12.4.2018 1 (11) Metsähallitus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄHALLITUKSEN JA METSÄ- HALLITUSKONSERNIN TILINPÄÄTÖKSEEN AJALTA 1.1.-31.12.2017 Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun valtioneuvoston asetuksen (160/2004) 6a :n (muutettu 1403/2004) ja julkisten hallintotehtävien osalta talousarvioasetuksen (1243/1992) 66 i :n (muutettu 254/2004) mukaisena kannanottonaan seuraavaa. 1. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Metsähallituksen liiketoiminta 1.1. Eduskunnan päätökset ja toteutuminen Uusi Metsähallituslaki astui voimaan 15.4.2016. Lakimuutoksella toteutettiin Metsähallitusta koskevat EU:n kilpailuneutraliteettivaatimukset, jotka liittyvät liiketoiminnan konkurssikelpoisuuteen ja yhteisöverotukseen. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirrettiin lailla perustettuun valtion kokonaan omistamaan liikelaitoksen tytäryhtiöön Metsähallitus Metsätalous oy:öön. Tilivuosi 2017 oli uuden lain mukaisen Metsähallituksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Metsähallituksesta annetun lain (2016/234) 8 mukaan eduskunta hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä Metsähallituksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet, Metsähallituksen peruspääoman (tuottovaatimuksen alainen liiketoiminnan pääoma) korotuksen ja alennuksen, antaa Metsähallitukselle suostumuksen ottaa liiketoimintansa rahoittamiseksi lainaa ja hyväksyy Metsähallituksen liiketoiminnan osalta tilikauden investointien enimmäismäärän. Valtion vuoden 2017 talousarviossa on päätetty Metsähallituksen liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet seuraavasti: Metsähallitus ottaa liiketoimintaa harjoittaessaan ja ohjatessaan tytäryhtiöitä huomioon metsähallitusta koskevan lainsäädännön mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuus paranee edelleen. Metsähallitus otti liiketoiminnassaan huomioon yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ja julkisti osana 2017 tilinpäätöstään näiden velvoitteiden seurantaraportin. Velvoitteiden toteutumista tarkastellaan tarkemmin jäljempänä kohdassa 1.2.1 (Metsähallituksen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteitten toteutuminen). Metsähallituksen (emo) liiketoiminnan tulos oli 89,7 miljoonaa euroa. Tulosta ei voi verrata edelliseen tilikauteen, sillä se oli vain 8,5 kk:n pituinen lakimuutoksesta johtuen. Liiketoimintakonsernin tulos 2017 oli 107,1 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen tulos vuodelta 2016 oli 90,7 miljoonaa euroa). Voidaan siis todeta, että ainakin konsernitasolla liiketoiminnan kannat- MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh. 0295 16 001 faksi (09) 160 54202 JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) tfn 0295 16 001 fax (09) 160 54202 MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel. +358 0295 16 001 fax +358 9 160 54202
2 (11) tavuus on parantunut. Metsähallitus Metsätalous oy:n liikevaihto 2017 oli 296,7 miljoonaa euroa ja yhtiön tulos tilikaudelta 21,2 miljoonaa euroa. Vuotta 2017 koskevat Metsähallituslain 8 mukaiset eduskunnan valtion talousarviossa antamat muut päätökset toteutuivat seuraavasti: TAE-tavoite Toteutuma Peruspääoman muutokset -4,963 milj.euroa -4,963 milj.euroa (Hossan kp:n perustaminen) Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä 60 milj. euroa 49,9 milj.euroa Liiketoiminnan investointien enimmäismäärä Investointisitoumukset 15 milj. euroa 15 milj. euroa 6,9 milj.euroa 6,7 milj. euroa Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä 5 milj. euroa 0,6 milj. euroa 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön asettamat keskeiset palvelu- ja muut toimintatavoitteet ja tulostavoitteet sekä niiden toteutuminen 1.1.1 Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Metsähallitusta ohjataan valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 25.10.2016 hyväksyttyjen Metsähallitusta koskevien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. Seuraavat palveluita ja toimintaa koskevat linjaukset ovat keskeisimpiä Metsähallituksen liiketoiminnassa: Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisesta saatavat hyödyt (yyv-hyödyt) pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. YYV-hyötyjen tuottamiseen käytettyjen panosten vaikuttavuutta kehitetään. Liiketoiminnan rajoitteiden lisäksi yyv-hyötyjä tuotetaan aktiivisilla luonnon- ja vesienhoitotoimilla ja muilla toimenpiteillä. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden (YYV) toteuttamista seurataan Metsähallituksen laatiman erillisen raportoinnin perusteella. Erilaisten yhteiskunnan tavoitteiden toteuttaminen on Metsähallituksen vastuullisuuden ytimessä. Omistajan määrittämillä yhteiskunnallisilla velvoitteilla ja niitä koskevilla tavoitteilla luodaan alueiden käytön puitteet sille, miten Metsähallitus toimii vastuullisesti ympäristön, yhteiskunnan ja ihmisten suuntaan. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet koskevat Metsähallituksen liiketoimintaa mukaan lukien Metsätalous oy ja ne otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Metsähallitus hoitaa valtion monikäyttömetsiä päällekkäisen käytön periaatteella. Metsähallituksessa liiketoimintaan kuuluvan metsämaan pinta-alasta 14,4 %:lla (millä on 18,1 % metsätalouden puustosta) on eriasteisia käyttörajoitteita. Metsähallituksen käyttöpuusuunnite oli YYV:n johdosta 1,91 milj. m3 pienempi vuonna 2017 kuin ilman velvoitteiden huomioon ottamista.
3 (11) YYV-raportoinnin mukaan monimuotoisuuden, virkistyskäytön, saamelaiskulttuurin ja poronhoidon huomioonottamisen takia käyttörajoituksen piirissä olevan metsämaan pinta-ala vuonna 2017 oli yhteensä 517 858 hehtaaria. Tästä 55,3 % oli kokonaan hakkuiden ulkopuolella tai poimintahakkuiden piirissä ja 44,7 % rajoitetussa käytössä. Käyttörajoitteiden kokonaispinta-ala väheni n. 5 700 ha vuosien 2016-2017 välillä johtuen pääosin Hossan kansallispuiston perustamisesta, jolloin maat siirtyivät MH liiketoiminnasta julkisten hallintotehtävien taseeseen. Taulukko 1.YYV-pinta-alan ja panostuksen kehitys 2014-2017 2014 2015 2016 2017 Pinta-ala 541 000 ha 528 000 ha 524 000 ha 518 000 ha YYVpanostus 54,9 milj. 55,6 milj. 56,1 milj. 55,8 milj. Taulukko 2. Velvoitteittaiset kokonaispanokset vuosina 2016 2017, milj. Velvoite Yhteensä milj. /v 2016 2017 Monimuotoisuus 35,0 37,8 Virkistyskäyttö 13,3 11,6 Porotalous 2,1 2,6 Saamelaiskulttuuri 3,1 3,8 Työllisyys 2,6 0,0 Yhteensä 56,1 55,8 Vuoden 2017 aikana laadittiin suunnitelma yhteiskunnallisia velvoitteita koskevista aktiivisista toimista. Aktiivisilla toimilla parannettiin mm. suoluonnon monimuotoisuutta 745 hehtaarilla sekä tehtiin 19 kpl säästöpuuryhmien polttoja tai luonnonhoidollisia kulotuksia. Aktiivisina toimina lahopuun määrän lisäämiseksi talousmetsissä tuotettiin myös hakkuiden yhteydessä tekopökkelöitä noin 100 000 kpl ja jätettiin uudistusaloille Metsätalouden ympäristöoppaan mukaisia arvokkaita säästöpuita 11,8 kpl/ha. Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma valmistui ja luonnonvarasuunnittelu aloitettiin Pohjanmaan-Kainuun alueella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan valtion maille ja vesille. YYV-hyötyjen tuottamiseen käytettyjen panosten vaikuttavuutta on kehitetty allokoimalla panostusta uudestaan. Uudelleenkohdennus perustuu parhaaseen ajan tasalla olevaan useista lähteistä yhdisteltävään tietoon. Metsähallitus osallistui Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn Suomi 100- suojelukampanjaan, jonka tavoitteena oli saada yksityismaita suojeluun vähintään 100ha jokaisesta maakunnasta. Valtio osallistuu kampanjaan yksityismaita vastaavalla määrällä. Kampanjan tuotto ylitti kaikki odotukset. Kampanjasta johtuva valtion panos suojelun lisäämiseksi tulee olemaan n. 3300 ha.
