TOIMINTAKERTOMUS 2001 YLIOPISTOPAINO
TULEVAISUUS ON JO PAINOSSA.
Toimitusjohtajan katsaus Kun vuosi 2000 oli Yliopistopainolle voimakkaan liikevaihdon kasvun ja tuloksen vuosi, vuotta 2001 voidaan pitää uusiin asioihin panostamisen ja muutoksen vuotena. Aloitettiin useita muun muassa sähköiseen liiketoimintaan, asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja laatuun liittyviä kehitysprojekteja. Keskeinen resurssien suuntaamisen alue liittyy systemaattiseen tuotekehityspanoksen lisäämiseen. Vastikään aloittaneiden asiantuntija- ja tuotekehitysyksiköiden toimintaedellytyksiä vahvistettiin edelleen. Yliopistopainon strategiaan kuuluukin osaamisen ja palvelukyvyn lisääminen paitsi perinteisten paino- ja tulostuspalvelujen kohdalla myös uusien digitaalisten julkaisutekniikoiden alueilla. Viisi vuotta ansiokkaasti Yliopistopainoa luotsannut toimitusjohtaja Jorma Hänninen siirtyi elokuussa uusien haasteiden pariin ja allekirjoittanut sai ruorin 15.8.2001. Nykyisen perusliiketoiminnan kirjapainon tuottavuuden ja laadun parantamiseen kiinnitetään edelleen huomiota. Vuonna 2001 valmistui kirjapainon kehittämissuunnitelma, jonka osana hallitus vahvisti investointiohjelman vuodelle 2002. Kehittämisohjelmaan kuuluu marraskuun 2001 alusta toteutettu offset- ja digitaalipainojen yhdistäminen, jolla haetaan uudenlaista synergiaa. Yliopistopainon resursseja kohdistettiin myös toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Edellä kuvatut panostukset tulevaisuuteen ovat osaltaan vieneet voimavaroja lyhyen aikavälin tuloksen tekemiseltä. Henkilövaihdokset myynti- 2 3
ryhmässä ja myynnin uudelleen järjestäytyminen vuoden 2001 jälkimmäisellä puoliskolla haittasivat myös toimintaa. Globaalin talouden edellisenä vuonna alkanut taantuma kohdistui kotimaassa erityisen voimakkaasti graafiseen teollisuuteen jälkimmäisen vuosipuoliskon alusta. Kirjapainoalan ylikapasiteetti ja heikentynyt kysyntä näkyivät epäterveenä hintakilpailuna sekä asiakkaiden haluttomuutena sitoutua laajempiin julkaisuprojekteihin. Yliopistopainon liikevaihto vuonna 2001 jäi edellisen vuoden tasolle ja vuoden liikevoitto supistui jääden vain niukasti positiiviseksi. Lyhyen aikavälin keskeisenä haasteena tulee olemaan Yliopistopainon kannattavuuden saaminen takaisin kasvuuralle. Yliopistopainon strategisena kulmakivenä säilyy tiede-, opetus- ja tutkimusyhteisön ja erityisesti Helsingin yliopiston julkaisutarpeisiin vastaaminen. Eikä vain muuttuvaan ympäristöön reagoiminen vaan edelläkävijyys ja julkaisemisen uusien toimintamuotojen aktiivinen kehittäminen asiakkaidensa kanssa. Harri Erämetsä toimitusjohtaja
Hallituksen toimintakertomus Hallinto Yliopistopainon hallituksen muodostivat kertomusvuonna professori Vesa Majamaa puheenjohtajana, toimitusjohtaja Jorma Hänninen (10.8.2001 asti) toimitusjohtaja Harri Erämetsä (15.8.2001 alkaen), professori Pirkko Oittinen, painaja Ari Pallaspuro henkilöstön edustajana, kirjastonjohtaja Kaisa Sinikara sekä professori Mikko Tervo. Kvestori Ilkka Hyvärinen osallistui hallituksen kokouksiin pysyvänä asiantuntijana. Hallituksen sihteerinä toimi Hannele Kauranne. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kymmenen kertaa. Yliopistopainon tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö SVH Pricewaterhouse Coopers Oy. Henkilöstö ja toimitilat Henkilökunnan määrä 31.12.2001 oli 76 henkeä (75 henkeä 31.12.2000), joista viisi oli osa-aikaeläkkeellä ja kaksi hoitovapaalla. Henkilöstökulut olivat 2.622 290 euroa (2.475 022 euroa vuonna 2000). Toimitusjohtaja, KTM Jorma Hännisen haettua eroa ja siirryttyä uuteen tehtävään hallitus nimitti hakuprosessin päätteeksi Yliopistopainon uudeksi toimitusjohtajaksi valt.tri Harri Erämetsän 15.8. 