tarkistaminen" tarkoitettuun lupamääräysten tarkistamishakemukseen. (YSL 5, 43, 46 ) RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on kyse Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 30/2006/1 määräyksien 6-8 mukaisen selvityksen käsittelystä. Selvitysvelvollisuus on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin kohdan 5 perusteella. Selvitys on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Selvityksestä on pyydetty valvontaviranomaisten lausunnot. Asian kuuluttamista ja tiedottamista ei ole katsottu tarpeelliseksi johtuen asian luonteesta. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan lupaviranomaisella on mahdollisuus täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt selvityksessä laitoksella toteutetut toimenpiteet. Toimenpiteiden avulla on vähennetty syntyvien jätevesien määrää ja edelleen mereen johdettavan kiintoaineen ja öljyn määrää. Selvityksessä ei ole esitetty tietoa mereen johdettavien jäte-, suoto-, sade- ja sulamisvesien ym. vesien määristä. Em. mainittujen vesien laatutietoja on selvitetty yksittäisellä näytteenotolla ja analyyseillä. Selvitystä ei ole tehty Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti, koska ohjelmaa ei ole esitetty hyväksyttäväksi. Tuloksista ei selviä, millä perusteella yksittäinen aine on otettu mukaan tutkimukseen tai jätetty pois. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan on todennäköistä, että olennaisia aineita on jätetty pois selvityksestä. Yksittäistä näytteenottoa ei myöskään voida pitää lupamääräyksessä 8. tarkoitettuna kattavana selvityksenä. Toiminnanharjoittajalle on annettu nyt aiempaa yksityiskohtaisemmat määräykset ja ohjeet selvityksen teolle. Selvityksessä on arvioitava päästölähteittäin, mitä vesiympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita voi päätyä toiminnan seurauksena mereen. Tarvittaessa määrityksiä on tehtävä mahdollisimman lähellä päästön syntypistettä tuloksien saamiseksi. Lisäksi on käytettävä riittävän herkkiä menetelmiä tuloksien saamiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esitettävän suunnitelman avulla varmistetaan selvityksen tekeminen tarkoituksenmukaisella tavalla. ELYkeskus voi tarvittaessa antaa määräyksiä selvityksen teolle. Lupamääräystä annettaessa on huomioitu vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden lainsäädäntöön tulleet muutokset.
13 Nyt selvityksessä toimitettujen tietojen perusteella ei ole mahdollista arvioida, onko tarpeen asettaa päästörajoja kiintoaineen ja öljyn lisäksi myös muille aineille tai yhdisteille. Täten lupamääräys 5. on pidetty ennallaan. Uusien päästörajojen tarve ja nykyisten päästörajojen tarkistamistarve arvioidaan viimeistään lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tällöin on käytössä myös tuloksia tilanteessa, jossa masuunikaasun kaasupesuri on käytössä. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksissä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 31, 36, 38, 41, 42, 43, 46, 53, 54, 55 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle haitallisista aineista (1022/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on 1 440 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) mukaisesti. Maksutaulukon mukaan kun kyseessä on muu ympäristölupa-asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn on käytetty 30 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös FNsteel Oy Ab Koverharintie 303 10820 Lappohja
14 Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hangon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Hangon kaupunginhallitus Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Raaseporin kaupunki Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hangon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )
15 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Tero Mäkinen Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tero Mäkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen. (TL/sv)
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.3.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.