YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 65/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 342 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 65/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 342 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Jaurinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Isokyrö Jarmo Kiikka, Penskankuja 251, 61430 ISOREHTO ja Vesa Ulvinen, Perttiläntie 535, 61550 ORISMALA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE Jaurinneva sijaitsee Ulvilan kylässä Isonkyrön kunnassa kunnan keskustasta noin 5 km itään. Alueella tuotetaan lähinnä ympäristöturvetta. Tuotantoalueen pinta ala 32,8 ha ja koko hankealueen pinta ala on 37,8 ha. Jarmo Kiikka ja Vesa Ulvinen ovat 29.11.2006 Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja 13.2.2007 täydentämällään hakemuksella pyytäneet ympäristölupaa Jaurinnevan noin 32,8 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Isonkyrön kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Jarmo Kiikka on vuokrannut 7,5 ha:n suuruisen alueen kiinteistöstä Välmä RN:o 2:5 Jaurinnevan turvetuotantoa varten 25 vuodeksi ja Vesa Ulvinen omistaa hankealueen muun osan.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö 2 Länsi Suomen ympäristökeskus on 11.8.2006 käsitellyt Jarmo Kiikan ja Vesa Ulvisen ilmoitusta 9,5 ha:n suuruisen Jaurinnevan turvetuotantoalueen käyttöönottoa ja todennut, ettei hankkeelle toistaiseksi tarvinnut hakea ympäristölupaa, mikäli tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Mikäli toiminta laajenee yli 10 ha:n, toiminnanharjoittajan on haettava ympäristölupaa ympäristölupavirastolta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Jaurinnevan hankealue kuuluu "Turvetuotannon valuma aluekohtaiset suunnittelumääräykset" kohtaan III, jossa todetaan, että Kyrönjoen valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Hankealueen korkeus merenpinnasta on noin 25 27 m. Yleisimmät suotyypit ovat rahkaneva ja rahkaräme ja paikoin on myös keidasrämettä ja lyhytkorsinevaa. Suotyypit ovat muuttuma asteella varsinkin etelän ja pohjoisen reuna alueilla, keskialue on edelleen ojikkoasteella. Puusto on muuttuma asteella saavuttanut osittain myyntipuun rajan. Hankealueen keskialue varsinkin länsirajalla on lähes puutonta aluetta. Hankealueen turpeista 90 % on rahkavaltaisia ja loput saravaltaisia. Turvekerroksen keskimaatuneisuus on H4. Alueella on paksu maatumattomien turpeiden kerros (H1 4), joka sopii ympäristöturpeeksi. Kerroksen keskipaksuus on noin 1,7 m ja monin paikoin yli 2 m. Koko turvekerroksen keskipaksuus on 2,6 m. Suon pohjalla on 0,5 1 m paksu kerros hieman maatuneempaa sararahkaturvetta. Käyttökelpoisen turpeen määrä koko hankealueella on noin 0,94 milj. suo m 3. Alue on kokonaan metsäojitettu 1970 1980 luvuilla. Jaurinnevan turvetuotantoalueesta 500 m:n säteellä on kolme rakennettua kiinteistöä koillisen ja idän suuntaan tuotantoalueesta. Näistä kiinteistöistä 120 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta sijaitseva Latvala RN:o 2:2 ei ole asuinkäytössä. Tuotantoalueesta noin 250 m:n etäisyydellä sijaitseva kiinteistö Välmä RN:o 2:5 on asuttu. Kiinteistön talousvesi tulee putkea pitkin. Kiinteistönomistajat Jaakko ja Sinikka Lehtinen ovat vuokranneet Välmän kiinteistöstä osan hakijan turvetuotantoon. Kiinteistö Suojanen RN:o 3:30 ei ole vakituisessa eikä loma asuntokäytössä. Kiinteistö sijaitsee noin 460 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Kiinteistöllä on syvä porakaivo.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö, sen tila ja käyttö Tarkastelukohta 3 Hankealue rajoittuu pohjoisessa peltoihin, idässä paikallistiehen ja peltoon, etelässä Jaurinkanava nimiseen laskuojaan ja noin 50 m leveään metsäiseen turvekangasvyöhykkeeseen sekä lännessä ojitettuun suohon. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita eikä pohjavesialueita. Jaurinneva kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen (42) ja edelleen Kyrönjoen keskiosan (42.02) Kiviojan Jaurinkanavan (42.025) valumaalueeseen. Kiviojan Jaurinkanavan valuma alue on kooltaan 42,4 km 2, mistä hankealueen osuus on 0,89 %. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä alapuolista Konto ojaa pitkin noin 2 km:n matkan Jaurinkanavaan, joka laskee edelleen Kiviojana Kyrönjokeen noin 6 km:n päässä. Kivioja Jaurinluomalla ei ole virkistyskäyttöä. Kyrönjoen virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus, uinti, retkeily ja matkailu. Laskuojien virtaamista ei ole mittaustietoa, joten virtaamat arvioidaan käyttämällä vertailuvaluma alueena Kainastonluoman valumaaluetta, josta on virtaamamittaustietoa vuosilta 1959 2000. Arvioidut virtaamat Kiviojassa ja Konto ojassa ovat seuraavat: Kivioja valumaalueen 42.025 alarajalla ennen purkautumista Kyrönjokeen Konto oja turvetuotantoalueen kuivatusvesien purku kohdassa (tuotantoalueen yläpuoliset alueet) Turvetuotantoalue Kohdan yläpuolinen 43 27 0,378 pinta ala (km 2 ) Alivirtaama l/s 0,00 0,00 0,00 Keskialivirtaama l/s 0,01 0,01 0,00 Keskivirtaama l/s 0,35 0,22 0,003 Keskiylivirtaama l/s 4,56 2,86 0,04 Ylivirtaama 1/20 vuotta l/s 9,76 6,13 0,09 Ritaalankoski ja Perttilänkoski ovat Jaurinnevan purkuojaa lähimpänä olevat koekalastuspisteet ja niiden katsotaan kuvaavan Kyrönjoen kalastoa Jaurinnevan purkuojan kohdalla. Kiviojaan nousee keväisin tulvavesien aikaan hauki kutemaan. Ojassa ei kalasteta. Kyrönjoessa esiintyy hauki, ahven, lahna, särki, salakka, made, kuha, kiiski, säyne, kivinilkka ja nahkiainen. Jokeen on istutettu taimenta ja kirjolohta. Kalastus Kyrönjoessa on lähinnä kotitarve ja virkistyskalastusta.