2001 alkaen. Työterveyshuollosta vastasi Mehiläinen-Yhtymä. Terveysasemia täydentävinä palveluina jatkettiin työterveyslääkärin ja -hoitajan säännöllisiä työpaikkakäyntejä. TYKY-ryhmä, joka vastaa myös vapaa-ajan toiminnan järjestämisestä, jatkoi aktiivista toimintaansa. Ryhmän puheenjohtajana toimii Sirpa Pirttiperä. 1.3.2001 avattiin Yliopistopainon uusi kampus-lähipalvelupiste Meilahden Biomedicumissa. Muita muutoksia toimitiloissa ei tapahtunut. Toiminnan tulos Kertomusvuoden tilikauden voitto oli 1200 euroa (158 216 euroa vuonna 2000). Liikevaihtoa kertyi 6.882 575 euroa (6.924 848 euroa vuonna 2000). Keskeisinä syinä liikevaihdon jäännille selvästi budjetoitua alhaisemmalle tasolle olivat yhtäältä jälkimmäisellä vuosipuoliskolla graafiselle alalle heijastuva taantuma, kysynnän lasku ja hintojen lasku, sekä toisaalta Yliopistopainon myyntiryhmässä vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja henkilöjärjestelyt, joiden seurauksena ryhmä toimi osan vuodesta vajaateholla. Lisäksi tulosta heikensi resurssien ohjaaminen tuotekehitykseen ja erillisprojekteihin kuten toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Näitä täytyy kuitenkin pitää ennen kaikkea panostamisena tulevaisuuteen. Erityisesti kirjapainon osalta jäätiin huomattavasti jälkeen toimintavuodelle asetetusta myyntitavoitteesta. Pikapainoyksiköt samoin kuin Itsepalveluko- 4 5
piointiyksikkö uutta Biomedicumin toimipistettä lukuunottamatta paransivat liikevaihtoaan ja tekivät selvästi positiivisen tuloksen. Asiantuntijayksikön tulosta rasittivat lisääntyneet henkilökulut, joita liikevaihdon kasvu ei kompensoinut. Kustannusyksikön tulos jäi hivenen tappiolle. Rahoitus Rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä, vaikka tulos ei mahdollistanut pitkäaikaisen velan lyhentämistä rahastoilta. Päinvastoin laina kasvoi edellisen vuoden 2000 tilikauden voittoa vastaavalla summalla (158 215 euroa), joka konsistorin päätöksen mukaan siirrettiin rahastoille. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden 2001 lopussa 429 000 euroa. Investoinnit Kertomusvuoden nettoinvestoinnit olivat yhteensä 243 000 euroa (303 000 euroa vuonna 2000). Investoinnit kohdistuivat edelleen pääosin tietotekniikkaan. Palvelut Strategian mukaisesti Yliopistopainon toimintaa kehitetään vastaamaan erityisesti opetus-, tutkimus- ja tiedeyhteisön julkaisutarpeita. Tämä tarkoittaa perinteisten paino- ja monistuspalvelujen edelleen kehittämistä sekä uusien sähköisten julkaisupalvelujen, koulutuksen ja konsultoinnin lisäämistä toiminnassa. Yliopistopaino tarjoaa asiakkailleen myös kokonaisvaltaista viestinnän toteuttamista muun muassa yhdistämällä graafista suunnittelua julkaisun tuottamiseen. Strategiaan kuuluvat myös Helsingin yliopiston lähipalvelut, jotka tarkoittavat kampuksille sijoitettujen pikapainojen kehittämistä, itsepalvelukopioinnin- ja tulostuksen kehittämistä sekä aktiivista konsultoivaa myyntiä yliopiston eri yksiköissä. Tulevaisuuden näkymät Yliopistopainon lähitulevaisuuden haasteet liittyvät taloudellisten toimintaedellytysten lisäämiseen perinteisiä kirjapainopalveluja tehostamalla sekä uuden digitaalisen julkaisemisen palvelustrategian kehittämiseen. Kirjapainolle edellinen merkitsee tekniikan kehittämistä, toimintaprosessien järkeistämistä ja palveluiden tehokkaampaa kaupallistamista. Digitaalisella palvelustrategialla ymmärretään pääsyä erityisesti yliopisto-yhteisön digitaalisiin julkaisuhankkeisiin ja luontevan roolin ottamista digitaaliajan julkaisutoimittajana.