4 (11) Metsähallitus toimii aktiivisesti kaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä pyrkien liiketoimintakäytössä olevien kiinteistöjen arvon nostamiseen yhteiskunnan kokonaishyöty (ml. yritysten toimintaedellytysten luominen) huomioon ottaen. Kaavoitusperiaatteiden päivitys on työn alla yhdessä ministeriöiden kanssa. Periaatteet on tavoitteena hyväksyä keväällä 2018. Maan ostotoiminnan pääpaino on puolustusvoimien, opetuksen ja tutkimuksen tarpeiden hoitamisessa, metsäpuiden siemenviljelysten perustamisessa ja yhtenäisen kiinteistörakenteen parantamisessa. Metsähallitus myy kiinteistörakenteen kannalta epätarkoituksenmukaisia alueita. Metsämaan hankinta- ja myyntitavoitteet asetetaan vuosittain tulosohjauksessa. Suunniteltua maanmyyntitavoitetta ei ylitetä tulostavoitteen saavuttamiseksi. Hankintoja puolustusvoimien tarpeisiin on tehty noin 2,0 miljoonalla eurolla. Metsätalousalueiden myyntitavoitteet toteutuivat. Laatukriteereitä täyttäviä siemenviljelysalueita onnistuttiin hankkimaan noin 0,2 miljoonalla eurolla. Metsähallituksen hallinnassa olevan valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta hoidetaan yhtenä kokonaisuutena valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Alueiden käyttö suunnitellaan luonnonvarasuunnitelmien avulla yhtenä kokonaisuutena tavoitteena mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen kokonaishyöty ja kustannustehokkuus. Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma valmistui keväällä 2017. Samaan aikaan käynnistettiin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueen luonnonvarasuunnittelu. Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua, missä yhteensovitetaan erilaisia tarpeita. Prosessi on laajasti osallistava ja suunnitelma laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Valtion maiden ja vesien hallinta perustuu niiden monikäyttöön, missä kaikilla metsähallituksen vastuualueilla (liiketoiminta, kiinteistökehitys, luontopalvelut ja eräpalvelut) on oma roolinsa. Avoimen tiedon (open data) mahdollisuudet hyödynnetään kaikkia Metsähallituksen alueita koskien. Hilamuotoisen metsävaratiedon avaaminen on toteutunut MMM:n kanssa sovitun mukaisesti. Ajantasainen alue-ekologinen karttatieto on julkaistu Metsähallituksen retkikartta.fi -palvelussa. Ajantasaista karttatietoa ylläpidetään Metsähallituksen paikkatietojärjestelmässä ja se on valtaosaltaan katsottavissa retkikartta.fi -sivuilta, jonne se päivitetään määräajoin. 1.1.2 Tulos ja tuloutustavoite Metsähallitusta koskevien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti: Liiketoimintojen on oltava kannattavia ja tuotettava niihin sijoitetulle pääomalle kohtuullinen vuotuinen tuotto ja tasainen tuloutus omistajalle. Kannattamattomiksi osoittautuneista liiketoiminnoista tai niiden osista luovutaan. Sijoitetun pääoman tuotto nousee 4,6%:iin vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2017 aikana Metsähallitus luopui taimiliiketoiminnasta myymällä Fin Forelia oy:n kesäkuussa. Sijoitetun pääoman tuotto liiketoimintakonsernissa vuonna 2017 oli 4,0% ja Metsähallitus tuloutti valtion kassaan yhteensä 86 miljoonaa euroa.
