26. Teurastamo Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 942 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 7 p:nä 94 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi varatuomari E. Tulenheimon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, tarkastaja S. Koskisen, toimittaja A. E. Leinon ja pankintaloudenhoitaja A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli sosiaali- ja opetusasiain johtaja J. W. Keto. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v. 942 3 kertaa ja sen käsittelemien asiain pykäläluku oli 52 sekä lähetettyjen kirjeiden luku 59. Lausunnot y. m. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: ravintolan vuokran alentamista; vanhojen tuulettajamoottorien myyntiä; tuntipalkkalaisten pohjapalkan määräämistä; palkanmaksussa tapahtuneen erehdyksen korjaamista; jäähdytysosaston n:o muuttamista syväjäädyttämöksi; eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin määräämistä hoitamaan v. t. toimitusjohtajan virkaa elokuun p:stä lukien; höyrykattilan tulipesän muuttamista halkolämmitykseen sopivaksi; kalasataman hallinnon järjestämistä tarpeellisine muutoksineen teurastamolautakunnan ja teurastamontoimiston johtosääntöihin; neuvottelukunnan asettamista kalasatamaa varten; apulaisjohtaja J. Sjölundin määräämistä toimimaan oman toimensa ohella apulaiskaupungineläinlääkärinä; lihantukkumyyntihallin järjestyssääntöjen 2 :n muuttamista; ketunlihan tarkastusta; jäähdyt - tämö maksujen määräämistä; kallioväestönsuojan käytäntöönottamista yleisenä väestönsuojana; kalasataman aluevuokran määräämistä; sekä alueiden varaamista kala- ja lihaliikkeitä varten kalasataman ja teurastamon läheisyydestä. Teurastamon toiminta Isänmaan vapauden puolesta uhrasivat henkensä seuraavat teurastamon palveluksessa toimineet henkilöt: Halliapulainen Heikki Lindberg kaatui sodassa huhtikuun 2 p:nä 942 ja teurastaja Arvi Nyman kaatui sodassa toukokuun 22 p:nä 942. Henkilökunta. Toimitusjohtaja H. Tallqvistin ollessa edelleen koko kertcmusvuoden sotapalveluksessa hoiti toimitusjohtajan tehtäviä oman toimensa ohella tammikuun p:stä heinäkuun 9 p:ään v. t. apulaisjohtaja O. K. Lönnmark ja heinäkuun 20 p:stä 30 p:ään apulaisjohtaja J. Sjölund sekä elokuun p:stä lukien kaupungineläinlääkäri W. Ehrström tohtori Lönnmarkin jäädessä edelleen v. t. apulaisjohtajaksi. Tohtori Lönnmark oli sairaana heinäkuun 20 p:stä elokuun 4 p:ään. Apulaisjohtaja J. Sjölund oli lomautettuna armeijasta kesäkuun p:stä heinäkuun 3 p:ään ja vapautettiin sotapalveluksesta lokakuun 28 p:nä. Vuosilomansa hän nautti kesäkuun p:stä heinäkuun 9 p:ään, lokakuun 29 p:stä marraskuun 5 p:ään ja joulukuun 24 p:stä 3 p:ään. Tar- ) Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa kirjassa v:lta 942/43.
