Liiketoiminta kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnonsuojelualueilla. Va kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Metsähallitus, luontopalvelut



Samankaltaiset tiedostot
Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Kansallispuistojen merkitys matkailutoiminnassa. Pekka Sulkava Kuvat c Pekka Sulkava

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Kansallispuistojen luokitus

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Asiakirjayhdistelmä 2016

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Väite Argument "Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota virkistysalueita ja -palveluita." "Recreation sites and service

Kestävä matkailu suojelualueilla

Haltian koulutus EV

Seitsemisen ja Helvetinjärven ajankohtaiset kuulumiset Seitsemisen ja Helvetinjärven kehittämispalaveri

Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Sinisen biotalouden aineettomasta arvonluonnista kasvua Satakuntaan: kestävän merellisen matkailun koulutuskokeilu

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli?

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

ASIA: Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisoimiseksi

ProAgria. Opportunities For Success

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

METSO-ohjelma :

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Luontokeskukset - luontoon. maat ja vedet. Timo Kukko Nuuksiokeskus Oy / Metsähallituksen

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

KÄVIJÄTUTKIMUS. Oulujärven retkeilyalueen. Metsähallitus Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut. Sari Pulkka 2018

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Transkriptio:

Liiketoiminta kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnonsuojelualueilla Va kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Metsähallitus, luontopalvelut

Jäsentely Suojelualueverkosto ja sen perustamistarkoitus Suojelualueen hoitoon ja palveluihin liittyvä toiminta Yritystoiminnan pelisäännöt ja käytännön esimerkkejä Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kansainvälisiä esimerkkejä Näkökulmana taloudellinen toimeliaisuus luonnonsuojelualueilla

Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa arvokkainta suomalaista luontoa Samalla se tuottaa hyvinvointia ja terveyttä suomalaisille. 37 kansallispuistoa 19 luonnonpuistoa 7 valtion retkeilyaluetta 12 Lapin erämaa-aluetta Noin 500 muuta luonnonsuojelualuetta Suomen yleisiä vesialueita Yhteensä yli 7 milj. ha, 18 % Suomen pinta-alasta Kaikkiaan 5,4 miljoonaa käyntikertaa vuosittain 3

Suomen kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet ovat tärkeä lenkki luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Monimuotoisuuden säilyminen toimii reunaehtona luonnon käytölle sekä maankäytön eri ratkaisuille myös liiketoiminnan harjoittamiselle. Vetovoimatekijät liittyvät usein monimuotoisuuteen. 4

Kansallispuisto on kansainvälisesti tunnettu kestävän matkailun brändi Yellowstone, Serengeti, Lemmenjoki, Oulanka, 5

Valtaosa rakenteiden huollosta tapahtuu ostopalveluina 3,000 huollettua tulija taukopaikkaa 2,300 käymälää ja kierrätyspistettä 6

Maatalousyrittäjät maatalouden ympäristötuen avulla ovat merkittävässä roolissa perinnemaisemien hoidossa 7

Luontokeskusten kahvilat ja ravintolat 30 luontokeskusta 8

Retkeilykeskukset ja leirintäalueet retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa 9

Millainen luonnonkäyttö sopii kansallispuistoon? Määritellään tarkasti hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja järjestyssäännössä retkeily ja luonnon virkistyskäyttö joka ei oleellisesti muuta luonnontilaa tai edellytä teitä, leveitä uria tai muita luontoa pysyvästi muuttavia palvelurakenteita matkailupalvelut opastetut retket patikoiden, hiihtäen, veneellä, porolla tai koiravaljakolla pyöräilyyn, ratsastamiseen ja porolla tai koiravaljakolla ajamiseen suhtaudutaan harkiten paikallinen perinteinen luonnon käyttö, porotalous ja luontaiselinkeinot perustamissäädösten mukaan Puisto jaetaan maankäyttövyöhykkeisiin. Ulkopuolelle ohjataan käyttömuodot, jotka aiheuttavat uhkaa luonnonarvoille tai häiriötä alueen eläimistölle tai toisille käyttäjille 10

