SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 19.5.2014 KOKOUSKUTSU 1(8) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 3/2014 Aika Tiistai 6.5.2014 klo 9.30 16.00 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51 Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Estynyt Niko Jauhiainen Elenia Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista lisäämällä kohtaan 8. Muut asiat uudeksi kohdaksi SVT:n ohjelma syksy 2014. 3. Edellisen kokouksen muistio Käytiin edellisen kokouksen muistio läpi. Heinimäki nosti esille, että edellisessä kokouksessa käsitelty pientuotantokohteiden sanomaliikenteen aloittamisen edellyttää menettelyohjemuutoksista, jotka tulisi hyväksyä toimikunnissa. Kuormitusmallintunnuksen uusiokäytön takia muutokset vaatinevat melko ison työn, joten toimikunnilta olisi hyvä kysyä jo etukäteen periaatteellista hyväksyntää asialle. Kehitysryhmässä ehdotettiin tämän asian samanaikaista käyttöönottoa kuormitusmallimenettelyyn tehtävän muutoksen kanssa, jolloin vältyttäisiin usealta erilliseltä järjestelmien päivittämiseltä. Sovittiin, että otetaan pientuotantokohteiden sanomaliikenteen aloittaminen toimikuntien seuraavissa kokouksissa alustavasti hyväksyttäväksi, mutta ohjemuutosten valmistelua jatketaan jo tällä välin. Edellisessä kokouksessa sovittiin myös asiakkaan nimen ja sopimustunnuksen lisäämisestä Z08[14]-sanomaan. Toimikuntia pyydetään vahvistamaan kehitysryhmän ehdotus toteuttaa sanomamuutos pakollisena. Sihteeri tiedustelee tekniseltä ryhmältä toteutusaikataulua ja hintaa. Keskusteltiin myös lyhyesti onko pientuotannon netottamista koskeva keskustelu edennyt. Lehto kertoi, että keskustelu on jatkunut, mutta asia ei ole vielä selkiytynyt. Mittauslaitedirektiivin vaatimus mittarin näytöltä saatavista tiedoista on aiheuttanut erilaisia tulkintoja eri osapuolilla, ja mittauslaitedirektiivin tulkinnasta riippuen mittareilta ei nykyisinkään näe kaikkia mahdollisia laskutuksen perusteena olevia tietoja. Direktiivin vaatimusten tulkinta mittarin näytön osalta jatkuu ja kehitysryhmä pidetään ajan tasalla. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
4. Tilannekatsaukset 4.1 PMVM Sihteeri kertoi 24.4. Oslossa pidetystä BRS-raportin kuulemistilaisuudesta. Paikalla oli valitettavan vähän osallistujia ja etenkin raportin hyväksymisestä päättävien regulaattoreiden edustajien puuttuminen Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta oli pettymys. Rakentavaa keskustelua raportista ei syntynyt, sillä projektissa mukana olleiden lisäksi paikalla olleet olivat lähinnä tulleet kuuntelemaan esityksen raportista, eikä heillä sisältöön ollut siten juurikaan kommentoitavaa. Alla eräitä kohokohtia keskustelusta. 4.2 NBS 2(8) Norjassa on hub-projektin aikana mietitty MADES-standardin käyttöönottoa tiedonsiirtoon, mutta MADES:n suorituskyvystä suuremmilla sanomavolyymeilla on syntynyt epäilyjä. Toistaiseksi MADES ei ole vielä laajamittaisessa käytössä, joten käytännön kokemuksia suorituskyvystä ei ole. Arffman kertoi, että tämä asia on noussut myös NBS-tiedonvaihdon yhteydessä esiin ja asia on Fingridillä selvittelyssä. Ruotsin toimialan edustaja toi esille, ettei markkinatoimijan näkökulmasta haluta tehdä mitään järjestelmämuutoksia ennen kuin on selvää, että pohjoismaiset vähittäismarkkinat toteutuvat. Projektikoordinaattori Peder totesi, että harmonisoidut markkinat syntyvät askel askeleelta ja on hyväksyttävä, että eri maat voivat harmonisoida eri asioita eri aikataululla. Pederin kommentista oli tulkittavista, että NordREG:n näkemyksestä