260 26. Teurastamo kastuseläinlääkärit B. O. Engdahl ja T. Troberg olivat kojco kertomusvuoden sotapalveluksessa, ollen edellinen lomautettuna syyskuun 9 p:stä lokakuun 8 p:ään ja jälkimmäinen lomautettuna elokuun pistä syyskuun 30 p:ään, jona aikana he nauttivat lomansa. Kirjanpitäjä O. V. Salmi oli niinikään koko kertomusvuoden sotapalveluksessa. Viransijaisina toimivat tammikuun p:stä toukokuun 3 p:ään toimistoapulainen I. Heinonen ja kesäkuun pistä alkaen vaakaaja K. Carlander. Henkilökuntaan kuuluivat lisäksi apulaiseläinlääkäri, kassanhoitaja, 2 nuorempaa toimistoapulaista, joista toinen oli sotapalveluksessa huhtikuun 25 pistä lukien, vahtimestari, 2 trikiinintutkijaa, hallin ylimies, joka vapautui sotapalveluksesta huhtikuun 27 pinä, 3 halliesimiestä, joiden toimista yksi oli avoinna, jäähdyttämön hoitaja, tarkastusapulainen, jonka toimi oli avoinna, leimaaja, joka oli sotapalveluksessa, tainnuttaja, näytteenottaja, 6 halliapulaista, joista yksi oli sotapalveluksessa ja yhden toimi oli avoinna huhtikuun 2 pistä lukien, 7 vaakaajaa, joista yksi oli sotapalveluksessa koko vuoden ja kaksi vapautui sotapalveluksesta vastaavasti maaliskuun 24 pinä ja huhtikuun 27 pinä, käyttöpäällikkö, 2 koneenkäyttäjää, 3 lämmittäjää, portinvartija, 3 vartijaa, joista yksi oli sotapalveluksessa elokuun 5 pistä lukien ja yksi oli virkavapaana joulukuun pistä lukien, navettamies ja 2 siivoojaa. Tilapäistä työvoimaa oli lisäksi tilapäinen toimistoapulainen, ylimääräinen toimisto apulainen tammikuun pistä lokakuun 3 piään, tilapäinen vuotienleimaaja, joka oli sotapalveluksessa huhtikuun 25 pistä lukien, 2 korjausmiestä koneosastolla, tilapäinen siivooja, 7 apu- ja puhtaanapitomiestä, joista neljä oli sotapalveluksessa koko vuoden ja yksi heinäkuun 5 pistä lukien, sekä teurastajaa, joista neljä oli sotapalveluksessa. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta 7 henkilöä yhteensä 2 vuorokautta ja tapaturmien johdosta oli työhön kykenemättöminä 4 henkilöä yhteensä 57 vuorokautta. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v. 93842 seuraava määrä eläimiä i 938 939 940 94 942 Sonneja 4 439 5 007 4 677 38 82 Lehmiä 20 05 22 57 34 77 3 382 2 253 Hiehoja ja isoja vasikoita 7 294 8 946 22 538 493 548 ikkuvasikoita 4 27 5 549 5 623 694 35 Lampaita ja vuohia 4 039 5 643 4 055 276 79 Sikoja 24 90 30 20 5 560 3 47 64 orsaita 200 259 48 67 3 Hevosia 207 54 477 400 40 oroja Yhteensä 85 367 98 339 98 849 9 840 4 72 Edellä luetellut vin 942 ruhot vastasivat 476 504 kg lihaa, josta 72.4 % oli nautakarjan, O.i % lampaan, 20.3 %siau ja porsaan sekä 7.2 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmä kun taas seuraava määrä hylättiin i Hylättyjä koko Hylättyjä ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, Sonneja kpl kg kpl kg kg 6 6 Lehmiä. 5 92 4 2 042 Hiehoja ja isoja vasikoita -- ikkuvasikoita 6 67 67 Sikoja 5 33 38 83 496 Hevosia 4 7 5 76 Yhteensä 20 2 02 54 35 2 327
