Maaseutuidylliä Hiirolantiellä

Numero 1/2004 MIKKELIN VUOKRATALOT OY:N ASUKASLEHTI Maaseutuidylliä Hiirolantiellä punainen tupa ja perunamaa Linnut laulavat pihapuissa, aurinko paistaa, kukat työntyvät esiin sieltä täältä ja nurkan takana kasvimaan musta multa odottelee viherpeukaloita perunapenkin tekoon. Hiirolantien rivitaloissa eletään mukavasti maaseudun rauhassa, mutta kuitenkin lähellä kaupunkia. Talojen asukkaista monet ovat kotoisin samalta kylältä. Heille on ollut mukavaa, että vanhuuden päivillä ei ole tarvinnut muuttaa tutusta ympäristöstä kaupunkiin mukavuuksien perässä. Mikkelin maalaiskunnan rakennuttamat kaksi kolmen asunnon rivitaloa valmistuivat Hiirolan kylätaajamaan vuosien 1986-89 aikana. Kun hiirolalaisista tuli kaupunkilaisia, siirtyivät talotkin pian sen jälkeen jälkeen maalaiskunnan omistuksesta Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistukseen. Asukkaat puhuvat itse leikkisästi vanhustentaloista, sillä rivitaloissa asuvien keski-ikä on komeasti yli 80 vuotta. Häppälästä Hiirolaan Maija ja Seppo Väisänen ovat muuttaneet 4-5 vuotta sitten Hiirolantielle Häppälästä, joka sijaitsee jonkin matkaa Hiirolasta Pieksämäelle päin. Väisäsillä oli siellä oma talo, mutta Sepon sairastuessa sen hoitaminen kävi ylivoimaiseksi. -Kun näitä taloja rakennettiin, sanoin joskus tästä ohi ajaessamme, että tuossa rakennetaan meille vanhuuden asuinpaikkaa ja niinhän sitten kävi, että pääsimme tähän asumaan, Seppo Väisänen kertoo. Maija Väisänen sanoo heidän viihtyvän oikein hyvin, sillä maaseutuympäristö miellyttää. Siitäkin huolimatta, että kaikki palvelut - kauppa-autoa lukuunottamatta - ovat kaupungissa. Virkistykseksi kortinpeluukerho Hiirolantien seniorin, Eino Gaddingin (93 v) luona kokoontuu torstaisin korttikerho. Seinänaapurin, Anna-Liisa Hulkkosen (83 v) lisäksi kerholaisia on tullut kylältäkin, joten pöydän ympärillä on yhteensä kahdeksan pelaajaa. -Ihan mielen virkistykseksi me pelaillaan, on kokoonnuttu jo monta vuotta, kerholaiset kertovat. Eino ja Anna-Liisa vakuuttavat, että Hiirolassa on mukava asua. Yhdessä muistellaan, mitä kaikkia palveluja kylällä on joskus ollut, kaksi kauppaa ja postikin. Koulu sentään on säilynyt näihin päiviin. Kauppa-auto on hyvä asia, mutta miten kauan se vielä kulkee ja kuka jatkaa nykyisen yrittäjän jälkeen. Siinä riittää pohtimista korttikerhossakin. Eino Gadding on syntyperäinen hiirolalainen. -Olen syntynyt täällä ja ja käynyt koulun. Tähän muutin asumaan radan takaa omasta mökistä vaimon kanssa 11-12 vuotta sitten. Vaimo on kuollut ja nyt elämä on jatkunut samassa asunnossa yksin useita vuosia, Eino Gadding kertoilee. Anna-Liisa Hulkkosen koti on myös ollut Hiirolassa. Hän muutti sinne asumaan heti sodan jälkeen. -Minun mieheni ei kerennyt asua tässä yhtään, hän kuoli vähän ennen kuin pääsimme tähän asumaan. Mutta minä olen oikein tyytyväinen tässä asumiseen, Anna-Liisa Hulkkonen iloitsee. Naapurisuhteet hyvät Irja Moilasen (90 v) aurinkoisen olohuoneen pöydällä on omasta kukkapenkistä poimittuja punaisia tulppaaneja. Hän on ollut talojen ensimmäisiä asukkaita niiden valmistuttua. -Epäilin silloin, etten voisi saada vuokra-asuntoa, kun minulla on oma mökki, mutta sisareni kehotti kuitenkin laittamaan hakemukset. Ja niin sitten pääsinkin tänne. On mukava, kun voi elää omalla kylällä edelleen, Irja Moilanen sanoo. Kotimökki hänelläkin oli radan takana ja elämä on kulunut Hiirolassa syntymästä saakka. Työssä Irja Moilanen kävi Mikkelissä apteekissa laboratorioapulaisena 22 vuotta. Silloin valmistettiin vielä lääkkeet itse apteekeissa ja Mikkeliin pääsi junalla Hiirolasta. Nyt eivät junat enää Hiirolan pysäkillä pysähdy. Omassa mökissä Irja Moilasella ei ollut mukavuuksia, joten nyt hän osaakin nauttia vuokraasumisen helppoudesta ja omasta saunasta. Päivittäiset useammatkin kävelylenkit pitävät kunnon hyvänä ja Hiirolan kevyenliikenteen väylällä on turvallista liikkua. Naapureiden kanssa voi välillä istahtaa vaikka takapihalle juttelemaan. -Naapurisopu on erittäin hyvä ja täällä pidetään toinen toisesta huolta. Naapuri käy kysymässä vointia, jos ei ole nähnyt vähään aikaan ja apua saa vaikka seinään koputtamalla. Teksti ja kuvat: Sirpa Piskonen Seppo Väisänen tuurasi joskus talonmiestä, mutta nyt ei enää kunto kestä ruohonleikkurin perässä kävelemistä, joten hän nauttii vaimonsa Maijan kanssa oloneuvoksen päivistä. Hän toimii kuitenkin Hiirolantien asukkaiden yhdyshenkilönä asukasdemokratiatoiminnassa. 3 Anna-Liisa Hulkkonen ja Eino Gadding istahtavat kerran viikossa ystävien kanssa korttia pelaamaan. -Siinä pysyy mieli virkeänä, kun harjoitellaan, he naureskelevat. Irja Moilanen nauttii viihtyisästä asuinympäristöstä, mukavista naapureista ja asumisen helppoudesta. TАSSА NUMEROSSA: Kiinteistön vakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistoa

2 NUMERO 1/2004 Toimitusjohtajan mietteitä Kunta-asunnot Oy:n osakkuustarjous Mikkelin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 12.1.2004 apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitaisen esityksestä, ettei kaupunki liity Kunta-asunnot Oy:n osakkaaksi, eikä luovuta ko. yhtiölle kaupungin omistamien yhtiöiden vuokrataloja. Neljän kunnan ja Suomen Kuntaliitto ry:n 2001 perustama Kunta-asunnot Oy -niminen yhtiö, jonka osakkeita omistaa tällä hetkellä 20 kuntaa, lähetti Mikkelin kaupunginhallitukselle 13.3.2002 tarjouksen, jossa esitettiin, että Mikkelin kaupunginhallitus tekisi päätöksen tulla Kunta-asunnot Oy:n osakkaaksi 12.514 euron osakepääomaosuudella. Kuntaasunnot Oy esitti osakkuustarjouksessaan, että Mikkelin kaupunginhallituksen tulisi päättäessään osakkuudesta ilmaista myös valmiutensa vanhan asuntokannan luovuttamiseen Kunta-asunnot Oy:lle, vaikka siitä päätettäisiin erikseen. Kunta-asunnot Oy:n kotipaikka on Helsinki ja sen toimialana on mm. joko itse tai osakas- ja tytäryhtiöiden kautta omistaa vuokra- tai asunto-osakeyhtiötalojen osakkeita sekä muiden osakeyhtiöiden osakkeita. Kunta-asunnot Oy:n tavoitteena on ollut kasvattaa omistamaansa asuntokantaa siten, että yhtiön omistuksessa olisi 45 000 asuntoa vuoden 2004 lopussa. Kunta-asunnot Oy ei ole kuitenkaan kasvanut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osakaskunnista 12 kuntaa on luovuttanut asuntomassansa Kunta-asunnot Oy:n omistukseen niin, että vuoden 2002 toimintakertomuksen mukaan yhtiön omistuksessa oli 5 668 asuntoa. Hylkäämällä Kunta-asunnot Oy:n osakkuustarjouksen kaupunginhallitus takasi Mikkelin Vuokratalot Oy:n itsenäisen toiminnan. Samalla monien asukkaiden huoli yhtiön hallinnon siirtymisestä pääkaupunkiseudulle, vuokrien valumisesta Mikkelin ulkopuolelle ja oman talonmiesjärjestelmän loppumisesta osoitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä turhiksi. Tulevaisuuden näkymät Uuden Mikkelin aravarahoitteisten vuokratalojen omistusjärjestelyt on saatu viimeksi kuluneen vuoden aikana päätökseen. Järjestelyjen loppuvaiheessa ostettiin yhtiömme omistukseen