1 Sisällysluettelo 1 Toimitusjohtajan katsaus 3 2 Arvot 4 2.1 Lappilaisuus 4 2.2 Kumppanuus 4 2.3 Erinomaisuus 4 3 Missio 4 4 Visio 4 5 Hallinto 5 5.1 Turvallisuus 5 5.2 Kehittäminen 5 6 Toimintastrategia 5 6.1 Markkinajohtajuus Lapin alueen kuntasektorilla 5 6.2 Strateginen kumppanuus 5 6.3 Palvelujohtajuus 6 6.4 Edelläkävijä 6 7 Liiketoimintayksiköt 6 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut 6 7.2 Palvelutuotanto 7 7.2.1 Sovelluspalvelut 7 7.2.2 Infrapalvelut 7 7.2.3 Palvelupiste 8 7.2.4 Työasemapalvelut 8 7.2.5 Elinkaarenhallintapalvelut 8 7.2.6 Jakelunhallintapalvelut 9 7.2.7 Lähitukipalvelut 9 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 10 9 Henkilöstö 10 10 Toimitilat 11 11 Organisaatio 31.12.2013 11 12 Omistajat 31.12.2013 12 12
2 13 Hallitus 12 13.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 13 13.2 Liikevaihto ja tulos 13 13.3 Arvio tulevasta kehityksestä 13 14 Johtoryhmä 13 15 Laajennettu johtoryhmä 14 16 Jäsenyydet 14 16.1 IT Service Management Forum Finland ry 14 16.2 Teknologiateollisuus ry 14 16.3 Suomen Yrittäjät ry 14 16.4 Lapin kauppakamari 15 16.5 Tietotekniikan liitto ry / Lapin tietotekniikkayhdistys ry 15 16.6 Eben Suomi ry 15 16.7 Projektiyhdistys ry 15 16.8 HDI Nordic Oy 15 17 Tase 17 18 Tulos 19 19 Tilastotietoja 20
3 1 Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2013 Suomen yleistä taloustilannetta leimasivat hidas kasvu ja epävarmat talousodotukset. Tämä on johtanut siihen, että sekä yritysten että julkishallinnon toimintaa on sopeutettu entistä matalampiin kasvuodotuksiin ja tarve tuottavuuden huomattavalle parantamiselle on yhä suurempi. Suurten ikäluokkien eläköitymisestä ei ole muodostunut kestävää ratkaisua kuntien tiukkenevaan talouteen. Kuntien tehtävien määrässä ei ole tapahtunut vähennystä ja eläkkeelle jäävien tilalle on jouduttu palkkaamaan uutta henkilöstöä palvelujen turvaamiseksi. Päätökset uudesta kunta- ja sote-rakenteesta ovat edelleen tekemättä, mistä johtuva tulevaisuuden epävarmuus hankaloittaa ja hidastaa päätöksentekoa. Kunnat eivät tässä tiukassa taloustilanteessa ole pystyneet investoimaan tietotekniikkaan juurikaan aiempia vuosia enempää. Näin siitä huolimatta, että tietotekniikka ja esimerkiksi sähköisen asioinnin hyödyntäminen nähdään yleisesti keinoina kustannusten nousun hillitsemiseen ja jopa kulujen alentamiseen. Tämä on yhteinen haaste, jossa kuntien päättäjien, niiden tietohallintojen ja meidän IT-palvelutuottajien yhteistyötä tulee tiivistää entisestään. Uusien asiakkuuksien ja palvelujen myötä LapIT pystyi vuonna 2013 kasvattamaan liikevaihtoaan, joka nousi 7,9 miljoonaan euron. Myös yhteistyöverkostomme laajeni. LapIT:n rooli on viime vuosina muuttunut palvelujen tuottajasta yhä enemmän palvelujen järjestäjäksi ja tämä kehitystrendi edelleen vahvistui. Haluamme edelleen olla omistajillemme se palvelutuottaja, joka integroi kaikki tarvittavat IT-palvelut yhdeksi, toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Olemme tehneet vuoden 2013 aikana merkittäviä parannuksia perusinfrastruktuurimme tietojärjestelmien luotettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Tavoitteena on saada entistäkin vahvempi asema Pohjois-Suomessa etenkin sosiaali- ja terveystoimen IT-palveluissa. Olipa sote-palvelujen tuottamismalli jatkossa mikä tahansa, IT-palvelujen vahvasta keskittämisestä vallitsee kohtalaisen suuri yksimielisyys. Julkishallinto-omisteisten