on ok, että kukin maa ikään kuin poimii itselleen parhaiten sopivia paloja, joita harmonisoi ensin. Peder jatkoi, että regulaatiota täytyy kehittää ja NordREG pyrkii koordinoimaan sen harmonisointia. Yhteisten markkinoiden kehitys on jatkuva prosessi, eikä se toteudu kertarysäyksellä. Norjasta paikalla olleilta regulaattoreilta kysyttiin, miten BRS-raportin prosessikuvaukset on otettu huomioon Norjassa käynnissä olevassa hub-projektissa. Kuulemma BRS kuten myös myyjänvaihto- ja muuttoraportit on otettu huomioon suosituksina, mutta eivät ole suoraan vaikuttaneet lainsäädännön valmisteluun. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan hub ei ole esteenä BRS:ssä määriteltyjen prosessien käyttöönotolle, vaan suunnittelussa on pyritty pitämään harmonisoidut prosessit mahdollisena. Lopuksi kysyttiin miten projekti jatkuu 29.4. jälkeen, jolloin raporttiin tuli viimeistään lähettää kirjalliset kommentit. Projektiryhmälle ei ainakaan ole sovittu uusia kokouksia eikä kommenttien käsittelystäkään ole tarkemmin sovittu. NordREG:n edustaja Peder Söderlund totesi, ettei asiaa ole vielä NordREG:ssa päätetty. Hän ehdotti, että saadut kommentit voitaisiin mahdollisesti julkaista raportin liitteenä. Totesimme, että raportin tekemiseksi on nähty varsin suuri vaiva, eikä ole järkevää jättää sitä tässä vaiheessa viimeistelemättä, vaan projektiryhmälle tulisi määrätä yksi lisäkokous, jossa alalta saadut kommentit käsitellään ja raportti viimeistellään. Peder lupasi, että ehdotus käsitellään NordREG:ssä ja asiaan palataan myöhemmin. Kävi ilmi, että mitään sopivaa kokousta NordREG:llä ei kuitenkaan ole ennen kesää sovittuna, jossa asia voitaisiin käsitellä. Lehto kertoi pohjoismaisen taseselvitysmallin kehityksestä. Fingrid järjesti 29.4. samanaikaisesti Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden kanssa NBSinfopäivän. Tilaisuudessa todettiin, että toimijoille luvattu 18 kuukauden valmistautumisaika on nyt alkanut ja NBS-malli tullaan ottamaan käyttöön Suomessa marraskuussa 2015. Käyttöönotto tehdään portaittain siten, että Ruotsissa ja Norjassa se tapahtuu vasta helmikuussa 2016. Mallin käyttöönoton edellyttämät asetusmuutokset eivät vielä ole valmiina, mutta
3(8) Fingrid vakuutteli tilaisuudessa, että asetus tulee olemaan NBS-handbookin mallin mukainen Tilaisuudessa keskusteltiin tulevasta taseikkunan pituudesta. Toimiala toivoo, että taseikkuna olisi kokonaisia vuorokausia, eikä katkeisi kesken vuorokauden, kuten mallissa nyt esitetään. Kompromissiratkaisuna toimialalta ehdotettiin, että taseikkuna sulkeutuisi 12 vrk päästä toimituksesta klo 24. Tämän jälkeen tulevia muutoksia sopimuksiin tai tuntitietoihin ei oteta enää mukaan toimituspäivän taseeseen. Muutokset tämän jälkeen korjataan toimijoiden välillä tasevirheiden korjausmallilla. Tarvittaessa korjauksia taseaineistoon olisi kuitenkin mahdollista lähettää vielä seuraavana (13.) päivänä klo 12 saakka. Näin voitaisiin toimia esimerkiksi tilanteessa, jossa taselaskennat ovat jostakin syystä keskeytyneet tai summatiedot eivät ole välittyneet keskiyön ajossa. Tämä korjausaineisto voi kuitenkin sisältää vain 12. päivä klo 24:00 ollutta tuntitieto/sopimus tilannetta. Kolmastoista päivä 00:00 12:00 tapahtuneita muutoksia sopimuksiin tai tuntitietietoihin ei kuitenkaan voi enää päivittää 1. toimituspäivän tietoihin.. NBS:ssä mukana olevista maista ainoastaan Suomessa merkittävässä käytössä olevaa osuusvoimakäsittelyä ei nykyisessä NBS-mallissa ole huomioitu toimijoiden haluamalla tavalla. Asiaa yritetään eräiden toimijoiden toimesta kuitenkin vielä muuttaa regulaattorien kautta, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen käyttöönotettavaan malliin. Toimijoita suositellaan käynnistämään mahdollisimman pian keskustelut järjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavien muutosten tilaamisesta, vaikka aivan 100 prosenttisesti dokumentaatio ei olekaan vielä valmis, mm. asetuksen puuttuessa. 