kaupungin suorassa omistuksessa olleet entisen maalaiskunnan alueella sijainneet 6 aravavuokrataloa. Etelä-Savon Osuuspankilta ostetut aravarahoitteiset asunto-osakeyhtiöt, Mikkelin Vesitorninkatu 6 ja Mikkelin Sammonkatu 24 on fuusioitu Mikkelin Vuokratalot Oy:hyn. Lisäksi yhtiömme omistukseen on hankittu Olavi Räsänen Oy:n omistamat Kiinteistö Oy Nuottapuiston seitsemän osaketta, 70 prosenttia kyseisen kiinteistöyhtiön osakekannasta. Näillä näkymin Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistama asuntokanta ei tule uudisrakentamisen eikä muidenkaan omistusjärjestelyjen kautta lähitulevaisuudessa kasvamaan. Mikkelin kaupungin asukasluku on viimeisten vuosien aikana pysynyt melko stabiilina, joten vuokra-asuntojen rakentamiseen ei ole tarvetta. Nykyinen Mikkelissä oleva arava- ja vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta riittävät tyydyttämään vuokra-asuntojen kysynnän. Uudisrakentamisen hiipuessa tulemme keskittymään olemassa olevan kiinteistömassan kunnossapitoon. Perusparannuksia olemme toteuttaneet hallituksen hyväksymän PTS-suunnitelman mukaisesti keskimäärin kustannuspaikka / vuosi tahdilla. Tulevina vuosina varaudumme kahden kohteen perusparantamiseen vuosittain, jotta pystymme pitämään kiinteistökantamme kilpailukykyisessä kunnossa. Perusparannushankkeet tulemme toteuttamaan rahalaitoslainoilla. Vuosikorjaustyöt toteutamme edelleenkin budjettiin varattavilla korjausmäärärahoilla. Peitsarin hissiprojekti Peitsarin alueen ns. 3 1 / 2 -kerroksisten talojen vuosille 2003-2010 ajoittuvan hissiprojektin I-vaihe valmistui joulukuussa 2003. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin hissit Peitsarinkuja 5:n neljään porraskäytävään. Peitsarin hissiprojekti käsittää kaikkiaan 14 taloa ja niihin rakennetaan 28 hissiä. Hissiprojektin tavoitteena on parantaa kolmikerroksisten asuintalojen asumismukavuutta ja asuntojen haluttavuutta poistamalla liikkumista haittaavia esteitä talon sisätiloista ja pihamaalta. Hyvän toimintakyvyn säilyminen yhä iäkkäämmillä henkilöillä on lisääntynyt elämän olosuhteiden ja lääketieteen kehittymisen myötä. Hyvänä säilyvä toimintakyky mahdollistaa ihmisen kotona asumisen aikaisempaa pitempään. Ikääntyvän ihmisen toimintakyky alkaa kuitenkin alentua selvästi 75 80 vuoden iässä. Toimintakyvyn heikkenemisestä johtuen kotona asumisen edellytyksenä on erilaisten tukipalvelujen ja tukitoimien saatavuus. Liikuntaesteiden poistaminen on eräs tärkeimmistä asumisolojen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Myös valtiovallan taholta on huomattu asian tärkeys. Valtion asuintorahasto myöntää hissien rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista 50 % avustuksen. Peitsarin hissiprojektin I-vaihe sai em. mainitun suuruisen avustuksen ja avustuksia tullaan myös jatkossa anomaan. Hyvää ja aurinkoista kesää! Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja Mikkelin Vuokratalot Oy jatkaa Mikkelin kaupungin omistuksessa Mikkelin kaupunginjohto on ollut hermostunut pitemmän aikaa taloutensa hoidosta. Pakkasta pukkaa, eikä kolmen kunnan yhtyminen avannutkaan auvoisia päiviä. Pahin ongelma on se, että käyttötalous ei ole kunnossa. Velkaa joudutaan ottamaan normaalitoiminnan hoitoon. Viime vuoden aikana tutkittiin ja selvitettiin, mitä kaupunki voisi myydä ja näin helpottaa tukalaa tilannettaan. Löydettiin useita myyntikohteita ja eräs tällainen myyntikohde oli muun muassa Mikkelin Vuokratalot Oy. Olipa meistä tehty jo tarjouskin kaupunginhallitukselle Kunta-asunnot Oy:n toimesta. Meille Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallituksessa tämä ei ollut yllätys. Vanha totuushan on, että hyvin hoidettu ja kunnossa oleva yhtiö kannattaa ostaa, näin oli meidätkin noteerattu! Yllätys oli se, että ostajatarjokas aikoi ottaa omaisuutemme pilkkahinnalla! Yhtiön hallitus paneutui perusteellisesti eteemme tulleeseen uhkakuvaan ja selvitti itselleen ja omistajalleen Mikkelin kaupungille mitä seuraisi, jos Mikkelin Vuokratalot Oy myytäisiin. Työtä tehtiin muutamassa hallituksen kokouksessa ja asiaa koskeneessa teemaseminaarissa. Kaikkein mittavin typeryys Mikkelin Vuokratalot Oy:n myynnin yhteydessä olisi ollut omaisuuden luovuttaminen Kunta-Asunnot Oy:lle 10-20 %:lla sen oikeasta hinnasta!! Työpaikkoja Mikkelistä olisi hävinnyt melkoisesti ja mikä suurinta, kuka olisi pystynyt takaamaan, että mikkeliläisten asukkaittemme maksamat vuokrat olisivat jatkossa tulleet meidän talojemme hyväksi. Saimme aikaan tuloksen, ettei yhtiötämme myydä, vaan sitä kehitetään omana yksikkönä ja asuntotoiminnan palvelujen tuottajana sekä eräänä koko kaupunkimme hyvinvoinnin varmistajana. Tätä perusteltua käsitystä tukivat kaupunkimme asuntotoimen virkamiehet ja erityisesti sektorivastaava apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen. Asukastoimikunnat ottivat terhakkaasti kantaa yhtiön mikkeliläisyyden puolesta ja se oli hyvä asia. Se antoi hallitukselle uskoa ja selkänojaa, että olimme oikeilla jäljillä. Lopputulos on meillä nyt hyvä, kiitos Teille kaikille, jotka teitte työtä ratkaisumme hyväksi! Juhani Jussi Oksman Hallituksen puheenjohtaja Mennään porukalla eteenpäin, eikä anneta kiinailmiön tulevaisuudessakaan iskeä omaan yhtiöömme!!

NUMERO 1/2004 3 Kotivakuutus on kodin turvaverkko Mikkelin Vuokratalot Oy on vakuuttanut omistamansa talot kiinteistön täysarvovakuutuksilla. Ne korvaavat kiinteistöille tapahtuvat vahingot, jos vesijohto rikkoutuu, viemäri tukkeutuu tai vaikkapa asukkaan viallisesta sähkölaitteesta syttyy tulipalo. Mutta kiinteistön vakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistolle aiheutuvia vahinkoja tai muita haittoja. Jo vähäinenkin vahinko aiheuttaa asukkaille harmia, koska asuminen häiriintyy remontin ajaksi. Vesivahingoissa remonttiajat ovat aina pitkiä. Kostuneita paikkoja joudutaan kuivattelemaan äänekkäillä kuivureilla viikkokaupalla. Kosteus saattaa pilata asukkaan omaisuutta, mattoja ja huonekaluja. Tulipalon jäljiltä vesi- ja savuvahingot ovat aina huomattavia ja osa irtaimistosta tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Yleisesti on käytössä periaate, että se joka vahingon aiheuttaa myös vastaa syntyneistä kuluista. Jos kyseessä ei ole tuhopoltto tai tahallisesti tukittu viemäri, vahinkojen maksumies löytyy vain vakuutusturvasta. Odottamattomassa ja äkillisessä vahinkotilanteessa ei kiinteistön omistajakaan ole syyllinen. Huoneistopalojen jälkeen joudutaan poikkeuksetta remontin ajaksi evakkoon, samoin käy usein myös vesi- ja viemärivahingoissa. Mikkelin Vuokratalot Oy:n hankkima vakuutusturva ei kata kuluja, jotka asukkaalle aiheutuvat pilalle menneestä omaisuudesta, remontin ajaksi hankitusta korvaavasta asunnosta, muuttokuluista puhelinliittymän siirrosta, jne. Tällaista ei-toivottua, mutta kuitenkin mahdollista tilannetta varten jokaisen asukkaan tulisi varautua omalla kotivakuutuksellaan. Hanki kotivakuutus! Markkinoilla on tarjolla monenlaisia kotivakuutuksia eri