Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 15.08.2018 The document is dated: This is a document that has been electronically signed by the Energy Authority. Esittelijä / Föredragande / Referendary Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker Nimi / Namn / Name: TEITTINEN LARI PEKKA Nimi / Namn / Name: Simo Nurmi Pvm / Datum / Date: 15.08.2018 Pvm / Datum / Date: Allekirjoitustapa / Signerat med / Signed with: 15.08.2018 Allekirjoitustapa / Signerat med / Signed with: Tämä paketti koostuu seuraavista osista: - Kansilehti (tämä sivu) - Alkuperäinen asiakirja tai alkuperäiset asiakirjat - Sähköiset allekirjoitukset. Nämä eivät ole näkyvillä tässä asiakirjassa, mutta ne on yhdistetty siihen sähköisesti. Tämä asiakirja on sinetöity sähköisellä allekirjoituksella. Sinetti takaa asiakirjan aitouden. Allekirjoitettu asiakirja alkaa seuraavalta sivulta. > Detta paket består av följande delar: - Titelblad (denna sida) - Originaldokument - Elektroniska signaturer. Dessa syns inte i detta dokument, med de är elektroniskt integrerade i det. Detta dokument har försetts med sigill genom elektronisk signatur. Sigillet garanterar dokumentets äkthet. Det signerade dokumentet börjar på nästa sida. > This document package contains: - Front page (this page) - The original document(s) - The electronic signatures. These are not visible in the document, but are electronically integrated. This file is sealed with a digital signature. The seal is a guarantee for the authenticity of the document. the signed document follows on the next page Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu EU-direktiivin (1999/93/EY) mukaisella allekirjoituksella. Detta dokument innehåller elektroniska signaturer enligt EU-direktivet (1999/93/EG) om ett gemenskapsramverk för elektroniska signaturer. This document contains electronic signatures using EU-compliant PAdES - PDF Advanced Electronic Signatures (Directive 1999/93/EC) >
Ohje 1 (13) Ohje suljetun jakeluverkon menetelmien laatimiseksi
Ohje 2 (13) 1 Johdanto EU:n sähkömarkkinadirektiivissä 2009/72/EY on annettu jäsenvaltiolle mahdollisuus poiketa suljetuissa jakeluverkoissa eräistä jakeluverkkojen sääntelyvaatimuksista, mikä on implementoitu myös osaksi kansallista lainsäädäntöä sähkömarkkinalailla (588/2013). Kevennettyjen velvoitteiden tarkoituksena on vähentää tarpeetonta hallinnollista rasitetta verkonhaltijan ja verkon käyttäjien välisen suhteen erityisluonteen vuoksi. Keskeisenä kevennyksenä suljetun jakeluverkon haltijaa ei koske sähkömarkkinalain mukainen siirto- ja liittymishinnoittelun sekä verkko- ja liittämispalveluehtojen etukäteinen valvonta. Verkon käyttäjällä on kuitenkin oikeus vaatia hinnoittelua koskevien menetelmien sekä ehtojen vahvistamista jälkikäteen. Tällöin Energiavirasto asettaa kohtuullisen ajan, jonka kuluessa suljetun jakeluverkon haltijan tulee esittää menetelmänsä ja ehtonsa Energiaviraston vahvistettaviksi. Tämä ohje koskee sitä, mitä asioita suljetun jakeluverkon haltijan tulisi huomioida kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmissä, joita tämä esittää Energiaviraston vahvistettaviksi. Ohje perustuu soveltuvin osin Energiaviraston jakeluverkonhaltijoiden noudatettavaksi vahvistamiin valvontamenetelmiin. Ohjeessa on kuitenkin otettu huomioon suljetun jakeluverkon kevennetty verkkosääntely. 2 Suljetun jakeluverkon määritelmästä Sähkömarkkinadirektiivissä ja sähkömarkkinalaissa on säädetty suljetun jakeluverkon edellytyksistä ja erityispiirteistä. Sähkömarkkinalain esitöiden (HE 20/2013 vp) mukaan suljettua jakeluverkkoa koskevat säännökset mahdollistaisivat yleistä verkkosääntelyä kevyemmän sääntelyn osassa teollisuuden ja palvelusektorin omia jakeluverkkoja. Suljetun jakeluverkon tulee sijaita maantieteellisesti rajatulla alueella. Sähkömarkkinadirektiivissä on lueteltu esimerkkeinä kohteista, joissa voisi olla suljettu jakeluverkko, rautatieasemarakennukset, lentoasemat, sairaalat, suuret leirintäalueet ja kemianteollisuuden alueet. 2.1 Suljetun jakeluverkon edellytykset Sähkömarkkinalain perusteella suljetun jakeluverkon haltijaksi määrittely ja nimeäminen tapahtuvat sähköverkkoluvan myöntämisen kautta. Sähkömarkkinalaissa säädetty suljetun jakeluverkon määritelmä vastaa sähkömarkkinadirektiivin 28 artiklan suljetun jakeluverkon määritelmää. Sähkömarkkinalain 11 :n mukaan suljetun jakeluverkon sähköverkkolupa myönnetään hakemuksesta hakijalle, joka harjoittaa sähköverkkotoimintaa maantieteellisesti rajatulla teollisuus- tai elinkeinoalueella tai yhteisiä palveluja tarjoavalla alueella sijaitsevassa jakeluverkossa tai suurjännitteisessä jakeluverkossa, jossa ei toimiteta sähköä kuluttajille, jos: 1) erityisistä teknisistä tai turvallisuuteen liittyvistä syistä kyseisen verkon käyttäjien toiminnot tai tuotantoprosessi muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden; tai 2) kyseisessä verkossa jaellaan sähköä ensisijaisesti verkon omistajalle tai verkonhaltijalle taikka niihin omistussuhteessa oleville yrityksille.