yhtiöiden omistajapolitiikka on ollut julkisuudessa vahvasti esillä tosin enimmäkseen yksittäistapausten kautta. LapIT:ssa tilanne tässä suhteessa on hyvä: omistajat ovat yksimielisesti päättäneet linjaukset, joiden mukaan toimitaan. Tämä antaa hallitukselle ja toimivalle johdolle hyvän selkänojan suunnitella ja kehittää yrityksen toimintaa. Uuden omistajapolitiikan keskeisenä tavoitteena on omistajien entistä tiiviimpi sitoutuminen LapIT:lta hankittaviin palveluihin ja tässä suhteessa vuosi 2013 on ollut lupauksia antava. LapIT:n menestyksellisen toiminnan kulmakivinä ovat olleet hyvin toimivat asiakassuhteet, osaavat ja aktiiviset yhteistyökumppanit sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme sekä henkilöstöämme menestyksellisestä toiminnasta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
4 2 Arvot 2.1 Lappilaisuus 2.2 Kumppanuus 2.3 Erinomaisuus Rakennamme tulevaisuuttamme ja LapIT-henkeä paikallisuuden ja lappilaisten voimavarojen pohjalta. Lappilaisuus sisältää perinteisesti rehellisyyden vaatimuksen: Lapissa on aina arvostettu aitoa ja rehellistä työtä. Lappilaisuuteen kuuluvat myös oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden toteutuminen arjen asioiden hoidossa. Ulkoisen yhteistyömme perustana ovat pitkäkestoiset asiakas- ja kumppanuussuhteet molemminpuolisen hyödyn periaatteella. Sisäisen kumppanuutemme voimavaroja ovat omatoimisuus, aloitteellisuus, yksilöllisyys ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen asiakkaan hyväksi. Menestymme, kun asiakkaamme, yhteistyökumppanimme ja sidosryhmämme menestyvät. Olemme yhteistyöverkostossa erinomainen ja esimerkillinen osapuoli. Varmistamme oman kyvykkyytemme ja palvelutasomme kilpailukyvyn hyödyntämällä modernia teknologiaa, panostamalla korkeaan osaamisen tasoon sekä arvioimalla ja parantamalla toimintaamme IT-alan parhaiden käytäntöjen avulla. 3 Missio LapIT Oy on Pohjois-Suomen alueella toimiva IT-alan palveluyritys. Asiakkainamme ovat ensisijaisesti kuntasektori sekä julkishallinnon, pk-sektorin ja terveydenhuollon paikalliset organisaatiot ja yritykset. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia IT-palveluja yhdessä kumppanuusverkostomme kanssa. 4 Visio LapIT Oy on johtava IT-palvelujen tarjoaja Lapin alueella erityisesti kuntasektorin, julkishallinnon ja niitä lähellä toimivien pk-yritysten tarpeisiin. LapIT Oy tunnetaan paikallisena, teknologisesti kehittyneenä ja ihmisläheisten IT-palvelujen toimittajana. LapIT Oy:n yritys- ja palvelukuva herättää luottamusta ja LapIT Oy on haluttu työpaikka.
5 5 Hallinto 5.1 Turvallisuus 5.2 Kehittäminen Hallinnon anti palvelulähtöiselle liiketoiminnalle on menestyvän toiminnan turvaaminen tehokkaalla taloudenohjauksella. Yksikkökohtainen budjetin laadinta ja toteuman seuranta mahdollistaa tarkat ja tehokkaat suunnitteluvälineet asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Vuoden 2013 aikana laadimme uuden kumppanuudenhallintamallin, uudistimme henkilöstöpolitiikan entistä käytännönläheisemmäksi. Intra- ja Internetsivumme saivat myös uuden ilmeen. Riskienhallinnallisin keinoin esille nostettuihin jatkuvuus- ja varautumisriskeihin sekä havaittuihin turvallisuusongelmiin saatiin vuoden 2013 aikana selkeä parannus. Läpinäkyvämpi riskien- ja ongelmienhallinta sekä selkeämpi tuotannon tilannekuva antavat johdolle sekä päälliköille paremmat välineet päivittäiseen johtamiseen sekä kehittämispanostusten oikeanlaiseen kohdentamiseen. Yrityksen toimintamallien ja niitä tukevien järjestelmien kehittäminen jatkui intensiivisenä. Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on parantaa palveluidemme laatua. Muutoksen- ja ongelmanhallintaan kiinnitettiin erityistä huomiota mm. tekemällä kohdennettuja roolituksia, joiden avulla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi. 6 Toimintastrategia 6.1 Markkinajohtajuus Lapin alueen kuntasektorilla LapIT toimii kustannustehokkaasti ja sen hintakilpailukyky on korkea. Hallittu toiminnan kasvu sekä omistaja- ja asiakaspohjan laajentaminen mahdollistavat yksikkökustannusten alenemisen ja yrityksen markkina-aseman vahvistamisen. LapIT:n yrityskuva ja tunnettuus ovat vahvistuneet ja asiakastyytyväisyys on parantunut. Yritys on osallistunut tietoyhteiskunnan edistämiseen Lapin talousalueella useiden hankkeiden kautta. 6.2 Strateginen kumppanuus LapIT tuntee asiakkaansa ja heidän toimialansa sekä hallinnon tasolla että arjen työssä. Asiakkuutta hoidetaan aktiivisesti sekä tietohallinnon että johdon kanssa. LapIT kykenee uudistumaan ja mukautumaan asiakkaan ja ympäristön muuttuviin tarpeisiin. Asiakastyytyväisyys ja palvelusopimusten kilpailukykyisyys ovat toiminnan ja tulevaisuuden kannalta elintärkeitä. Vuoden aikana asiakassuhteiden kehittämiseen, sopimusten hallintaan ja kumppanuusverkoston kehittämiseen on panostettu. Työvälineet ja tekniikka
6 6.3 Palvelujohtajuus 6.4 Edelläkävijä ovat ajanmukaisia ja sopivat sekä asiakkaiden että sisäisiin tarpeisiin. Kilpailuetuna on LapIT:n joustavuus ja nopea reagointi asiakkaiden tarpeiden mukaan. LapIT:n peruspalvelujen lähtökohtana on asiakkaan kanssa yhdessä sovittu vakiointi. Niiden ohella laadukkaasti tuotettujen lisäarvopalvelujen merkitys on kasvava. Toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä ja ne toimivat turvallisesti ja tehokkaasti, niitä voidaan myös mitata. Integroidutaan vahvasti asiakkaiden ja kumppanien prosesseihin. Toimintaa kehitetään keskittymällä valittuihin painopistealueisiin ja hyödyntämällä markkinoilta saatavia korkealaatuisia palveluita. LapIT on toiminut tiiviissä yhteistyössä alihankintaverkostonsa kanssa. Yhteistyöverkostomme on laaja ja alihankintaverkostomme koostuu luotettavista kumppaneista. LapIT:n henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja osaavaa. Organisaatiota ja osaamista kehitetään jatkuvasti ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään suurta huomiota. Toiminnassa korostuu yhteistyökyky sekä yrityksen sisällä että suhteessa asiakkaisiin ja kumppaneihin. LapIT on erinomaisesti johdettu yritys. LapIT on aktiivinen valtakunnallinen toimija, joka tekee tiivistä yhteistyötä julkishallinnon muiden palvelutuottajien kanssa. Jatkuva kuntasektorin ja IT:n kehityksen seuranta sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen takaavat sen, että pysymme edelläkävijänä kuntasektorin ITpalvelujen tuottamisessa ja IT-ratkaisujen osaamisessa. 7 Liiketoimintayksiköt 7.1 Asiakkuus- ja projektipalvelut Asiakkuus- ja projektipalveluiden perustehtäviä ovat asiakkuuden kokonaisvaltainen hallinta sekä projektien hallinta, johon kuuluvat mm. projektien toteutus, projektien johtaminen ja ohjaus. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin varsinaisella asiakastyytyväisyystutkimuksella, projektien asiakastyytyväisyys- sekä jatkuvalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Marraskuussa toteutetun asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan kaikkien kysymysten keskiarvoksi saimme 4,00 (asteikolla 1-6). Jatkuva asiakastyytyväisyyden tulos oli 4,57 ja projektien asiakastyytyväisyys 4,72. Projektitoiminnan kehittämisessä keskityttiin edelleen projektikäytäntöjen jalkauttamiseen ja kehittämiseen. Yksikön vastuulla oli vuonna 2013 yhteensä 62 erilaista järjestelmien käyttöönotto- ja kehitysprojektia. Myynnin osalta yksikkö saavutti sille asetetut tavoitteet, liikevaihdon ollessa noin 7,9 milj. euroa. LapIT Oy järjesti syksyllä kahdeksannet perinteiset LapIT-päivät, joihin osallistui edus-
7 7.2 Palvelutuotanto tajia useista Lapin kunnista sekä eri kuntaorganisaatioista. LapIT-päivien teemana oli Tulevaisuuden tehokkaat IT-palvelut. LapIT:n palvelutuotannon perustehtävänä on tuottaa, kehittää ja järjestää nykyaikaisia palveluita asiakkaan tarpeisiin. Palvelumme ovat korkealaatuisia sekä kokonaistaloudellisesti ja järkevästi tuotettuja. Tunnemme asiakkaamme. Kumppaniyhteistyössä edustamme asiakasta. Herätämme toiminnallamme sekä osaamisellamme uskoa ja luottamusta. Vuoden 2013 aikana jaoimme Työasemapalvelut -yksikön kolmeen pienempään yksikköön: Elinkaarenhallintapalveluihin, Jakelunhallintapalveluihin ja Lähitukipalveluihin. Palvelutuotannolle saapuvien yhteydenottojen (=herätteet, palvelupyynnöt ja tapahtumat) määrän kehitystrendi on edelleen vuonna 2013 ollut selvästi nouseva. Uusien asiakkuuksien myötä yhteydenottojen määrä on noussut selvästi yli kahden tuhannen kuukausitahdin. Kiireisimpinä kuukausina (tammikuu ja elokuu) yhteydenottojen määrä on ollut yli kolme tuhatta. Vuonna 2013 meillä on ollut vaikeuksia selviytyä lisääntyneestä työmäärästä ja se heijastui selvästi asiakastyytyväisyyteemme. Vuoden 2013 asiakastyytyväisyytemme aleni erityisesti tavoitettavuudessa ja palvelun koetussa nopeudessa. Palvelukykymme saatiin palautettua normaaliksi marras-joulukuun aikana 2013. 7.2.1 Sovelluspalvelut 7.2.2 Infrapalvelut Sovellus- ja infrapalvelut luovat yhdessä tekniset toimintaedellytykset asiakkaiden toimintaa tukevien järjestelmien käyttöön. Yksiköt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä mm. siirtämällä asiakkaiden järjestelmiä uusituille laitealustoille ja poistamalla vanhoja palvelimia käytöstä. Sovelluspalvelut on toiminut asiantuntijana LapIT Oy:n asiakkaiden tuotantosovellusten käyttöönotoissa, käyttöönottoprojekteissa ja järjestelmäpäivitysten tekemisessä. Suurimpia kehitysaskeleita; uusi Citrix-ympäristö on otettu tuotantokäyttöön, perustettu uusi SQL-klusteri, manuaalisesti tehtäviä tiedonsiirtoja on automatisoitu, laajennettu huomattavasti SQL- ja Citrix-osaamista. Sovellus- ja infrapalvelut luovat yhdessä tekniset toimintaedellytykset asiakkaiden toimintaa tukevien järjestelmien käyttöön. Yksiköt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä mm. omissa kehitysprojekteissa, käyttöönotoissa ja erilaisissa asiakasprojekteissa. Infrapalvelut on rakentanut ja tuottanut LapIT Oy:n asiakkaiden palvelin- ja palvelualustat, tietoverkot ja tietoturvapalvelut palvelujen ja palvelukokonaisuuksien käyttöönotoissa ja käyttöönottoprojekteissa. Lisäksi olemme keskittyneet parantamaan olemassa olevan infrastruktuurin kapasiteettia ja hyötysuhdetta, pyrkineet kasvattamaan vikasietoisuutta ja käyttövarmuutta. Suurin käyttöönotto asiakasympäristössä on ollut Inari.