Tuloslaskelma ja tase TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2001 1.1. - 31.12.2000 LIIKEVAIHTO 6 882 575,18 6 924 849,80 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -9 332,92 9 186,81 Valmistus omaan käyttöön 51 113,07 54 118,35 Liiketoiminnan muut tuotot 33 975,94 54 738,96 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 314 590,89-1 365 572,07 Varastojen muutos -7 793,65 18 488,02 Ulkopuoliset palvelut -1 658 410,41-1 709 193,69-2 980 794,95-3 056 277,73 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 069 425,50-1 958 272,50 Henkilösivukulut Eläkekulut -403 577,20-372 680,49 Muut henkilösivukulut -149 287,14-144 069,08-2 622 289,84-2 475 022,08 Poistot ja arvonalentumiset -311 844,70-298 879,41 Liiketoiminnan muut kulut -1 019 786,02-1 031 149,85 LIIKEVOITTO 23 615,76 181 564,86 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 13 773,31 16 498,61 Korkokulut ja muut rahoituskulut -36 188,38-39 846,52-22 415,07-23 347,91 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 200,69 158 216,95 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 200,69 158 216,95 TILIKAUDEN VOITTO 1 200,69 158 216,95 6 7
TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 31.12.2001 31.12.2000 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 73 991,89 30 487,80 Muut pitkävaikutteiset menot 21 639,11 33 900,86 Ennakkomaksut 15 052,82 0,00 110 683,82 64 388,66 Aineelliset hyödykkeet 5,94573 Koneet ja kalusto 781 089,10 895 842,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 85 382,67 93 176,32 Keskeneräiset tuotteet 23 548,00 32 781,85 Valmiit tuotteet/tavarat 148 330,59 148 429,66 257 261,26 274 387,83 Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 602 611,51 516 720,64 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 44 992,00 14 667,84 Lainasaamiset 5 650,78 9 920,54 Siirtosaamiset 62 981,24 50 129,11 716 235,53 591 438,12 Rahat ja pankkisaamiset 428 984,62 751 332,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 294 254,33 2 577 389,68 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sijoitettu pääoma 168 187,93 168 187,93 Muu sijoitettu pääoma 672 751,71 672 751,71 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -158 217,33-158 217,33 Tilikauden voitto (tappio) 1 200,69 158 216,95 683 923,00 840 939,25 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Velat saman konsernin yrityksille 816 606,20 658 389,25 Lyhytaikainen Saadut ennakot 60 606,15 89 693,48 Ostovelat 154 410,57 243 829,45 Velat saman konsernin yrityksille 1 198,66 0,00 Muut velat 136 337,43 144 082,58 Siirtovelat 441 172,32 600 455,67 793 725,13 1 078 061,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 294 254,33 2 577 389,68 Vesa Majamaa Harri Erämetsä Pirkko Oittinen Ari Pallaspuro Kaisa Sinikara Mikko Tervo
Toiminta vuonna 2001 Kirjapaino Kirjapaino koostuu painopinnanvalmistuksen suorittavasta prepress-yksiköstä, offsetpainosta, digitaalipainosta ja jälkikäsittelystä. Henkilömäärä oli kirjapainossa vuoden 2001 lopussa yhteensä 26 henkilöä. Liikevaihtoa kertyi 3.839.000 euroa. Tulos jäi 282.000 euroa tappiolle. Liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna 167.000 euroa. Suurimmat syyt tuloksen tappiollisuuteen olivat myynnin jääminen jälkeen tavoitteistaan, alan töiden väheneminen, hintakilpailun kiristyminen taantuman seurauksena ja raskas kustannustaso. Marraskuun alkuun saakka offset- ja digitaalinen tuotantolinja toimivat erillisinä kirjapainon yksikköinä. Vuoden aikana tehtiin kirjapainon kokonaiskehityssuunnitelma vuosille 2001 2003, jonka hallitus hyväksyi 15.10.2001. Henkilöstöä haastateltiin, tuotannon rakenne arvioitiin, uusia investointeja suunniteltiin ja tilavaihtoehdot kartoitettiin. Marraskuun alusta kirjapainon offset- ja digitaalipainot yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi, jonka