Ohje 3 (13) Sähkömarkkinalain mukaan suljetun jakeluverkon sähköverkkolupaa ei kuitenkaan myönnetä hakijalle, jonka sähköverkossa toimitetaan sähköä kuluttajille, ellei kysymyksessä ole sähköntoimitus pienelle määrälle kuluttajia, joilla on työsuhteeseen perustuvia tai vastaavia yhteyksiä hakijaan. Suljetulla jakeluverkolla, jolle haltija esittää laskentamenetelmiä Energiaviraston vahvistettavaksi, tulee olla lainvoimainen suljetun jakeluverkon verkkolupa. Energiavirasto ratkaisee suljetun jakeluverkon sähköverkkoluvan lupahakemuksen perusteella. Energiavirasto on antanut ohjeen sähköverkkoluvan hakemisesta. 1 Lupaa haetaan viraston hakulomakkeella. 2 Sähkömarkkinalain 4 :n 2 momentin perusteella luvanvaraista ei ole sähköverkkotoiminta, jossa sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntoimitusta. Sellaisille kiinteistön ja kiinteistöryhmän sisäisille sähköverkoille, joissa harjoitettu toiminta ei täytä luvanvaraisen sähköverkkotoiminnan edellytyksiä, ei myönnetä sähköverkkolupaa eikä näille vahvisteta kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiä. 3 Suljetun jakeluverkon kevennetty velvoitesääntely Suljetun jakeluverkon haltijaa ja suljettua jakeluverkkoa koskevat jakeluverkon osalta vastuualueellaan ja suurjännitteisen jakeluverkon osalta toiminta-alueellaan lähtökohtaisesti verkonhaltijan yleiset velvoitteet ja oikeudet. Sähkömarkkinadirektiivi kuitenkin mahdollistaa jäsenvaltioiden vapauttaa suljettujen jakeluverkkojen haltijat velvoitteista, jotka merkitsevät tarpeetonta hallinnollista rasitetta verkonhaltijan ja verkon käyttäjien välisen suhteen erityisluonteen vuoksi. Sähkömarkkinadirektiivin mahdollistamien kevennysten lisäksi sähkömarkkinalailla on suljetun jakeluverkon haltijat vapautettu eräistä kansallisista jakeluverkonhaltijan velvoitteista. 3.1 Vahvistuspäätös suljetun jakeluverkon haltijalle Sähkömarkkinadirektiivin 28 artiklan mukaan suljettujen jakeluverkkojen haltijat voidaan vapauttaa verkkopalveluja, liittämistä sekä näiden ehtoja koskevasta sekä tariffien tai niiden laskentamenetelmiä koskevasta etukäteisestä valvonnasta. Valvontalailla on implementoitu suljetun jakeluverkon haltijan vapautus siirto- ja liittymishinnoittelun sekä verkko- ja liittämispalveluehtojen etukäteisestä valvonnasta. Valvontalain 11 :n mukaan valvontalain 10 :n säännöksiä verkonhaltijan ehtojen ja laskentamenetelmien vahvistamisesta sovelletaan suljetun jakeluverkon haltijaan, jos suljettuun jakeluverkkoon liittynyt verkon käyttäjä on kirjallisesti vaatinut Energiavirastolta näiden vahvistamista. Energiavirasto asettaa tällöin kohtuullisen 1 https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/1ohje+s%c3%a4hk%c3%b6verkkoluvan+hakemisesta+uudistetun+s%c3%a4hk%c3%b6markkinalain+%28588_2013+++.pdf/762af88f-a34f-4cb1-b305-ad56f7cc6214 2 https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/1suljetun+jakeluver- kon+s%c3%a4hk%c3%b6verkkoluvan+hakulomake.pdf/adca0f26-198a-4cfd-bf71- e6279ce74045
Ohje 4 (13) ajan, jonka kuluessa suljetun jakeluverkon haltijan on esitettävä ehtonsa ja menetelmänsä vahvistettaviksi. Vahvistusmenettelyyn sekä vahvistettuihin ehtoihin ja menetelmiin sovelletaan valvontalain säännöksiä. Energiavirasto ei ole sidottu suljetun jakeluverkonhaltijan esittämiin ehtoihin ja menetelmiin ja voi myös edellyttää suljetun jakeluverkon haltijan esityksestä poikkeavien ehtojen ja menetelmien noudattamista (HE 20/2013 vp, 11 :n yksityiskohtaiset perustelut). Suljetun jakeluverkon haltijalle vahvistettavien ehtojen ja laskentamenetelmien tulee edellä esitetysti täyttää samat sähkömarkkinalainsäädännössä kuten sähkömarkkinalain 24 :ssä sekä lain esitöissä (HE 20/2013 vp, erityisesti sähkömarkkinalain 24 :n ja valvontalain 10 :n yksityiskohtaiset perustelut) edellytetyt aineellisoikeudelliset perusteet kuin muiden verkonhaltijoiden noudatettavaksi vahvistettavien ehtojen. Kun Energiavirasto on suljetun jakeluverkon käyttäjän vaatimuksesta vahvistanut suljetun