5 (11) Liikelaitoksen oman liiketoiminnan tulos oli 89,7 milj. euroa. Sen suurin tulolähde oli Metsätalous- yhtiön maksama 80 milj. euron käyttöoikeuskorvaus valtion metsien käytöstä. Tytäryhtiöt maksoivat osinkoja 3.2 miljoonaa euroa vuonna 2017. Liiketoiminnan osana Kiinteistökehitys -tulosyksikkö vastaa kiinteistöjen vuokrauksesta, kehittämisestä, myynneistä ja ostoista. Sen osuus liikevaihdosta oli 15,5 miljoonaa euroa. Metsähallitus Metsätalous Oy hoitaa ja käyttää yksinoikeudella valtion monikäyttö- eli talousmetsiä sekä korjaa ja myy puuta. Yhtiön liikevaihto oli n. 296,7 milj. euroa ja tulos oli 21,2 milj. euroa. Metsähallituksen metsätaloudessa otetaan huomioon yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, kuten luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, työllisyyden edistäminen sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimukset. Siemen Forelia Oy tuottaa ja kauppaa jalostettuja metsäpuiden siemeniä. Yhtiön tulos tilikaudelta 2017 oli 0,3 miljoonaa euroa. MH Kivi Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka harjoittaa maaainesliiketoimintaa. Metsähallitus on myynyt pääosan maa-ainesliiketoiminnastaan vuonna 2013. Kaupan osapuolten välisen riita-asian käsittely jatkuu kumoamiskanteiden osalta. MH-kiven tulos tilikaudelta 2017 oli 0,7 miljoonaa euroa. Tilikautta 2017 koskien maa- ja metsätalousministeriö asetti Metsähallituksen liiketoiminnalle seuraavat tavoitteet: Liiketoimintakonsernin tulostavoitteeksi vuodelle 2017 asetetaan 100,7 milj. euroa, mikä vastaa 4,0 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle. Liikelaitoksen liiketoiminnan vuoden 2017 tuloksesta ja kertyneistä voittovaroista tuloutetaan valtiolle 94,9 milj. euroa vuoden 2018 aikana. Valtioneuvosto päättää lopullisesti v. 2017 tuloksesta tehtävästä tuloutuksesta tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä keväällä 2018. Tuloutustavoitteen saavuttamiseksi Metsähallitus jatkaa valtion toiminnan ja talouden kannalta epätarkoituksenmukaista maan myyntiä ja parantaa liiketoiminnan kannattavuutta. Metsähallituksen liiketoimintakonsernin tulos tilikaudelta 2017 oli 107,1 milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 4,0 %. Liiketoiminnan kertyneet voittovarat liikelaitoksen taseessa olivat tilikauden lopussa 92,7 milj. euroa, josta tilikauden voitto oli 89,7 milj. euroa. Voittovarat eivät mahdollista asetetun tuloutustavoitteen mukaista tuloutuksen maksamista. Kiinteän omaisuuden myynneistä saatu luovutushinta oli yhteensä 16,6 milj. euroa. Myynneistä kirjattiin 9,6 milj. euroa luovutusvoittoa. Tilivuonna 2017 liiketoimintakonsernin kannattavuus parantui edelleen. 2. Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä asetettujen tulostavoitteiden toteutumisesta Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät Eduskunta myönsi vuoden 2017 talousarviossa momentille 30.64.50 (Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät) 5 514 00 euroa käytettäväksi
6 (11) 1) Metsähallitusta koskevan lain (234/2016) 5 :n mukaisten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä maa- ja metsätalousministeriön toimialalla aiheutuvien menojen maksamiseen 2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää 1) kohdassa mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät ne julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Taulukko 1: Luontopalvelujen toteutuneet bruttomenot 2016 2017 tehtävittäin ja rahoitustyypeittäin Prosessit ja tehtävät MMM YM Muut rahoituslähteet Menot yht. Menot yht. (1 000 euroa) 30.64.50 35.10.52 2017 2016 Yhteiset menot 281 2545 689 3515 9845 Luonnonsuojelu 29 8250 3146 11425 10716 Luonnon virkistyskäyttö 4691 17034 8967 30692 29843 Alueiden hallinta 63 6001 1057 7121 5039 Eräasiat 1689 25 6757 8470 7191 Siemenhuolto ja uittorakenteet 215 0 0 215 211 MENOT YHTEENSÄ 6968 33854 20616 61438 62844 Julkiset hallintotehtävät yksikön vuosivaihto oli 58,5 miljoonaa euroa ja laskennallinen tulos tilikaudelta 2017-2 113 847,53 euroa, joka siirrettiin tilinpäätöksessä muun oman pääoman muutokseksi. Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 501 henkilöä. Toiminnan tuottavuus oli kokonaistuottavuusindeksillä mitaten 105,6. Metsäpuiden Pohjois-Suomen siemenen varmuusvarastosta myytiin siementä yhteensä 1580 kiloa. Myyntituloa kertyi 799 000 euroa. Pohjois-Suomen siemenhuollon rahoitusmallista päästiin sopimukseen. Uusi malli otetaan käyttöön vuoden 2018 valtion talousarviossa. Omistajapoliittiset linjaukset Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 25.10.2016 hyväksytyissä Metsähallitusta koskevissa omistajapoliittisissa linjauksissa seuraavat palveluita ja toimintaa koskevat linjaukset ovat keskeisimpiä Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoidossa: Luontopalvelut (JHT) parantaa tuottavuutta ja lisää toiminnan vaikuttavuutta. Toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi toimintaa keskitetään luonnon virkistys- ja matkailukäytössä alueille, joihin kohdistuu suurin kysyntä. Ennallistamisessa ja luonnonhoidossa on meneillään vastaavanlainen tarkastelu, minkä jälkeen voidaan kohdistaa toimenpiteet entistä vaikuttavammin luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Metsähallituksen omistajapolitiikan, strategian ja toimintaympäristön muutokset edellyttivät myös toimintatapojen tarkastelua ja kehittämistä. Luontopalvelujen toimintatapauudistus sekä Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen kehittämisohjelma valmistuivat. Luontopalvelut (JHT) kehittää valtion alueiden matkailu- ja virkistyskäyttöä sekä erätalouskäyttöä kysyntälähtöisesti siten, että alueiden hyvinvointivaikutukset kasvavat ja yrit-
7 (11) täjille luodaan lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Luontopalvelujen hallinnassa olevien alueiden hoidossa lisätään ostopalveluiden käyttöä. Yritysyhteistyö matkailuyritysten kanssa on kehittynyt myönteisesti. Matkailun yhteistyösopimuksia oli voimassa vuoden lopussa 606 kpl, mikä on 17 % enemmän kun vuotta aiemmin. Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat 10 % edellisestä vuodesta. Yhteensä valtion suojelualueille tehtiin yli 6,7 miljoonaa käyntiä, mikä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten ja eri järjestöjen kanssa organisoidusta tapahtumista on tullut suosittuja. Ostopalvelujen käyttöä on lisätty ja Metsähallituksen yhteiset osto- ja kilpailutusjärjestelmät ovat tehostaneet palvelujen ostoa ja kilpailuttamista. Eräpalvelut-vastuualue (JHT) toimii erävalvonnassa tiiviissä yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa, kehittää valvontamenetelmiä ja ennaltaehkäisee luonto- ja erärikollisuutta kaikilla valtion mailla. Metsähallituksen erätarkastajien käyttöön saatiin poliisin kenttäjärjestelmä, jonka avulla luonnonvararikollisuuden ja erävalvonnan yhteistä tilannekuvaa saadaan ylläpidettyä ja yhteistoimintaa tehostettua. Erätarkastajat osallistuivat säännöllisesti yhteisvalvontoihin ja - projekteihin poliisin sekä rajavartioston kanssa. Erävalvonnassa otettiin käyttöön miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja ja niistä saadut kokemukset olivat hyvin positiivisia. Metsähallituksen hallinnassa olevan valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinta hoidetaan yhtenä kokonaisuutena valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Alueiden käyttö suunnitellaan luonnonvarasuunnitelmien avulla yhtenä kokonaisuutena tavoitteena mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen kokonaishyöty ja kustannustehokkuus. Avoimen tiedon (open data) mahdollisuudet hyödynnetään kaikkia Metsähallituksen alueita koskien Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät on osallistunut Etelä-Suomen (valmistui kesällä 2017) ja Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmien tekoon. Luontopalvelujen vastuulla olevassa avoimessa Retkikartta-sovelluksessa esitetään uutena sisältönä mm. kaikki liiketoiminnan hallinnassa olevilla alueilla sijaitsevat alue-ekologiset kohteet. Luontopalvelut on yhteistyössä Metsähallitus Metsätalous Oy:n kanssa hoitanut uhanalaisten lajien elinympäristöjä liiketoiminnan taseessa olevilla kohteilla. Lisäksi Metsähallitus Metsätalous Oy ja