tarpeisiin. Tärkeintä vakuutusta otettaessa on selvittää, mitä haluaa vakuutuksen kattavan. Kotivakuutus on yhdistelmävakuutus, joka yleensä sisältää esine-, vastuu- ja oikeusturvaosan. Esinevakuutuksella vakuutetaan kodin irtaimisto, vastuuvakuutuksella perheenjäsenten ulkopuoliselle aiheuttamat vahingot ja oikeusturvavakuutuksella oikeudenkäyntikulut. Peruspakettia voi kuitenkin muokkailla oman tarpeensa mukaan. Siihen voi liittää lisävakuutuksia, kuten arvotavara-, tapaturma-, matkustajatai seuraeläinvakuutus. Koti-irtaimistona otetaan huomioon samassa taloudessa vakinaisesti asuvien henkilöiden tavalliset kotona ja kotiin liittyvissä säilytystiloissa olevat tavarat. Kokoelmat, rahat ja arvopaperit sekä arvoesineet huomioidaan rajoituksin, kuten myös atk-laitteet, omat ansiotyövälineet ja vuokralle tai lainaksi otettu irtaimisto. Kotivakuutuksen suojan ulkopuolelle jäävät vahingot on luetteloitu vakuutusehdoissa erikseen. Korvaus lasketaan yleensä joko jälleenhankintatai päivänarvon mukaan ja se perustuu ensisijaisesti siihen, että esine pyritään korjaamaan. Mikäli se ei onnistu, maksetaan korvaus rahassa. Korvaussummasta vähennetään kuitenkin aina ensin omavastuu, jonka suuruuteen asiakkaalla on mahdollisuus vakuutusta ottaessaan vaikuttaa. Lisäksi mm. televisioissa, polkupyörissä ja tietokoneissa huomioidaan niiden ikä korvausta määritellessä. Evakkoon oman vakuutuksen turvin Jos asunnossa sattuu tulipalo, vesitai muu asumisen estävä vahinko korvaa kotivakuutus väliaikaisen asumisen aiheuttamat kohtuulliset lisäkulut vakuutusyhtiöstä riippuvin ehdoin. Tilapäisasunnon löytämisessä Mikkelin Vuokratalot Oy pyrkii auttamaan parhaan kykynsä mukaan, mutta itse evakkoasumisen kustannukset kuuluvat kotivakuutuksen piiriin. Mikäli asunto on vain osittain asuinkelvoton, kuten keittiön tai suihkutilojen osalta sovitaan asumiseen liittyvät yksityiskohdat asukkaan ja isännöitsijän kesken. löin osa mahdollisesta vahingosta jää aina omaksi tappioksi, vaikka sattunut vahinko olisi ollutkin täydellinen. Markkinoilla on tarjolla myös täysarvovakuutuksia, jossa vakuutuskirjaan ei lainkaan merkitä vakuutusmäärää, mutta joissain tapauksissa enimmäiskorvausmäärä. Tässä mallissa vakuutusmaksu määräytyy pinta-alatietojen ym. mukaan. Täysarvovakuutuksissa alivakuuttamisen vaara on pieni, jos vakuutusyhtiölle on ilmoitettu oikeat tiedot. Korvauksen määrä riippuu kuitenkin tässäkin vakuutuksessa omaisuuden iästä. Maksujen vertailu sinällään on vaikeaa, koska määräytymisperusteissa, omavastuissa ja ehdoissa on eroja. Erojen selvittämiseksi kannattaa eri yhtiöistä pyytää tarjoukset, joissa täytyy kuitenkin aina ottaa hinnan lisäksi huomioon myös turvan sisältö. Säästä kilpailuttamalla älä alivakuuttamalla Kotivakuutuksen maksut riippuvat omaisuuden vakuutusmäärästä tai pinta-alatiedoista, siitä minkälaisessa rakennuksessa omaisuus on ja valitusta omavastuusta. Siihen saattavat vaikuttaa myös maksuerien määrä ja joissain vakuutusyhtiöissä käytössä oleva bonusjärjestelmä. Säästöä on turha tavoitella alivakuuttamisella, jossa omaisuuden arvo määritellään liian pieneksi. Täl- Muista tarkistaa vakuutusturvasi säännöllisesti! Hölmö säästää jättämällä kotivakuutuksen ottamatta! lähde: www.vaso.fi/yte/ohje/ kotivakuutus

4 NUMERO 1/2004 Uistinkatu 3 perusparannustyöt ovat alkaneet Meneillään olevan perusparannuskohteemme Uistinkatu 3 rakennustyöt alkoivat maaliskuun alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloon loka marraskuussa, tarkka valmistumisaika varmistuu myöhemmin keväällä. Kohteen pääurakoitsijana toimii Pieksämäen Ysiysi-Rakennus Oy, LVI urakoitsija on Teknocon Oy ja sähköurakoitsija on YIT Kiinteistötekniikka Oy. Korjaustöiden vastaavana mestarina toimii rkm Jarmo Haiko. Tulevan kesän aikana piha-alueen toimivuutta parannetaan mm. yläpiha päällystetään asfaltilla ja parkkipaikalta yläpihalle johtavat portaat uusitaan. Uistinkatu 3:n sekä myös Nuottakatu 6:n vanhat jätekatokset puretaan ja rakennetaan uudet nykyisten jätekatoksien paikoille. Suunnittelun lähtökohtana oli asuntojen haluttavuuden parantaminen ja asuntojen varustetason kohottaminen sellaiseksi, että se vastaa nykyajan vaatimuksia. Suunnittelussa kuultiin myös asukkaiden mielipiteitä. Tärkeinä asioina pidimme valituissa korjausvaihtoehdoissa kestävää kehitystä sekä valittujen materiaalien ja laitteistojen huollettavuutta. Julkisivujen betoniosat ja saumaukset kunnostetaan sekä vesikatto korjataan. Asuntojen kaikki seinät ja katot maalataan, lattiamatot uusitaan ja kylpyhuoneiden pinnat laatoitetaan ja kalusteet uusitaan. Talotekniikka (LVISA) uusitaan miltei kokonaan, taloon tulee rakennusautomaatiojärjestelmä, joka mahdollistaa kaukovalvonnan. Taloon asennetaan myös kiinteä nettiyhteys. Kaksioihin ja kolmioihin rakennetaan huoneistokohtaiset saunat. Vanha yhteinen sauna kunnostetaan yksiöiden käyttöön. Talossa on muutamia vapaita huoneistoja. Mikäli haluatte hakea ko. taloon, käykää Mikkelin kaupungin asuntotoimessa täyttämässä hakemuskaavake. Asuntojen pohjapiirrokset ovat nähtävillä asuntotoimistossa ja toimistollamme. Tapani Heiskanen tekninen isännöitsijä Julkisivusaumaus meneillään. Peitsarinkuja 7 hissit Peitsarin kaupunginosassa on MVT Oy:n omistamassa talossa Peitsarinkuja 5 (kts kuva) tehty hissiremontti vuonna 2003 ja tätä kirjoittaessa on Peitsarinkuja 7 hissien osalta hissiurakka urakoitsijoilla laskettavana ja rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet huhtikuun 2004 aikana. Remonttien tarkoituksena on parantaa asuintalojen asumismukavuutta, haluttavuutta sekä asuntojen esteettömyyttä. Valmistavat työt aloitetaan elokuussa 2004. Hissikuilujen rakentaminen aloitetaan syyskuun 2004 alusta. Hissikuilut ja muut rakennustekniset työt valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Hissien asennus aloitetaan tämän jälkeen ja käyttökunnossa hissit ovat tämän vuoden loppuun mennessä. Hissit sijoitetaan talojen sisälle. Taloihin tulee kaksi pääsisäänkäyntiä, nykyiset porraskäytävät jäävät ennalleen. Kellarikerrokseen rakennetaan toinen sisäänkäynti, josta pääsee suoraan hissin kautta kerroksille. Pihan osalta pihakäytäviä muokataan niin, että autopaikoilta tulee suora yhteys kellarikerroksen sisääntuloon. Hissin tila otetaan asunnoista, alakerran osalta varastotiloista. Niiden asuntojen osalta, joiden huoneistoneliöt pienenevät tarkistetaan vuokraa todellisia neliöitä vastaavaksi. Talon hissiremontin piirustukset ovat nähtävissä toimistollamme. Lisätietoja on saatavissa allekirjoittaneelta. Esa Nordman isännöitsijä