jakeluverkon haltijalle valvontalain 12 :ssä laskentamenetelmät, Energiavirasto tutkii suljetun jakeluverkon käyttäjän kirjallisen pyynnön johdosta suljetun jakeluverkon haltijan hinnoittelun vastaavuuden vahvistettaviin menetelmiin. Lain esitöissä (HE 20/2013 vp, 11 :n yksityiskohtaiset perustelut) todetulla tavalla suljetun jakeluverkon toiminnan laajuus ja liiketoiminta ovat pienempiä kuin yleisessä jakeluverkossa. Tällöin ehtojen ja menetelmien vahvistamisessa voisi olla eroja yleisiin jakeluverkkoihin verrattuna. Vahvistuspäätös voisi olla suppeampi tai yleisluontoisempi kuin yleisissä jakeluverkoissa. Päätöksen tulisi kuitenkin mahdollistaa verkkoon pääsy. 3.2 Hinnoittelun valvonta perustuu vahvistuspäätökseen Koska suljetun jakeluverkon haltijan soveltamia menetelmiä ei vahvisteta ennen niiden käyttöönottoa vaan vasta verkon käyttäjän kirjallisesta vaatimuksesta, alkaa menetelmien valvonta näin ollen Energiaviraston annettua verkon haltijalle menetelmiä koskevan vahvistuspäätöksen. Vahvistuspäätöksen antamisesta alkaen menetelmien valvonta perustuu neljän vuoden valvontajaksoihin, joiden osalta sovelletaan yhtenäistä jaksokiertoa jakeluverkon haltijoiden kanssa. Suljetun jakeluverkon haltijan kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmät ovat voimassa kaksi neljän vuoden pituista jaksoa. Menetelmän katsotaan kuitenkin siltä osin olevan toistaiseksi voimassa, että päivityksiä ei tehdä automaattisesti jaksojen välillä, ellei verkonhaltija sellaisia esitä. Jos virasto vahvistaa laskentamenetelmät suljetun jakeluverkonhaltijalle edellä sanotun kahdeksan vuoden ajanjakson ollessa kesken, laskentamenetelmät ovat kuitenkin voimassa tämän ajanjakson loppuun. 3.3 Siirto- ja liittämispalvelun ehtojen vahvistaminen Sähkömarkkinalainsäädäntö ei sisällä tarkempia säädöksiä suljetun jakeluverkon haltijan siirto- ja liittämispalvelun ehtojen sisällöstä. Valvontalain 12 :n yleissäännöksen mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua muun muassa niihin perusteisiin, joista säädetään sähkömarkkinalaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä. Jakeluverkonhaltijoiden siirto- ja liittämispalvelujen vahvistamisessa on viraston hallintokäytännössä vakiintunut menettely, jossa Energiateollisuus ry ja toimiala
Ohje 5 (13) valmistelevat Energiaviraston ohjauksessa yleisten verkkopalveluehtojen ja liittämisehtojen sisällöstä siten, että ne täyttävät sähkömarkkinalainsäädännön ja muun valvontalain 12 :ssä edellytetyn lainsäädännön vaatimukset. Verkonhaltijoilla on mahdollisuus pyytää virastoa vahvistamaan kyseiset yleiset ehdot verkonhaltijan siirto- ja liittämispalvelun ehdoiksi ennen niiden käyttöön ottamista. Kulloinkin alalla noudatettavat ja viraston hyväksymät yleiset verkkopalvelu- ja liittämisehdot toimivat lähtökohtana, kun virasto vahvistaa suljetun jakeluverkon haltijalle siirto- ja liittämispalvelun ehdot. Suljetun jakeluverkon haltijan viraston vahvistettavaksi esittämät ehdot voivat kuitenkin olla suppeammat tai yleisemmät kuin alalla yleisesti sovellettavat ehdot ottaen huomioon kyseisen suljetun jakeluverkon haltijan liiketoiminta ja sen laajuus. Ne voivat myös sisältää verkonhaltijakohtaisia erityisiä ehtoja, jotka johtuvat suljetun jakeluverkon luonteesta ja edellytyksistä kuten teknisistä ja turvallisuuteen liittyvistä erityispiirteistä. 3.4 Suljetun jakeluverkon haltijan menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Sähkömarkkinalainsäädäntö ei sisällä tarkempia säädöksiä suljetun jakeluverkon haltijan siirto- ja liittämispalvelun ehtojen sisällöstä. Valvontalain 12 :n yleissäännöksen mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua muun muassa niihin perusteisiin, joista säädetään sähkömarkkinalaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä. Energiavirasto on vahvistanut jakeluverkonhaltijoille omat liittymien hinnoittelumenetelmät, jotka ovat kaikille jakeluverkonhaltijoille ja suurjännitteisille jakeluverkonhaltijoille samat. Virasto