Luontopalvelut sopivat Metsätalouden ympäristöopasta tarkentavista yhteissuunnittelun käytännöistä ja toimintatavoista. Valtion vuoden 2017 talousarviossa esitetyt Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien vaikuttavuus- ja tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Vaikuttavuustavoite: Riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista Tulostavoitteet: Tarjotaan mahdollisimman laajalti kansalaisille metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja seurataan toiminnan vaikuttavuutta. Kehitetään erävalvonnan viranomaisten yhteistyöverkoston toimintaa sekä uusia yhteistyömalleja riistakonsernin ja kalatalouskentän toimijoiden kanssa Riista-ja kalakantojen elinvoimaisuus turvataan laadukkaalla suunnittelulla ja kiintiöinnillä. Pienriistan metsästyksen mitoittamisessa käytettävän riistatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän uusiminen aloitettiin. Erävalvonnan avulla on huolehdittu siitä, että metsästys ja kalastus tapahtuvat lakisäädösten ja lupaehtojen mukaisesti. Rikkeiden määrän vähene-
8 (11) miseen on päästy erityisesti ennalta estävällä toiminnalla eli asiakkaiden valistamisella ja ohjeistamisella sekä tehokkaalla tiedottamisella. Myös laajalla viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöllä sekä yhteisillä valvontaiskuilla on saatu valvontaan kattavuutta. Metsähallituksen lupatietojen sekä pienriistapyynnin saalispalautteen vieminen OmaRiista palveluun on työn alla. Kalatalouden tietoon perustuvan suunnittelu- seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittämistyö käynnistettiin. Vaikuttavuustavoite: Eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia Tulostavoite: viestitään tehokkaasti riista- ja kalakantojen hoidosta sekä valtion retkeilyalueiden ja muiden valtion alueiden käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia Myytyjen metsästyslupien kokonaismäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasalla, vaikka kanalintujen metsästyslupakiintiöitä jouduttiin monilla alueilla pienentämään alhaisen lintukannan vuoksi. Kalastuslupien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Erityisesti aktiivinen vapakalastus on lisääntynyt samalla, kun passiivinen pyydyskalastus on vähentynyt. Metsähallituksen pienriistaluvilla metsästävät ja vapakalastusluvilla kalastavat viettivät vuonna 2017 noin 405 000 päivää luonnossa. Näiden eräpäivien lukumäärä kasvoi lähes 10 % edellisestä vuodesta. Eräluvat.fi verkkokauppaa kehitettiin siten, että myös kalastuksenhoitomaksujen ostaminen onnistuu entistä helpommin. Uusi Suomu-lehti lähetettiin kalastuksenhoitomaksun maksaneille. Palaute kalastajilta oli erinomaista. Osallistuttiin vaelluskalojen elinkierron palauttamishankkeisiin mm. Iijoen ja Lieksanjoen vesistöissä. Eräpalvelut valmisteli valtakunnallisen toimintamallin kalaelinympäristöjen hoidon tehostamiseksi. Erämatkailuyrittäjyyttä ja eräyrittäjyyden toiminnan edellytyksiä valtion alueilla selvitettiin. Hankkeessa tutkittiin tahoja, jotka järjestävät tai suunnittelevat järjestävänsä eräpalveluita valtion alueella. Lisäksi kartoitettiin erämatkailuyrittäjiä, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa perustuu metsästykseen ja kalastukseen liittyviin eräalan matkailupalveluihin, kuten opastus, majoitus ja ruokailu. Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä Tulostavoitteet: varmistetaan, että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä. Luodaan edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten retkeilyalueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seurataan näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä Luontoon.fi-verkkopalvelun käyttäjämäärät kasvoivat 14 % viime vuodesta. Kasvuun vaikuttivat kansallispuistojen käyntimäärien kasvun lisäksi Luonnon päivät sekä Luontoon.fipalveluun tehdyt uudistukset kuten uudet autoreittikuvaukset. Asiakastyytyväisyys säilyi vuoden 2016 tasolla ollen 4,1 (asteikolla 1-5). Käyntejä kansallispuistoissa, valtion retkeilyalueilla, luontokeskuksissa, historiakohteilla ym. oli lähes 6 miljoonaa kappaletta.