NUMERO 1/2004 5 Digi-TV perustietoja Digi-tv tuo katsojalle uusien ohjelmakanavien lisäksi analogiseen lähetykseen verrattuna paremman kuvan ja äänen. Digitaalinen lähetys käyttää radioaaltojen taajuuksia tehokkaammin ja on vähemmän altis ulkoisille häiriöille kuin nykyinen analoginen. Digitekniikan myötä monet häiriöt, kuten tv:n lumisade ja haamukuvat poistuvat. Digi-tv-vastaanotin Digi-tv-lähetyksiä pääset seuraamaan hankkimalla lisälaitteen eli digiboxin, jonka voit liittää vanhaan televisioosi. Markkinoilla on nyt myös ns. integroituja televisioita, joissa digitekniikka on valmiiksi sisäänrakennettuna. Näkyvyysalueet Tällä hetkellä digi-tv-lähetykset ovat nähtävissä Anjalankosken, Espoon, Eurajoen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lapuan, Oulun, Tampereen ja Turun radio- ja tv-asemien näkyvyysalueilla. Lisäksi Vaasan tv-asema välittää Yleisradion kanavat. Digi-tv-näkyvyysalueen laajeneminen Maanpäällistä verkkoa laajennetaan Mikkelin, Pernajan, Fiskarsin, Joutsenon, Kerimäen, Pihtiputaan, Haapaveden, Kruunupyyn, Tammelan, Pyhävuoren, Kolin ja Vuokatin asemille. Koevaihe Mikkelin alueella alkaa 1.6.2004 ja varsinainen lähetystoiminta alkaa syyskuun 2004 alussa. Digi-tv-kanavien katseleminen edellyttää digitaalista vastaanotinta Kodintekniikkaliikkeissä on tarjolla sekä ns. perusdigiboxeja ja PC-vastaanotinkortteja, jotka tarjoavat edellä mainittujen kanavien lisäksi erinomaisen kuvan- ja äänenlaadun, että vuorovaikutteiset palvelut mahdollistavia MHP-boxeja. Kun olet hankkimassa digiboxia Kannattaa pitää mielessä oheinen tarkistuslista. 1. Selvitä mitä kautta televisiolähetykset otetaan vastaan asumassasi kiinteistössä ja hanki sen mukainen laite. Vastaanottotavan voi tarkistaa kiinteistön isännöitsijältä, jolta voit myös varmistaa onko omassa taloyhtiössäsi digivalmius. Mikkelin Vuokratalot Oy:n keskustaajaman ja Rantakylän alueen kiinteistöissä on kaikissa Mikkelin Puhelin Oyj:n kaapeli-tv. Otavan ja hajaasutusalueen kiinteistöissä on maanpäällinen antenniverkko. Maanpäälliset antenniverkot korjataan kesän 2004 aikana digi-tv:tä varten. Kun lähetykset otetaan vastaan antennin kautta, tarvitset digiboxin, jossa on merkintä DVB-T. Kaapelivastaanottoon tarkoitetussa digiboxissa on merkintä DVB-C. Kaapeli-tv kiinteistöistä saa lisätietoa Mikkelin Puhelin Oyj puhelin (015) 1901. 2. Tarkista laitteen yhteensopivuus televisiosi kanssa. Useimmat digiboxit kytketään televisioon scart-liittimellä. Varmista siis, että tämä kytkentä on mahdollinen. 3. Tarkista myyjältä tekstityksen toimivuus. Jos haluat nähdä tekstityksen kaikilla tekstitetyillä kanavilla, laitteen tulee tukea DVB- ja teletext-tekstitystä. Ilman näitä ominaisuuksia saatat jäädä ilman tekstitystä. 4. Conax-liitäntä maksu-tvkanavia varten. Kanavatarjonta voi sisältää myös maksukanavia, joiden katsominen edellyttää, että digiboxissa on Conax-salauksenpurkujärjestelmä. Osassa nyt myytävistä malleista on jo olemassa valmius maksukortin käyttöön, osaan korttipaikka voidaan liittää jälkikäteen erikseen hankittavan moduulin avulla. Kaikki televisiolähetykset on tarkoitus muuttaa Suomessa digitaalisiksi 31.8.2007 alkaen. Hallitus teki maaliskuussa 2004 periaatepäätöksen siirtymisessä digitaaliseen televisiotoimintaan. Lisätietoja: www.digita.fi Esa Nordman isännöitsijä Kiinteistöhoitajien lomat kesällä 2004 Bordi Kimmo 28.6. - 30.7. Hartikainen Jouko 5.7. - 30.7. Hirvonen Eila 8.6. - 2.7. Jalkanen Veijo 19.7. - 6.8. ja 6.9. - 10.9. Janhunen Reijo 5.7. - 30.7. Julku Arja 28.6. - 23.7. Kauppinen Hannu 19.7. - 13.8. Kvick Jouko 5.7. - 30.7. Laaksonen Paula 5.7. - 30.7. Lehtinen Keijo 5.7. - 30.7. Liikanen Arja 5.7. - 30.7. Martikainen Janne 15.6. - 13.7. Ollikainen Sirpa 31.5. - 28.6. Piekäinen Jukka 14.6. - 9.7. Romo Seija 24.6. - 16.7. Räsänen Heikki 14.6. - 9.7. Valanta Tommi 21.6. - 9.7. ja 2.8. - 13.8. Vanhanen Pentti 31.5. - 28.6. Venäläinen Eero 26.7. - 20.8. Vepsäläinen Unto 2.8. - 27.8. Viljakainen Raimo 5.7. - 29.7. Zinovjev Olavi 21.6. - 19.7. Talonne ilmoitustaululta näette kiinteistöhoitajanne loman, lomasijaisen nimen ja puhelinnumeron. MIKKELIN VUOKRATALOT OY

6 NUMERO 1/2004 Mikkelin Vuokratalot Oy:n vuokralaisdemokratiajärjestelmän toimintaohje Yleistä Mikkelin Vuokratalot Oy:n taloissa asuvien vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, vuokranantajan ja vuokralaisten välisen yhteistyön parantamiseksi, asumiskustannusten alentamiseksi sekä asumisturvallisuuden ja -viihtyvyyden lisäämiseksi on luotu vuokralaisdemokratiajärjestelmä, joka toimii seuraavien toimintaohjeiden mukaisesti: 1. Asukkaiden kokous Vuokralaisilla on oikeus kokoontua vuokratalon kokous- tai kerhotiloissa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa käsittelemään edellä mainitussa yleistä kohdassa mainittuja asioita; kokouksella on oikeus tehdä niiden kehittämistä koskevia ehdotuksia. Mikkelin Vuokratalot Oy:n ja/tai Mikkelin kaupungin edustajalla on oikeus tulla kokouksessa kuulluksi. 2. Asukkaiden kokouksen koolle kutsuminen ja laillisuus Asukkaiden kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta, tai mikäli sitä ei ole, Mikkelin Vuokratalot Oy:n edustaja. Asukaskokous on kutsuttava koolle vähintään kerran kalenterivuodessa tai kun vähintään 1/10 vuokratalon äänioikeutetuista vuokralaisista sitä vaatii. Kokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jokaiseen huoneistoon jaetulla ilmoituksella ja talon ilmoitustaululle asetetulla ilmoituksella. 3. Päätöksenteko asukkaiden kokouksessa Äänioikeutettuja asukaskokouksessa ovat 18 vuotta täyttäneet talossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Samaan toimielimeen ei saa valita useampia kuin yksi henkilö samasta huoneistosta. Kokouksessa päätökseksi tulee mielipide, mitä enemmistö kokouksessa annetuista äänistä on kannattanut. Äänten enemmistöllä ratkaistavissa asioissa ratkaisee äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni, vaaliasiassa kuitenkin arpa. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. 4. Asukastoimikunta Asukaskokous valitsee keskuudestaan vähintään kolme (3) jäsentä asukastoimikuntaan, johon alueittain kuuluvat Mikkelin Vuokratalot Oy:n nimetyt kiinteistöt. Asukastoimikunnan toimikausi on yksi vuosi. Toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Asukastoimikunnan vaali on toimitettava viimeistään joulukuussa. Asukastoimikunnan jäsenen on oikeus kesken toimikauden erota, jolloin asukaskokous voi valita eron saaneen tilalle uuden jäsenen. Eroamisesta on ilmoitettava asukastoimikunnan puheenjohtajalle. Asukastoimikunta tai sen jäsen voidaan erottaa kesken toimikauden asukkaiden kokouksen päätöksellä. Asukastoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Asukastoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 5. Asukastoimikunnan tehtävät Asukastoimikunnan tehtävänä on: 1. Neuvotella Mikkelin Vuokratalot Oy:n edustajan kanssa alueeseensa kuuluvien vuokratalojen talouteen vaikuttavista asioista sekä yleensä talon hoitoon ja asumisviihtyisyyteen liittyvistä seikoista. 2. Antaa määräaikaan mennessä lausuntonsa Mikkelin Vuokratalot Oy:lle alueeseensa kuuluvien talojen vuokrantarkistuksista. 3. Saattaa alueensa asukkaiden tietoon Mikkelin Vuokratalot Oy:n välittämää tietoa asumiseen liittyvistä asioista, kuten huollon ja hallinnon uusista järjestelyistä sekä muista toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vuokralaisten asemaan. 