UURAISTEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA



Samankaltaiset tiedostot
UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Kuopion työpaikat 2017

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella ja ennuste vuosille

Kuopion työpaikat 2016

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

KUOPION TYÖPAIKAT

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Toimintaympäristön muutoksia

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

TILASTOKATSAUS 19:2016

Työpaikat ja työlliset 2014

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Työpaikat ja työlliset 2015

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Toimintaympäristön muutokset

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Muuttajien taustatiedot 2005

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. Elokuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tilastokuviot 2016 /1

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

Transkriptio:

'~",.,-.. '. It,.d.- I ',,' (,.. :.,.. I..L-';') -. Ii '-; " L.. I 0 l" "/'::.,. 'u' -, U... '...'. - - U R A I N EN: UURAISTEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2012 Kunnanvaltuusto 14.6.2010

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2012 UURAISTEN KUNNAN VISIO Luonnollisen kasvun Uurainen 2012 Aktiivisten ihmisten viihtyisä kotikunta toimivien palvelujen keskellä Jyväskylän seudulla. Uuraisten kunnan erikoistumisvalinnat: Pienyrittäjyys Ympäristö ja asuminen Yhtenäinen tunnus, jota käytetään mm. markkinoinnissa kurkiaura/maisema-aiheen kanssa: Luonnollisen kasvun Uurainen Kunnan strategiassa 2012 on määritelty yhdeksi menestystekijäksi positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen, yritystoimintaan ja työllistämiseen. ELINKEINOPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET 2010-12 1. Yhteistyö ja verkottuminen - Jykes Oy:n palveluiden lisääntyvä käyttö uuraislaisissa yrityksissä - Säännöllinen vuorovaikutus yrittäjien, tuottajien, kunnan ja muiden yhteistyötahojen (mm. ELY-keskus, K-S:n Liitto, Finnvera) kanssa - Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehityskäytävähankkeeseen osallistuminen - Kunnan nettisivujen tehokas hyödyntäminen - 2010 Jykes Oy:n toiminnan tuloksellisuuden arviointi Uuraisten kannalta. Kattava kysely uuraislaisille yrityksille Jykes Oy:n palvelujen käytöstä, hyödystä ja kehittämistarpeista. - Näkyvä tiedottaminen Jykesin palveluista - Jykesin edustajien jalkautuminen yhä enemmän suoraan yrityksiin - Kunta mukana vuoden yrittäjän palkitsemisessa - Kunta muistaa yrityksiä niiden viettäessä merkkipäivää ja uusien yritysten aloittaessa - Vapaa-ajalla tapaaminen yrittäjien kanssa kerran vuodessa (esim. yhteinen kesätapahtuma/yrittäjyyspäivä yrittäjille ja kunnan luottamushenkilöille) - yritysmessut 2011 - kunta, yrittäjät ja tuottajat huolehtivat yhteistyön lisäämisestä (yhteiset tilaisuudet, messut, markkinointi www-sivut) 2. Julkiset palvelut ja hankinnat - Kunta järjestää peruspalvelut joko tuottamalla ne itse tai hankkimalla ulkopuolelta (esim. maankäytön ja rakennusten suunnittelu, rakentaminen urakointina, kunnossapitotyöt osittain, päivähoito osittain jne.)