18 kuukautta on varsin haasteellinen aikataulu, joten se kannattaa käyttää tehokkaasti hyväkseen. Uuteen malliin siirryttäessä toimijoiden järjestelmien tulisi olla valmiina. Sanomaformaatti NBS:ssä tulee olemaan XML. Tiedonvaihtotapaa ei ole toistaiseksi päätetty, mutta MADES näyttää todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Kantaverkkoyhtiöt tulevat tekemään päätöksen asian suhteen lähiaikoina. NBS ei edellytä osapuolitunnusten standardoimista, mutta pitkällä tähtäimellä osapuoli- ja käyttöpaikkatunnusten standardoiminen lienee tavoitteena. Rajapistemittauksien ilmoittamiseen sekä niiden validoimiseen ja korjaamiseen on tulossa uusia käytäntöjä, joita on tarkemmin esitelty NBShandbookin sivulla 35. Keskeistä on, että jatkossa rajapistemittaukset ilmoitetaan aggregoituina, mikäli kahden verkon välillä on useampia mittauksia. NBS:stä tullaan syksyllä järjestetään paikallisia koulutuksia. Tätä ennen on toivottavaa, että toimijat tutustuvat huolellisesti handbookiin ja muihin raportteihin, jotka löytyvät NBS:n sivuilta osoitteesta: http://www.nbs.coop/materials esett Oy etsii muutamaa toimijaa, joiden kanssa se voisi pilotoida uutta mallia ennen lopullista käyttöönottoa. Tämä on oiva tilaisuus tutustua malliin. Halukkuudesta voi ilmoittaa hankkeen projektipäällikkö Minnakaisa Ahoselle. Fingrid on ilmoittanut, että handbookia ei tulla kääntämään suomeksi, jotta vältytään tulkintaeroilta eri maiden käännöksissä. Kehitysryhmästä päätöstä hieman kritisoitiin, sillä tulkintavirheitä tulee varmasti enemmän, kun kaikki sadat toimijat itse tulkitsevat englanninkielisiä raportteja. 5. Fingridin tiedonvaihtoasiat 5.1 Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtotoimikunta Arffman kertoi Fingridin perustamasta sähkömarkkinoiden tiedonvaihtotoimikunnasta. Ryhmä käsittelee tiedonvaihdon teknisiä asioita. Ensimmäisessä kokouksessa asialistalla on mm. datahub-selvityksessä esiin
4(8) nousseita nykyisessä tiedonvaihdossa olevia teknisiä haasteita ja ongelmia. Ryhmä tulee tekemään tiivistä yhteistyötä ET:n ryhmien kanssa. Ryhmässä on mukana järjestelmätoimittajien, palveluntarjoajien sekä markkinatoimijoiden edustajia. Markkinatoimijoiden edustajat on pyritty valitsemaan siten, että he edustavat samalla niiden järjestelmien käyttäjiä, joiden järjestelmätoimittajaa ei ryhmässä ole. Kokoonpanossa on rotaatiota siten, että vuoden välein osa jäsenistä vaihtuu ja mm. kaikki järjestelmätoimittajat pääsevät vuorollaan mukaan ryhmään. Arffman kertoi lyhyesti, että tiedonvaihdossa esiintyneiden ongelmien kitkemisestä on käyty keskustelua Fingridin ja Energiaviraston välillä. Viraston näkemyksen mukaan laki ei anna Fingridille suoranaista mandaattia nykyistä tehokkaammin puuttua sanomaliikenteen väärinkäytöksiin. Fingridin ja ET:n välillä on myös asiasta keskusteltu ja sovittu nk. yhteistoimintamenettelystä, jossa toimijoita ensisijaisesti kehotetaan antamaan toisilleen suoraan ja reilusti palautetta havaituista ongelmista. Mikäli tämä ei auta, niin teknisissä asioissa Fingrid ja menettelytapa-asioissa ET on yhteydessä ko. toimijaan ja pyrkii opastamalla auttamaan toimijaa pääsemään eroon ongelmasta. [Siht. Huom: Fingrid on nimennyt uuden tiedonvaihtoa käsittelevän ryhmänsä Sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kehitysryhmäksi.] 