vahvistaa lähtökohtaisesti suljetulle jakeluverkonhaltijalle samat liittymien hinnoittelumenetelmät kuin jakeluverkonhaltijoille, ellei poikkeuksen tekemiselle löydy erityisiä perusteita. Liittyjän kannalta liittymien hinnoitteluperiaatteiden tulisi olla sisällöltään pääosin samat riippumatta siitä, onko kyseessä suljettu jakeluverkko vai jakeluverkko. Suljetun jakeluverkon luonne ei myöskään lähtökohtaisesti perustele yleisistä liittymien hinnoittelumenetelmistä poikkeamista. Suljetun jakeluverkon haltijalla on mahdollisuus esittää Energiavirastolle perustelut, jos se katsoo, että jokin jakeluverkonhaltijoille vahvistetuista voimassa olevista liittymien hinnoittelumenetelmien periaatteista ei sovellu kyseisen suljetun jakeluverkon hinnoitteluun. Energiavirasto arvioi perustelut ja voi päätyä myös ratkaisuun, jossa suljetun jakeluverkon haltijalle vahvistettavat menetelmät ovat sisällöltään suppeammat kuin yleiset jakeluverkonhaltijoille vahvistetut liittymien hinnoittelumenetelmät. 3.5 Muut velvoitekevennykset Siirto- ja liittymishinnoittelun sekä verkko- ja liittämispalveluehtojen etukäteisen valvonnan lisäksi suljetun jakeluverkon haltija on vapautettu useista sähkömarkkinalain säännöksistä. Suljetun jakeluverkon haltijaa koskevat erityissäännökset sisältyvät sähkömarkkinalain 62 :än. Vapautukset koskevat: - 23 :n sähköverkon häviöenergian hankinnasta - 28 :n verkonhaltijan varautumissuunnitelman laatimisesta
Ohje 6 (13) - 29 :n verkonhaltijan yhteistoimintavelvollisuudesta häiriötilanteissa - 50 :n suurjännitteisen jakeluverkon toiminnan laatuvaatimuksista - 51 :n jakeluverkon toiminnan laatuvaatimuksista - 52 :n jakeluverkon kehittämissuunnitelman laatimisesta - 54 :n sähköjakelupalvelujen aikajaotusta koskevasta velvoitteesta - 57 :n laskutusta jakeluverkossa koskevasta velvoitteesta - 58 :n mukaisesta jakeluverkonhaltijan velvollisuudesta ohjata verkon käyttäjien varautumista - 59 :n velvoitteesta tiedottaa verkon käyttäjille häiriötilanteissa 4 Ohje menetelmiä koskevaksi esitykseksi Sähkömarkkinadirektiivi, sähkömarkkinalaki sekä valvontalaki sisältävät edellä esitettyjä perusteluja suljetun jakeluverkon haltijan kevennetylle velvoitesääntelylle. Hinnoittelua koskevien ehtojen, tariffien ja menetelmien etukäteisen valvonnan vapautuksesta huolimatta suljetun jakeluverkon käyttäjällä on oikeus pyytää Energiavirastoa tutkimaan ja vahvistamaan verkonhaltijan ehdot ja hinnoittelumenetelmät jälkikäteen. Tällöin suljetun jakeluverkon haltijaan sovelletaan valvontalain 10 :n säännöksiä, jonka mukaan kohtuullisen hinnoittelun menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan määrätä: 1) verkkotoimintaan tai palveluun sidotun pääoman arvostusperiaatteista; 2) verkkotoimintaan tai palveluun sidotulle pääomalle taikka palvelulle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta; 3) verkkotoiminnan tai palvelun tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta; 4) verkkotoiminnan tehostamiseen, markkinoiden yhdentymisen edistämiseen, verkon varmuuden parantamiseen sekä näihin liittyvän tutkimustoiminnan edistämiseen, verkon kehittämiseen ja verkon käyttäjien energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä edistävien järjestelmäpalvelujen saataville asettamiseen kannustavista tavoitteista ja niiden määrittämistavasta sekä menetelmistä, joilla tavoitteita sovelletaan hinnoittelussa; 5) hinnoittelurakenteen määrittämistavasta, jos määrittämistapa on tarpeen verkkoon pääsyn toteuttamiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi taikka jos määrittämistapa liittyy järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen hinnoitteluun Seuraavassa Energiavirasto esittää, mitä asioita suljetun jakeluverkon haltijoiden tulisi ottaa huomioon laskentamenetelmissä, joita nämä esittävät Energiaviraston vahvistettavaksi. Ohjeistus perustuu soveltuvin osin jakeluverkon haltijoihin sovellettaviin menetelmiin, huomioiden suljetun jakeluverkon kevennetyn verkkosääntelyn.