4. Pyrkiä järjestelemään alueensa talojen asukkaille virkistystoimintaa. 5. Antaa kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä toimintakertomus Mikkelin Vuokratalot Oy:lle asukastoimikunnan toiminnasta. 6. Vuokralaisneuvosto Asukastoimikuntien puheenjohtajat muodostavat vuokralaisneuvoston, jonka toimintakausi on yksi vuosi. Vuokralaisneuvosto tekee vuosittain esityksen Mikkelin Vuokratalot Oy:n asukkaista yhtiön hallitukseen valittavasta/valittavista jäsenestä/jäsenistä ja varajäsenestä. 7. Mikkelin Vuokratalot Oy:n tiedonantovelvollisuus Mikkelin Vuokratalot Oy:n on tie- Valde Lappalainen Poppelitie 10-12, Poppelitie 12 C 27 Saarnikatu 1 ja 4-10 Heli Saltiola Aurakatu 1, Pohjankaari 4 as 29 Pohjankaari 3 ja 4 Maarit Seppäläinen Nuottakatu 6-8, Nuottakatu 6 as 8 Uistinkatu 8 Yhteyshenkilönä Tuija Muukkonen Uistinkatu 3 as 21 Uistinkatu 3 Pentti Vuori Yrjönkatu 9 Yrjönkatu 19 B 17 Tuula Relander Peitsarinkuja Peitsarinkuja 7 5 3, 5, 7, 9 ja 11 Irja Vaittinen Tallakuja 2 Tallakuja 2 A 10 Pentti Laaksonen Rahtitie 2 Rahtitie 2 B 5 Jorma Liimatainen Arinakatu 19 Arinakatu 19 as 7 Salme Terho Vuorikatu 2 Vuorikatu 2 as 45 Aatos Hartikainen Vesitorninkatu Vesitornink. 6 as 6 6 as 6 Matti Niemelä Vesitorninkatu Vesitornink. 11 A 7 11 ja 13 Heli Hynninen Vesitorninkatu 14 Vesitorninkatu 14 as 24 Sirpa Piskonen Kuppitie 1-3 Kuppitie 1 B 21 dotettava ennakolta asukastotoimikunnalle vuokralaisille tärkeistä, välittömästi heidän asumiseensa liittyvistä asioista, kuten vuokratalojen huollon ja hallinnon uusista järjestelyistä tai taloudenpidossa tapahtuvista muutoksista sekä muistakin toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vuokralaisten asemaan. Mikkelin Vuokratalot Oy:n on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä asukastoimikunnille selvitys kalenterivuoden tilinpäätöksen osoittamista menoista hoitomenoerittäin. Mikkelin Vuokratalot Oy:n on vuosittain ennen asukastoimikunnille esitettävää vuokratarkistukseen liittyvää lausuntopyyntöä, pidettävä vuokralaisneuvostolle tiedotustilaisuus vuokrantarkistukseen liittyvistä seikoista. Asukastoimikunnat toimintavuodelle 2004 Asukasdemokratia tarjoaa sinulle mahdollisuuden saada tietoa talosi taloudenpidosta, kunnosta ja hoidosta. Se antaa myös sinulle mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseesi. Asukastoimikuntia meillä on jo useissa kiinteistöissä, joiden puheenjohtajien yhteystiedot löydätte alla olevasta luettelosta. Ottakaa empimättä yhteyttä heihin, mikäli teillä on jotain kysyttävää tai teillä on ideoita yhteisten tapahtumien yms järjestämiseksi. Anja Liimatainen Nuijamiestenkatu Nuijamiesten- 22-24 katu 22 A 4 Juhani Leskinen Kaituentie 41 Kaituentie 41 F 107 Yhteyshenkilönä Seppo Väisänen Hiirolantie 4 B 1 Hiirolantie 4 Lähdetluoma Paavo Hintsalanmäki Hintsalanmäki 4 Yhteyshenkilönä Pirkko Parkkinen Urheilutie 1 D 19 Urheilutie 1 Yhteyshenkilönä Toimi Montonen Hauhalantie 2 as 3 Hauhalantie 2 Yhteyshenkilönä Tarja Tunttunen Lampisenkuja 3 B 8 Lampisenkuja 3 Yhteyshenkilönä Nina Parkkinen Timontie 10 B 7 Timontie 10 Yhteyshenkilönä Tiia Tuunainen Suksisepäntie 18 C 24 Suksisepäntie 18 Yhteyshenkilönä Aki Hämäläinen Sannastinlaakso 1 B 14 Sannastinlaakso 1 Eeva Kiiskinen Sannastinlaakso 2 Sannastinlaakso 2 C 28 Pirjo Munukka Sannastinlaakso 3 Sannastinlaakso 3 B 17 Yhteyshenkilönä Orvo Myyryläinen Rahikaisenkuja 5 B 5 Rahikaisenkuja 5 Jouni Lampinen Viilupolku 2-4 Viilupolku 2-4 F 23 Yhteyshenkilönä Taimi Rahikainen Levypolku 2 A 14 Levypolku 2

NUMERO 1/2004 7 Vilkasta toimintaa asukkaille Nuijamiestenkadun vuokrataloissa Viime vuonna asukastoimikunta järjesti edellisten vuosien tapaan tilaisuuksia, joista asukkaat olivat pitäneet. Helmikuussa tosin oli lisäksi lettukestit hyvän hillon kera, sekä hauskaa ohjelmaa. Hartaustilaisuuksia pidettiin helmija lokakuussa (kuva 1). Kukkapadat toivat loistettaan ja antoivat viihtyisyyttä myös kesäisille grillipäiville. Kaksi kertaa paistoimme makkaroita ja nautimme kahvista ja mehuista. Väliin lauloimme, kerroimme vitsejä ja tarinoita. Taisimmepa leikkiäkin! Pikkujoulut lienevät se vuoden kohokohta, johon asukkaat laittautuvat parhaimpiinsa ja tulevat laulamaan kauneimpia joululauluja sekä esittämään ja kuulemaan erilaista jouluista ohjelmaa. Ruoka oli hyvää ja näytti maistuvan läsnä olleille. Lopuksi nautimme kahvit, pullat ja piparit (Kuva 2 ja 3). Asukastoiminnan puheenjohtajana on toiminut Anja Liimatainen ja sihteerinä Marjut Holma. Emäntinä Anjan lisäksi toimivat Liisa Häkkinen ja Sylvi Korhonen. Tapahtumissa on ollut mukana keskimäärin 20 asukasta. teksti: Riitta Juvonen Kuva1: Lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalaisen esitys dia-kuvineen piti osanottajien kiinnostusta yllä lähes pari tuntia. (Kuva: 30.10.2003 Ella Valanta) Kuva2: Pikkujoulussa 29.11.2003 Ester Puolakka lauloi Sylvian joululaulun. Kuvassa Ester, Anna-Liisa, Sirkka ja Hellin. Selin Anjan pojanpoika Toni äitinsä vierellä. (Kuva Sylvi Korhonen) Kuva3: Talon vanhinta asukasta Anna Seppää (98 v.) muistettiin tuoksuvalla kukkasella. Vieressä hymyilevät Sirkka ja Eila. (Kuva Sylvi Korhonen) Toimintaa Vuorikatu 2:ssa Talvi on pyörähtänyt kevääksi, katsaus taakse jääneeseen lienee paikallaan. Kerhotilat ovat olleet ahkerassa käytössä, voisi sanoa melkein päivittäin (arkisin) juttutuvassa on seurusteltu, välillä coronaa pelaten. Keskiviikkoilta on ollut jumpalle viritetty, naiset ovat taivutelleet ja venytelleet musiikin tahdissa Mirjan ohjauksessa, joskus ilman ohjaustakin. Torstaisin on päiväkerho naisten nimissä: on luettu tarinoita, runoja, seurustelua, kahvia tai teetä nauttien, askarrellen ja ommellen. Asukastilaisuuksia on järjestetty talkoilla leipoen ja mm. joulujuhlassa ja laskiaistapahtumassa oli ilahduttava määrä osanottajia. Jouluna herkuteltiin tortuilla sekä kahvilla ja laskiaista vietettiin hernerokkaa ja laskiaispullia syöden, kahvin kera. Laulu raikui ja puheensorina pulppusi. Pääsiäisviikolla kiirastorstaina hiljennyttiin viettämään hartaushetkeä sanan ja virsien herkistämänä. Joskus on syytä laskeutua syvällisten asioiden ääreen. Nyt odotetaan kesää ja kukkasia pihalle. Ainakin yhdet makkarakestit pidetään ja sitten vietetään kesää ja lomaa kukin tahoillaan. Hyvää kesää kaikille toivottaa Salme MVT Oy:n palautesivut On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka nettisivumme ovat tulleet tutuiksi monille asukkaillemme samoin kuin muillekin sivuista kiinnostuneille. Paulaute-sivut ovat olleet välillä vilkkaassakin käytössä, mikä on hyvä asia. Ko.sivuilla voi tuoda mielipiteensä esille nimettömänä (sekä positiivisen että negatiivisen). Meille kaikki palautteet ovat tervetulleita! Pyydämme teitä kuitenkin harkitsemaan, voisitteko jättää yhteystietonne, koska monet palautteet olisivat vaatineet meidän henkilökohtaista yhteydenottoamme palautteen antajaan. Pääasia kuitenkin on, että palautesivujamme käytetään!