9 (11) Hossan perustetun kansallispuiston palveluvarustusta kunnostettiin mittavasti ja puistoon tehtiin uudet patikoinnin ja maastopyöräilyn reittituotteet. Itä-Suomessa ja Tunturi- Lapissapoistettiin huonokuntoisia ja vähäisellä käytöllä olevia palvelurakenteita. Saimaan retkisatamia ylläpidettiin paikallisten pursiseurojen kanssa. Oulangan ja Ylä-Kainuun alueiden huollosta tehtiin ostopalvelusopimukset. Korjausrakentamista toteutettiin talkooleireillä Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Metsähallitus laati selvityksen korjausvelasta koskien valtion luonto- ja kulttuurikohteita. Korjausvelkaa on yhteensä n. 130 miljoonaa euroa. Luonnon virkistys- ja matkailukäytöllä on kasvava merkitys ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kannalta. Luonnossa liikkuminen ylläpitää sekä edistää terveyttä ja lisää suomalaisten onnellisuutta. Suojelualueiden kävijät kokivat saavansa käynnistään merkittäviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijätutkimusten mukaan kävijöistä yli 87 % koki vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat kokemansa terveys- ja hyvinvointihyödyt noin 100 euron arvoisiksi per käynti. Kansallispuistokävijöiden itsensä arvioima käyntien terveyshyöty oli siten noin 310 miljoonan euron arvoinen. Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden, historia- ja muiden suosittujen kohteiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat 258 miljoonaa euroa, missä on kasvua 11% edelliseen vuoteen verrattuna. Metsästys- ja kalastuslupaasiakkaiden rahankäytön tuottamat aluetaloudelliset vaikutukset olivat yhteensä 42,7 miljoonaa euroa (vuoden 2013 rahankäytön tunnusluvuilla). Edelliseen vuoteen verrattuna aluetaloudelliset vaikutukset kasvoivat 2,1 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa vapalupa-asiakkaiden kasvaneesta määrästä. Valtion retkeilyalueiden roolin kirkastamista pohtinut projektiryhmä sai työnsä päätökseen loppuvuonna 2017. Jatkotoimet selvityksen pohjalta on aloitettu alkuvuonna 2018. Taulukko 7. Metsähallituksen Luontopalveluiden toiminnan keskeisiä tunnuslukuja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla vaikuttavuustavoitteittain: Määrälliset tavoitteet, maa- ja metsätalousministeriö 2014 2015 2016 2017 Riista- ja kalakannat säilyvät elinvoimaisina ja metsästys ja kalastus on eettistä ja vastuullista Laillisuusrikkeiden määrän suhde erävalvontatapahtumiin, 10,1 11,3 10,1 9,8 % Erävalvontatapahtumien määrä 10 611 10 287 11 278 10 791 Eräpalveluja tarjotaan kattavasti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja sillä luodaan hyvinvointia Metsästys ja kalastusasiakkaiden eräpäivien lukumäärä Mittari asetettavissa vuodelle 2016 350 000 370 000 405 000