5.2 Datahub-selvitys ja esiin nousseet kysymykset Käytiin läpi Arffmanin yhteenvetämät datahub-selvityksen yhteydessä saadut vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosesseja koskevat palautteet. Sanomaliikenteen aloittaminen pientuotantokohteista: Tämän asian todettiin olevan jo valmisteilla kehitysryhmässä ja teknisessä ryhmässä. Menettelytapa varmistamaan oikea ulosmuuttaja, kun sisäänmuutto ja ulosmuutto eri ajankohtina: Tästä asiasta on linjattu uusi menettelytapa kehitysryhmän kokouksessa 2/2014. Määräaikaisen sopimuksen päättymispäivän pilkkimisen / lypsämisen estäminen: Asiasta on tehty tutkintapyyntö Energiavirastolle, mutta vastausta ei ole vielä saatu. Toinen linja asian edistämisessä on keskustelut Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa siitä, onko kuluttajalle kohtuuton sopimusehto velvoittaa kuluttaja odottamaan sopimuksen mahdollista alkamista vuoden ajan, kun esimerkiksi markkinatilanteen muuttumisen takia sopimus ei välttämättä olekaan enää toimituksen alkaessa yhtä hyvä kuin aikoinaan sopimusta tehtäessä. Todettiin, että seurataan edelleen asiaa ja pohditaan tarvittaessa mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Turhia MSCONS-sanomien uudelleenlähetyspyyntöjä: Esimerkiksi positiivisen kuittauksen jälkeen kysytään samat tiedot uudestaan tai kysytään tuntiaikasarjoja sopimusta edeltävältä ajalta. Kehitysryhmä totesi, että pyyntöjen lähettämisessä tulisi olla maltillinen ja pyytää vain niitä tietoja, joita oikeasti tarvitsee. Myös MSCONS-sanomien APERAK-kuittauksiin tulee kiinnittää huomiota. Jos kuittaukset eivät vielä ole käytössä, tulisi se tehdä mahdollisimman pikaisesti. Tämä asia otetaan EDI-käyttäjäpäivillä esille korostaen turhien pyyntöjen välttämistä ja tuntimittaustiedon käsittelyn laadun parantamista edelleen. Pyydetään toimijoita raportoimaan kehitysryhmälle tilanteen kehittymisestä sekä kutakin pohtimaan sisäisesti, mitä kehitystyötä omalle järjestelmälleen olisi tehtävissä. Perintään ja katkaisuun liittyvä sanoman ja sähköpostin rinnakkainen käyttö koetaan hankalaksi: Todettiin saadun palautteen perusteella, ettei moni toimija voi kuitenkaan vielä jättää pois sähköpostia, koska sanomat eivät ole vielä kaikilla toimijoilla käytössä lainkaan eikä asetus vaadi sanomien käyttöä näissä tilanteissa pakollisena. Myös sähköpostin sisällössä on ollut viime aikoina ongelmia. On esimerkiksi pyydetty katkaisua tähän päivään mennessä, vaikka alalla on
5(8) yhteisesti sovittu, että katkaisut tulee tehdä aina tiettynä päivänä, josta ei voi joustaa. Asiasta muistutetaan EDI-käyttäjäpäivillä. Kytkentäsanoma jätetään lähettämättä: Tähän toiseen perintään liittyvään ongelmaan kehitysryhmä totesi, että kytkentäilmoitus tulee aina lähettää kun katkaisun syy on poistunut. Sanomien sisällön laadussa on puutteita: Osa yhtiöistä ei ole ottanut käyttöön ET:n suosituksiin perustuvia uusia kenttiä, esimerkiksi puhelinnumeroa Z03[14]-sanomassa. Todettiin että puhelinnumeron käyttöönotosta olisi hyötyä myös myyjälle itselleenkin, sillä verkkoyhtiöt eivät tällöin tiedustelisi ko. numeroa myynnin tiedonvaihtopalvelusta puhelimitse. Asiakkaan puhelinnumero on oleellinen tieto kytkentä- ja katkaisuprosessissa. Kaikilla vapaaehtoisestikin käyttöönotettavilla kentillä on tarkoituksensa helpottamaan toimintaan vähittäismarkkinoilla. Kehotetaan yhtiöitä aina järjestelmäpäivityksiä tehdessään