8 NUMERO 1/2004 Onko sinulla laatuaikaa? Pitkän ja pimeän talven jälkeen on mitä suotavinta lähteä ulos nauttimaan Suomen lyhyestä, mutta sitäkin kauniimmasta kesästä. Eräs tuttavani, joka oli vuosia seilannut maailman merillä, kertoi, että upeinkaan laguuni ei voita kauneudessa Suomen kesäistä luontoa. Asukastoimikunnat eivät todennäköisesti ole ehtineet tuhlata kaikkia heille myönnettyjä varoja. Yhdessä sitten vaan sovitaan, hankitaanko tikkataulu, betanque-pallot, mölkkypalikat tai pöytätennisvälineet. Vaihtoehtoja on ja varmasti löytyy useimmille sopivin. Investointinakaan ne eivät ole niin suuria, jottei voisi hankkia omiakin välineitä. Pelata voi oman perheen kesken tai sitten haastaa naapurit kisaan. Siinä samalla voi vaihtaa kuulumisia talon asioista. Juoruilemaanhan me emme alennu! Mitä se laatuaika sitten on? Ihmeellisintä on, ettei sitä huomata, kun se on ajankohtaista. Saattaa kulua vuosia, ja kun tavataan vanha ystävä ja aletaan muistella yhteisiä hetkiä. Silloin vasta oivalletaan, kuinka hienoa aikaa ne oikeastaan olivat. Usein parhaat yhteiset hetket muodostuvat hyvinkin yksinkertaisista asioista. Pöytätennislaudan voi helposti valmistaa itse kahdesta valmiiksi leikatusta vanerilevystä, jotka sitten maalataan. Alle vaan rakennetaan pukit. Lapset ovat ehkä muuttaneet jo pois kotoa ja perustaneet oman perheensä. Kun heiltä kysyy, mikä on parasta, mitä he erityisesti muistavat omasta lapsuudestaan, niin yllättävää on, että mieleenpainuvimmat hetket koostuvat perin arkisista tapahtumista. Yhteinen nimittäjä on kuitenkin se, että on touhuttu yhdessä hyvien ystävien seurassa tai yhdessä koko perheen kanssa... Se on juuri sitä laatuaikaa. Kesäisiä terveisiä Kaituentie 41:stä Juhani Leskinen Rivitaloasukkaamme! Järjestyslain koirakuria koskeva uudistettu muotoilu tuli voimaan 1.1.2004 Teillä on huoneistoonne kuuluva pieni piha, jonka hoidosta olette pitäneet huolen. On ollut ilo nähdä mitä multasormet ovat saaneet aikaan. Monilla pihoilla kukkivat kukat läpi kesän. Valitettavasti emme ole muistaneet laittaa kaikkiin vuokrasopimuksiin mainintaa pihan hoidosta, mistä syystä muutamat pihat ovat jääneet vähemmälle hoidolle. Toivottavaa olisi, että asukas pitäisi huolen oman pihansa nurmikon leikkauksesta. Talvella lumityöt sisäänkäynnin osalta kuuluvat myös asukkaalle. Eduskunnan hyväksymä järjestyslain ns. koirakuria koskeva uusi muotoilu tuli voimaan 1.1.2004. Eduskunta muutti lakialoitteen pohjalta 1.1.1993 voimaan tulleen järjestyslain 14 pykälän 1 momentin 2 kohtaa. Uuden muotoilun mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Lähde: ASRA tiedottaa 1/2004

NUMERO 1/2004 9 Vuokravelat ja häätöprosessi Vuokran maksaminen on vuokratalossa asumisen tärkein perusedellytys. Maksusuoritusten loppuminen johtaa väistämättä asunnon menettämiseen suhteellisen lyhyessäkin ajassa. Jo kahden kuukauden vuokrarästi aiheuttaa häätöön tähtäävän oikeusprosessin käynnistämisen eli haastehakemuksen toimittamisen paikalliseen käräjäoikeuteen. Haastehakemuksen kirjautuminen vastaanotetuksi käräjäoikeudessa tuottaa 70 euron kustannuksen, joka aina peritään velalliselta siinäkin tapauksessa, että oikeusprosessi katkaistaan vuokravelkojen tultua maksetuiksi piakkoin näiden vaiheiden jälkeen. Kannattaa siis todella yrittää pitää huolta siitä, ettei edes haastehakemuksen tekemiseen johtavaa vuokrarästiä pääse kertymään. Kun haastehakemus on kirjattu käräjäoikeudessa, sen sisältämä haaste annetaan tiedoksi vastaajalle eli velalliselle ja tällä on tiedoksisaannista lukien kaksi viikkoa aikaa antaa käräjäoikeudelle vastine oikeuden päätökseen mahdollisesti vaikuttavista tosiasioista käsiteltävässä asiassa. Esim. selityksiä rästien syntymiseen vaikuttaneista syistä on kuitenkin tarpeetonta keksiä, koska ne eivät päätöstä muuta miksikään. Erityisen tärkeää velallisen kannalta on viimeistään ennen käräjäoikeuden päätöstä suorittaa rästit, koska tuomio huoneenvuokra-asiassa automaattisesti johtaa luottotietorekisteriin kirjautumiseen, jolloin tietysti kaikki luotolla suoritetut ostot joko loppuvat kokonaan tai vaikeutuvat. Tässä vaiheessa on velallisen vielä mahdollista välttyä ulosottoviraston lisäkuluilta maksamalla vuokranantajalle rästinsä korkoineen ja mainittuine käräjäoikeuden kuluineen ennen kuin päätös on toimitettu ulosottovirastoon. Kirjallisen päätöksen lunastuksen tapahduttua tarkistetaan velallisen senhetkinen rästitilanne ja lähetetään päätös saatekirjelmineen ulosotto-osastolle häätö- ja perintätoimien käynnistämiseksi, mikäli velallinen edelleen asuu ko. huoneistossa tai pelkkien perintätoimien käynnistämiseksi, mikäli tämä on jo muuttanut muualle. Vuokrarästiasian siirryttyä ulosotto-osaston hoitoon on velallisen suoritettava siihen liittyvät kaikki maksunsa vain ja ainoastaan ulosotto-osastolle eikä enää missään tapauksessa suoraan vuokranantajalle. Häädön täytäntöönpanoa koskevien uusien säännösten tultua lainvoimaisiksi 1.3.2004 ulosottoviranomainen on siitä alkaen toimittanut häädettävälle kirjallisen tiedon muuttopäivästä sekä häädön toimituspäivästä siltä varalta, jos häädettävä ei omaaloitteisesti tyhjennä asuntoaan ja muuta sieltä pois. Nämä tiedot käytännön toimintaohjeineen ulosottoviranomainen ilmoittaa samalla myös vuokranantajalle. Aikaa käräjäoikeuden päätöksen lunastamisen ja ulosottoviranomaisen määräämän muuttopäivän välillä on tyypillisesti ollut n. 2-3 viikkoa. Toteutetusta häädöstä ulosottoviranomainen perii täytäntöönpanomaksuna asuinhuoneiston osalta 84 euroa ja 42 euroa siinä tapauksessa, että häädettävä omaaloitteisesti tyhjentää asuntonsa muuttaen sieltä pois määrätyn muuttopäivän kuluessa. Täytäntöönpanomaksut tietysti sittemmin kohdistetaan velalliselle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niiden ollessa suoraan ulosottokelpoisia VeroUL:n järjestyksessä. Siten ulosotto-osastolle asti ehtinyt häätöasia tuottaa velalliselle vähimmilläänkin 172 euron (130 + 42) lisäkulut, vaikka häätö peruttaisi rästien tultua suoritetuiksi. Vain täysimääräinen suoritus mahdollistaa häädön perumisen, mutta ei silti kaikissa tapauksissa johda sen perumiseen, jos on olemassa muita painavia syitä toteuttaa häätö. Toteutetun häädön vähimmäiskulut 214 euroa (130 + 84) ovat häädettyä rasittamassa perinnässä olevan vuokravelan ja viivästyskorkojen lisäksi ja kaikkien näiden suorittaminen on ehdottomana edellytyksenä mahdollisen uuden vuokrasopimuksen tekemiselle, mikä saattaa joskus tulevaisuudessa tulla eteen todellisena tarpeena. Siitäkin syystä kannattaa maksut pyrkiä suorittamaan ajallaan, jolloin ne ovat myös halvimmillaan. Edellä kerrotun tarkoituksena ei ole pelotella ketään häätötoimilla vaan tuoda julki niitä tosiasioita, joita tähän ikävään, mutta joskus välttämättömään tilanteeseen liittyy. Näin jokaisella tämän lukeneella on vähimmilläänkin perusasiat tiedossaan hoitamattomien vuokrarästien seurauksista. Juha Lahti isännöitsijä ISA Mikkelin Vuokratalot Oy joutui v. 2003 laatimaan 111 haastehakemusta Mikkelin Käräjäoikeudelle. Toteutuneita häätöjä oli 27. Haastehakemukset työllistävät vuokravalvontaa ja isännöitsijöitä. Asukkaalle haastehakemus aiheuttaa huomattavia lisäkuluja, merkinnän luottotietorekisteriin sekä vaikeuttaa vuokra-asunnon saantia tulevaisuudessa. Tarkoituksenamme ei kuitenkaan ole periä huoneiston vuokria oikeusteitse. Kohdatessasi maksuvaikeuksia, odotamme yhteydenottoasi vuokravalvontaan. Asuinalueesi vuokravalvoja on ilmoitettu Sinulle jaetussa asunto-oppaassa. Asioimalla Miten välttyä häätötoimenpiteiltä