Maksuttomat palvelut kaikille jokamiehenoikeuksiin perustuen Palvelut on päätetty kustantaa verovaroin, joten ne ovat käyttäjälle maksuttomia. Maksuttomia palveluita ovat esim. retkeilyyn liittyvä lyhytkestoinen neuvonta merkityt rakennetut reitit opasteineen luontopolut luontotornit 11

Maksulliset palvelut liiketoiminnan harjoittajille Maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja ministeriöiden maksuasetuksissa Suoritteen tulee olla maksullinen etenkin silloin, kun myös muu kuin valtion viranomainen tuottaa sitä tai siihen verrattavaa suoritetta maksullisena tai kun suoritteen tuottaminen liittyy vastaanottajan taloudelliseen toimintaan. (Maksuperustelain 4 :n 2 momentti) Huollettujen taukopaikkojen käyttö on toimijalle maksullista silloin, kun sen käyttö on osa toimijan asiakkailleen tarjoamaa maksullista tuotetta. Huollettujen kohteiden käyttö edellyttää toimijan ja Metsähallituksen välistä kirjallista käyttöoikeus- tai yhteistyösopimusta (tai lupaa). 12

Matkailupalveluissa tavoitteena yrittäjäsopimus Tavoitteena on saada kaikki LP:n palvelurakenteisiin tukeutuvat yrittäjät yhtenäisen sopimuskäytännön piiriin. kirjalliset sopimukset ei suullisia sopimuksia yrittäjä tarvitsee vähintään luvan Sopimukset voivat olla luonteeltaan: Yhteistyösopimuksia Yhteistyösopimuksia, joissa on mukana käyttöoikeuden luovutus Sopimuksia kaikkiaan 399 kpl/2013 13

Sopimusmaksut ja erilliset korvaukset (2013) Yhteistyösopimus ilman käyttöoikeuden luovutusta on maksuton Yhteistyösopimus, joka sisältää käyttöoikeuden luovutuksen, on maksullinen Sopimusmaksu määräajalta ja erilliset korvaukset määräytyvät seuraavasti: Sopimuksen perusmaksu koko sopimuskaudelta on 60 euroa (+ ALV). Metsähallituksen huoltaman taukopaikan käyttö (esim. tulipaikka tai laavu) on maksullista yhteistyöyritykselle. Käyttökorvaus on 1,22 euroa/henkilö/käyttökerta (+ ALV) 14

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki! Metsähallitus tavoittelee sitä, että suojelualueilla tapahtuva yritystoiminta perustuu kestävän luontomatkailun periaatteisiin Yritykset, jotka sitoutuvat näihin periaatteisiin saavat mm. yrityksen tiedot ja linkityksen www.luontoon.fi -sivuille käyttöoikeuden alueen tunnukseen erilaisia raportteja luonnosta ja kävijäseurannasta jne. lisäksi yhteistyöyritysten kanssa järjestetään säännöllisesti tapaamisia, jolloin vaihdetaan kuulumisia ajankohtaisista asioista

16

17

18

Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä. Se vähentäisi riskiä sairastua syöpään, sydäntautiin tai diabetekseen, parantaisi oppimista, auttaisi nuoria löytämään luonnon virtuaalisen maailman sijaan. Lääke tuottaisi puhdasta vettä ja raikasta ilmaa sielläkin, missä kaupungit puristavat luonnon yhä ahtaamalle. Se voittaisi Nobelin palkinnon!