tarkistamaan vapaaehtoisina lisätyt kentät ja harkitsemaan niiden käyttöönottoa, jos ne eivät vielä ole käytössä. Jos näyttää, että jatkossa esiintyy edelleen asian suhteen ongelmia, niin kehitysryhmä pohtii puhelinnumerokentän muuttamista pakolliseksi. Tuntimittaussuositusta ei noudateta esimerkiksi statuskäsittelyn ja puuttuvien tietojen arvioinnin osalta: Kehitysryhmä totesi, että suosituksen mukaisten menettelytapojen käyttöönotto olisi todella korkealla prioriteetilla laitettava viimeistään nyt kuntoon. Ongelmallisia menettelytapoja tuntimittaukseen ja tuntitietojen välitykseen liittyen on paljon erilaisia. Eräs yhtiö on esimerkiksi vastannut säännöllisesti negatiivisella kuittauksella epävarmoille statuksilla lähetettyihin tuntitietoihin. Osa yhtiöistä taas arvioi puuttuvat tiedot vasta 14 vrk:n kohdalla tai jopa vasta kun niitä erikseen pyydetään. Todettiin, että osa tuntimittaussuosituksessa määritellyistä asioista on tulossa NBS:n, kautta pakollisiksi. On tärkeää, että toimijat antavat keskenään välitöntä palautetta virheellisiä menettelytapoja havaitessaan. Otetaan tuntimittaussuosituksen noudattaminen esille EDI-käyttäjäpäivien ryhmätöiden alustuksissa ja korostetaan mittauksen- ja taseselvityksen laadun tärkeyttä markkinoiden toiminnalle. Muistutetaan samalla, että NBS nopeuttaa tulevaisuudessa entisestään taseselvityksen nopeutta, joten toiminnan laadun merkitys korostuu. Asiakkaat eivät tiedä/osaa toimia oikein: Esimerkiksi muutoissa asiakkaat saattavat olla samanaikaisesti yhteydessä useisiin eri osapuoliin. Todettiin asiakkaiden aktiivisen opastamisen olevan tärkeää. Tarvittaessa myös oikea katkaisumenettelyn käyttö tuo ryhtiä toimintaan. Myyjä neuvoo asiakasta ottamaan muuton yhteydessä yhteyttä verkkoyhtiöön: Muuton tulisi aina hoitua pelkästään myyjänkin kautta. Asiakkaan ohjaaminen ottamaan yhteyttä useampaan toimijaan lisää alan toimijoiden työtaakkaa. Asia erikseen on pikakytkentää edellyttävät pikamuutot sekä liittymäasiat, joissa asiakkaan on hyvä olla yhteydessä verkkoyhtiöön. Asiakkaitakin kannattaa aika ajoin muistuttaa, että muutot tulisi tehdä hyvissä ajoin. Saneerauskohteiden käsittelyä koskevan ohjeistuksen laatiminen: Asiaa käsiteltiin kokouksen kohdassa 7.3. Loppulukemia ei lähetetä ajoissa: Todettiin, että verkonhaltijan keskeinen tehtävä on lähettää lukemat, jotta myyjä voi täyttää lain vaatimuksen loppulaskun lähettämisestä 6 viikon sisällä toimituksen päättymisestä. Verkkoyhtiön on tehtävä kaikki voitava lukemien saamiseksi ja lähettämiseksi myyjälle. Sähköposteihin ei vastata riittävän nopeasti: Todettiin, että yleistä aikarajaa sähköpostiin reagoimisesta ei voida asettaa, koska esimerkiksi vaikeiden sopimussotkujen selvittelyt saattavat viedä pitkään. Käyttöpaikkanumerokyselyihin tulee vastata seuraavana arkipäivänä. KP-numeroiden osalta ongelma on, että kysytään tunnuksia, jotka löytyvät käyttöpaikkarekisteristä, mutta niitä ei vain
6(8) ole osattu hakea oikeilla hakusanoilla. Fingrid tulee tekemään käyttöpaikkarekisteriin selkeitä muutoksia sen toiminnan parantamiseksi. Myös toimijoiden itsensä tulee kiinnittää entistä paremmin huomiota tiedon laatuun. Nykyinen myyjä ei ilmoita Z08[N]-sanomassa kuukauden sisällä päättyvän sopimuksen päättymispäivää tai lähettää aiheettoman negatiivisen Z08:n: Todettiin, että Z08[N]-sanoman väärinkäyttö on ehdottoman tuomittavaa ja lainsäädännön vastaista. Kannattaa aina tehdä tutkintapyyntö Energiavirastolle, mikäli havaitsee aiheettomia tai puutteellisia Z08[N]-sanomia. Verkkoyhtiöt eivät saa ilmoituksia