26. Teurastamo 2 ei Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 5 4 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 7 44 kg.! Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä jähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita 2 65 33 3 298 Lampaita ja vuohia 42 37 79 Sikoja ja porsaita 076 9 95 Hevosia 79 6T 40 Yhteensä 3 362 350 4 72 Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Koko Raavaita... 5 97 30 95 38 09 205 28 67 339 328 524 2 Vasikoita... 2 4 8 0 9 8 5 6 3 49 54 23 20 Lampaita... 5 7 2 2 9 4 52 Sikoja 9 39 89 74 62 49 22 7 20 2 23 53 578 nrcq ifo 3 2 g 4 Hevosia 5 5 2 4 3 5 2 2 40 88 Yhteensä 80 57 242 83 229 73 233 43 0 43 445 745 3 044 Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 64.6 %. Raavaista oli yli yön 70. i %, lampaista 65. s %, hevosista 62.9 % sekä sioista ja porsaista 49. s %. Rehuja myytiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Koko ahnoja 20 36 5 20 6 24 72 353 873 3 967 7 586 Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja: Tammik Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk Elok. Syysk. Koko Karjatallien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista: Raavasten, kpl 88 6 203 37 200 87 229 42 208 437 540 545 2 977 Sikojen ja hevosten, kpl 9 2 87 92 0 68 00 43 82 79 9 276 33 ikkuvasikoiden, lampaiden ja porsaiden, kpl 28 27 22 22 36 39 8 4 25 49 9 39 400 Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät:
262 26. Teurastamo Luonnon- Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikoja, vikoja. Kuukausi kpl I lk. II lk. III lk. kpl % kpl % Tammikuu 27 24 3 0.8 2.6 Helmikuu 92 89 3 3.6 Maaliskuu 226 22 4 4 6.2 Huhtikuu 69 5 7 8 0.7 Toukokuu 239 87 32 20 52 2.8 Kesäkuu 233 82 42 9 5 2.9 Heinäkuu 238 28 8 2 20 8.4 Elokuu 55 52 3 3 5.5 Syyskuu 229 222 7 7 3. Lokakuu 480 462 8 )2.i 8.7 Marraskuu 625 604 20 2 3.4 Joulukuu 62 597 24 2 0.3 22 3.5 Yhteensä 3 434 3 200 20 33 2 )3 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotia: 2 )0.4 22 6.4 Tarkastettu, ' Leimattu, Kuukausi kpl I lk. II lk. III lk. Tammikuu 703 472 87 44 Helmikuu 937 57 296 70 Maaliskuu 920 569 37 34 Huhtikuu 279 737 423 9 Toukokuu 63 32 239 53 Kesäkuu 493 209 225 59 Heinäkuu 75 382 284 49 Elokuu 388 23 2 45 Syyskuu 504 33 47 44 Lokakuu 849 552 233 64 Marraskuu 983 679 235 69 Joulukuu 880_ 595 238 47 Yhteensä 9 264 5 63 2 936 697 Siipikarjateurastamo. Kertomusvuonna oli siipikarjateurastamo vuokrattuna eräälle täällä toimivalle lihaliikkeelle. Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 942 kuluessa 553 068 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 6 729. s kg:aan paloiteltua lihaa sekä seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 94 vastaavat luvut: 94 942 Koko uoli- Koko uoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl Sonneja 59 49 Lehmiä. 5 250 560 Hiehoja ja isoja vasikoita 5 430 3 483 ikkuvasikoita 324 7 Lampaita ja vuohia 2 68 564 Sikoja 307 4 620 7 orsaita 62 58 Hevosia 766 472 Yhteensä 27 079 2 07 Juutalaisten käyttämä teurastusmenetelmä. 2 ) Ks. edell. alav.