8 7.2.3 Palvelupiste LapIT:n sisäisinä hankkeina on suunniteltu ja tehty runkoverkon topologiamuutos, konesalimuutto Hallituskatu 7:n tiloista ja samalla kahdennus kahteen uuteen erilliseen korkean käytettävyyden konesalitilaan, otettu käyttöön uusi datanhallintajärjestelmä ja nauhaton backup-teknologia sekä laajennettu virtuaalipalvelinympäristöä. Lisäksi uuden valvontaympäristön sisäänajoa tehostettiin 2013. Palvelupisteen tehtävänä on toimia LapIT Oy:n asiakasrajapintana asiakasyhteydenottoihin, tuottaa käyttäjätukipalveluja sekä vastata palveluihin liittyvien vika- ja häiriönhallintatilanteiden hallinnasta. Tavoitteena on ensisijaisesti tukea ja turvata asiakkaidemme toiminta LapIT Oy:n tarjoamien palvelujen käytössä. Palvelupiste toimii Kuusamossa ja Rovaniemellä yhtenäisenä, koko asiakaskuntaa palvelevana yhteydenotto- ja palvelupisteenä asiakkaasta riippumatta. Palvelupisteen ykköstason toimintaa muokattiin siten, että aktiivisten puhelinvastaajien määrä kasvoi ja samalla toimintamallia uudistettiin. Tavoitteena on ratkaista mahdollisimman suuri osa asiakkaiden yhteydenotoista ensimmäisellä yhteydenottokerralla esimerkiksi etäyhteyksiä ottamalla. Viestinnässä on kiinnitetty erityistä huomiota tiedottamiskynnyksen alentamiseen. Kanavina käytämme sms- ja sähköpostiviestejä sekä tiedotteita asiakkaiden intraan. Koko Palvelupisteen henkilöstö koulutettiin Office 365 -palveluun, mikä koettiin erittäin tarpeelliseksi niin sanottujen pilvipalveluiden yleistyessä. Yhteistyö LapIT:n muiden yksiköiden kanssa nostettiin tärkeään rooliin vuoden 2013 aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelupisteen työntekijät voivat osallistua muiden yksiköiden tehtäviin tilanteen niin salliessa. Tämä kasvattaa osaamista ja ymmärrystä niin palvelupisteessä kuin myös muissa yksiköissä. 7.2.4 Työasemapalvelut Vuoden 2013 aikana Työasemapalvelut -yksikön toimintaa päätettiin tehostaa ja se jaettiin kolmeksi yksiköksi. Uudet yksiköt ovat nimeltään Elinkaarenhallintapalvelut, Jakelunhallintapalvelut ja Lähitukipalvelut. Uudet yksiköt toimivat hyvin läheisessä yhteistyössä toistensa kanssa. 7.2.5 Elinkaarenhallintapalvelut Elinkaarenhallintapalvelut -yksikkö tuottaa ja kehittää erilaisten hallittavien päätelaitteiden ja oheiskirjoittimien elinkaarenhallintapalveluita. Palvelu sisältää laitteiden keskitetyn hankinnan rahoituksineen, esiasennukset ja toimitukset käyttäjille, laiterekisterin ylläpidon sekä tietoturvallisen käytöstä poistamisen elinkaaren päättyessä. Elinkaarenhallintapalveluissa vuosi 2013 oli muutosten vuosi. Uusia ja vaihdettavia työasemia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Loppuvuodesta KL Kuntahankintojen uusi sopimus toi mukanaan uudet työasemamallit ja edullisemmat hinnat. Vuoden 2013 aikana käynnistettiin kunnianhimoinen ja haastava Voima-projekti päätelaitteiden tilausjärjestelmän ja leasing-vaihtojen kehit-
9 tämiseksi yhteistyössä toimittajakumppaneidemme kanssa. Uutena päätelaitetyyppinä elinkaarenhallintapalveluun tulivat mukaan mobiilipäätelaitteet. 7.2.6 Jakelunhallintapalvelut Jakelunhallintapalvelut on tuotteistanut Windows 7 -käyttöjärjestelmän käyttöönoton asiakkaille. Jakelunhallintapalvelut on toiminut palvelutuotannon tukena keskeisenä yksikkönä kuntien opetusympäristöjen työasemien ylläpidossa ja vakioinnissa. Sisäisenä kehitysprojektina voidaan mainita keskitetyn jakelujärjestelmän päivittäminen uudempaan ja monipuolisempaan versioon. 7.2.7 Lähitukipalvelut Lähitukipalvelut -yksikön päätarkoitus on tuottaa asiakkaillemme päätelaitteiden asennus- ja tukipalvelua. Yksikkö toimii jokaisella LapIT:n toimipaikalla ja maantieteelliset etäisyydet asiantuntijoiden välillä ovat yrityksen suurimmat. Kesken vuotta toteutettu Työasemapalveluiden uudelleenorganisointi asetti erityisiä haasteita yksikön onnistumiselle, sillä osa asiantuntijaresursseista siirtyi uusien yksiköiden esimiehiksi. Loppuvuoden aikana toiminnan yhdenmukaistaminen, osaamisen laajentaminen yrityksen sisällä, henkilöstön venyminen sekä ammattitaitoinen yhteistyö muiden LapIT:n yksiköiden kanssa näkyivät erittäin myönteisesti mm. palvelupyyntöjen reagointi- ja ratkaisuaikojen pienenemisenä. Lähitukipalvelut -yksikkö oli mukana useiden asiakkaidemme tuotantosovelluspäivitysten sekä Windows 7 -käyttöjärjestelmän käyttöönotoissa sekä niiden suunnittelussa. Inarin kunnan ympäristön siirto LapIT:n hallintaan saatiin hyvin pitkälti loppusuoralle. Aloitettuja toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi ja asiakkaidemme palvelukokemuksen parantamiseksi jatketaan suunnitelmallisesti myös vuonna 2014.