toimistossamme alla mainittuina aukioloaikoina, voimme yhdessä miettiä ja neuvotella ratkaisua maksutilanteeseen. Meille kaikille saattaa jossain elämänvaiheessa tulla yllättäviä maksuja ja menoja, jolloin maksuvalmiutemme heikkenee. Mikäli raha ei riitä koko vuokrasumman hoitamiseen, voimme sopia vuokran maksusta useammassa erässä saman kuukauden aikana. Pienikin lyhennys vuokraan on viisaampaa, kuin siirtää koko summa kuun loppuun tai seuraavaan vuokranmaksun yhteyteen, jolloin rästi kasvaa ylipääsemättömäksi ja muitakin laskuja ehtii kertyä. Olemme valmiita myös laatimaan useamman kuukauden maksusuunnitelman, tilanteesta riippuen. Maksusopimus ei kuitenkaan vapauta maksukehotuksen yhteydessä perittävästä viiden euron perintäkulusta eikä voimassa olevan viivästyskoron maksusta. Perintäasia ei kuitenkaan etene käräjäoikeuteen niin kauan kuin vuokralainen noudattaa maksusopimusta. Muita auttajia ovat Kela ja sosiaaliviranomaiset Mikäli ansiotulosi pienenevät äkillisesti esim. sairauden tai työttömyyden johdosta, kannattaa ottaa välittömästi yhteys Kelan toimistoon ja varmistaa mahdollisuus asumistuen saantiin. Mikäli Sinulla on määräaikainen vuokrasopimus, otathan huomioon, että asumistuki päättyy määräaikaisuuden myötä. Huolehdi, että olet toimittanut voimassa ole- van sopimuksen Kelalle, jottei asumistuki lakkaa. Muista aina ilmoittaa tuensaajaksi Mikkelin Vuokratalot Oy, sillä asumistuki on tarkoitettu asumiskuluihin ei muihin talousmenoihin. Saadessasi toimeentulotukea, pidä asiasi ajan tasalla sosiaaliviranomaisiin ja huolehdi sinne tarvittavat paperit ajallaan. Jos elämäntilanteet muuttuvat ja nykyinen asunto alkaa tuntua liian suurelta ja kalliilta, silloin kannattaa ottaa yhteys toimistomme asukassihteereihin ja tiedustella asunnon vaihtoa pienempään ja edullisempaan. Pyrimme kaikilla keinoilla välttämään häätötoimenpiteitä ja siksi toivomme pikaista yhteydenottoa heti ensimmäisen maksumuistutuksen saatuanne. Olemme tavattavissa toimistomme aukioloaikana ma - to klo 8.00-15.00 ja pe. klo 8.00-13.00. Surun ja huolen linnut lentävät yli pääsi, sille et mahda mitään. Mutta voit estää niitä pesimästä hiuksiisi. (kiinalainen sananlasku) Toivotamme päivänpaisteista kesää! Eeva Valanta, vuokravalvoja, puh. 015-3213532 sähköposti:eeva.valanta@mikkevuokra.fi Päivi Himanen, vuokravalvoja, puh. 015-3213531 sähköposti:paivi.himanen@mikkevuokra.fi

10 NUMERO 1/2004 Varaa autopaikka kiinteistöhoitajalta Kiinteistöhoitajamme pitävät listaa numeroiduista autopaikoista, joten jos tarvitset sellaista, ota yhteyttä kiinteistöhoitajaan. Häneltä saat myös autotolpan avaimen. Muistathan neuvoa vieraitasi pysäköimään autonsa vieraille tarkoitetuille vieraspaikoille. Ulko-ovien eteen pysäköiminen on ehdottomasti kielletty, koska esim. hälytysajoneuvoille on taattava vapaa kulku ulko-ovien eteen. Sisäasiainministeriön asetus pelastusteistä tuli voimaan 1.1.2004 Pelastustie on ajotie tai muu ajoyhteys, jota hälytysajoneuvojen on suunniteltu käytettävän hätätilanteessa. Pelastustien merkitsemisellä pyritään varmistamaan, että hälytysajoneuvot pääsevät aina onnettomuuden sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja, eikä asettaa muutakaan estettä. Pelastuslaitos tarkastaa pelastustiet tämän vuoden aikana kiinteistöjemme palotarkastusten yhteydessä. Näin ei saa pysäköidä! Muuttoilmoitus Vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä jaamme muuttoilmoituskaavakkeen, jossa on ohjeet muuttoilmoituksen teosta. Väestörekisteri on tiedottanut yhtiöllemme, että heidän tavoitteenaan on päästä asteittain eroon kaavakkeesta ja ohjata muuttajia käyttämään valtakunnallista muuttopuhelinta. Muuttaja saa jatkossa muuttokortin, jossa on ohjeet muuttoon liittyvistä asioista. Ilmoitathan uudet osoitetietosi hyvissä ajoin väestötietojärjestelmän ja postin tietoon. Kätevimmin se hoituu soittamalla (palvelu 24 h). Puhelun hinta lankapuhelimesta keskimäärin 0,14 euroa, matkapuhelimesta 1,17 euroa. Saat muutosta kirjallisen vahvistuksen. Muuttoilmoituksen voi tehdä myös verkossa www.vaestorekisteri.fi, www.maistraatti.fi ja www.posti.fi. Valmistaudu kertomaan muuttopuhelimessa ilmoitatko muuttuneet osoitetietosi sekä maistraatille että postille vai vain toiselle muutatko vakituisesti vai tilapäisesti*, jolloin vakinainen asunto ja kotikunta ei muutu kaikkien muuttoa koskevien nimet, henkilötunnukset ja ammatit, vanha ja uusi osoitteesi - muuttopäivä ja tilapäisen muuton arvioitu päättyminen Muuttajan muistilista muuttoilmoitus (helpoimmin puhelimitse 0203456456) ilmoitus isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle sähkösopimus omakotitalon vesisopimus puhelimen siirto pankit ja vakuutusyhtiöt** lehtitilaukset, järjestöt, kirjasto** jätehuoltoyhtiö (omakotitalon asukas) * 1.9.2003 alkaen lakisääteinen muuttoilmoitus on tehtävä myös yli kolme kuukautta kestävästä tilapäisestä muutosta. ** Useille yrityksille ja muille yhteisöille ei tarvitse ilmoittaa erikseen osoitteenmuutoksesta. Tarkasta nämä tahot sekä sivuilta www.vaestorekisterikeskus.fi että www.posti.fi

NUMERO 1/2004 11 Säästöä sähkön kulutukseen: Yhteinen kukkaro meillä kaikilla Sähkönkulutus on merkittävä kotitalouden menoerä. Energialaskusta noin kolmannes on sähkönkulutusta, puolet lämmitystä ja noin 20 prosenttia veden lämmitystä. Sähkölaskuaan voi verrata keskimääräiseen kerrostalossa asuvaan kolmihenkiseen perheeseen, joka maksaa noin 220 euroa vuodessa kodinkoneiden sähkönkulutuksesta ja valaisusta. Perusasioita Kylmälaitteet ja lämpimät koneet (liedet ja patterit) ja laitteet sijoitetaan toisistaan erilleen siten, että niiden ympärille jää tilaa ilmakierrolle. Vapaaseen tilaan sijoitetut koneet kuluttavat vähemmän sähköä kuin toisiaan lähelle ahdetut. Valaisimet kuluttavat sähköä paljon vähemmän, jos niihin vaihdetaan energiaa säästävät lamput. Myös ulkovalaistus voidaan tehdä energialampuilla. Energialamput kuluttavat noin 80% vähemmän sähköä kuin tavalliset hehkulamput, ja vastaavasti energialamppu kestää kauemmin kuin tavallinen hehkulamppu. Loistelamppu antaa valoa 4-6-kertaisen määrän valoa samalla sähkönkulutuksella kuin hehkulamppu. Valot kannattaa sammuttaa aina, jos huoneessa ei oleskella. - Vaalea seinä heijastaa valoa paremmin kuin tumma! Keittiössä Kylmälaitteissa yksi lisäaste lisää energiankäyttöä noin viisi prosenttia. Jääviileäkaapin suosituslämpötila on 10 astetta, jääkaapin viisi ja pakastimen -18. Pakastin pitäisi sulattaa kerran vuodessa, mieluiten syksyllä, koska se muodostaa kesällä jäätä. Sulatuksen yhteydessä kannattaa myös imuroida pölyt pakastimen takaosasta. Siivouksen ajaksi pakasteet voi kääräistä sanomalehtipaperiin, joka eristää hyvin. Siisti ja täysi pakastin kuluttaa vähemmän kuin likainen ja puoliksi täytetty. Pakasteet kannattaa esisulattaa jääkaapissa, jolloin ruuan laatu säilyy ja jääkaappi kuluttaa vähemmän energiaa. Kylmälaitteiden kalusteiden tiivisteet on myös tarkistettava. Jos ne ovat hapertuneet tai rikkinäiset, energiaa karkaa. Kun kylmäkalusteet alkavat hurista ja käydä kovaäänisesti, on aika hankkia uudet kalusteet. Mitä uudempi kodinkone, sitä vähemmän se kuluttaa. Ruuanvalmistukseen käytettävästä energiasta voi säästää. Kattilankansi voi säästää jopa 80% energiaa. Tasapohjainen ja puhdas kattila kuumenee vähemmällä kuin rosoinen: vain 0,5 millimetrin epätasaisuus kuluttaa energiaa 25% enemmän. Keittolevyn tulisi olla samankokoinen kuin kattilan, sillä sentin heitto kuluttaa jo 20% enemmän sähköä. Vähäinenkin vedensäästö ruuanlaitossa säästää energiaa. Tarpeeton