- Hankintayhteistyötä JKL:n hankintakeskuksen ja naapurikuntien kanssa jatketaan - Kunnan hankinnoista vastaavat tuntevat paikkakunnan tuotteet ja palvelut sekä kulloinkin voimassa olevat hankintamenettelyt. Lisäksi hankinnoista vastaavilla on käytettävissä lista paikkakunnan yrityksistä, jotka ovat ilmoittaneet suostumuksensa ja yhteystietonsa kunnan ylläpitämään hankintayritysrekisteriin. - Tarjouspyyntöjen pilkkominen osiin, painotuksiin kokonaistaloudellinen edullisuus - Yksityisen päivähoidon aloittaminen vaihtoehtoisena hoitomuotona - Kunnassa hyväksytään 2010 hankintastrategia ja hankintaohjeet - Paikkakunnan yrityksille tarjotaan aina mahdollisuus osallistua kilpailutukseen 3. Elinkeinoelämän kehittäminen - Kunta on riittävän houkutteleva asuinpaikka yrityksille ja työntekijöille - Yritysten tuottavuuden ja työllistämisedellytysten parantaminen - Uusien yritysten nettolisäys 10-15 vuodessa - Paikkakunnan palvelutarjonnan kehittäminen - Alkutuottajien merkittävän potentiaalin hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannossa - Paikkakunnan luonnonvarojen hyödyntäminen - Kunta toteuttaa yhteistyötahojen kanssa elinkeinopoliittisia kehittämishankkeita - Kunta pystyy tarjoamaan riittävästi tontteja yritystoimintaan - Kunta rakentaa/rakennuttaa tarvittaessa toimitiloja yrityksille - Riittävät ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet kunnan kaikissa osissa - Nettikaupan ja etätyön mahdollisuuksien lisääminen - Uurainen tunnetaan koko maassa kasvavana ja kehittyvänä kuntana - Yrittäjyyskasvatus toteutuu perusopetuksessa - Bioenergian käytön lisäämismahdollisuuksien selvittäminen (puu, biokaasu) - Yritystonttien ja tarjolla olevien liiketilojen esittely kunnan nettisivuille - Kunta on mukana Laajakaista kaikille hankkeessa ( 30 % rahoitusosuus) - Kunta pyrkii nopeuttamaan teiden kunnostuksia vaikuttamalla tahoihin, jotka vastaavat teiden ylläpidosta ja turvallisuudesta (tärkeimpänä tieyhteys JKL:ään välillä Uurainen- Kirri sekä tieyhteys Hirvaskankaalle) - Kunnan rahoitusosuus Vt 4:llä Pölykankaantien eritasoliittymään - Yritysten verkottumis- ja kehittämishanke 2010-11 ( Yritysten Taitava K-S) - Paikkakunnan imagomarkkinointialueena lähinnä Keski-Suomi - Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen perusopetukseen ja opettajien veso-koulutukseen valmistellaan 2010 - Yrittäjien ja tuottajien vierailut kouluilla/ oppilaiden vierailut yrityksissä ja tiloilla - Kk:n keskustan kehittämisohjelman laatiminen v. 2010-11 - Jokihaaran osayleiskaavan muutoksen/laajennuksen yhteydessä huomioidaan työpaikkarakentaminen ja yritystonttivaraukset - Aittoahon alueen suunnittelu rakentamisvalmiuden lisäämiseksi - Työpajatoiminnan käynnistämisen v. 2011 valmistelu - Nuorten työllistäminen vähintään entisessä laajuudessa ja työharjoittelupaikkojen osoittaminen

4. Elinkeinotuet - Yritykset ja yrittäjiksi aikovat tuntevat eri tahojen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ja elinkeinopoliittiset tuet (esim. yrityspalvelukeskus Luotsin asiantuntemus) - Edullisia, reilunkokoisia tontteja tarjolla yrityksille - Kunnan rekrytointituki yrityksille palkkatukikauden jälkeen - Toimitilojen vuokraaminen kilpailukykyisin ehdoin - Kunta on mukana yritysten kehittämishankkeissa kuntarahoitusosuuksin (esim. JyväsRiihen kautta) 5. Elinkeinopolitiikan resurssit - Resursointi pidetään vähintään v. 2009 tasolla - Kaavoituksessa huomioidaan elinkeinoelämän tarpeet - Kunnan valmius panostaa yksittäisiin, paikkakunnan kannalta keskeisiin hankkeisiin - Tehokas tiedottaminen elinkeino-ohjelmasta sen valmistuttua - Elinkeino-ohjelman toteutumisen seuranta yhteistyötahojen kanssa - Resurssien kohdentaminen harkitaan vuosittain 6. Yrittäjyysvaikutusten arviointi Päämäärä: Yrittäjyysvaikutusten arviointi on luonnollinen osa kunnan päätöksiä huolellisesti valmisteltaessa ja asioista päätöksiä tehtäessä Toimenpide: Syksyyn 2010 mennessä kh antaa ohjeistuksen siitä, miten prosessi otetaan käyttöön kunnan päätöksenteossa Liitteet: 1. Tilastotietoa Uuraisten nykytilasta 2. Jämsä-JKL- ÄKI - esite

