06.02.2018 1 Betonirakenteiden korjaaminen Esikäsittelyt ja laastipaikkauksen periaatteet 06.02.2018 2 Korjattavien pintojen esikäsittelyt Korjattavien pintojen on oltava puhtaita Lujuudeltaan heikko betoni on poistettava Alustassa on oltava tartunnan kannalta sopiva karkeusaste Alustassa on oltava sopiva kosteustila Kaikista työvaiheista on hyväksytettävä mallit Korjaussuunnittelija määrittää menetelmät ja tavoitteena olevan laadun
06.02.2018 3 Korjattavassa pinnassa ei saa olla Tartuntaa heikentävää tai irtoavaa ainesta: pölyä, vanhaa pinnoitetta rasvaa, likaa sementtiliimakalvoa Korjaamattomia halkeamia Vesivuotoa Ruosteisia teräksiä 06.02.2018 4 Betonipintojen esikäsittelyn vaiheet Heikkolaatuisen betonin poisto Raudoituksen paljastaminen ja puhdistaminen Korjauskohdan muotoilu Tartuntapintojen karhennus ja puhdistaminen Halkeamien käsittely Vesivuotojen pois johtaminen, rajoittaminen tai tukkiminen
06.02.2018 5 Betonin poistaminen Vaurioituneen betonin poistaminen Rakenteen osan purkaminen Koko rakenteen purkaminen 06.02.2018 6 Betonin lujuuden vaikutus työmenetelmään
06.02.2018 7 Betonin poisto-, karhennus- ja puhdistusmenetelmät By 41 Taulukko 3.4 06.02.2018 8 Betonin poisto-, karhennus- ja puhdistusmenetelmät By 41 Taulukko 3.4
06.02.2018 9 Raudoituksen paljastaminen, By 41, 1996 06.02.2018 10 TERÄSTEN ESIKÄSITTELY Puhdistus ja käsittelemättä jättäminen Puhdistus ja käsittely sementtipohjaisella korroosion-estolaastilla Puhdistus ja käsittely epoksipinnoitteella (harvinainen) Käsittely ehdottomasti alkalin kestävillä tuotteilla Tarpeettomien terästen poisto, suunnittelijan ohjeet
06.02.2018 11 Teräksen suojaus sementtipohjaisella korroosiosuojauslaastilla Varmistaa teräksen ympäristön säilymisen alkaalisena rakenteen jäljellä olevan käyttöiän ajan Sisältää korroosioinhibiittoreita Teräksen suojaus epoksipinnoitteella Tiivis ja tehokas suojaus estää korroosiota aiheuttavan aineen pääsyn teräksen pinnalle Vesi, kloridit, happi yms. Riskinä rajakohdat (pistekorroosio) 06.02.2018 12 Korjauskohdan muotoilu, Silko
06.02.2018 13 Korjauskohdan muotoilu 06.02.2018 14 Korjauskohdan muotoilu
06.02.2018 15 Tartuntapinnan karhentaminen, suurpainevesipesu, yli 400 bar 06.02.2018 16 Tartuntapinnan karhentaminen, suurpainevesipesu, yli 400 bar (vanhalla pinnalla sementtiliimakerros)
06.02.2018 17 Tartuntapinnan karhentaminen, suurpainevesipesu 06.02.2018 18 Vesisuihkupuhdistus on paras alustan käsittelymenetelmä pintalaattaa varten Tunnistaa ja poistaa heikon materiaalin Kastelee
06.02.2018 19 Sirotepinnan korjaus kovabetonikerroksella Vaurioituneen sirotepinnan poisto ja alustan esikäsittelytavat Jyrsintä Hionta Sinkous Näiden esikäsittelytapojen eri yhdistelmät 06.02.2018 20 Tartuntapinnan karhentaminen, jyrsintä
06.02.2018 21 Tartuntapinnan karhentaminen, jyrsintä ristiin 06.02.2018 22 Tartuntapinnan karhentaminen, jyrsintä + sinkous
06.02.2018 23 Tartuntapinnan karhentaminen, timanttihionta 06.02.2018 24 Tartuntapinnan karhentaminen, sinkopuhallus