uunin esilämmitys vie turhaan energiaa. Uunin voi myös laittaa pois päältä vähän ennen ruuan kypsymistä, sillä jälkilämpö riittää loppukypsennykseen. Kiertoilmauunia ei tarvitse lainkaan esilämmitystä ja se paistaa 30 C alemmassa lämpötilassa kuin tavallinen uuni. Mikroaaltouunin käytössä voi säästää, jos lämmittää kerralla 3-4 annosta. Suuret määrät kannattaa lämmittää uunissa. Taloudellisin vedenlämmittäjä on vedenkeitin. Liesituulettimen järkevä käyttö säästää myös. Jos ulkona on nollalämpötila, liesituuletin luovuttaa lämmintä ilmaa noin 2kWh verran tunnissa. Pyykinpesukone täytetään kokonaan ja vaatteet lingotaan kunnolla, jolloin kuivatus on nopeata. Ulkokuivatus on ilmaista! Kuivauskaapin käyttö on kuluttavin tapa vaatteiden kuivatukseen. - Astianpesukone täytetään myös kokonaan, eikä astioita esipestä juoksevassa vedessä. Ruuantähteet karistetaan irti, ja koneen luukku pidetään suljettuna, jolloin loput ruuantähteet eivät kuivu kiinni. Asuinhuoneissa Kaikki kotien televisiot, videot, tietokoneet, kirjoittimet ja stereolaitteet kuluttavat vuodessa yhtä paljon energiaa kuin 60 sähkölämmitteistä taloa. Laitteiden energiankulutusta voidaan säännellä irrottamalla johdot ja sammuttamalla laitteet pääkatkaisijasta aina kun se on mahdollista. Jakorasia, jossa on sisäänrakennettu virranjakaja voi olla tehokas energiansäästäjä. Vesisänky kuluttaa vähemmän pedattuna. Vesisängyn kohtuullinen kulutus on 1,5 kwh vuorokaudessa, jolloin vuosikulutus on 550 kwh. Kulutuksen seuranta Kilowattitunti mittaa sähkön, lämmön ja muun energian kulutusta. Kilowattitunti on käytetty, kun yhden kilowatin tehoista laitetta on käytetty tunnin ajan. Sähkölaitteessa on tieto laitteen tehosta. Kulutus lasketaan kaavalla: Teho x käyttöaika = kwh. Esimerkkejä energiankulutuksesta: Jääkaappi-pakastin 1,7 kwh/vrk Sähköliesi 1-2 kwh/vrk Televisio 0,05 kwh/tunti Kotitietokone 0,2 kwh/tunti Hehkulamppu 40W 0,04kWh/ tunti Kiuas 8,0 kwh/tunti Energiamerkit EU-maissa on määritelty kodinkoneiden ja sähkölaitteiden yhtenäiset energiamerkinnät, joiden avulla voidaan vertailla laitteiden energiankulutusta. Merkintöjen mukaisesti laitteet on jaoteltu seitsemään ryhmään A-G. Laitteen energialuokka määräytyy sen mukaisesti, mikä sen kulutus on verrattuna EU-maiden keskitasoon. A-luokassa kulutus on 45% vähemmän, B-luokassa 25-45%, C- luokassa 10-25% ja D-luokassa 0-10%. G-luokassa kulutus on noin 25% enemmän kuin EU- maissa keskimäärin. Energiamerkissä on selvitys kulutuksesta kilowattitunteina. Kylmälaitteissa ilmoitetaan vuotuinen kulutus, pesukoneissa ohjelmaa kohden ja astianpesukoneessa perusteena on kylmään veteen liitetyn koneen perusohjelma ja pyykinpesukoneissa 60 asteen pesuohjelmaa. Suomen markkinoilla olevista kylmäsäilytyslaitteista noin 40% on A- luokkaa ja lähes 40% B-luokkaa. A-luokan tuotteita erotellaan toisistaan plus-merkeillä, ja kylmälaitteiden energiamerkinnöissä otetaan käyttöön tehokkuusluokat A+ ja A++ viimeistään 31.12.2004. Energiamerkin avulla voi vertailla energiankulutusta, mutta käytännössä siihen vaikuttaa lisäksi kuluttajan oma käyttötapa: laitteen sijoitus, laitteen täyttöaste jne. Fortumissa on laskettu, että asuntojen lämpökuormasta keskimäärin 70% hyödyntyy sisäisestä lämpökuormasta. Eli energiatehokkaat kodinkoneet lisäävät lämmitysenergian käyttöä, mutta silti kodinkoneiden energiansäästö on taloudellisesti kannattavaa. Sauna Sopivin saunomislämpötila on 80 astetta. Sata-asteiseksi lämmitetty sauna kuluttaa 20-30% enemmän sähköä. Saunominen kannattaa keskittää, sillä alkulämmitys kuluttaa energiaa enemmän kuin lämpimän ylläpito. lähteet: www.kotienergia.com www.fortum.fi http://home.fortum.com

12 NUMERO 1/2004 Suoraveloitus tavaksi laskujen maksuun Suoraveloitus on helpoin tapa maksaa vuokra ym. laskut. Maksu hoituu aina ajallaan. Sinun ei tarvitse muistaa eräpäiviä, eikä jonottaa pankin tiskille tai maksuautomaatille. Suoraveloitus on myös turvallinen tapa hoitaa maksut, sillä koko maksuliikenteen hoitaa oma tilipankkisi. Maksun saaja ei siis missään vaiheesa saa tilitietojasi itselleen. Mikäli tililläsi ei eräpäivänä jostain syystä ole riittävästi katetta, tarkistetaan kate uudelleen seuraavan kahden päivänä aikana ja katteen riittäessä maksu suoritetaan normaalisti. Suoraveloitus Suoraveloitus tehdään pankissa ja se on maksuton Suoraveloitusopimus on tehtävä viimeistään 10 päivää ennen eräpäivää. Ota mukaan vuokrakuitti, jonka perusteella suoraveloitus avataan (kuitista löytyvät tili-, viite-, yms. tiedot). Suoraveloitus vuokrasta veloitetaan kuukauden 5. päivänä Emme lähetä suoraveloituksesta ennakkoilmoitusta kuukausittain. Veloitus käy ilmi tiliotteesta tai muusta tapahtumaerittelystä Mikäli yleinen asumistuki maksetaan suoraan MVT Oy:lle suoraveloitus ei onnistu Teille ei lähetetä uusia vuokrakuitteja vuoden alusta, vaan ennakkoilmoitus. Vuokramuutoskirjeet tulevat normaalisti. Suoraveloitus veloittaa automaattisesti oikean summan. MAKSUT 1.1.2004 ALKAEN Autopaikka... 4,20 /kk Autokatos... 7,00 /kk Autotalli...17,50 /kk Saunavuoro... 6,70 / 1 h Perintäkulu... 5,00 Viivästyskorko... 10 % Pesulapoletti pantti...17,00 Pesulapoletti pesuaika... 1,50 / 10 pesurahaa Vesimaksu ennakko... 0,27 /m 2 /kk (K: 0,12, L:0,15 ) Lämminvesi...3,94 /m 3 Kylmävesi...2,48 / m 3 Pelkkä lämminvesi...8,90 / m 3 Vakuusmaksu...1h+kk-k...202,00 Vakuusmaksu...2h+kk-k...270,00 Vakuusmaksu...3h+k...337,00 Vakuusmaksu...4h+k...404,00 Vakuusmaksu...5h+k...455,00 Ovien aukaisut klo 6-18... 8,50 Ovien aukaisut klo 18-6... 16,00 Mikäli aukaisut laskutetaan erikseen...50-85,00 Exec-avainpantti... 9,00 /kpl Lisäavain...Exec...16,15 /kpl Lisäavain...Exec ID...25,75 /kpl Lisäavain...tuplaura...10,95 /kpl Lisäavain...classic... 4,40 /kpl Toimituskulu avaimille... 2,50 /toimitus Toimituskulu avaimille pikana...13,45 /toimitus TOIMISTO Ristiinantie 1 50100 Mikkeli Puhelin vaihde (015) 321 350 Telekopio (015) 321 3528 MVT Oy:n kotisivut: www.mikkevuokra.fi SUORAT NUMEROT TOIMITUSJOHTAJA: Veli-Pekka Sinkko (015) 321 3522 email: veli-pekka.sinkko@mikkevuokra.fi ISÄNNÖITSIJÄT: Esa Nordman (015) 321 3525 email: esa.nordman@mikkevuokra.fi Juha Lahti (015) 321 3526 email: juha.lahti@mikkevuokra.fi Tapani Heiskanen (015) 321 3534 email: tapani.heiskanen@mikkevuokra.fi Timo Romo (015)321 3535 email: timo.romo@mikkevuokra.fi Tapio Lankinen (015) 321 3538 email: tapio.lankinen@mikkevuokra.fi TYÖNJOHTO: Juhani Valjakka (015) 321 3537 email: juhani.valjakka@mikkevuokra.fi VUOKRA-ASIAT: Päivi Himanen (015) 321 3531 email: paivi.himanen@mikkevuokra.fi Eeva Valanta (015) 321 3532 email: eeva.valanta@mikkevuokra.fi ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki (015) 321 3529 email: marja-leena.savikurki@mikkevuokra.fi Hannele Vesalainen (015) 321 3530 email: hannele.vesalainen@mikkevuokra.fi Pirjo Pulkkinen (015) 321 3533 email: pirjo.pulkkinen@mikkevuokra.fi LASKUJEN MAKSATUS JA KIRJANPITO: Maire Stöckell (015) 321 3523 email: maire.stockell@mikkevuokra.fi Tuula Nakari (015) 321 3524 email: tuula.nakari@mikkevuokra.fi Tetra Venäläinen (015) 321 3536 email: tetra.venalainen@mikkevuokra.fi VIIKONLOPPU- JA ARKIPАIVYSTYKSET Päivystäjien tiedot puhelinnumeroineen löydätte talonne ilmoitustaululta. ASUKASLEHTI Painosmäärä: 3.700 kpl Julkaisija: Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja: Veli-Pekka Sinkko Toimitustyö: Veli-Pekka Sinkko, Hannele Vesalainen, Esa Nordman, Juha Lahti, Päivi Himanen, Sirpa Piskonen, Eeva Valanta Taitto- ja painotyö: Lehtisepät Oy, Pieksämäki MIKKELIN VUOKRATALOT OY