26. Teurastamo 2 ei Lisäksi tarkastettiin v. 942 337 ketun ruhoa- Tarkastusten johdosta hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhonosia: Hylättyjä koko Hylättyjä ruhonruhoja, osia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja ' 76 76 Lehmiä 5 5 565 20 356 5 92 Hiehoja ja isoja vasikoita... 9 256 3 42 398 ikkuvasikoita 55 975 37 53 2 28 Lampaita ja vuohia 7 55 4 4 59 Sikoja 2 797 0 39 936 Hevosia 2 2 395 8 205 2 600 Yhteensä 246 043 93 075 2 8 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 5 580 kg elimiä ja 83 kg paloiteltua lihaa, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 7 78 kg. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Huhtik Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Koko Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl 400 439 42 34 25 334 252 54 2 559 0 054 5 38 Isoja vasikoita.» 328 43 322 266 52 25 59 46 28 952 390 699 5 006 ikkuvasikoita.» 00 979 974 95 402 279 88 67 0 68 459 9 7 552 Lampaita» 88 00 98 35 8 3 7 5 2 66 625 428 622 Sikoja» 43 546 425 87 57 0 52 53 53 3 63 202 2 474 orsaita» 0 2 3 8 3 0 39 Hevosia» 80 78 63 32 24 25 4 5 8 55 328 254 976 Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg 2 320 2 949 2 557 2 297 0 770 5 092 777 2 829 976 0 946 030 654 573 570 243 780 522 722 94 2 020 5 075 3 766 5 569 8 458 23 050 82 359 Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Kg Kg Kg Tammikuu 26 04 Toukokuu 70 989 Syyskuu.. 52 648 Helmikuu 38 236 Kesäkuu 76 26 Lokakuu 77 306 Maaliskuu 7 096 Heinäkuu 59 07 Marraskuu 344 43 Huhtikuu 87 04 Elokuu 2 647 Joulukuu 300 268 Koko 57 026
264 26. Teurastamo Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Syy sk. Elok. Heinäk. Kesäk. Huhtik. Helmik. Tammik.! Koko j Raavaita j a isoj a vasikoita kpl ikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» orsaita» Hevosia» Hirviä» Kettuja» Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg Metsänriistaa kg Kanoja y.m. siipikarjaa» Lihaa» Muuta tava raa..» Metsästäjäkoppeja 025 96 52 537 56 48 92 345 35 386 92 76 3 979 2 946 4 848 4 750 Jää hdyttä mön ri ippuvii en rul tiojen osasto illa säil ptettiir L 53 329 648 406 77 442 2 009 7 400 645 320 328 252 82 62 748 2 358 3 23 4 3 20 52 838 87 240 05 32 63 5 79 344 7 5 5 7 4 7 4 2 47 2 4 0 82 84 40 64 877 408 0 42 0 84 2 983 4 970 378 797 99 0 975 56 642 83 240 343 2 250 c >y vaj aa xlyttän aössä s läilyte sttiin: 785 6 757 426 485 7 360 0 300 4 365 0 387 2 2 2 952 7 834 3 24 802 83 857 9 335 545 977 608 797 2 864 84 20 053 586 2 060 3 533 397 2 204 6 84 958 665 754 20 96 i 697 375 2 658 ; 4 049 > 2 004 753 092 39 2 8 l 34 694 476 i 2 56! 6882 523 i 22 2 863 i 0 533 ; 20 4873 873 82 566 r 63 535 I 3 24 : 5S ) 752! 87 990 > 52 242! 648 i 673 i 493 i 2 487-9 00C > 852 9 768 2 220 92 506 8 324 40 033 60 60 78 737 9 000 Yhteensä, kg ; 565 3 79» 2 932 3 946 7 36S > 95S >7 000»7 352! 53 988 i 07 042 52 248 42 782 33 902 Teurastusosastoilta ei vuoden kuluessa suoraan viety lihaa, j äähdyttämöstä vietiin marraskuussa 24 sikaa ja joulukuussa 0 sikaa, yhteensä 34 sikaa, sekä lihantarkastamosta yhteensä 825 ruhoa ja 447 kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: Tammik. Helmik Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Ui M Koko Lihantarkastamosta suoraan vietiin: Raavaita kpl 39 4 2 9 2 3 2 5 87 4 208 Isoja vasikoita» 0 6 45 2 2 4 7 2 2 4 38 2 309 ikkuvasikoita» 43 70 23 9 03 5 28 2 40 03 2 7 26 Lampaita» 7 48 59 Sikoja» 0 5 6 6 5 2 5.5 2 2 74.5 Hevosia» 2 2 4 4 5 3 25 48 Yhteensä, kpl aloiteltua