Good Vibrations-projekti

Samankaltaiset tiedostot
Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Ilmavaivaista betonia?

Good vibrations Tutkimus betonin tiivistettävyyteen vaikuttavista tekijöistä

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Kovettuneen betonin ilmamäärän määrittäminen

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Johanna Tikkanen, TkT

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

Rakennekoekappaleista suunnittelulujuuteen

Robust Air Tutkimus betonin ilmamäärän kohoamiseen vaikuttavista tekijöistä

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Ilmahuokosanalyysien vertailutestit

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Betonin valamisen vaikeudesta

Itsetiivistyvä betoni, ITB

Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla

Betonimatematiikkaa

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

HELSINGIN KESKUSTAKIRJASTO OODI

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Betonimatematiikkaa

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

100 siltaa - mitä opittiin

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

Johanna Tikkanen, TkT

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Lumen teknisiä ominaisuuksia

ENSIRAPORTTI. Työ A Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt

Vertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Kun teet betonia tee se oikein

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tyhjätilan merkitys ja mittaaminen

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Betonoinnin valmistelu

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Testimenetelmät: SFS-EN ja

SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT

Betonivalut haasteet ja onnistumisen edellytykset. Äänekoski B11 Jätevedenpuhdistamo

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

TALVIBETONOINTI

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

TIIVEYS-Projekti. Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. Rakennustekniikan laitos

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

BETONIN HUOKOSJAKO KOEKAP- PALEEN VALMISTUSVIRHEEN VAIKU- TUS TESTAUSTULOKSEEN

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Betoninen härkäveistossarja

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Spermansiirtotuloksiin vaikuttavat tekijät

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Rakennustekniikan koulutusohjelma / Korjausrakentaminen ja rakennusrestaurointi

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.

JOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

One click is enough to make the world a better place.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Noora Nieminen BETOCRETE C36:N VAIKUTUS BETONIN LUJUUTEEN

PANK PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Betonipaalujen lyöntikokeet

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Erikoislujan kuitubetonin kehittäminen Diplomityö Aalto-yliopistossa

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Väyläviraston ohjeet

Transkriptio:

Koostumuksen vaikutus betonin tiivistettävyyteen Good Vibrations-projekti BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 Jouni Punkki

Sisältö Good Vibrations-projekti Tiivistämisen kaksi perusongelmaa Betonin tiivistäminen tiivistetysti Käytännön suosituksia

Good Vibrations-projekti Porakoekappaleiden tiheydet jää joskus reilusti tuoreen betonin tiheydestä (100 150 kg/m 3 ) Ongelmia betonin tiivistyvyydessä? Nykyinen ohjeistus tiivistyksestä ei välttämättä ajan tasalla Projektin tavoitteena selvittää: 1. Betonin koostumuksen vaikutukset betonin tiivistettävyyteen 2. Tarvittava tiivistysteho erilaisilla betonin koostumuksilla Betoniteollisuus ry / VB-j. SBK-säätiö Finnsementti Oy Liikennevirasto BASF Oy Destia Oy 3

Betonin tiivistäminen Kaksi perusongelmaa 1. Tiivistyykö betonin riittävästi? Projektin lähtökohta Ehtiikö tiivistysilma poistumaan betonista? Tarvittava tiivistysaika Miten betonin ominaisuudet vaikuttavat? 2. Erottuuko betoni? Tullut esille projektin alussa, havaittiin tosin jo Robust Air-projektissa Millaisilla tiivistysajoilla betoni erottuu? Miten betonin ominaisuudet vaikuttavat? 4

Tiivistyykö betoni? Arvioitu vertaamalla koerakenteiden keskimääräistä tiheyttä laboratoriokoelieriöiden tiheyteen Vertailutiheyden valinta on jossain määrin haasteellinen Tiheyserojen avulla laskettu tiivistysaste 100% tarkoittaa, että on saavutettu sama tiheys kuin lab.koekappaleilla Myös puristuslujuuksia analysoitu Vertailuna lab.koekappaleiden lujuus (muunnettu 150 mm lujuudeksi) Porakappaleiden lujuudet korjattu 85% vaatimuksella, lujuusarvot siten suoraan vertailukelpoisia Porakappaleiden puristuslujuustuloksissa voi olla ylimääräistä hajontaa 5