TURVETUOTANTO 4 Hankealueen kokonaispinta ala on 37,8 ha, josta turvetuotantoaluetta on 32,8 ha, varastoalueita 1,6 ha, laskeutusallasalue 0,5 ha, pintavalutuskenttä 1,3 ha, tukikohta 0,4 ha ja tuotantoalueen sisäinen tiestö 0,8 ha. Hankealue on yhtenä lohkona, jonka pituus itä länsi suunnassa on noin 650 m ja leveys etelä pohjoinen suunnassa on noin 550 m. Hankealueen luontainen kaatosuunta on idästä länteen. Kaatoa on 50 100 m:n leveydeltä Jaurinkanavaan ja 450 500 m:n leveydeltä Konto ojaan. Hankealueella tuotetaan ympäristöturpeita lähiseudun kotieläintilojen kuivike ja imeytysturpeiksi. Turpeet tuotetaan pölyä keräävillä syklooneilla varustetuilla imuvaunuilla. Hankkeen vuosittaiseksi tuotantomääräksi arvioidaan 23 000 m 3 ja hankealueelta tuotettavaksi kokonaisturvemääräksi 658 000 m 3. Tuotannon arvioidaan kestävän noin 25 30 vuotta. Alueen jälkikäyttönä voisi olla maa tai metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Vesienkäsittelyrakenteina ovat 2 laskeutusallasta, sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet. Kokoojaojan rumpuputki on läpimitaltaan sellainen, että se padottaa vesiä runsaiden sateiden aikana takana olevaan ojastoon. Vesienkäsittelyä tehostetaan laskeutusaltaiden jälkeisellä pintavalutuksella. Pintavalutuskentän pinta ala on 1,3 ha. Alkuvuosina kuivatusvedet saattavat valua vapaasti pintavalutuskentälle. Myöhemmin vedet pumpataan altaista pintavalutuskentälle tuotantoaikana. Pintavalutuskentän alueella olevat vanhat ojat tukitaan niin, ettei oikovirtauksia pääse tapahtumaan. Jaurinnevan turvetuotannon haitallinen vaikutus kohdistuu lähinnä alapuolisiin laskuojiin Konto ojaan ja Jaurinkanavaan. Kyrönjokeen aiheutuu todennäköisesti vain hyvin vähäistä haitallista vaikutusta. Arvio Jaurinnevan tuotantoalueen aiheuttamasta vuotuisesta bruttoja nettokuormituksesta tuotantokautena (touko lokakuu, 180 vrk) on seuraava: Kiintoaine 130 kg Orgaaninen aine 1 200 kg Fosfori 1,1 kg Typpi 32,4 kg Kriittisin aika kuormituksen kannalta alapuolisiin vesiin on ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on noin kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Vielä seuraavanakin vuonna vuosivalunta on kolman