uusilta sähkönmyyjiltä verkkoalueellaan: Todettiin, että myyjän tulee aina vähintään 2 viikkoa etukäteen ilmoittaa verkolle aloittavansa toiminnan ko. verkon alueella. Tämä pätee niin kokonaan uusiin myyjiin kuin toimintaansa uusille verkkoalueille laajentaviin myyjiin. Menettelyohjeissa on ristiriitaisuuksia tai tulkinnanvaraa: Palautteesta ei tarkemmin selviä missä kohtaa ohjeistusta ongelma on. Alalta välillä kuulee, että ohjeissa ikään kuin viimeinen 10 % jää puuttumaan. Kehitysryhmän totesi, että tulkintaerot voivat johtua myös toimijoiden sisäistä prosesseista tai järjestelmien ominaisuuksista, joita ei voida alan yleisessä ohjeistuksessa määritellä. Vuosittain koostettavat menettelytapalinjaukset täsmentävät varsinaista ohjeistusta. Toivottiin, että ohjeissa olevista virheistä ilmoitetaan ET:n asiantuntijoille tai kehitysryhmän jäsenille, jotta mahdolliset virheet tai puutteet saadaan käsittelyyn. Otetaan asia myös esiin EDIkäyttäjäpäivillä. Asiakkaan nimenmuutos sanomaliikenteen avulla: Todettiin, että nimenmuutoksia ei kovin paljoa ole, joten sanomaprosessin käyttöönotto olisi hyötyihin nähden varsin kallista eikä sitä siten lähdetä toistaiseksi kehittämään. Verkon mahdollisuus siirtää myynninaloituspäivämäärää prosessin aikana: Ehdotuksella todennäköisesti tarkoitetaan tapauksia, joissa esimerkiksi uudisrakennuksessa tulevat asukkaat tekevät sopimuksia etukäteen, vaikka rakennuttajalla on sopimus tehty koko taloon. Todettiin olevan hankala määritellä yleinen raja kuinka paljon päivämäärässä voitaisiin joustaa. Sovittiin, ettei asiaa ei oteta ohjeistukseen, mutta osapuolet voivat kuitenkin keskenään sopia asiasta. Kun uusi myyjä ilmoittaa sisäänmuuton kuluvalle päivälle, tulee vanhalle sopimukselle ulosmuutto automaattisesti edelliselle päivälle, jolloin ulosmuutto on takautuva: Ongelmaa ei koettu järin suureksi. Toimijat voivat määritellä järjestelmänsä kuittauskäytäntöihin ehdon, että ulosmuutto hyväksytään, jos se ajoittuu edelliseen vuorokaudenvaihteeseen, mutta hylätään, jos se on enemmän takautuva. Asia voidaan käsitellä myös sähköpostilla. Verkkoyhtiöillä erilaisia käytäntöjä kun asiakas tekee jatkosopimuksen (uusi sopimus saman myyjän kanssa). Osalta verkkoyhtiöistä ei tule lainkaan lukemia: Todettiin, että jatkosopimus tulee käsitellä aina myyjänvaihtona. Verkko voi olla lähettämättä Z05-sanomaa, jos kyseessä on sama myyjä. Tilanteesta tulisi kuitenkin aina lähettää sekä loppu- että alkulukemat. Sovittiin, että käydään tämä asia läpi myyjänvaihtoja koskevassa esityksessä EDI-käyttäjäpäivillä. Yleisenä huolena saadusta palautteesta todettiin, että sähköpostin määrä ja turhat kyselyt ovat lisääntyneet. Toimijoiden kannattaa miettiä voisiko omia sisäisiä prosesseja kehittää siten, että kyselyitä voitaisiin vähentää. Edelleen lähetetään sähköposteihin paljon kiitosvastauksia, vaikka ne turhaan kuormittavat toimijoita. Linjattiin, että kiitosviesteistä kohteliaisuussyistä tulee luopua ja sähköpostin lähettäjä voi halutessaan pyytää kuittaamaan lähettämänsä sähköpostin. 6. EDI-käyttäjäpäivien valmistelu