Tiivistysaste 100% Yksinkertaistettu malli Huokostamattomat betonit lähellä verhokäyrän yläreunaa Notkeusluokat hieman epäloogisia Hajontaa voi tulla myös vertailuarvon hajonnasta (lab.koekappaleiden tiheys) Tiivistysaste 99% 98% 97% 96% 95% 94% 0 200 400 600 800 Tiivistysaika (s/m 3 ) 6

Tiivistysaste vs. lujuuksien suhde Runsaasti hajontaa Toisaalta sopii keskimäärin hyvin malliin: 1% ilmaa vastaa 5% lujuudessa. Lujuuksien suhde 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 95% 96% 97% 98% 99% 100% 101% 102% Tiivistysaste 7

Erottuuko betoni? Havaittiin ensimmäisissä testeissä, sitä kautta mukaan koeohjelmaan Selkeä tendenssi: Tärytysajan kasvaessa alimman rivin tiheys kasvaa ja vastaavasti ylimmän rivin tiheys alenee Arvioitu koerakenteista porattujen lieriöiden (6 kpl) tiheyden keskihajontaa Keskihajonnalle ei ole referenssitasoa Betonissa on aina jonkin verran hajontaa (tiheys, lujuus ym) TÄRYTYSAIKA Lyhyt 140 s/m 3 Ylipitkä 800 s/m 3 8

Erottumisherkkyys Yksinkertaistettu malli Notkeusluokalla selkeä vaikutus. Huokostetulla betonilla erottumisriski, erityisesti kun notkeusluokka S4 (S3). Käytännön tärytysajat ovat aika lyhyitä (200 s/m 3 tai allekin) ja siten erottumisriski on rajallinen. Tiheyden keskihajonta (kg/m 3 ) 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Huokostettu S4 Huokostettu S3 Huokostettu S2 Huokostamaton S3 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 Tiivistysaika (s/m 3 ) 9

Yhteenveto Tämänhetkinen ymmärrys betonin tiivistämisestä 1. Muotti saadaan täytettyä jo lyhyellä tiivistysajalla Jos betoni saadaan pois autosta, se kyllä saadaan tiivistettyä Jos rakenteessa rotankoloja, vibra ei ole käynyt kohdassa Painuma: 55 mm (ei tule autosta ilman apua) Muotti täyttyy hyvin jo 5 s tärytyksellä 10

Yhteenveto Tämänhetkinen ymmärrys betonin tiivistämisestä 2. Tiivistysilmaa vaikea saada poistettua kokonaisuudessaan betonista Normaalit tiivistysajat (n. 200 s/m 3 ) jättää betoniin yleensä 1 4% tiivistysilmaa 85%:n vaatimustaso rakennekoekappaleilla on haastava Valukerrosten paksuuteen tulee kiinnittää huomiota Ilmakuplien nousunopeutta arvioitu videoilta. Kuplat liikkuvat hitaasti (2 3 cm/s) 11

Yhteenveto Tämänhetkinen ymmärrys betonin tiivistämisestä 3. Erottumisriski on olemassa Huokostetut, notkeat betonit erottuvat helposti pidemmillä tiivistysajoilla Huokostamattomilla betoneilla erottumisriski on vähäinen Käytännön tiivistysajoilla (200 s/m 3 ) erottumisriski on kohtuullisen pieni Erottuminen ei välttämättä alenna lujuutta merkittävästi Notkea massa: S4, 210 mm Erottuminen alkaa jo lyhyen tärytyksen aikana. 12

Käytännön suosituksia 1) Tärysauvan valinta Riittävän tehokas Tärysauva määrää myös tärytysvälin 2) Suositeltava valukerroksen paksuus 30 cm huokostetuilla betoneilla 50 cm huokostamattomilla betoneilla 3) Tärytetään mieluummin lyhyempiä aikoja useammasta kohtaa 4) Notkeiden (huokostettujen) massojen kanssa varovaisuutta Tulisi harkita IT-betonin käyttöä Leviämä olisi parempi mittari notkeudelle kuin painuma

KIITOS Good Vibrations projekti valmistuu syksyn aikana. jouni.punkki@aalto.fi