5 neksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhempinä vuosina valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltänyttä tilannetta. Varastointi ja jätteet Jaurinnevan turvetuotantoalueella ei varsinaisesti ole poltto ja voiteluaineita, vaan ne pyritään kuljettamaan tuottajan varastoista muualta joko autoilla tai vetokoneissa. Jäteöljyä syntyy vuodessa noin 200 l, öljyistä ja rasvaista sekajätettä 50 l ja kuivaa sekajätettä noin 100 l vuodessa. Tukikohdassa on suojattu tila kannellisille ja tiiviille jäteastioille. Jätteet kerätään laadun mukaisesti eri astioihin. Jäteöljyt ja öljyinen/rasvainen sekajäte kuljetetaan tuottajien toimesta Isonkyrön kunnan keräilypisteeseen vähintään kerran vuodessa. Kuiva sekajäte toimitetaan tuottajan maatilalle, josta kuljetuksen eteenpäin hoitaa alueella toimiva ASJ Stormossen Oy:n jätehuolto. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Alue on kokonaisuudessaan metsäojitettu. Jaurinnevan turvetuotannon arvioidaan työllistävän 1 2 henkilöä ympärivuotisesti tuotantotoiminnassa, turvetoimituksissa ja tuotantoalueiden kunnostuksessa. Osa aikaisesti tuotanto työllistää 2 3 henkilöä. Vuosittain tuotetun turpeen rahalliseksi arvoksi arvioidaan noin 160 000. Suon kunnostaminen turvetuotantoon ja turvetuotanto aiheuttaa ravinteiden ja kiintoaineiden vapautumista. Jaurinnevan turvetuotannon haitallinen vaikutus kohdistuu lähinnä alapuolisiin laskuojiin Konto ojaan ja Jaurinkanavaan. Haitallinen vaikutus on Kyrönjoessa todennäköisesti hyvin vähäinen. Hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta Kyrönjoen kalastukselle arvioidaan vähäiseksi. Jaurinnevan turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset rajoittuvat lähinnä purkuojaan ja aivan sen välittömään läheisyyteen. Hauen kudun menestyminen purkuojassa lienee riippuvainen enemmän veden riittävyydestä ojassa kuin sen laadusta. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita.