Suojelualueiden matkailu tuo rahaa paikallistalouteen Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden hoitoon ja rakenteisiin sijoitetut rahat palautuvat monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. 20

Miksi paikallistaloudellisia vaikutuksia mitataan? Suojelualueiden palvelujen ylläpitoon sijoitettujen eurojen kannattavuus ja vaikuttavuus paikallisena yritystoimintana työpaikkoina Yrityspalvelujen kehittäminen Mihin matkailijat käyttävät rahaa ja miten raha jää kiertämään paikallistalouteen Vertaamalla samantyyppisiä alueita voidaan selvittää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä etsiä menestystekijöitä 21

Miten paikallistaloudellisia vaikutuksia mitataan? Kerrotaan keskenään Käyntimäärä Kävijätutkimuksin selvitetty keskimääräinen rahankäyttö alueella Paikallistaloutta kuvaavat panos-tuotostauluista johdetut kertoimet (vaihtelevat puistoluokittain, puistoluokkia on 4) Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos kehittivät yhteistyössä suomalaisen sovelluksen amerikkalaisesta Money Generation Modelista (MGM2) www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp149-en.htm www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous Metsähallitus edelläkävijä kävijäseurannassa myös kansainvälisesti käyntimäärien vuotuinen seuranta standardoidut kävijätutkimukset keskeisimmillä suojelualueilla 5 vuoden välein ASTA asiakastietojärjestelmä 22

Paikallistaloudelliset vaikutukset Kokonaisvaikutus 2013 Minimivaikutus milj. person years milj. person years Kansallispuistot 115,5 1 484 56,2 716 Valtion retkeilyalueet 15,4 199 8,7 113 Suuria tulovaikutuksia ei synny, jos kohteen ympäristöön ei ole kehittynyt kävijöille palveluja tarjoavaa yritystoimintaa. www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous 23

Vaikutuksissa suuria eroja suojelualueiden välillä (2013) Suurimmat vaikutukset pohjoisen suurissa, matkailukeskusten yhteydessä sijaitsevissa puistoissa Pallas-Ylläs 34,3 milj., 450 htv Urho Kekkosen kp 21,6 milj., 284 htv Oulanka 15,5 milj., 200 htv Etelä-Suomessa suojelualuekohtaiset vaikutukset merkittävästi pienempiä, mutta alueita enemmän Saaristopuistot Kolin matkailukeskuspuiston jälkeen merkittävimpiä: Koli kp n. 5,8 milj., 77 htv Saaristomeri 4,0 milj., 48 htv Linnansaari 2,7 milj., 33 htv Tammisaari 3,2 milj., 39 htv 24

Ekosysteemipalvelut 25

26

Northumberland National Park will be a truly welcoming and distinctive place, easily accessible to all. Its inspiring and changing landscapes, characterised by open spaces, tranquillity, diverse habitats, geology and rich cultural heritage, will be widely recognised and valued. The living, working landscape will contribute positively to the well-being of the thriving and vibrant communities in and around the Park. 27

A regional natural park (French: parc naturel régional or PNR) is a public establishment in France between local authorities and the French national government covering an inhabited rural area of outstanding beauty, in order to protect the scenery and heritage as well as setting up sustainable economic development in the area. [1] A PNR sets goals and guidelines for managed human habitation, sustainable economic development, and protection of the natural environment based on each park's unique landscape and heritage. The parks also foster ecological research programs and public education in the natural sciences. [2] As of 2011 there are 45 PNRs. These account for 13% of all French territory, over 7,000,000 hectares (17,000,000 acres). The parks encompass over 3,500 communes with more than three million inhabitants. [2] The PNR system was created by a decree of March 1, 1967. The territory covered by each PNR is decided by the French Prime Minister and is reexamined every 10 years. 28

Kansallispuistot ja muut suojelualueet Suojelevat luonnon monimuotoisuutta Suojelevat kulttuuriperintöä Suomen luontomatkailun vetovoimatekijä Edistävät taloudellista kasvua ja hyvinvointia Ovat ensiarvoisen tärkeitä ihmisten ja ympäristön terveydelle 29

Kiitos! Arto Ahokumpu arto.ahokumpu@metsa.fi 30