Ohje 7 (13) 4.1 Verkkotoimintaan tai -palveluun sidotun pääoman arvostusperiaatteet Suljetun jakeluverkonhaltijoiden osalta hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin lähtökohtana on verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton määrittäminen, kuten jakeluverkonhaltijoiden osalta. Arvioitaessa verkkotoiminnan kohtuullista tuottoa, tulee sähköverkko-omaisuuden arvo oikaista valvontamenetelmissä 3 kuvatulla tavalla vastaamaan sen todellista käyttöarvoa. Näin ollen kohtuullisen tuoton laskennassa ei käytetä eriytetyn taseen mukaista arvoa, vaan oikaistusta sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua oikaistua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Sähköverkko-omaisuuden oikaistun jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään yksikköhintoja. Suljetun jakeluverkon jälleenhankinta-arvon määrittämisessä Energiavirasto ohjeistaa käyttämään valvontamenetelmien liitteessä esitettyjä verkkokomponenttikohtaisia keskimääräisiä yksikköhintoja sekä pitoaikavälejä. Siltä osin kuin suljetun jakeluverkon sähköverkko-omaisuuteen kuuluva komponentti ei sisälly listattuihin verkkokomponentteihin, kyseinen komponentti voidaan ottaa huomioon yhtiökohtaisena yksikköhintana. Suljetun jakeluverkon haltijalla on myös mahdollisuus esittää perustelut miksi yksittäistapauksessa ei olisi syytä käyttää standardiyksikköhintoja, vaan tulisi muodostaa yhtiökohtaiset yksikköhinnat. 4.2 Kohtuullinen tuottoaste ja kohtuullinen tuotto 4.3 Taseen oikaisu Verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton arvioinnissa Energiavirasto soveltaa painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capita, WACC-malli), jonka laskennallisena arvona saadaan kohtuullinen tuottoaste. WACC-malli ilmaisee yrityksen käyttämän koko pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä oman pääoman kohtuullinen kustannus lasketaan soveltamalla CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model), jossa riskittömään korkoon lisätään markkinariskipreemion ja beeta-kertoimen tulona muodostuva riskilisä sekä likvidittömyyspreemio. Vieraan pääoman kohtuullinen kustannus puolestaan lasketaan lisäämällä riskittömään korkokantaan vieraan pääoman riskipreemio. Suljetun jakeluverkon haltijoiden kohtuullisen tuottoasteen laskennassa Energiavirasto käyttää lähtökohtaisesti samaa pääomarakennetta ja laskentaparametreja kuin jakeluverkon haltijoiden osalta. Verkonhaltijan kohtuullinen tuotto lasketaan lopulta verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman ja WACC-mallilla määritetyn kohtuullisen tuottoasteen tulona. Kohtuullisen tuoton laskenta perustuu taseen oikaisuun, jossa verkkoliiketoimintaan sitoutunut omaisuus oikaistaan vastaamaan verkon nykykäyttöarvoa ja pääoman vastaamaan nykykäyttöarvoa. 3 Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/liite_2_valvontamenetelm%c3%a4t_s%c3%a4hk%c3%b6njakelu.pdf/c48d64d7-4364-4aa1-a91b-9e1cf1167936
Ohje 8 (13) Verkkotoimintaan sitoutuneen omaisuuden oikaisussa lähtökohtana on verkonhaltijan eriytetyn taseen vastaavaa-puoli, joka muodostuu oikaistusta pysyvien vastaavien sähköverkko-omaisuudesta, oikaistusta pysyvien vastaavien muusta omaisuudesta sekä oikaistusta vaihtuviin vastaaviin kuuluvasta omaisuudesta. Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisussa puolestaan on lähtökohtana verkonhaltijan eriytetyn taseen vastattavaa-puoli. Verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman erät ovat oikaistu oma pääoma, oikaistu korollinen vieras pääoma, oikaistu koroton vieras pääoma sekä tasauserä. Taseen oikaisu on esitetty yksityiskohtaisesti Energiaviraston valvontamenetelmissä. Pysyviin vastaaviin kuuluvan sähköverkko-omaisuuden oikaisu Sähköverkko-omaisuuden arvo oikaistaan vastaamaan sen todellista käyttöarvoa kappaleen 4.1 mukaisesti. Sähköverkko-omaisuudeksi ei katsota sellaisia verkkotoiminnan komponentteja, jotka eivät ole - liitetty verkkoon - tosiasiallisessa käytössä, esimerkiksi varastoidut laitteet ja materiaalit - aiheuttaneet verkonhaltijalle hankintakustannuksia - verkon toiminnan kannalta tarpeellisia. Pysyviin vastaaviin kuuluvan muun omaisuuden oikaisu Verkkotoimintaan sitoutuneen omaisuuden oikaisun yhteydessä otetaan eriytetyn taseen pysyviin vastaaviin kuuluva muu omaisuus kuin sähköverkon hyödykkeet huomioon lähtökohtaisesti tasearvossaan. Tällainen erä on esimerkiksi keskeneräiset hankinnat. Näiden osalta oikaistaan kuitenkin liikearvo ja sijoitukset eliminoimalla ne. Vaihtuviin vastaaviin kuuluvan omaisuuden oikaisu Laskettaessa verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua omaisuutta, eliminoidaan eriytetyn taseen rahoitusomaisuus. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan eriytetyn taseen vastaavaa-puolen erät - lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset - rahoitusarvopaperit - rahat ja pankkisaamiset sekä näihin rinnastettavissa olevat erät. Myyntisaamisia ei eliminoida verkkotoimintaan sitoutunutta omaisuutta oikaistaessa. Laskettaessa verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua omaisuutta, käytetään vaihto-omaisuuden arvona eriytetyn taseen mukaista kirjanpitoarvoa. Oman pääoman oikaisu Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan eriytetyn taseen mukainen oma pääoma. Omaksi pääomaksi katsotaan myös vapaaehtoiset varaukset ja muiden
Ohje 9 (13) kuin sähköverkon hyödykkeiden poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä. Oman pääoman oikaisussa huomioidaan myös konserniavustukset. Lisäksi oikaistussa taseessa omaan pääomaan lisätään myös tasauserä. Vieraan pääoman oikaisu Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisemisessa vieras pääoma jaetaan korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan. Eriytetyn taseen korollinen vieras pääoma huomioidaan sellaisenaan oikaistussa korollisessa vieraassa pääomassa. Kuitenkin korollisen konserniavustusvelan oman pääoman osuus eliminoidaan. Korollisen vieraan pääoman eriä ovat esimerkiksi eriytetyn taseen pitkäaikaisen vieraan pääoman pankki-, eläke- ja muut lainat sekä eriytetyn taseen lyhytaikaisen vieraan pääoman edellä mainittujen lainojen lyhennyserät. Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisemisessa käsitellään mahdollisia pääomalainoja ja verkonhaltijan omistajilta otettuja muita korollisia lainoja korollisena vieraana pääomana. Eriytetyn taseen koroton vieras pääoma otetaan sellaisenaan huomioon oikaistussa korottomassa vieraassa pääomassa. Näitä eriä ovat esimerkiksi ostovelat, siirtovelat ja muut lyhytaikaiset velat. Kuitenkin korottoman konserniavustusvelan oman pääoman osuus eliminoidaan. Eriytetyn taseen pakolliset varaukset käsitellään kokonaisuudessaan korottamana vieraana pääomana. Muiden kuin sähköverkon hyödykkeiden poistoerosta korottomaksi vieraaksi pääomaksi katsotaan laskennallisen verovelan osuus. Myös liittymismaksulla rahoitetut komponentit lasketaan mukaan verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun omaisuuteen. Muodollinenkin palautusehto tekee liittymismaksusta velan luonteista, vaikka palautustapahtumat käytännössä ovat harvinaisia. Erotukseksi muista pitkäaikaisista veloista liittymismaksuilta puuttuu korkoseuraamus eli ne ovat korotonta vierasta pääomaa. Ei-palautuskelpoiset liittymismaksut puolestaan luetaan verkkotoiminnan tuotoiksi. 4.4 Tuloslaskelman oikaisu Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa lähtökohtana on verkkotoiminnan eriytetyn tuloslaskelman mukainen liikevoitto (liiketappio), jota oikaistaan tuloksen korjauserillä. Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa vähennetään korjauserien jälkeen vielä kannustimien vaikutus. Tuloksen oikaisun laskenta on esitetty yksityiskohtaisesti Energiaviraston valvontamenetelmissä. Verkkotoiminnan tuotot Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytetään verkkotoiminnan tuottoina eriytettyyn tuloslaskelmaan ennen erää liikevoitto (liiketappio) kirjattuja tuottoja. Verkkotoiminnan tuottoja ovat verkkopalvelumaksujen tuotot, verkkotoimintaan liittyvien muiden palveluiden tuotot, ei-palautuskelpoiset liittymismaksut, yhteiskäyttöpylväiden vuokratuotot sekä näihin rinnastettavissa olevat tuotot.