6 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Heikosti maatunut turve pölyää huomattavasti vähemmän kuin voimakkaammin maatunut turve. Lisäksi kuivikkeiksi käytettävä turve tuotetaan imukyvyn säilyttämiseksi yleensä kosteampana, jolloin pölyävyys vähenee. Pölylaskeumat pienenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle ja pölymäärä puolittuu jo ensimmäisen viiden metrin matkalla pienentyen neljännekseen tuotantokentän arvoista jo kymmenen metrin etäisyydellä. Lounaistuulten vallitessa tuotantoa voidaan rajoittaa lähimmille asunnoille aiheutuvan pölyhaitan estämiseksi. Myös tuotantomenetelmä vaikuttaa pölyn määrään. Jaurinnevalla käytetään imuvaunumenetelmää. Turvetuotannosta syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentimet kunnossa. Melun voimakkuuteen vaikuttaa myös tuotantomenetelmä. Turvesuon pinta vaimentaa myös melun voimakkuutta samoin kuin tuotantoalueen ympärillä oleva metsä. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on keskimäärin 40. Jaurinnevan itäpuolella on Ulvilantie niminen kylätie, jota pitkin turvekuljetukset tapahtuvat. Kuivike ja ympäristöturpeiden kuljetukset tapahtuvat ympärivuotisesti. Vuosittaiset turvekuljetukset edellyttävät noin 230 edestakaista rekkakuljetusta kylätiellä. Mikäli turpeet kuljetetaan pienemmissä erissä, ajoneuvojen määrä kasvaa vastaavasti. Tuotantokaudella liikenne lisääntyy kylätiellä noin 3 6 edestakaisella ajoneuvomatkalla vuorokaudessa. Jaurinnevan turvekuljetusten pakokaasupäästöistä ei arvioida syntyvän mainittavaa haittaa ympäristölle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakija on esittänyt suoritettavaksi käyttö ja päästötarkkailua. Hakija on esittänyt suoritettavaksi vesistötarkkailua. Tuotantoalueesta noin 120 m:n etäisyydellä sijaitsevan lähimmän asuinkiinteistön pihalta tehdään melumittaus tuotannon ollessa käynnissä kyseisellä lohkolla. Mittaus ja tulosten laskenta tehdään ympäristöministeriön ohjeen Ympäristömelun mittaaminen (Ohje 1/1995) mukaisesti. Mittaus tehdään toisena vuonna tuotannon aloittamisesta. Tuloksia verrataan voimassa oleviin meluohjearvoihin (VNp melutason ohjearvoista 993/1992). Pölypäästötarkkailu tehdään tuotantoalueesta noin 120 m:n etäisyydellä sijaitsevan lähimmän asuinkiinteistön pihalla ja tuotantolohkosta katsoen tuulen alapuolella kasvien lehdillä, vesistöjen pinnalla ja

HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 7 maaperässä silmämääräisesti arvioimalla pölyn määrää tuotannon ollessa käynnissä. Samalla kirjataan ylös tuulen suunta ja havainnoidaan silmämääräisesti pölyn määrä ilmassa. Tarkkailu suoritetaan toisena vuonna tuotannon aloittamisesta. Hakija on tehnyt esityksen kalataloustarkkailusta ja jälkitarkkailusta. Hakija ei ole arvioinut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Isonkyrön kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.3. 13.4.2007 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 7.3.2007 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Isonkyrön kunnalta ja Isonkyrön kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Ilkka nimisessä lehdessä. 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan pintavalutuskenttä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Ympäristökeskuksen mukaan suolla on selvitettävä mahdollisuus ympärivuotiseen pintavalutukseen. Pintavalutuskenttä tulisi perustaa mahdollisimman luonnonmukaiselle suoalueelle. Suunnitelman mukainen alue pintavalutuskentäksi on ojitettu. Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Vesi jaetaan kentälle jako ojan tai putkiston avulla. Oikovirtaukset kentällä on estettävä ja nykyiset ojat tukittava. Ympäristökeskus on todennut lähimpien kiinteistöjen ja suunnitellun turvetuotantoalueen välisen maaston olevan avonaista, joten koillisen ja idän välisillä tuulilla kiinteistöillä esiintynee pölyhaittoja. Päätöksessä on annettava määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Alueella ei museoviraston ympäristökeskukselle toimittamien tietojen mukaan ole muinaismuistolöytöjä. Mikäli sellaisia vastaisuudessa löytyy, asiassa on noudatettava muinaismuistolain määräyksiä.