10 (11) Metsästysluvat (kpl) 50 100 56 489 56 659 53 962 Kalastusluvat (kpl) 70151 68 695 81 859 82 740 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden 4,0 4,0 4,1 4,1 asiakastyytyväisyys (asteikko 1-5) Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden, luontokeskusten, historiakohteiden ym. käynnit (milj. kpl) 5,1 5,3 5,7 5,9 Tuloksellisuuden raportoinnin perusteiden asianmukaisuus ohjauksen ja tulosvastuun kannalta sekä ministeriön ehdotus kehittämistarpeista Metsähallituksen ja metsähallituskonsernin tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta 1.1.-31.12. 2017 sisältävät Metsähallituksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1368/2016) mukaiset tiedot. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurannasta 2017 on julkaistu erillinen raportti. Raportointi tarjoaa kokonaisuutena hyvät edellytykset ohjaukselle ja tuloksellisuuden seurannalle. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien raportointi on sisällöllisesti kattavaa ja laadullisesti korkeatasoista ja antaa tarvittavat tiedot julkisten hallintotehtävien tuloksellisuuden, ohjauksen ja tulosvastuun kannalta. Raportointia kehitetään yhteistyössä Metsähallituksen ja ohjaavien ministeriöiden välillä osana normaalia toiminnan kehittämistä. 3. Metsähallitukselle osoitetut jatkotoimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Metsähallituksen tuloksellisuus ja tuottavuus ovat kehittyneet hyvin tilikauden aikana. Metsähallituksen omistajaohjauksen tulee varmistaa omistajapoliittisten linjausten ja muun julkisen ohjauksen tavoitteiden toteutuminen metsätaloutta harjoittavassa tytäryhtiössä ja tuottaa riittävät tiedot tytäryhtiön toiminnan vaikutusten todentamiseksi valtion metsissä. Metsähallituksen tulee jatkaa liiketoimintansa ja tytäryhtiötoiminnan kannattavuuden kehittämistä ja raportoida Maa- ja metsätalousministeriölle liiketoiminnan ja liiketoimintakonsernin tuloksesta ja taloudesta neljännesvuosittain. Julkisten hallintotehtävien osalta annetaan toiminnan väliraportti ohjaaville ministeriöille 31.8. 2018 tilanteesta 30.9.2018 mennessä. 4. Toimenpiteet Metsähallituksen tilinpäätöksen johdosta ja tuottavuuden parantamiseksi 4.1. Maa- ja metsätalousministeriön toimenpiteet Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii varmistamaan tulosohjauksellaan omistajapoliittisten linjausten sekä eduskunnan Metsähallitukselle asettamien tavoitteiden toteuttamisen ja edistämään toiminnan strategialähtöisyyttä, yhtenäisyyttä ja tehokkuutta sekä julkisen rahoituksen riittävyyttä Metsähallituksessa. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö jatkavat yhteistyönsä tiivistämistä Metsähallituslain toimeenpanossa ja tulkinnoissa sekä Metsähallituksen ohjauksessa. Julkisten hallintotehtävien tulossopimusta kehitetään monivuotisempaan suuntaan.
11 (11) 4.2. Valtioneuvoston toimenpiteet Valtioneuvosto vahvisti 12.4.2018 Metsähallituksen ja Metsähallituksen konsernin tilinpäätöksen ajalta 1.1.-31.12.2017 ja päätti, että Metsähallitus tulouttaa liiketoiminnan 92 704 278,09 euron voittovarat, joista tilikauden voitto on 89 702 346,09 euroa, kokonaisuudessaan valtiolle vuonna 2018. Päätös on Metsähallituksen hallituksen esityksen mukainen. Lisäksi valtioneuvosto päätti, ettei Metsähallituksen toiminta ja talous ajalta 1.1.-31.12.2017 aiheuta muita toimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Neuvotteleva virkamies Leena Arpiainen Tiedoksi: valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö