Arvio toimintamallista: Vapaa-ajan ranneke kimmokkeena yhdessä virkistymiseen

Samankaltaiset tiedostot
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

Kulttuuria kaikille Kaikukortti Kainuussa. Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille -palvelu Hanna-Riikka Karjalainen, Paltamon kunta 7.2.

Osallisuutta lisäävät kokonaisuudet, toimintamallit ja palaset

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Koppia asiakkaasta. Kehittäjät: Mallin kuvaus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Parempaa työ- ja toimintakykyä

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hankkeen loppuseminaari Turku

Arvio toimintamallista: Ryhmätoiminta toimintavalmiuksien vahvistajana

Arvio toimintamallista: Seinätön luontopaja

Arvio toimintamallista: Luova toiminta keinona harjoitella epäonnistumista Mokaamalla oppiminen

Arvio toimintamallista: Yhteinen ruokailu lähentää ja laskee kynnyksiä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

Arvio toimintamallista: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Osallisuus, osa-alueet ja palastyö

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Opinnollistaminen ja käytännönläheinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä

Osallisuuden palaset -työ ja palaset osana laajempia osallisuuden edistämisen kokonaisuuksia

Elämyksiä kulttuurista! Kaikukortilla maksutta sisään

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

TUTTU-6Aika Turun osahanke

Turun Party-hanke Työllisyystoimikunta

Elämyksiä kulttuurista! Kaikukortilla maksutta sisään vuonna 2019

Arvio toimintamallista: Pelitarina sosiaalityön välineenä

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

- Kaikukortilla maksuttomia kulttuurielämyksiä Kempeleessä

KAIKUKORTILLA KULTTUURIA JA HYVINVOINTIA KAINUUSSA

Kulttuuria kaikille -palvelu, Espoon ja Kainuun Kaikukortti-tilastojen koostetta vuosilta

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Kulttuuria ihan kaikille? Aura Linnapuomi Kulttuuria kaikille -palvelu

OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Valtakunnallinen Kaikukortti -toimintamalli, päivitetty

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Mitä TYPissä tapahtuu?

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Arvio toimintamallista: Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Työttömän asiakkaan osallisuus palveluissa ja yhteiskunnassa

LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Kymenlaakson konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

oikeus osallistua kulttuurielämään

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

LIIKUNTATOIMEN ROOLI ELINTAPAOHJAUKSESSA VESOTE Tiina Pekkala, sivistys- ja kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut

Osallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

Kumina työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä Kehittämispäällikkö Tarja

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Kaikukortti Lappeenranta kevät 2019

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Turun Ohjaamo

Tarinoita ja sitaatteja Kaikukortista

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Etelä-Karjalan konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi

TOIMARI-hanke MYR

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli

SOTE- ja maakuntauudistus

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä - hanke

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

SATAOSAA työhönvalmennus

Transkriptio:

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra (THL) 26.02.2018 Arvio toimintamallista: Vapaa-ajan ranneke kimmokkeena yhdessä virkistymiseen Mielekäs ja itse valittu vapaa-ajan toiminta virkistää ja laajentaa elinpiiriä. Liikkeelle houkutteleva Kimmoke-ranneke mahdollistaa osallistumisen useammalle. Kehittäjä: PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä -hanke, valtakunnallisen hankkeen osahanke Turussa 2015 2018. Turun kaupunki, koko hankkeessa mukana myös Rauman, Salon ja Someron kaupungit, Euran ja Eurajoen kunnat, Rauman TaitoKunto Oy, Työterveyslaitos ja Vates-säätiö (ESR 1.4.2015 31.3.2018) Kehittäjän yhteyshenkilöt: Miia Savinainen, Turun kaupunki, miia.savinainen@turku.fi Samankaltaista toimintaa on kehitetty myös: Kaikukortti Kainuussa ja Espoossa, Kainuun sote, Espoon kaupunki, Kulttuuria kaikille -palvelu Aktiivipassi Tampereella, Tampereen kaupunki Malli on arvioitu 1 osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Mallin kuvaus Toiminnalle nähtiin tarvetta suunnitteluvaiheessa: Hyvälle olemassa olevalle palvelulle, Kimmoke-rannekkeelle, oli tarvetta löytää kohderyhmänsä. PARTY-hankkeen kimmokeryhmä on suunnattu yli 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille. Toiminta kiinnittyy palvelujärjestelmään ja ryhmien vetäjien kautta kolmannen sektorin palveluihin sekä niihin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, joita rannekkeen avulla käytetään. 1 Malli on arvioitu osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmista Sokran toimesta hankkeen dokumentaatiota hyödyntäen.

Kimmoke-ranneke on pienituloisimmille suunnattu edullinen harrasteranneke, joka on ollut Turun kaupungilla käytössä vuodesta 2013. Kimmoke-rannekkeen voivat ostaa kaikki turkulaiset, jotka saavat jotakin seuraavista Kelan etuuksista: työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai toimeentulotukea, tietyin tulorajoin kuntoutusrahaa, sairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa tai tietyin ikärajoin työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, takuueläkettä tai eläketukea. Rannekkeella pääsee kulttuuri-, liikunta-, ja vapaa-ajan toimintaan edullisesti kuuden kuukauden perusmaksulla, kuten käyttämään kaupungin museoita, uimahalleja ja kuntosaleja rajattomasti. Kimmoke-rannekkeeseen kuuluu myös erilaisia tapahtumia, retkiä, teatteria ja kädentaitopajoja. Osaan tapahtumista voi tuoda koko perheen mukaan. Kimmoke-ranneke on ollut tarjolla PARTY-hankkeen ryhmätoimintaan osallistuville ilmaiseksi tukemaan vapaa-ajan toimintaa. Kimmoke-ryhmissä ranneketta on käytetty ohjatummin. Ryhmät on suunniteltu yhdessä vapaa-ajan toimen kanssa. Hankkeen kohderyhmälle kynnys tekemiseen ja lähtemiseen on toisinaan korkea. Tähän on useita syitä, kuten matala toimintakyky, häpeä, tietämättömyys mahdollisuuksista, taloudelliset haasteet ja haasteet aloitekyvyssä. Harrastustoiminta nähdään yhtenä osana pitkäaikaistyöttömän toimintakyvyn tukemista. Ohjatuissa Kimmoke-ryhmätapaamisissa tutustutaan Kimmokkeen palveluihin sekä vaihtoehtoihin ja kokeillaan yhdessä erilaista vapaa-ajan harrastustoimintaa. Kimmokeryhmät ovat tehneet esimerkiksi opastettuja museokäyntejä, ohjattua kuntosaliharjoittelua ja päivän kestäviä luontopolkuja. Kimmoke mahdollistaa osallistumisen mielekkääseen itselle sopivaan tekemiseen ryhmässä. Toiminnassa yhdistyvät ryhmäytyminen, sosiaalisuus ja kannustus. Ryhmään voi osallistua eri tavoin, aktiivisesti tai seuraillen. Ryhmien ja rannekkeen avulla pääsee paikkoihin, joihin ei ehkä menisi tai pääsisi yksin, ja se tuo laajemman joukon ihmisiä esimerkiksi teatterin yleisöön. Hankkeen työntekijät ovat tapahtumissa mukana ja tukevat tarvittaessa osallistujaa tapahtuman ajan. Työntekijät ja asiakkaat voivat kohdata vapaalla epämuodollisemmin ja keskustella vapaammin. Kimmoke-ranneke on toiminut kimmokkeena ryhmiin ja PARTY-hankkeen toimintaan osallistumiseen. Se on houkutellut kokeilemaan asioita, virkistymään ja kiinnostumaan ympäristöstä. Vapaa-ajan toiminta on myös tukenut motivoitumista oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen esimerkiksi liikunnan kautta. Osallistujat ovat kehittäneet toimintaa asiakasraadin kautta. Ranneketta hyödynnetään PARTY-hankkeessa työ- ja toimintakyvyn selvittämiseen. Rannekkeen oheen on luotu Kimmoke-päiväkirja, johon kirjataan kokemuksia vapaa-ajan toimintaan osallistumisesta ja jota hyödynnetään yhteisissä toimintakykyyn liittyvissä

keskusteluissa. Keskusteluissa ryhmässä ja/tai ammattilaisten kanssa voidaan käydä läpi havaintoja omasta kehittymisestä (esimerkiksi miten rohkaistuu olemaan seurassa). Päiväkirja sekä ryhmät voivat tukea motivoitumista. Rannekkeen käyttöä seurataan työ- ja toimintakyvyn ja sen kehittymisen arviointiin liittyen. Ranneke on ollut hyödyksi terveydentilan ohjauksessa ja omaehtoisen toiminnan alkamisessa. Lisäksi se tukee ja nopeuttaa arviointiprosessia asiakastyöntekijän havainnoidessa toimintaa Kimmoke-ryhmissä. Mallin arviointi Osallisuuden toteutuminen mallissa Kimmoke-ryhmissä tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla ja osallistua erilaiseen vapaa-ajan harrastustoimintaan, ja voi valita itseä kiinnostavia tapahtumia. Kiinnostuksen kohteita toteuttaessa ja uusien löytyessä toimijuus vahvistuu. Toiminnassa tutustuu muihin ihmisiin ja elinpiiri laajenee kaupungissa, kun työttömyydessä elinpiiri saattaisi helposti kaveta. Toiminta laajentaa myös esimerkiksi kulttuuritapahtumien yleisöä mahdollistaessaan osallistumisen moninaisemmalle joukolle ihmisiä. Toiminnan myötä voi irrottautua passiivisuudesta ja toiminta pitää liikkeellä. Kimmoke-ranneke motivoi toimintakyvyn arviointiin ja kehittämään sitä, kun toimintakykyyn nähdään liittyvän myös vapaa-ajan toimintaa ja siihen voidaan liittää itselle mieluisia asioita. Vapaamuotoinen toiminta houkuttelee mukaan ja tapahtumien epämuodollisuus laskee kynnystä osallistua. Toimintaan voi osallistua omaan tahtiin aktiivisesti tai vain seuraillen. Ryhmät helpottavat esimerkiksi vaikeuksia osallistua sosiaalisiin tilanteisiin tai suuriin tapahtumiin, kun niihin mennään yhdessä tutulla porukalla, eikä vieraita ihmisiä ja ympäristöjä tarvitse jännittää niin paljon. Työntekijä myös tukee osallistujaa ja rohkaisee ottamaan julkista tilaa haltuun. Toiminnan kautta voi myös saada välillisesti apua. Yhdessä vietettävän ajan ja epävirallisella maaperällä käytävän keskustelun myötä voi olla helpompi puhua tärkeistäkin asioista. Osallistujat kehittävät toimintaa asiakasraadin kautta. Toiminta on vapaaehtoista ja osallistujalähtöistä. Se laajentaa elinpiiriä ja vahvistaa kiinnittymistä paikalliseen yhteisöön mahdollistaessaan vapaa-ajan toimintaan osallistumisen useammalle. Toiminnan on todennettu lisäävän osallisuutta. Todentaminen on tehty haastatteluin ja asiakasraadin antaman palautteen perusteella.

Toiminnan hyöty on siinä, että vertaisuudella ja taloudellisella tuella voidaan tukea virkistymistä ja voimaantumista, ja edelleen toimintakyvyn vahvistamista ja osallisuutta omassa elämässä. Toimintamalli lupaavana käytäntönä Hankkeen alkutapaamisissa on huomattu, että osalla työttömistä vapaa-ajan toimintaa on vähän tai heillä ei ole mitään virkistävää toimintaa. Toiminnalle on ollut kysyntää: rannekkeen käyttö on lisääntynyt runsaasti ja se on tavoittanut henkilöitä, jotka eivät ole juurikaan käyttäneet ko. palveluita aiemmin. Tarvetta olisi enemmänkin. Kokemus rannekkeen merkityksestä on myös vahvistunut kokeilun aikana ja se on nykyään osa kokonaisvaltaista arviointityötä. Myös ulkopuoliset ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta, esimerkiksi valtakunnallisilla TYP-päivillä usean kunnan edustajat kyselivät toiminnasta. Vastaavankaltaista toimintaa, jossa tarjotaan kortti edistämään vapaa-ajan aktiivisuutta, on muuallakin (ks. muut esimerkit tämän toimintamallin yhteydessä). Vakiintunut yhteistyö vapaa-ajan toimen kanssa on ollut uutta ja se, että vapaa-ajan toimi on mukana työllisyyspalvelukeskuksen oman kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisessa. Kimmokeranneke edustaa uudenlaista toimintaa osana työ- ja toimintakyvyn arviointia. Ranneke on liitettävissä työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja monialaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin muuallakin. Toiminta on siirrettävissä kaikkiin kuntiin, joissa on vapaaajan toimintaa. Kohderyhmän rajausta voi muuttaa. Tässä tapauksessa ranneke on kuitenkin tarkoitettu juuri sille kohderyhmälle, joka ei ole muutoin löytänyt palveluita. Kimmoke-ranneke on vakiintunut Turun kaupungin vapaa-ajan toimen toimintaan. Toimintaa on juurrutettu suunnittelemalla ja tiedottamalla ennakkoon ryhmämuotoisesta toiminnasta sekä retkistä (ns. vuosikello). Toisaalta toimintaa juurrutetaan työllisyyspalvelukeskuksen kuntouttavaan työtoimintaan osana työtoiminnan ohjelmaa ja ohjausta. Rannekkeen käyttö osana työ- ja toimintakyvyn arviointia juurtuu työkeskuksen kuntouttavan työtoiminnan palveluun ja sitä kautta TYP-tiimin ja sosiaalitoimen työkaluksi. Toiminnan lupaavuus on omaehtoisen virkistävän toiminnan sijoittamisena osaksi työ- ja toimintakyvyn arviointia ja siinä, että tämä on innostanut ihmisiä liikkeelle. Kaikukortti ja Aktiivipassi edustavat samankaltaista toimintaa Kaikukortilla saa Espoossa ja Kainuussa maksuttomia pääsylippuja kulttuurikohteisiin, kuten teatteriin, konsertteihin tai festivaaleille, ja maksuttoman kurssipaikan kansalaisopiston kursseille. Kaikukorttia kokeillaan myös Lappeenrannassa vuoden 2018 loppuun saakka. Kortti on ilmainen ja sen saavat vähintään 16-vuotiaat, tiukassa taloudellisessa tilanteessa

olevat, toiminnassa mukana olevien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden asiakkaat. Mukaan tapahtumiin voi ottaa myös lapset. Espoossa mukaan voi pyytää myös vapaaehtoisen kulttuurikaverin kulttuurikaveritoiminnan kautta. Kulttuuria kaikille -palvelu kehittää Kaikukorttia valtakunnallisesti. Kaikukortin sivut Aktiivipassilla voi Tampereella matkustaa joukkoliikenteen busseilla, maksaa käynnit kaupungin uimahalleissa ja kuntosaleilla, ja mennä ilmaiseksi kaupungin taidemuseoihin. Aktiivipassi sisältää 2 x 50 euroa arvoa ja sen käytöstä maksetaan 2 x 5 euron omavastuuosuus. Passin saa vuoden toimeentulotukiasiakkaana ollut (vähintään 10 kuukautta toimeentulotukea saanut) täysi-ikäinen henkilö enintään kahdesti vuodessa. Passi ladataan joukkoliikenteen matkakortille. Aktiivipassin sivut Lopuksi Itse valitun matalan kynnyksen vapaa-ajan toiminnan tuki on levitettävissä eri kuntiin. Asuinympäristön haltuunotto ja elinpiirin laajentaminen ovat hyödyllisiä paikasta riippumatta. PARTY-hanke päättyy maaliskuussa 2018. Toimintaa on juurrutettu Turun kaupungin vapaaajan toimen toimintaan sekä työllisyyspalvelukeskuksen kuntouttavaan työtoimintaan osana työtoiminnan ohjelmaa ja ohjausta. Rannekkeen käyttö osana työ- ja toimintakyvyn arviointia on juurtunut työkeskuksen kuntouttavan työtoiminnan palveluun ja sitä kautta TYP-tiimin ja sosiaalitoimen työkaluksi.