tuotantojohtajaksi nimitettiin Seppo Honkonen. Työnjohdon hoitaa nelihenkinen tuotantotiimi, joka käsittelee aineistot ja jakaa resurssit optimaalisesti töiden mukaan. Kirjapainoon perustettiin myös johtoryhmä. Sen muodostavat työntekijöiden edustajat prepressistä, painosta ja jälkikäsittelystä, työnjohtajat, tietohallinnon edustaja, myyntipäällikkö ja tuotantojohtaja. Investointien suunnittelussa selvitettiin prepressin työnkulun uudistamista, offsetpainokoneen ja/tai digitaalipainokoneen hankintaa ja jälkikäsittelyn sopeuttamista monipuoliseen tuotantoon. Prepressin työnkulku päätettiin uudistaa hankkimalla suoraan painolevylle tulostava levytulostin. Tämän ns. ctp-tekniikan (computer-to-plate) avulla voidaan poistaa kaksi työvaihetta, käsiasemointi ja levynvalmistus. Levytulostin nopeuttaa myös offsetpainokoneiden kuntoon- 8 9
laittoa ja parantaa laatua. Samalla työnkulku yksinkertaistuu ja yhdenmukaistuu. Työnkulkuun liittyy oleellisena osana myös uusi mustesuihkuvedostin, jolla voidaan tuottaa painokoneen jälkeä simuloivia vedoksia. Näin esimerkiksi kuvat voidaan säätää oikealla tavalla jo kuvankäsittelyvaiheessa ja asiakkaalle saadaan lopputulosta vastaava vedos. Painokapasiteetin lisääminen offset- ja/tai digitaalipainokoneen hankinnalla vaatii vielä lisäselvityksiä, samoin jälkikäsittelyn sopeuttaminen tarvepainantaan. Asiakastyytyväisyystutkimuksen seurauksena kirjapainoon perustettiin projektiryhmä, jossa on edustajia työnjohdosta, myynnistä, graafisesta suunnittelusta ja tuotannosta. Ryhmässä sovitaan yhteiset pelisäännöt ja valvotaan niiden toteutumista. Yliopistopainon systemaattisen laatujärjestelmän luominen käynnistettiin. Tiedonkeruu työnkulun ongelmakohdista aloitettiin laatutaulujen avulla. Sitä mukaa kun ongelmakohtia tiedostetaan, prosessia korjataan ja ohjeistetaan tarkemmaksi ja annetaan opastusta oikeista työtavoista. Kaikissa toiminnoissa pyritään muutenkin jatkossa suurempaan systemaattisuuteen. Asiantuntijayksikkö Graafinen suunnittelu Koulutuspalvelut Julkaisuprosessien kehittäminen Sähköiset julkaisut Toisena toimintavuotenaan Asiantuntijayksikkö panosti erityisesti uusien palveluiden tuotteistamiseen, hinnoittelun kehittämiseen ja yksikön tunnettuuden lisäämiseen yliopistoasiakkaiden piirissä. Lisäksi tavoiteltiin korkeatasoista ja laadukasta suunnittelutyötä, joka mahdollisimman hyvin tukee asiakkaan viestintää.
Viestintäkuvan terävöittämistä ja kirkastamista tavoitellaan yhä enemmän myös tiede- ja koulutussektorilla. Kansainvälistyminen ja kilpailun lisääntyminen synnyttävät tarpeen erottua joukosta. Myös julkaisujen edustava ulkoasu viestii yksikön laadusta. Vuoden 2001 aikana yhä useampi yliopiston yksikkö luotti vuosikertomuksensa, esitteidensä, julkaisujensa ja postereidensa suunnittelun Yliopistopainon graafikoiden käsiin. Julkaiseminen on tiedemaailman keskeisimpiä toimintoja. Julkaisemisen tavat ja tekniikka ovat muuttuneet nopeasti viime vuosina. Tekniikan kehitys on aiheuttanut sen, että monia kirjapainon ammattityövaiheita on siirtynyt asiakkaalle. Asiakkaat tarvitsevat koulutusta, teknistä tukea, oman monikanavaisen julkaisuprosessin kehittämistä ja vaihtoehtojen selvittämistä. Asiantuntijayksikössä pidettiin koulutustilaisuuksia asiakkaille, toteutettiin julkaisuprosessin kehittämisprojektit muun muassa Helsingin opetusvirastossa sekä Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa. Sähköisiä julkaisuja tehtiin verkkoon useiden painotöiden rinnakkaisversioina. Painetussa muodossa olevan aineiston digitointi, tekstintunnistus ja jalostaminen uudeksi julkaisuksi olivat vuoden 2001 uusimpia tuotteita asiantuntijayksikön valikoimaan. Asiantuntijayksikön toiminnasta vastasi Hannele Kauranne. Graafikkoina toimivat Reija Jokinen, Oona Loman ja Päivi Talonpoika-Ukkonen. Viestintätekniikan asiantuntijoina toimivat