Ohje 10 (13) Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa palautetaan korjauserinä palautuskelpoisten liittymismaksujen vuosittainen nettomuutos, verkkovuokrat, pysyvien vastaavien sähköverkko-omaisuuden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, liikearvosta tehdyt suunnitelman mukaiset poistot sekä verkonosuuden myynnistä aiheutuva myyntitappio. Verkonosuuden myynnistä aiheutuva muihin tuottoihin kirjattu myyntivoitto vähennetään toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Verkkotoiminnan kustannukset Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytetään verkkotoiminnan kustannuksina eriytettyyn tuloslaskelmaan kirjattuja kustannuksia, joita oikaistaan korjauserillä. Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkkotoiminnalla tarkoitetaan sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön, ja sähköverkkotoimintaan kuuluvat - sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö - asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon - sähkön mittaus - muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Näihin toimintoihin liittyvät kustannukset ovat verkkotoiminnan kustannuksia. Myös vakiokorvaukset ja verkonhaltijan muut asiakkailleen keskeytyksistä maksamat korvaukset ovat verkkotoiminnan kustannuksia. Kirjanpidossa kustannukset on kohdistettava liiketoiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 4.5 Verkkotoiminnan rahoituskustannukset Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa otetaan huomioon verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömän rahoitusomaisuuden kohtuulliset kustannukset. Eriytettyyn taseeseen kirjatusta rahoitusomaisuudesta huomioidaan - lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset lukuun ottamatta myyntisaamisia - rahoitusarvopaperit - rahat ja pankkisaamiset sekä näihin rinnastettavissa olevat erät. Rahoitusomaisuudesta huomioidaan enintään määrä, joka vastaa 10 %:a verkkotoiminnan liikevaihdosta. Rahoitusomaisuuden kohtuulliset kustannukset saadaan laskettua kertomalla rahoitusomaisuuden enimmäismäärä kohtuullisen tuottoasteen laskennassa käytettävällä vieraan pääoman kohtuullisella kustannuksella. Toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa vähennetään näin saadut verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavan rahoitusomaisuuden kohtuulliset kustannukset.
Ohje 11 (13) 4.6 Kannustimet Energiavirasto ohjeistaa suljetun jakeluverkon haltijoita huomioimaan laskentamenetelmissään kannustimien osalta ensisijaisesti investointikannustimen sekä tehostamiskannustimen osalta yleisen tehostamistavoitteen. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden menetelmistä poiketen suljetun jakeluverkon haltijoiden esittämien menetelmien ei lähtökohtaisesti tarvitse huomioida laatukannustinta, innovaatiokannustinta tai toimitusvarmuuskannustinta. Jakeluverkonhaltija voi kuitenkin halutessaan esittää menetelmissään sovellettavaksi myös näitä kannustimia. Investointikannustin Investointikannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa tekemään investointinsa keskimäärin kustannustehokkaasti sekä mahdollistaa korvausinvestointien tekemisen. Investointikannustin muodostuu yksikköhintojen muodostamasta kannustinvaikutuksesta sekä oikaistusta jälleenhankinta-arvosta laskettavasta tasapoistosta. Kappaleessa 4.1. on viitattu verkon jälleenhankinta-arvon määrittämiseen verkkokomponenttikohtaisten yksikköhintojen mukaisesti. Yksikköhinnoista muodostuva kannustinvaikutus ohjaa verkonhaltijaa investoimaan keskimääräistä tasoa tehokkaammin ja löytämään aiempaa kustannustehokkaampia toteutustapoja. Kannustinvaikutus syntyy yksikköhinnoilla laskettujen investointien ja toteutuneiden investointien kustannusten erosta. Investoimalla keskimäärin kustannustehokkaasti verkonhaltija saa toteutuneita investointikustannuksia suuremman arvon (oikaistu jälleenhankinta-arvo) investoinneilleen. Verkonhaltijan oikaistusta jälleenhankinta-arvosta laskettavan tasapoiston kannustinvaikutus ohjaa yhdessä nykykäyttöarvon kanssa verkonhaltijaa ylläpitämään verkkoaan valitsemiensa pitoaikojen mukaisesti tosiasiallisessa käytössä osana verkko-omaisuutta sekä mahdollistaa riittävien korvausinvestointien tekemisen. Kannustinvaikutus syntyy siitä, että menetelmät sallivat verkonhaltijalle sen valitsemien pitoaikojen mukaisen keskimääräisen oikaistuun tasapoistoon perustuvan poistotason vuosittain. Laskennalliset