06.02.2018 25 Tartuntapinnan karhentaminen, sinkopuhallus 3 kertaan 06.02.2018 26 Tartuntapinnan karhentaminen, kenttäkoetuloksia 2014 tartuntalujuus (koekohteen alustan betoni K40) Koealustalle valettu kovabetoni 20 mm, jonka tartuntaa käsitellylle alustalle testattiin Alustan pinta jyrsitty Väkivaltainen käsittely, jättää alustan pintaan säröjä Ei sovellu yksin käsittelyksi jos vaaditaan suurta tartuntalujuutta Mitä karkeampi jyrsintä, sen rikkonaisempi alusta, lisäkäsittelyt saattavat parantaa tulosta Yhteen suuntaan jyrsintä, tartuntavetolujuus 0,8 1,7 MPa (ka. 1,2 MPa) Kahteen suuntaan jyrsintä, tartuntavetolujuus 1,1 1,8 MPa (ka. 1,4 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Ristiin jyrsintä ei parantanut alustan lujuutta Alustan vetolujuudet jyrsityllä alustalla heikoimmillaan jopa < 0,5 MPa (kokemuksia muualta)
06.02.2018 27 Tartuntapinnan karhentaminen, kenttäkoetuloksia 2014 alustan vetolujuus (koekohteen alustan betoni K40) Koealustalle valettu kovabetoni 20 mm, jonka tartuntaa käsitellylle alustalle testattiin Alustan pinta jyrsitty yhteen suuntaan + timanttihiottu Tartuntavetolujuus 0,8 1,5 MPa (ka. 1,2 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Hionta ei parantanut tulosta Alustan pinta jyrsitty yhteen suuntaan + sinkopuhallettu Tartuntavetolujuus 1,1 2,2 MPa (ka. 1,9 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Sinkopuhallus paransi tulosta selvästi verrattuna pelkkään jyrsintään tai jyrsittyyn + hiottuun pintaan verrattuna 06.02.2018 28 Tartuntapinnan karhentaminen, kenttäkoetuloksia 2014 alustan vetolujuus (koekohteen alustan betoni K40) Koealustalle valettu kovabetoni 20 mm, jonka tartuntaa käsitellylle alustalle testattiin Alustan pinta timanttihiottu Lähinnä sementtiliiman poisto, pinta ei juuri karhene Tartuntavetolujuus 1,3 1,7 MPa (ka. 1,4 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus) Alustan pinta sinkopuhallettu Karhennus kevyt, sementtiliima poistettu, hieno kiviaines näkyviin Tartuntavetolujuus 2,4 2,9 MPa (ka. 2,6 MPa) Murto vetokokeessa pääasiassa alustan puolella (=alustan vetolujuus)
06.02.2018 29 Tartuntapinnan karhentaminen, sinkopuhallus 06.02.2018 30 Tartuntapinnan esikäsittely Alustan vetolujuus tarkistetaan, suunnittelija asettaa vaatimuksen Esikostutus (vanha karbonatisoitunut betoni: imu herätettävä 1 2 vrk aikaisemmin) Kostutus, heti pinnoituspäivän aamuna, uusittava tarvittaessa työn edetessä Tartunta-aineiden käyttö? Ei useinkaan tarpeellista. Joskus heikentävät tartuntaa. Valittava huolellisesti. Koekorjaus varmistaa valinnan.
06.02.2018 31 Alustan kosteus 06.02.2018 32 LAADUNVARMISTUS Perustuu tavanomaisiin laadunvarmistusmenetelmiin Ruiskubetoniohjeet Injektointi Vertailu ennakkokoetuloksiin Korjaustuotteille vaatimuksia: Puristuslujuudelle / Tartuntalujuudelle Pakkassuolarasituksen kestävyydelle Karbonatisoitumisnopeudelle Kutistumiselle
06.02.2018 33 KELPOISUUDEN TOTEAMINEN Ainetta rikkomattomat menetelmät Silmämääräinen arvio Vasarakoputus Kimmovasara Ultraäänimittaus Olosuhdeseuranta Terästen taustat 06.02.2018 34 KELPOISUUDEN TOTEAMINEN Ainetta rikkovat menetelmät Näyteporaus (kerrospaksuudet, lujuusominaisuudet, vesitiiveys, pakkasenkestävyys ) Yksi- tai kaksipuolinen vetokoe (alusta, täytöt, pintakerrokset) Erikoistutkimukset (ohuthietutkimus)
06.02.2018 35 VETOKOKEET, vetolujuus, tartuntavetolujuus Kaksipuolinen vetokoe rakennenäytteestä laboratoriossa 06.02.2018 36 VETOKOKEET, vetolujuus, tartuntavetolujuus Yksipuolinen vetokoe, suoraan rakenteesta. Vetokohta rajataan timanttiporauksella testattavan kerroksen läpi alustaan asti. Pintaan liimataan vetolevy Kuormitusnopeus 0,05 ±0,01 N /mm2 s, kuormitus keskeisesti pituusakselin suuntaisena