järjestelmäasiantuntijat Antti Mäenpää ja Jorma Ahlqvist sekä projektipäällikkö Minna Laukkanen. Liikevaihto oli noin 200.000 euroa. Vuoden alussa käynnistetty tuotekehitystoiminta verotti asiantuntijayksikön resursseja ennakoitua enemmän. Asetettuun myynti- ja tulostavoitteeseen ei aivan päästy. Pikapainot Vuosina 2000 2001 Yliopistopainon lähipikapaino-konseptia on laajennettu sijoittamalla uudet palveluyksiköt aikaisemman Vuorikadun lisäksi Viikin Infotaloon ja Meilahden Biomedicumiin. Viimeksi mainittu on lähinnä töiden vastaanottopiste, mutta siellä tuotetaan myös postereita ja pieniä kopiosarjoja. Pitkät sarjat ja painotyöt toimitetaan edelleen Teollisuuskadun tuotantoyksikköön. Yliopistopainon lähipalvelua kehitetään edelleen. Uudelle palvelupisteelle on varattu tilat myös Kumpulasta, jossa toiminta alkanee vuonna 2004. Yliopistolla on käynnissä voimakas kampusalueiden kehittäminen, ja useat aikaisemmin keskustassa toimineet yksiköt siirtyvät muille kampusalueille. 10 11
Viikin ja Biomedicumin uusista yksiköistä huolimatta Vuorikadun pikapainon liikevaihto kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2001 16.800 euroa. Vuorikadun yksikön henkilöstön määrä pysyi vuonna 2001 edellisen vuoden tasolla. Vuorikadun pikapainon asiakasmäärä oli vuonna 2001 keskimäärin 2000 asiakasta kuukaudessa. Pikajulkaisemisen tekniikoiden ja toimintatapojen muutos heijastuu muun muassa siinä, että sähköinen tiedonsiirto on lisääntynyt. Tarjouspyyntöjä tulee huomattavasti enemmän etenkin sähköpostin kautta. Yhteydenpito asiakkaisiin on lisääntynyt sähköisen tiedonvälityksen avulla. Ajankäyttö painottuu aiempaa enemmän tarjousten laskemiseen ja kirjoittamiseen. Tarjousten myötä yksikkö on saanut myös uusia asiakkaita. Väripainamisen ja -tulostuksen osuus tuotannosta on lisääntynyt. Vuorikadulla otettiin käyttöön uusi tulostukseen työasema, skanneri (diakannella), Zip-asema (250 Mb), uusi kansituskone sekä kassaohjelman euroversio. Vuorikadun pikapainosta vastaa asiakaspalvelupäällikkö Pirjo Alanko. Viikin yksikön toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Sille on muodostunut vakituinen asiakaskunta, jonka odotetaan laajenevan kampuksen kehittymisen myötä. Opiskelijoita on selvästi enemmän kuin aikaisempana vuonna, mikä näkyy myös kopiokorttien myynnin kasvuna. Myös alueen yrityshautomot ovat löytäneet yksikön palvelut. Viikin pikapainon liikevaihto oli vuonna 2001 noin 251.000 euroa, kasvua edellisvuodesta on noin 10 prosenttia. Tulos 2001 oli 19.000 euroa. Henkilövahvuus on 2, yksikön toiminnasta vastaa asiakaspalvelupäällikkö Eeva Pylkkänen. Biomedicumin palvelupisteen toiminta aloitettiin maaliskuussa 2001. Pisteessä työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen on aktiivisia asiakaskäyntejä tekevä myyjä. Kysyntää odotetaan erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjojen tekijöiltä sekä HYKS-instituutilta. Biomedicumin myynti 2001 oli (ilman kopiokortteja) 20.500 euroa. Palvelukonseptia on tarkoitus kehittää edelleen vastaamaan paremmin tuotto-odotuksia. Yksikkö toimii myyntipäällikkö Kimmo Jokisen alaisuudessa. Itsepalvelukopiointi Itsepalvelukopioinnin liikevaihto oli vuonna 2001 1.761.000 euroa, kasvua vuoteen 2000 oli noin 3,5 %. Kopiointivolyymi laski vuonna 2001 noin 4 %, ja liikevaihdon kasvu tulikin 1.1.2001 tehdystä 7,5 % hinnankorotuksesta. Itsepalvelukopioinnin tulos vuodelta 2001 oli 124.000 euroa, joka on noin 30 % vähemmän kuin vuonna 2000. Tuloksen heikkeneminen