7(8) Sihteeri kertoi, että EDI-käyttäjäpäivien ohjelma on Adaton sivuilla ja ilmoittautumisia oli kokouksen aikaan saatu noin 125. Vielä on odotettavissa reilusti lisää osallistujia. Käytiin läpi myös ryhmätyöosallistumisten tilannetta. Jokaiseen ryhmään oli tullut ilmoittautumisia, mutta joihinkin selkeästi enemmän kuin toisiin. Suurimmat ryhmän lienee tarpeellista jakaa kahteen osaan. Tämä on tarpeellista myös senkin puolesta, osalla järjestelmätoimittajista on kaksi eri järjestelmää, joista kannattaa järjestää omat ryhmänsä. Sihteeri on yhteydessä ryhmänvetäjiin mahdollisen ryhmän jakamisen suhteen. Keskusteltiin kehitysryhmän jäsenten esityksistä päivillä. Todettiin, että katkaisuihin ja perintöihin liittyvässä esityksessä pääpaino kannattaa olla katkaisuihin liittyvissä käytännöissä. Datahub-selvitystä koskeva esitys ja sen kommenttipuheenvuorot on syytä etukäteen tarkistaa ristiin, jotta vältytään päällekkäisiltä asioilta. Sovittiin lisäksi, että päivien puheenjohtaja ottaa avauksessa esiin verkkoyhtiöiden vastuun mittaustietojen ja erityisesti lukemien lähettämisessä. 7. Avoimet kysymykset ja teknisen ryhmän terveiset 7.1 PRODAT-lukemien korjaaminen Jatkettiin edellisen kokouksen keskustelua PRODAT-sanomien lukemien lisääntyneestä korjaamisesta. Todettiin, että koko sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saadaan luotettavaa mittaustietoa, muuten ei voida asiakasta laskuttaa. Toimialajärjestö ei voi antaa laskutusta koskevia suosituksia, vaan kunkin toimijan on itse päätettävä laskutukseensa liittyvät käytännöt. Esimerkiksi laskun korjauksen minimirajaa ei voida määritellä. Todettiin kuitenkin, että minimiraja koskisi käytännössä vain loppulaskua, sillä normaalisti seuraavaan laskuun on aina mahdollista lisätä korjausrivi, jolloin laskutuksen suurempia kustannuksia laskutettavaan määrään nähden ei voida käyttää perusteena. Mittarilta saadut muuttuneet tiedot vaikuttavat koko ketjuun mittarilta asiakkaan energialaskulle saakka, joten välissä oleva verkkoyhtiö ei voi missään tilanteessa jättää tietoa välittämättä myyjälle. Joissakin verkkoyhtiöiden järjestelmissä korjattujen PRODAT-lukemasanomien lähettäminen voi tuottaa ongelmia, mikäli omaa laskutusta ei korjata. Sanoma on kuitenkin saatava lähtemään, jotta myyjä voi aina laskuttaa samat tiedot, mitkä on viety sen taseeseen. Eli lukemalla lähetettyjen tietojen on aina vastattava taseisiin vietyjä tietoja. Todettiin, että eräiltä verkkoyhtiöiltä jää paljon tuntitietoja epävarmoiksi eikä tietoja saada vahvoilla statuksilla, ellei niitä erikseen pyydetä. Kaikkien yhtiöiden tulisi kiireisesti ottaa käyttöön tuntimittaussuosituksen mukaiset menettelytavat. Etenkin puuttuvien tietojen arvioinnin käyttöönotossa on havaittu vielä puutteita. Todettiin myös, että lukemien korjausilmoituksen lähettäminen sekä sanomalla että sähköpostilla aiheuttaa ongelmia. Lukemien korjaaminen aiheuttaa joka tapauksessa useimmissa yhtiöissä manuaalista työtä, joten pelkkä sähköposti olisi selkeämpi. Todettiin, että sanoman lähettäminen on kuitenkin tärkeää, mikäli korjaaminen halutaan tulevaisuudessa automatisoida. Keskusteltiin statuksen käyttöönotosta PRODAT-sanomille. Ehdotettiin myös, että PRODAT Z11-sanomilla voitaisiin ottaa käyttöön kokonaan uusi syykoodi, joka kertoo, että sanomalla on tarkoitus korjata aikaisemmin lähetettyä lukemaa. Tällöin sanoman aikavälin tulisi täsmätä aikaisemmin lähetetyn lukeman kanssa. Päätettiin, että viedään ehdotus uutena asiana Fingridin tiedonvaihtotoimikunnan käsiteltäväksi. 7.2 Kuluttajansuojalain muutosten vaikutukset Heinimäki kertoi kesäkuussa voimaan astuvista muutoksista kuluttajansuojalaissa, mitkä vaikuttavat merkittävästi myös sähkösopimuksiin. Keskeiset muutokset koskevat vahvistusilmoituksen toimitusaikataulua sekä peruutusajan alkamishetkeä ja peruutusta koskevien tietojen antamista. Jatkossa sopimusvahvistus on toimitettava ennen toimituksen alkua. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että pikamuutoissa toimitusta ei voitaisi aloittaa ennen vahvistuksen toimittamista. Todettiin, että asiakas tuskin kuitenkaan voisi
8(8) vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos on itse pyytänyt pikamuuttoa. Sopimusvahvistus voidaan lähettää sähköisesti, jos asiakkaan kanssa siitä on nimenomaisesti sovittu. Tällöin katsotaan, että vahvistus on perillä samaan aikaan kuin se on lähetetty. Kirjallisen vahvistuksen katsotaan olevan perillä 7 päivän kuluttua lähettämisestä, ellei toisin voida osoittaa. 14 vrk peruuttamisaika lasketaan jatkossa sopimuksen tekohetkestä eikä vahvistuksen vastaanottamisesta kuten nykyisin. Sähköyhtiön on annettava ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle tieto siitä, että mikäli kuluttaja käyttää peruuttamisoikeuttaan toimituksen aloittamisen jälkeen, mutta ennen peruuttamisajan päättymistä, niin hänen on maksettava elinkeinonharjoittajalle jo toimitetusta sähköstä kohtuullinen korvaus. Toimituksen aloittaminen ennen peruuttamisajan päättymistä on tullut tehdä kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä ja tämä tulee kirjata myös sopimusvahvistukseen. Peruutuslomakkeen osalta KKV:lta on kysytty, jos yleisestä lomakkeesta saataisiin muokattua paremmin sähköalalle soveltuva lomake. Periaatteessa asetus sanoo, että tulee olla sanasta sanaan kyseinen lomake. ET on valmistellut tiiviin ohjeistuksen kuluttajansuojalain muutoksia koskien, jonka Heinimäen sovittiin lähettävän kehitysryhmälle tiedoksi. 7.3 Saneerauskohteiden käsittely 8. Muut asiat Saneerauskohteiden käsittelystä keskusteltiin jo kahdessa kehitysryhmän syksyn kokouksessa, mutta tuolloin asia päätettiin jättää odottamaan kunnes kaupunkiyhtiöiden ryhmä on käsitellyt vireillä olleen vastaavan asian. Asiaan liittyen ei kaupunkiyhtiöiden ryhmässä kuitenkaan tehty yhtenäistä linjausta johtuen mm. niin poikkeavista käytännöistä yhtiöiden välillä. Saneerauskohteiden käsittelyyn liittyy usein toimijoita, joita ei normaalitilanteissa tarvitse huomioida, mm. saneerauskohteen urakoitsija ja asentajat, jotka saattavat esimerkiksi irrottaa mittarit omalla ajallaan kertomatta asiasta verkkoyhtiölle. Tällöin aikasarjat jäävät lopusta lukematta. Suurin ongelma on ylipäänsä tietää mitä käyttöpaikalla tapahtuu. Vasta paikan päällä käytäessä nähdään, että mittarit onkin irrotettu, jolloin asiat tulevat selville vasta paljon takautuvasti. Mukana olevien poikkeuksellisten tekijöiden sekä erilaisten saneeraustapausten suuren määrän takia todettiin, että asia ei ole pelkästään sanomaliikenteellä ja ohjeistuksella ratkaistavissa. Kehitysryhmä totesi, että pidetään voimassa kokouksessa 4/2013 tehty linjaus: Verkonhaltijan tulisi välittömästi lähettää myyjälle tieto kohteen katkaisusta. Mikäli verkkosopimus on edelleen voimassa, niin tulee myyjälle lähettää mittaustietona nollaa. Kulutusta ei tule arvioida, kun tiedetään, että kulutus on nolla. Aasiaan palataan myöhemmin, jos tarvetta ilmenee. 8.1 SVT:n ohjelma syksy 2014 9. Seuraava kokous Muokattiin tulevan syksyn sähkön vähittäismarkkinatutkinnon ohjelmaa edellisellä kerralla saatujen palautteiden perusteella. Ohjelmaan lisättiin laskutusta käsittelevä esitys sekä aikataulusyistä yhdistettiin viranomaistahoja ja etujärjestöä koskevat esitykset yhdeksi esitykseksi. Sovittiin myös esityksille puhujat. Sihteeri lähettää ohjelman Adatolle markkinoitavaksi, kun on ensin saanut muutetuilta puhujilta vahvistuksen. Seuraava kokous pidetään 4.6. klo 12 17 Kalastajatorpalla EDI-käyttäjäpäivien yhteydessä. Syksyn ensimmäinen kokous pidetään pe 12.9. Katinkullassa Vuokatissa.