Liite 1 TILASTOTIETOA UURAISTEN NYKYTILASTA VÄESTÖ- JA ELINKEINORAKENNE Väestö Uuraisten kunnassa oli v. 2009 lopussa vrk:n tilaston mukaan 3.382 asukasta. Asukasluku on kasvanut 1970-luvun loppupuoliskolta alkaen. V. 2007 lisäys oli lähes 3,4 %, mikä oli suhteellisesti koko maan kunnista toiseksi korkein kasvu. V. 2008 kasvu oli n. 1,6 % ja 2009 65 henkeä eli 1,9 %. Alimmillaan asukasluku oli v. 1978 2653. Tilastokeskuksen väestöennuste (-09) : vuosi asukasluku 2010 3441 2020 3963 2030 4359 Väestöllinen huoltosuhde-ennuste (yli 65-vuotiaiden + alle 15-vuotiaiden määrä 15-64 vuotiaiden määrää kohti) 2010 65 2015 75 2020 80 2025 82 Väestön ikärakenne on koko maakuntaan verrattuna keskimääräistä nuorempi ja syntyvyys kuolleisuutta isompi. Ikärakenne 1990-2008 (lähde: Tilastokeskus) 2008 11,26 % 13,67 % 59,05 % 8,76 % 7,26 % 2005 10,17 % 13,99 % 59,04 % 8,67 % 8,13 % Vuosi 2000 8,64 % 14,98 % 60,29 % 9,25 % 6,85 % 1995 10,25 % 14,40 % 59,77 % 9,20 % 6,38 % 1990 9,76 % 14,83 % 60,93 % 8,14 % 6,35 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 Ikäryhmän osuus väestöstä 0-6 7-16 17-64 65-74 75- I 0 o o

Uuraisten kunnan oma väestötavoite: 2010 3400 2020 3800 2030 4100 14.06.2010 asukasluku oli väestörekisterikeskuksen mukaan 3.426. Koulutus- ja tulotaso 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 2004 tutkinnon suorittaneita 55,3 % (koko JKL:n seutukunnan vastaava luku 67,7 %). Keskiasteen koulutuksen saaneita oli 71,4 % ( sk 58,8 %) ja korkea-asteen tutkinto oli 28,7 %:lla ( sk 41,1 %). Paikkakunnan tulevaisuutta ajatellen olisi koulutustasoa ja osaamista edelleen kehitettävä, koska tämä on yksi niistä perusasioista, joilla voidaan vastata kaikilla aloilla tapahtuvaan nopeaan muutokseen ja työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksiin. Työvoima ja työllisyystilanne Työpaikat toimialoittain v. 2000, 2005 ja 2007 (lähde: Tilastokeskus) Prosenttia työpaikoista 45,0 % 4 35,0 % 3 25,0 % 2 15,0 % 1 5,0 % 2 17,5 % 17,4 % Maa- ja metsätalous 0,4 % Kaivostoiminta ja louhinta 15,1 % 14,1 % 13,3 % 0,1 % Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 6,0 % 7,6 % 5,8 % 5,5 % 7,0 % 10,2 % Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik... 11,2 % 10,2 % 12,2 % 1 10,3 % 11,5 % Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 27,0 % 31,3 % 28,4 % Yhteiskunn. ja henk.koht. palvelut 4,8 % 1,9 % 1,1 % Toimiala tuntematon Vuosi 2000 (834 kpl) Vuosi 2005 (773 kpl) Vuosi 2007 (841 kpl) I 0 o