10 8 Talouden keskeiset tunnusluvut 2013 (1000 euroa) 2012 (1000 euroa) Liikevaihto 7 897 7 170 Tulos rahoituserien jälkeen 9,3 10,4 Oma pääoma 488 486 Taseen loppusumma 1 496 1 490 Liikevaihto/henkilö 118 114 Omavaraisuus % 33 33 Sijoitetun pääoman tuotto % 1,5 1,7 9 Henkilöstö 2013 2012 Henkilöstön keski-ikä 42,4 43,3 Henkilöstö keskimäärin 67 63 naisia % miehiä % 26,8 73,2 26,4 73,6 Koulutuksen osallistumismaksut 95 640 109 940 Koulutuksen osuus liikevaihdosta % 1,2 1,5 Koulutukseen käytetty aika keskimäärin työpäivinä/hlö 4,3 5,3 Vakituisessa työsuhteessa 31.12 % 93 95 Työntekijöiden palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 2 713 575,07 e 522 104,74 e 120 893,54 e 3 356 573,35 e (42,5 % liikevaihdosta)
11 10 Toimitilat Toimipiste Osoite m2 Rovaniemi Rantavitikantie 33 1278,0 Kemijärvi Kuumaniemenkatu 2 A 2 110,1 Kuusamo Keskuskuja 6 206,2 Taivalkoski Opintie 3 49,0 Ivalo Sairaalantie 3B 43,0 Ylitornio Alkkulanraitti 55 27,0 Yhteensä 1 713,3 Lisäksi käytössämme on laite-, varasto- ja konesalitiloja. 11 Organisaatio 31.12.2013
12 12 Omistajat 31.12.2013 osakkeita kpl Enontekiön kunta 2 Inarin kunta 5 Kemijärven kaupunki 13 Kittilän kunta 5 Kolarin kunta 3 Kuusamon kaupunki 14 Lapin ammattikorkeakoulu Oy 5 Lapin sairaanhoitopiirin ky 10 Muonion kunta 2 Pelkosenniemen kunta 2 Pellon kunta 3 Posion kunta 3 Ranuan kunta 5 Rovaniemen kaupunki 44 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 Sallan kunta 5 Savukosken kunta 3 Taivalkosken kunta 3 Ylitornion kunta 3 Varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.5.2013 13 Hallitus Hallituksessa tilikauden aikana ovat toimineet: Edustaja Organisaatio Tehtävä Maarit Simoska Rovaniemen kaupunki Puheenjohtaja 21.5.-31.12.2013 Antti Laukkanen Rovaniemen kaupunki Puheenjohtaja 1.1.-21.5.2013 Tuomo Hänninen Kuusamon kaupunki Varapuheenjohtaja 21.5.-31.12.2013 Heikki Nivala Kemijärven kaupunki Varapuheenjohtaja 1.1.-21.5.2013 Heidi Alariesto Rovaniemen kaupunki Jäsen 1.1.-25.5.2013 Jukka Alatalo Muonion kunta Jäsen Sami Baas Pelon kunta Jäsen 21.5.-31.12.2013 Matti Heikkilä Kuusamon kaupunki Jäsen 1.1.-21.5.2013 Mikko Häikiö Lapin Sairaanhoitopiirin ky Jäsen Juhani Juuruspolvi Rovaniemen kaupunki Jäsen 21.5.-31.12.2013 Tapani Melaluoto Ylitornion kunta Jäsen 1.1.-21.5.2013 Veikko Niemelä Kemijärven kaupunki Jäsen 21.5.-31.12.2013 Jouko Niskavaara Ranuan kunta Jäsen
13 Hallitus kokoontui tilikaudella kuusi kertaa. 13.1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus LapIT Oy:n hallituksen vetovastuu on avannut uudenlaisen näkökulman asioiden hoitamiseen. Kun kunnallispolitiikassa päätöksenteko on toisinaan hidasta ja vaikeaa arvojen yhteensovittamista, tässä yhtiössä perusasiat ovat vankalla pohjalla. Visiot, arvot ja strategiat ovat tarkkaan harkittuja, ja niiden pohjalta hallituksessa on helppo työskennellä. Liikevaihto ja henkilöstön määrä kasvavat hallitusti ja omistajapoliittiset linjaukset toteutuvat. Erityisen ilahduttavaa on henkilöstön sitoutuminen työhönsä, mikä näkyy muun muassa palvelun laatuna ja henkilökunnan poikkeuksellisen pienenä vaihtuvuutena. Vahva lappilainen palveluyritys tähyää luottavaisin mielin lähivuosien haasteisiin. 13.2 Liikevaihto ja tulos LapIT Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli 7,9 milj. euroa (2012: 7,17 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 3 110,61 euroa (9136,73 euroa vuonna 2012). 13.3 Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan olevan 8,7 milj. euroa ja tuloksen arvioidaan olevan 39 000 euroa. 14 Johtoryhmä Toimitusjohtajan apuna toimii johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 26 kertaa. Sen tehtäviin kuuluvat mm. hankkeiden koordinointi ja ohjaus toiminnan kehittäminen ja seuranta strategian laadinta resurssien hallinta ympäristön seuranta (kilpailijat, toimittajat, asiakkaat) toimitusjohtajan tukeminen vuosisuunnittelu Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Petri Jaatinen varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Mikko Vaarala jäsen kehittämispäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö Nina Pökkylä varasihteeri hallintokoordinaattori