johtui pääosin volyymin laskusta, lisääntyneestä paperihävikistä ja yleisestä kustannustason noususta (sisältäen Yliopistopainon tuotekehityskuluja). Vuoden 2001 aikana vaihdettiin viimeiset Canon-koneet pois, ja vuoden 2001 lopulla kentällä oli vain Xerox-koneita. Tietoverkkoon liitettyjä monitoimilaitteita oli vuoden 2001 lopussa 50 kappaletta. Koneiden kokonaismäärä vuoden lopulla oli 650, sillä syksyn aikana koneita vähennettiin vähäisen käytön vuoksi 30 kappaletta. Vuoden 2001 aikana jatkettiin myös värikonekokeiluja muutamassa pisteessä (Fabianinkadun atk-asema ja yliopiston tiedotus). Kesällä 2001 järjestettiin kopiokoneiden pääkäyttäjille saaristoristeily Suomenlahdella, mukana oli lähes 100 henkeä. Vuoden 2001 aikana ei tehty erillistä asiakastyytyväisyysmittausta, koska sopimuskausi alkoi lähestyä loppuaan. Yleisesti voidaan todeta, että tyytyväisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt sopimuskauden edetessä. Etenkin Xeroxin huolto ja asiakaspalvelu on parantanut otteitaan koko ajan. Koneiden ikääntymisestä johtuneet ylimääräiset konevaihdot ovat hieman lisääntyneet sopimuskauden loppua kohden, mikä on täysin luonnollista. Syksyllä 2001 käynnistettiin uuden sopimuksen tarjouspyyntökierros. Mukaan ilmoittautui kahdeksan laitetoimittajaa, joista valitsimme viisi jatkoneuvotteluihin. Uusi sopimuskierros on erittäin merkittävä ja tärkeä asia sekä Yliopistopainolle että koko Helsingin yliopistolle. Tarkoituksena on liittää tulevaisuudessa suuri osa monitoimilaitteista verkkoon, ja tällöin ne toimivat kopiokoneina ja tulostimina. Keskitetty palvelu takaisi hyvän, edullisen ja ympäristöystävällisen kokonaispalvelun myös tulostuspuolelle. Yliopistopainon mukana sopimusneuvotteluissa ovat atk-osasto ja ympäristöasioiden osalta tekninen osasto. Uusi sopimus astuu voimaan 1.9.2002, ja uusi toimittaja on tarkoitus päättää 30.4.2002 mennessä. Yleisen uskottavuuden, hinnan ja kokonaispalvelun lisäksi sopimuskumppanin valintaan vaikuttavat tällä sopimuskierroksella erittäin paljon teknologiset valmiudet muun muassa verkkoliitäntöjen, uuden teknologian ja uusien veloitusmallien suhteen. Yksikköä vetää toimialajohtaja Jouni Komulainen. 12 13
Tuotekehitys Nopea toimintaympäristön muutos ja julkaisutekniikan kehitys vaativat entistä tehokkaampaa palvelujen ja uusien tuotteiden kehittämistä niin yritysmaailmassa kuin yliopistoympäristössä. Vuoden 2001 alusta päätettiin Yliopistopainossa panostaa resursseja systemaattiseen tuotekehitykseen. Se sijoitettiin toiminnallisesti Asiantuntijayksikön yhteyteen. Tärkeimmät kohteet löytyivät aluksi yliopiston sähköistä julkaisemista tukevista palveluista. Tuotekehityksestä vastasi Hannele Kauranne. Kehitystiimin muodostivat projektipäällikkö Minna Laukkanen, järjestelmäasiantuntijat Jorma Ahlqvist ja Antti Mäenpää sekä tietohallinnosta vastaava toimialajohtaja Jouni Komulainen. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteet olivat: 1) Saada aikaan tuotekehitystoiminta, niin että löydetään oikeat kehittämiskohteet sekä opitaan hallitsemaan projektityö, tuotteistaminen ja resurssien käyttö. 2) Käynnistää ja toteuttaa 2 3 konkreettista hanketta ideasta valmiiksi palveluksi. 3) Rakentaa yhteistyöverkostoa Yliopistopainon kannalta tärkeisiin tahoihin. 4) Seurata systemaattisesti julkaisutekniikan ja -käytäntöjen kehittymistä graafisella alalla, sähköisessä julkaisemisessa ja tiedemaailmassa. Vuoden 2001 keskeisimpiä yhteistyökumppaneita olivat Helsingin yliopiston Opetusteknologiakeskus ja Opiskelijakirjasto. Tutkittiin sähkökirjan mahdollisuuksia tulevaisuuden opiskelijan työvälineenä sekä muokattiin digitaaliseen muotoon tutkintovaatimuksiin kuuluvia artikkeleita sijoitettaviksi opiskelijakirjaston verkkosivuille. Yhteyksiä luotiin myös atk-osastoon, virtuaaliyliopiston kehittämisyksikköön, Cytale-sähkökirjayritykseen sekä useisiin muihin mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Omille verkkosivuille luotiin sähköinen tarjouspyyntö- ja kirjatilauslomake sekä väitöskirjan kirjoittajalle monipuolinen palvelusivusto. Yliopistoasiakkaille kehitettiin palvelu, jolla yliopiston käyntikortin voi tilata suoraan verkkosivuilta. Palvelu julkistetaan vuoden 2002 puolella.
