Mitä rakentamisen uudet säännökset Esityksen sisältö mahdollistavat? Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 VAIN HYVIÄ SYITÄ II PUDASJÄRVI 28.-29.8.2018 Kuva: Honkatalot
Ilmastosopimukset YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Kioton ilmastosopimus astui voimaan lopullisesti 2005. Kioton pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien 2008 2012 kasvihuonepäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä. Nykyinen rakentamista ohjaava lainsäädäntö pohjautuu Kioton ilmastosopimukseen
Rakennettu ympäristö ja ilmaston muutospudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Matti Kuittinen/ YM
Pariisin ilmastosopimus Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016
Lähde; Katja Outinen / YM
Lähde; Katja Outinen / YM
Palomääräykset mahdollistavat entistä enemmän Uudet palomääräykset sallivat entistä enemmän puuta näkyviin pintoihin myös kerrostaloissa. Lisäksi tästä lähtien myös puurunkoisia majoitus- ja hoitolaitosrakennuksia voidaan toteuttaa kahdeksankerroksisina. Muutoksen taustalla on puutuoteteollisuuden teettämien kansainvälisestikin merkittävien palokokeiden tulokset. Ympäristöministeriö on julkaissut rakennusten paloturvallisuutta koskevan asetuksen. Asetus astuu voimaan vuoden 2018 alusta ja korvaa nykyiset palomääräykset E1 ja sitä koskevan ohjeistuksen vuodelta 2011. Enemmän puupintaa näkyviin kerrostaloasunnoissa Puun käytön kannalta asetuksessa on useita merkittäviä parannuksia. Puukerrostaloissa kantavien puurakenteiden sisäpintaa voidaan jättää suojaverhoamatta ja saada näin puupintaa näkyviin 20 % huoneiston seinä- ja kattopinnoista. Nostamalla kantavuusvaatimusta 90 minuuttiin puupintaa saadaan näkyviin jopa 80 %. Kantamattomat väliseinät ja lattiat voivat olla tämän lisäksi puupintaisia.
MJ/seinä-m2 CO2-eq g/seinä-m2 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT 1500 150000 1000 100000 500 50000 0-500 -1000-1500 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä 0-50000 -100000 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä -2000-2500 uusiutumaton kokonaisenergiankulutus -200000 Energiankulutus MJ/m2-150000 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet
CO2-eqv päästökertymä /tn Materiaalivalinta on nopeavaikutteinen Hirsikampuksen hiilijalanjälki 1200 Case- Pudasjärven koulu (hirsikampus) Hiilijalanjälki rakennuksen elinkaaren aikana 11 1000 800 600 400 200 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous 0-200 0 2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50-400 -600 aika/v Pudasjärven koulu sisältää 973 000 kiloa hirttä ja CLT-levyä. Tämä puumäärä on hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton (135g/km) vuosittaisen ajon (30 000km) tuottamat hiilidioksidipäästöt!
Ilmastosopimukset Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 YK:n ilmastokokoukset 1995 Berliini Kioto 1997 (2005). Pariisi 2015 Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.
Pariisin ilmastosopimuksen vaatimustaso Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä. Ennen Pariisin ilmastosopimusta (Kioton sopimus) tavoitteena oli vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja yli kaksi kertaa pienemmiksi vuoteen 2050 mennessä. Mari Panzar, Sitra
Pudasjärven Hirsikampus Puupalkinto 2016 www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen
Tähän saakka keskitytty energiatehokkuuteen Valmistus Rakentaminen Käyttö Purku Jatkossa uusia keinoja parantaa vähähiilisyyttä Huomio rakennusten koko elinkaareen Matti Kuittinen/ YM
Puurakentamisen ympäristöetuja; pitkä hiilen varastoituminen CO 2 CO 2 Hiilikierto jatkuu C Kestävästi hoidettu metsä Pitkäikäinen hiilivarasto Bioenergia Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen Matti Kuittinen/YM
Hiilijalanjäljen arviointi rakennusmääräyksiin 2017 Säädöskehityksen tiekartta 2018 Menetelmien kehitys ja vaikutusarviointi 2025 Hiilijalanjälki rakennusmääräyksissä www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen Matti Kuittinen/ YM Matti Kuittinen 17
MISSÄ MENNÄÄN? toimenpideohjelmat Julkiset rakennushankkeet vähähiilisyyden edelläkävijöiksi Pudasjärven koulu Kuva: Juha Nyman 7 mrd EUR / v = 30% Kilpailutettujen hankintojen vuosittaisesta arvosta. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Hankintalaki mahdollistaa ympäristöystävälliset valinnat Uusi hankintalaki antaa mahdollisuuksia valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja Ympäristöministeriö tarjoaa kriteerit tarjousten laatimiseen ja vertailuun 19
Matti 20 Kuittinen MISSÄ MENNÄÄN? Miten muualla? lainsäädäntö Hollanti Itävalta Ranska Ruotsi Norja CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Kokeilu: Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta CO2-päästöjen ilmoitusvelvollisuus tulossa 2020 mennessä Vaiheittainen eteneminen, aluksi fokus valmistusvaiheen päästöissä CO2-laskenta pakolliseksi kaikissa valtion rakennushankkeissa Oma kansallinen laskentastandardi Kansallinen työkalu laskentaan Matti Kuittinen/ ym
Hiilidioksidin talteenotto KIERTOTALOUS Tuotannon hyötyasteen nostaminen > 70 % Hyödyntämisaste materiaalina Uusiutumattomien materiaalien korvaaminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Pitkä tekninen käyttöikä
MIKSI? miksi puusta? Puutuoteteollisuudella ylivoimainen ekosysteemi Kuva Kontiotuote Oy Puu ei Suomesta rakentamalla lopu Suomessa sahatusta sahatavarasta yli 70 % menee sellaisenaan vientiin! Puuta voitaisiin jalostaa enemmänkin ikkunoiksi, oviksi, cltlevyiksi ja hirreksi, puutaloiksi, silloiksi Kuvat VersoWood Kuva Mammutti Energiaomavarainen tuotanto Puutuotteita valmistettaessa syntyy sivutuotteina enemmän energiaa (energiajakeita) kuin sitä kuluu tuotteita valmistettaessa!
KIITOKSIA! Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry www.hirsikoti.fi Kuva: Honkatalot