14 15 Laajennettu johtoryhmä Laajennetun johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. asiakkuuksien ja toimintaympäristön seuranta turvallisuuspäällikön tilannekatsaus talouden ml. investointien seuranta muut ajankohtaiset asiat Edustaja Tehtävä johtoryhmässä Nimike Juhani Jutila puheenjohtaja toimitusjohtaja Petri Jaatinen varapuheenjohtaja asiakaspalvelujohtaja Tuomo Hietajärvi jäsen palvelupäällikkö Juha-Matti Häkkinen jäsen 1.6.2013 alkaen palvelupäällikkö Timo Kaukiainen jäsen palvelupäällikkö Paula Kuivalainen jäsen palvelupäällikkö Markus Lisko jäsen 1.6.2013 alkaen palvelupäällikkö Janne Perälä jäsen palvelutuotantojohtaja Harri Suopajärvi jäsen 1.3.2013 alkaen palvelupäällikkö Tero Törmänen jäsen turvallisuuspäällikkö Mikko Vaarala jäsen kehittämispäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen jäsen, sihteeri hallintopäällikkö Laajennettu johtoryhmä kokoontui tilikaudella kymmenen kertaa. 16 Jäsenyydet Yrityksemme oli vuoden 2013 aikana jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: 16.1 IT Service Management Forum Finland ry Yhdistyksen tarkoituksena on: kehittää ja edistää tietotekniikkapalveluiden hallinnan alalla (IT Service Management) parhaiden toimintatapojen (best practices) käyttömahdollisuuksia edistää ammatillisen kehityksen ilmapiiriä tietotekniikkapalveluiden hallinta henkilöstön piirissä edistää osaltaan kansainvälisten laatustandardien kehitystä ja johtamista, jonka pohjana on parhaista toimintatavoista julkaistu materiaali rohkaista näiden muodollisten vaatimusten käyttöönottoa 16.2 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa avoimessa taloudessa. 16.3 Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaali-
15 nen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus. 16.4 Lapin kauppakamari Lapin kauppakamarin tehtävä on edistää alueensa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Kauppakamarin missiona on parantaa Lapin rakenteellista toimivuutta ja vahvistaa sen edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiseksi, uusien yritysten ja asukkaiden vastaanottamiseksi sekä korostaa Lapin keskeistä asemaa Barentsin Euroarktisen alueen (Pohjoiskalotti) taloudellisessa yhteistyössä. Kauppakamari parantaa maakunnan sisäistä yhteistyötä ja nostaa esiin elinkeinoelämän kannalta tärkeitä asioita. 16.5 Tietotekniikan liitto ry / Lapin tietotekniikkayhdistys ry 16.6 Eben Suomi ry Tietotekniikan liitto on valtakunnallinen ja puolueeton tietotekniikka-alalla toimivien yhdistysten yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen tavoitteena on jäsenistön ammatillisen osaamisen ja arvostuksen kehittäminen. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää tietotekniikan parissa työskentelevien ja alasta kiinnostuneiden jäsentensä keskinäistä yhteydenpitoa ja ammatillista osaamista EBEN Suomi ry on yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää liiketoiminnan, yritysten ja muiden organisaatioiden sekä niissä toimivien ihmisten etiikan tuntemusta ja arvostusta sekä tasokasta keskustelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yhdistys edesauttaa etiikkaa koskevaa yhteiskunnallista vuoropuhelua ja etiikan tutkimusta. EBEN Suomi ry on poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, Suomeen rekisteröity yhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 2008. Se on osa johtavaa eurooppalaista yritysetiikan verkostoa EBEN European Business Ethics Network. Useimmissa Euroopan maissa toimii EBENin kansallinen yhdistys. 16.7 Projektiyhdistys ry 16.8 HDI Nordic Oy Projektiyhdistys ry on perustettu vuonna 1978. Yhdistys parantaa jäsentensä edellytyksiä suunnitella, johtaa ja toteuttaa tuloksellisia projekteja verkostoituneessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Tavoitteena on tehdä tehokkaan ja ketterän projektityön osaamisesta kilpailuetu, joka edistää suomalaisen työn kansainvälistä kysyntää ja hyödyttää koko kansantaloutta. Yhdistys valmentaa asiantuntijoita ja organisaatioita projektimaisemmiksi muuttuviin työn ja johtamisen malleihin osaamisen todentavilla sertifikaateilla, eri aiheisiin pureutuvilla ryhmillä, vuosittain järjestettävillä Projektipäivillä sekä ajankohtaisia asioita käsittelevillä lehdillä ja julkaisuilla. Projektiyhdistys ry (PRY) on alan kansainvälisen järjestön IPMAn aktiivinen jäsen. HDI Nordic Oy on erikoistunut asiakaspalvelun kehittämiseen, kouluttamiseen ja konsultointiin. Kohderyhmänä ovat help desk-, service desk- sekä call- ja contact center -yksiköt, joille tarjotaan kursseja, seminaareja, konferensseja ja yritysvie-
16 railuja. Tavoitteena on kehittää asiakaspalveluprosesseja ja toiminnan laatua sekä keskuksissa työskentelevien osaajien valmiuksia ja toimintatapoja.
17 17 Tase Rahayksikkö EURO 31.12.2013 31.12.2012 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 18 003,28 41 856,03 18 003,28 41 856,03 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 98 555,00 98 555,00 98 555,00 98 555,00 116 558,28 140 411,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 387 196,00 331 597,68 Siirtosaamiset 311 399,00 92 466,77 698 595,00 424 064,45 Rahat ja pankkisaamiset 681 066,59 926 054,62 1 379 661,59 1 350 119,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 496 219,87 1 490 530,10
18 Rahayksikkö EURO 31.12.2013 31.12.2012 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma 137 000,00 137 000,00 137 000,00 137 000,00 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 37 000,00 37 000,00 37 000,00 37 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 311 593,85 302 457,12 Tilikauden voitto (tappio) 3 110,61 9 136,73 488 704,46 485 593,85 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 13 735,78 0,00 13 735,78 Lyhytaikainen Ostovelat 233 669,29 182 775,71 Muut velat 242 995,27 239 808,80 Siirtovelat 530 850,85 568 615,96 1 007 515,41 991 200,47 1 007 515,41 1 004 936,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 496 219,87 1 490 530,10
19 18 Tulos 1.1.2013 1.1.2012 Rahayksikkö EURO - 31.12.2013-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 7 897 382,92 7 169 833,29 Liiketoiminnan muut tuotot 43 607,95 57 514,89 Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut -1 938 844,24-1 823 166,78-1 938 844,24-1 823 166,78 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 713 575,07-2 509 619,46 Henkilösivukulut Eläkekulut -522 104,74-431 541,27 Muut henkilösivukulut -120 893,54-135 179,97-3 356 573,35-3 076 340,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -23 852,75-17 289,00-23 852,75-17 289,00 Liiketoiminnan muut kulut -2 610 590,17-2 299 745,83 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 11 130,36 10 805,87 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 113,31 1 787,81 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -1 985,79-2 168,82-1 872,48-381,01 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 9 257,88 10 424,86 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 9 257,88 10 424,86 Tuloverot Tilikauden verot -6 147,27-1 288,13-6 147,27-1 288,13 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 3 110,61 9 136,73
20 19 Tilastotietoja 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1 551 5 225 5 734 6 246 Liikevaihto 1000 7 170 7 888 2001 2009 2010 2011 2012 2013 Liikevaihdon kehitys 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15 46 52 57 Lapittilaiset 63 67 2001 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstöä keskimäärin 120 100 80 80 86 104 108 108 2001 2009 60 2010 40 20 0 18 Asiakkaat 2011 2012 2013 Asiakkuuksien määrä