tasapoistot sallitaan aina täysimääräisenä, niin kauan kuin komponentti on tosiasiallisessa käytössä. Laskennallinen tasapoisto siis lasketaan komponentille vielä pitoajankin jälkeen, jos komponentti on yhä tosiasiallisessa käytössä. Yleinen tehostamistavoite Tehostamiskannustimen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa toimimaan kustannustehokkaasti. Vaikka Energiavirasto ei esitäkään suljetun jakeluverkon haltijalle sovellettavaksi yrityskohtaisia tehostamistavoitteita, katsoo Energiavirasto perustelluksi ohjeistaa sovellettavaksi menetelmissä yleistä tehostamistavoitetta. Yleisen tehostamistavoitteen tarkoituksena on kannustaa verkonhaltijaa, myös tehokkuusmittauksessa tehokkaaksi havaittua, tehostamaan toimintaansa yleisen tuottavuuskehityksen mukaisesti. Energiaviraston teettämässä selvityksessä 4 on 4 Sigma-Hat Economics Oy / Kuosmanen, T., Saastamoinen, A., Keshvari, A., Johnson, A., & Parmeter, C., Yleinen tehostamistavoite sähkön ja maakaasun siirto- ja jakeluverkkotoiminnan
Ohje 12 (13) arvioitu yleisen tehostamistavoitteen tasoa tutkimalla tuottavuuskehitystä eri verkkotoiminnoissa. Selvityksessä suositellaan määrittämään yleinen tehostamistavoite pitkän aikavälin tuottavuuskehityksen perusteella, joka olisi kaikille verkkotoiminnoille arvoltaan kaksi prosenttia. Lainsäädännön muutosten myötä verkonhaltijoille on tullut ja myös tullee uusia tehtäviä. Energiavirasto on huomioinut uusista tehtävistä ja toimintatavoista koituvat lisäkustannukset ja hyödyt toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa korjaamalla yleisen tehostamistavoitteen tasoa. Neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla yleisen tehostamistavoitteen arvona käytetään pitkän aikavälin tuottavuuskehityksen perusteella määritetyn kahden prosentin sijaan 0 %. Energiavirasto tulee arvioimaan yleisen tehostamistavoitteen sovellettavan tason uudelleen ennen viidennen valvontajakson päättymistä. 4.7 Alijäämän ja ylijäämän tasoittaminen Valvontajakson päätyttyä Energiavirasto laskee vahvistettuja menetelmiä ja verkonhaltijan toimittamia valvontatietoja soveltaen valvontajakson eri vuosien toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan. Lopputuloksena saadaan laskettua koko valvontajakson alijäämä tai ylijäämä. Jos koko valvontajakson ajalta kertyneet toteutuneet oikaistut tulokset alittavat valvontajakson kohtuullisten tuottojen määrän, verkonhaltijalle kertyy ylijäämää. Jos puolestaan kertyneet toteutuneet oikaistut tulokset ylittävät kohtuullisten tuottojen määrän, verkonhaltijalle kertyy ylijäämää. Mikäli toteutunut oikaistu tulos on valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän vähintään viidellä prosentilla, on ylijäämästä maksettava korkoa. Korkona käytetään oman pääoman kohtuullisen kustannuksen keskiarvoa kyseisen valvontajakson vuosilta ja korkoseuraamus huomioidaan seuraavalle valvontajaksolle siirtyvää ylijäämää laskettaessa. Seuraavalle valvontajaksolle siirtyvä ali- tai ylijäämä tulee tasoittaa seuraavan valvontajakson aikana. Alijäämän ja ylijäämän laskenta on esitetty yksityiskohtaisesti Energiaviraston valvontamenetelmissä. 4.8 Hinnoittelurakenteen määrittämistapa Sähkömarkkinalaissa on säädetty suljetun jakeluverkon haltijan kevennetyistä velvoitteista. Suljetun jakeluverkon haltijaa kuitenkin koskee yleiset jakeluverkonhaltijan velvoitteet, joihin kuuluu muun muassa siirtovelvollisuus eli kolmannen osapuolen verkkoon pääsy. Käytännössä verkkoon pääsyllä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että suljetun jakeluverkon asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua kilpailullisille sähkömarkkinoille eli toisin sanoen asiakkaalla on vapaus valita sähkön toimittajansa. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että verkonhaltijan on sallittava sähkön myyjän toimittaa sähköä sähköverkossaan. valvontamalleissa sekä tehostamiskannustimen arviointi: Ehdotus Energiaviraston soveltamien menetelmien kehittämiseksi neljännellä valvontajaksolla 2016 2019, 21.10.2014
Ohje 13 (13) Kolmansien osapuolien verkkoon pääsyn toteutuminen edellyttää verkonhaltijan hinnoittelurakenteen määrittämistä. Hinnoittelurakenteen tulee olla syrjimätön, käyttäjäryhmäkohtainen (ts. vastaava hinnoittelu samanlaisille asiakastyypeille) käyttäjäryhmä-/liittymäkohtainen sekä kustannusvastaava. Verkonhaltijan tulee myös julkaista hinnoittelurakenne. Tiedoksi Energiateollisuus ry Paikallisvoima ry