Työlliset toimialoittain v. 2000, 2005 ja 2007 (lähde: Tilastokeskus) Prosenttia työllisistä 45,0 % 4 35,0 % 3 25,0 % 2 15,0 % 1 5,0 % 15,1 % 12,9 % 11,4 % Maa- ja metsätalous 0,3 % 0,1 % 0,2 % Kaivostoiminta ja louhinta 20,7 % 17,9 % 19,1 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 7,0 % 8,1 % 7,8 % 8,4 % 11,1 % 13,4 % Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 9,0 % 8,8 % 8,8 % 7,7 % 1 11,6 % Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 28,3 % 29,4 % 26,6 % Yhteiskunn. ja henk.koht. palvelut 3,4 % 1,3 % 0,7 % Toimiala tuntematon Vuosi 2000 (1172 hlöä) Vuosi 2005 (1167 hlöä) Vuosi 2007 (1277 hlöä) I 0 o Uuraisten kunnan työllinen työvoima on v. 2010 käytössä olevan työssäkäyntitilaston mukaan 1475 henkeä. Työttömyysaste oli 30.4.2010 12,9 % Työttömiä oli 191 henkeä, joista miehiä 108, naisia 83, alle 25-vuotiaita 22, yli 50- vuotiaita 75, yli vuoden työttömänä olleita 38 ja vajaakuntoisia 24. Työvoimapoliittisin toimenpitein oli työllistetty 3,7 % eli 53 henkeä. Työttömyys vaihtelee kuukausittain vuodenaikojen mukaan. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli v. 2007 65,9 %. Yritysten toimialarakenne Kunnan nettisivuilla www.uurainen.fi julkaistavan yritysluettelon mukaan Uuraisilla oli maaliskuussa 2010 seuraavia eri alojen yrityksiä: metalliteollisuus 9 puualan teollisuus 11 muu teollisuus 5 rakentaminen 20 koneurakointi 11 kuljetustoiminta 19 henkilökuljetukset 7 vähittäiskauppa 20 majoitus ja ravitsemus 15 rahoitus ja vakuutus 2 tekninen palvelu ja palv.liike-el. 25 terveys- ja sos.palvelut 9

kampaamot, parturit 5 puutarhatalous 5 muut palvelut 24 yht. 187 Uusia yrityksiä Uuraisille perustettiin v. 2009 13 ja lakkautettiin 10, joten nettolisäys oli 3 (v. 2008 5, v. 2007 13, v. 2006 16 ja v. 2005 12). Maatiloista aktiivitiloja oli v. 2009 91 kpl, ( joista karjatiloja 62, viljatiloja 10 puutarhatiloja 3 ja maatilamatkailutiloja 9 ). V. 2009 Uuraisilla oli maitotiloja 19, nautatiloja 15, kasvinviljelytiloja 44, hevostaloustiloja 6 ja energiakasvituotantotiloja 4. Nautojen määrä oli 2221 (lypsylehmiä 464 ja muita nautaeläimiä 1757) ja hevosten 45 (tukitiloilla). Peltoa oli v. 2008 viljelyksessä 2640 ha ja tilan keskimääräinen peltoala n. 30 ha. Pellot ovat 1284 lohkossa. Tilaluku on vähentynyt muutamalla vuodessa, mutta viljelyksessä oleva peltoala on kasvanut raivaamalla ja ottamalla vanhat pellot uudelleen käyttöön. V. 2009 tukea hakeneiden viljelijöiden ikärakenne oli seuraava: alle 50 v. 50-60 v. 60-64 v. yli 65 Yht. 50 22 12 7 91 Metsätalousmaata on kunnan kokonaispinta-alasta hieman yli 28 000 ha. Vuonna 2008 Uuraisten maatilojen bruttotulot olivat 7,67 M, josta puhtaasti maa- ja metsätalouden tuloa 5,36 M. Jykesin yritysasiakkaat ja Uusyrityskeskuksen asiakkaat vuositasolla Yritysneuvonta Luotsi Yhteensä Uurainen - uudet perustetut yritykset 344 35 - toimivat yritykset (sis. maaseutuyr:t 350 20 Teollisuuden kehittämispalvelut 350 10-15 Palvelualan kehittäminen (sis. matkailu) 450 20 Kansainvälistymispalvelut 290 2 Omistajanvaihdos- ja kummipalvelu 150 5 I / JYKES., vhtelsta tekoja