8 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristökeskus on todennut, että voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojaan eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Ympäristökeskus on todennut, että toiminta sijoittuu Kyrönjoen vesistöalueelle, minkä vuoksi vahvistetun Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus ei kasva. Samalle vesistöalueelle on vuoden 2007 aikana tehty kaksi ilmoitusta alle 10 ha:n suuruisten turvetuotantoalueiden käyttöönotosta. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Hanke lisää kuitenkin omalta osaltaan Kyrönjokeen kohdistuvaa kiintoaine ja ravinnekuormitusta. Kiintoainekuormitus johtaa pohjien liettymiseen ja ravinnekuormitus lisää vesistöalueen rehevöitymistä, mikä vaikuttaa haitallisesti hankealueen alapuolisen vesistön kalatalouteen. Haittojen vähentämiseksi vesienkäsittelyssä on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa ja noudatettava huolellisuutta vesiensuojelulaitteiden ja rakenteiden hoidossa ja kunnossapidossa. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Isonkyrön kunnan ympäristölautakunta on todennut, että turvallisuusnäkökohtien vuoksi sisäasiainministeriön ohje SM 2006 03459/Tu 313 on otettava huomioon soveltuvin osin. Ympäristölautakunnalla ei ole ollut hankkeesta muuta huomautettavaa. 4) AA (Suojanen RN:o 3:30, Ulvilan kylä, Isokyrö) on ympäristölupavirastoon 2.4.2007 toimittamassaan muistutuksessa ilmaissut huolensa Ulvilantien huonosta kunnosta ja turverekkojen vaikutuksesta tien kuntoon. Muistuttaja on 3.4.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan kirjelmässä kertonut keskustelleensa asiasta luvan hakijan kanssa ja todennut asian olevan kunnossa.

Hakijan vastine 9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto on varannut hakijoille tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta 25.5.2007 mennessä. Hakijat eivät ole antaneet asiassa vastinettaan. Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo Kiikalle ja Vesa Ulviselle ympäristöluvan Jaurinnevan tuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin lupamääräysten rajoittamalla tavalla. Hankealueen kokonaispinta ala on 37,8 ha. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 32,8 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ja ympärivuotisesti vähintään 1,3 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

10 Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitteessä 2 esitetyllä alueella, kun tuulee lounaan ja lännen väliseltä sektorilta tuulen nopeuden ylittäessä 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, me

11 talli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

12 Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Jaurinnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on metsäojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka uusilla tuotantoalueilla on pintavalutus tai vastaavan tehoinen käsittelymenetelmä. Jaurinnevan tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Tuotantoalueesta noin 250 m:n etäisyydellä sijaitseva kiinteistö Välmä RN:o 2:5 on asuttu. Kiinteistön talousvesi tulee putkea pitkin. Kiinteistönomistajat BB ja CC ovat vuokranneet Välmän kiinteistöstä osan hakijan turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto katsoo, että BB

Lupamääräysten perustelut 13 CC:lle voi asutuksen ja tuotantoalueen välisen suojapuuston puuttumisen sekä lyhyen etäisyyden vuoksi aiheutua kohtuutonta rasitusta turvetuotannon melusta ja pölystä. Haittaa voidaan kuitenkin vähentää lupamääräyksissä 6) ja 7) määrätyillä toimenpiderajoituksilla. Kun otetaan huomioon Jaurinnevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpiderajoitus lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä turvataan aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevalla tuotantoalueella silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todettavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla.

14 Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimuksen asutukselle aiheutuvien melu ja pölyhaittojen minimoimisesta huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen poltto ja voiteluaineiden sijoittamisesta huomioon lupamääräyksessä 9) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa huomioon ympäristökeskuksen vaatimuksen luvan saajan raportointivelvollisuudesta sekä vesiensuojelurakenteiden valmistumisilmoituksen tekemisestä ympäristökeskukselle huomioon lupamääräyksissä 3), 10), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimuksen parhaan mahdollisen tekniikan käyttämisestä ja huolellisuuden noudattamisesta vesiensuojelulaitteiden ja rakenteiden hoidossa ja kunnossapidossa huomioon lupamääräyksissä 2) 5) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Isonkyrön kunnan ympäristölautakunnan 3) vaatimuksesta sisäasiainministeriön ohjeen SM 2006 03459/Tu 313 huomioon ottamisesta, että luvan saaja on velvollinen noudattamaan toiminnassaan sisäasiainministeriön antamaa voimassaolevaa ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

15 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Tuotantoalueen kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

16 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.7.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

KARTTA Liite 2

Liite 3 JAURINNEVAN TUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis huhtikuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu tammikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja

Raportointi Laadunvarmistus kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.