Vuoden 2001 elokuussa käynnistettiin koko Yliopistopainoa koskeva projekti, jossa internet ja muut tietoverkot valjastetaan tukemaan paremmin kaikkien yksiköiden liiketoimintaa markkinoinnista tuotteiden jakeluun asti. Tässä yhteydessä myös verkkosivut uudistuvat kokonaan. Tuotekehitys vastaa myös koko www-projektin koordinoinnista. Kustannus Kirjankustannukselle vuosi 2001 merkitsi paneutumista uuteen teknologiaan. Testattavana oli sähköisesti tilattavien kirjojen saatavuus ja edelleen kehittäminen. Kasvua edellisen vuoden tilauskantaan oli noin 10 %. Sähkökirjarintamalla oltiin näyttävästi esillä ensimmäisillä Helsingissä järjestetyillä kirjamessuilla. Pilottijulkaisu oli professori Anto Leikolan Sikiävätkö hyttyset itsestään. Myös kirjankustannuksen verkkosivujen ilmettä uudistettiin ja luotiin pelisäännöt sivujen ylläpitämiseksi. Yhteistyö yrityksen tuotekehityksen, graafisten- ja asiantuntijapalveluiden kanssa osoittautui hedelmälliseksi ja tulokselliseksi. Perinteisessä kustannustoiminnassa avainsana oli tarvepainatus. Uusien nimikkeiden määrä oli 30, ja kaikkiaan otettiin yli 60 painosta. Miltei poikkeuksetta kirjat olivat A5- kokoisia ja nidottuja. Aihealueet painottuivat kieliin, vieraisiin kulttuureihin ja psykologiaan, jotka julkaisuina olivat myös liiketaloudellisesti kannattavia. Ns. tiukan tieteelliset ja korkeatasoiset julkaisut olivat liiketaloudellisin perustein mitattuina kannattamattomia. Neljä julkaisua läpäisi ulkomaisten kustantajien tiheän seulan muun muassa USA:n markkinoilla. Saavutus on merkittävä. Välitysmyyntipalveluun liittyi neljä uutta yhteistyökumppania useilla nimekkeillä. Saatiin myös kokemuksia EU-rahoituksen julkaisuyhteistyömenetelmistä (Europe in Flames). Henkilökunnan määrä pysyi edellisvuoden tasolla: varsinainen kustannustoiminta 2 henkilöä; kirjojen tilaus- ja myyntipalvelut 1; toimituksen assistentti, joka myös tarvittaessa hoitaa tilaus- ja myyntipalvelut; graafinen suunnittelu ja toteutus 1 (siviilipalvelusta suorittava). Varastonhoito on ulkoistettu, ja siitä vastaavat Teollisuuskadun sitomosta nimetyt henkilöt. Yksikön vetäjänä toimii Sirkka Stolt. 14 15
Myynti ja markkinointi Vuonna 2001 myyntiryhmään on kuulunut viisi myyjää sekä ryhmän vetäjä myyntipäällikkö Kimmo Jokinen ja markkinointipäällikkö Sirkku Grönholm. Henkilövaihdoksista johtuen osa vuodesta jouduttiin toimimaan vajaalla ryhmällä. Ensimmäisen puolen vuoden ajan myynti sujui lähes budjetoidussa tahdissa, mutta kesän jälkeen vauhti hidastui. Tähän vaikuttivat paitsi henkilövaihdokset myös yleinen taloudellinen tilanne. Koko graafinen ala kärsi työpulasta syyskaudella ja hintakilpailu selvästi kiristyi. Myyntiryhmän valmiuksia on vuoden aikana on lisätty yhdellä kaksipäiväisellä ja kahdella yksipäiväisellä seminaarilla. Lisäksi myynti on osallistunut asiantuntijayksikön järjestämään tietotekniikkakoulutukseen. Vuoden 2001 aikana otettiin käyttöön uusi tarjouslaskentajärjestelmä. Toimintavuoden alussa teetettiin Taloustutkimus Oy:llä laaja asiakastyytyväisyyden mittaus. Kyselyn perusteella Yliopistopainon sijainti, myyntihenkilöstön palvelualttius ja pikapainojen toiminta saivat asiakkailta myönteiset arviot. Eniten kehitettävää löydettiin tuotantohenkilöstön ammattitaidosta ja tuotteiden hinta laatu-suhteesta. Tutkimusten tulosten perusteella käynnistettiin asiakastyytyväisyyden nostamiseen tähtäävä kehitysprojekti. Yliopistopainon ulkoista tiedottamista on hoidettu toimintavuonna pääasiassa neljän asiakaslehden numeron ja www-tiedottamisen avulla. Asiakaslehden jakelu on ollut 8000 kappaletta. Sähköinen tarjouspyyntölomake saatiin toimimaan www-sivuilla. Lisäksi sivuilla avattiin muun muassa uusi palvelusivusto väitöskirjan tekijöille. Kirjankustannuksen sivuilla tuli mahdolliseksi tilata kirjoja verkossa. Perinteinen yritysesite korvattiin sarjalla palvelumuodoista kertovia tuotelinjaesitteitä. Yliopistopaino esittäytyi kolmen road-shown avulla yliopiston kampuksilla sekä useissa omissa tiloissa järjestetyissä asiakastapahtumissa. Suurin markkinointitapahtuma oli osallistuminen Helsingin ensimmäisiin kirjamessuihin lokakuussa. Yliopistopainon järjestämät kaksi sähkökirjaseminaaria keräsivät runsaasti yleisöä ja saivat huomiota myös tiedotusvälineissä. Sisäinen tiedottaminen on hoidettu sähköpostin, ilmoitustaulujen ja joka toinen viikko ilmestyvän painetun tiedotteen avulla. Vuoden aikana järjestettiin kolme kertaa tiedotustilaisuus koko henkilöstölle.
Tulevaisuuden näkymiä Yliopistopainon keskeisenä vahvuutena on yliopisto-omistajan halu kehittää tämän oman yksikkönsä kautta tiede- ja opetusjulkaisemisen palveluja. Tämä lähtökohta on keskeinen Yliopistopainon toiminnan perusta. Omistajansa ja asiakkaiden asettamiin haasteisiin Yliopistopaino vastaa panostamalla aktiivisesti toimintansa laatuun ja tuotekehitykseen. Yrityksen tulee samanaikaisesti säilyä kilpailukykyisenä ja modernina painopalveluita tarjoavana talona sekä kehittyä uuden tekniikan ja digitaalisen viestinnän alueella. Tämä merkitsee jatkuvaa keskittymistä sekä henkilöstön osaamiseen että uuteen teknologiaan. Investoinnit koskevat perinteisen painotekniikan puolella muun muassa painon esikäsittelyn automatisointia. Esimerkiksi vuonna 2002 käyttöön otettava ctp-tekniikan eli suoraan tietokoneen ruudulta painolevylle tulostamisen ansiosta prepressin työ nopeutuu ja filmien tulostamisesta ja asemoinnista voidaan luopua. Aineiston digitointi ja uusien sähköisten julkaisualustojen kehittäminen vaativat panostusta toisaalla. Yhä suurempi osa tietojulkaisemisen aineistoa tulee olemaan verkossa digitaalisessa muodossa. Yliopistopaino kehittää verkosta tulostamisen palveluja kompensoimaan muun muassa vähentyvää perinteistä monistamista. Tämä täytyy ottaa huomioon, kun vuonna 2002 uusitaan itsepalvelukopioinnin järjestelmä, noin 600 kopio- ja monitoimilaitetta, Helsingin yliopiston alueella. Vuosi 2002 on Yliopistopainolle 30-vuotisjuhlavuosi. Monistuspalveluna aloittanut yritys hakee voimakkaasti paikkaansa digitaalisen julkaisemisen kentässä. Talouden vahvistaminen on vuoden 2002 keskeisiä haasteita. Edellisenä vuonna alkaneen graafisen alan taantuman kestoa ja syvyyttä on hyvin vaikea ennakoida. Yliopistopaino panostaa myös entistä aktiivisemmin toimintansa ja palveluidensa markkinointiin ja esittelyyn. Yhtenä konkreettisena muotona on vuodelle 2002 rakennettu asiakasseminaarien ja luentojen sarja Amos Andersonin museon Petra-näyttelyn yhteyteen.
TULEVAISUUS ON JO PAINOSSA.