lihaa, kg 05 88 306 5 229 25.5 45 60 44.5 277 7 39 50 64 520 06 824.5 446.5 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja y. m. laitteita käytettiin seuraavaa muualta tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Koko ' Raavaita kpl 53 0 05 4 39 58 2 7 8 240 57 24 695 Isoja vasikoita» 2 82 48 55 78 67 37 29 59 660 940 434 3 00 ikkuvasikoita» 70 60 26 87 33 77 30 36 23 4 983 72 3 83 Lampaita» 5 40 44 4 9 20 5 05 489 383 24 Sikoja» 27 337 202 53 47 38 2 5 2 60 88 62 52 orsaita» 4 3 4 3 0 26 Hevosia» 4 26 3 4 9 8 4 6 3 36 75 54 462 Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg 585 4 223 855 6 273 776 6 586 565 3 700 39 468 368 2 833 09 96 5 846 3 667 258 53 9 577 3 246 3 50 996 2 443 0 643 75 275
I 269 26. Teurastamo Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu 29 47 Helmikuu 48 364 Maaliskuu 39 957 Huhtikuu 35 977 Kg Toukokuu 30 423 Kesäkuu 37 967 Heinäkuu 6 70 Elokuu 8 850 Kg Syyskuu 8 593 Lokakuu 94 84 Marraskuu... 85 380 Joulukuu 26 735 Koko 653 24 Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitse- unnitseminen. mista: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. S 0 K Syysk. Koko Vuotia kpl 787 073 974 33 776 663 749 395 658 69 368 349 292 Elävää karjaa» Teurastusosastoilla: Hevosia, raavaita, sikoja» ' 8 2 6 25 4 22 4 7 226 29 543 Vasikoita, lampaita, porsai-» ta» 44 94 9 7 30 27 232 Yhteensä, kpl Muuta tavaraa, kg 787 837 092 030 43 80 686 77 78 409 665 76 624 06 595 75 2 067 307 Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä rajahintoja. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä. autoilla ja tuonti ulkomailta v. 93542 ilmenee taulukosta n:o I. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 6 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 25 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 22 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 978 sian ruhoa, 337 ketun ruhoa ja 2 56 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksi- Täydellisiä tyistiedot: Ruhot olivat puneet saa- Teurastusosastoilta Lihantarkastamosta Muualta» < 0 H p in V Ruholajit ikku- vasikoita j w J[ ' S 5. rl f 4 M rl w 0 <J 0 <Z> Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan bakteeripitoisia tn a> W r+- * K <T> B Vahvasti Heikosti Bakteerivapaita a-2 Bf O. S- K p 0 O 5 46. 7 58 0 5 6 2 3 07 2 6 Kaikista tutkituista ruhoista.2 % oli septikemisiä, 85.«bakteerivapaita. y o bakteeripitoisia ja 3. %
266 26. Teurastamo Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Septikemian olivat aiheuttaneet I Teuras- Lihan- Hiehoja ikkuvasikoitteerikokikokibakteerit Kolibak- Strepto- Diplo- Anaeroba- tusosastarkastamosta vasikoita ja isoja ] toilta!.! Septikemisiä ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut 2 2 % tutkituista ruhoista.4 I I 20. o % septikemisistä ruhoista 00. o 00. o Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 39 ruhossa vierasta hajua, tehden tämä 24.2 %. Haju oli 0 tapauksessa vahva ja 29 tapauksessa heikko. Tutkimusten perusteella hylättiin ruhoista kokonaan 40 eli 24. s %. Ainoastaan keittokokeen perusteella hylättiin ruhoista 3 eli.9 %. Taulukko III valaisee näitä tutkimuksia yksityiskohtaisemmin. ienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset jakautuivat seuraavasti: 0 pernaruttokoetta, 2 tuberkuloosikoetta. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteisiä. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet Teurastusosastoilta Lihantarkastamosta Ruholajit Raavaita Sikoj a Raavaita Myönteinen Sikoja Diagnoosi Mikroskoopin avulla Marsun avulla Kielteinen Tutkittuja ruhoia kaikkiaan 2 3 9 6 7 5 2 Myönteisiä tuloksia tutkimuksista saatiin 58.3 % pelkästään mikroskoopilla. Marsuja -ei ole istutettu. Myönteisesti reagoiva raavas oli ulkomailta tuotu. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat R u h o a j it tr o _ H saapuneet Sikoja rz' p tö rtg- ff g B. rt-' p' M 0 ' 0 Lihantarkastamosta 5 7 2. Teurastusosastoilta Salakarjuja * 7 Karjuja tai myöhään salvettuja Sonneja Lehmiä Tutkittuja ruhoja kaikkiaan 7 [iehoja ja oja vasikoita ikku- ^asikoita Kokeessa myönteisen tuloksen antaneita ruhoja Kokeen perusteella hylättyjä ruhoja 5 Lampaita Hevosia j 3 3 22 «9 3-3 d - - I - i - 3 I - Hylättyj en prosenttiluvut ; 52.9 J I I 42.9 60. o r _ 00.0 I 40.9
26. Teurastamo 2 ei Trikiinien varalta otettiin näytteet teurastushalleista yhteensä 95 siasta ja porsaasta ja lihantarkastamosta yhteensä 783 siasta ja porsaasta sekä 2 56 kg:sta paloiteltua sianlihaa ja 337 kettua. Trikiinejä ei todettu. Sairasosasto. Sairasosastossa ei teurastettu tai obdusoitu kertomusvuonna. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o IV. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Matorakkula (Cysticercus inermis ): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Ruhoja kaikkiaan Useammista paikoista Ainoastaan sydämestä Ainoastaan päästä Kuolleita Eläviä Useampia Yksi Teurastusosastot Lihantarkastamo I rosenttiluvut I - I 0. 0 3 00. o loo.o I loo.! 00. o Nystyrätautia (Tuberculosis) todettiin vuoden aikana 380 nautaeläimessä, jotka olivat ulkomailta tuotuja. Sioissa olivat muutokset 3 tapauksessa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa ja 3 tapauksessa sekä nielu- että suolirauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 93442 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku % 934 58 0.38 3 0. 0 0 7 8 0. 0 5 935 40 0.36 2 0. 0 3 30 0.5 936 63 0.36 4 0. 0 0 9 84 0.35 937 65 0.32 0. 002 9 0.45 938 264 0.4 227 0.73 939 273 0.4 0.OO5 53 0.4 940 70 0. 0 8 0. 0 5 94 3 0. 0 8 5 0.4 8 942 0. O 2!)380 6. 2 6 6 0.3 4 Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäät ehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä 240 000 ly/t 8 C +25 C, syväjäädytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä 00 000 ly/t 8 C +25 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400. kpl 25 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Ulkomailta tuotuja eläimiä.
272 2 6. Teurastamo Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk.! Heinäk. Elok. Syy sk. Koko i Jäähdytyskoneet Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan I 6.30 4.5 7.5 5.45 95.3 0 89.5 5 2.30 267.4 0 II 4.5 4.5 2.oo 59.0 5 60. oo 96.5 75.30 32.oo 62.oo 26.5 63.35 III 23.3 0 39.2 5 48.5 0 07.3 0 22.55 207.2 5 242.io 7. oo 798.4 5 IV 32.4 5 0. oo 77.40 220.0 5 79.2 5 66.4 5 224.io 47.30 058.2 0 Tyhjöpumput 4. oo ll.oo 0.30 7.oo 4.45 26.5 9.30 4.30 I6.00.5 6. oo ll.oo 5.45! 2 5. oo 6. 3 0 5. 30 3.30 5.30 6.30 3. oo 4.5 7. 3 0 77.is! 3 2.oo 2.30 4.30 4.45 3. 30 3. 40.45 2.30 4.30.45 9.25; Suolaliuospumput jäähdyttämön 5.45 4.5 2.20 68.5 2.30 97.55 I8O.0 27.30 89.5 5 2.30 80.05 2 6.45 3.oo 62.oo 5.5 33. o oi sy vaj aady ttämön 3 4.5 40.0 5 49.5 llo.io 33.25 77.40 22.55 69.3 5264.5 242.io 224.io 38.5 l 785. oi 4 42.3 5 0.4 0252.5 5 242.io 224.0 47.30 920.oo Jäähdytysveden kiertopumput 5 46.0 5 ' 6.5 52. 2 0 6 5. 55 44.2 0 50.io 9.55 29.40 63.io 523.io 7 23.3 5 89.45 23.50 92.5 5 275.0 5 256.2 o 233.5 0 l 403.2 0 Tuulettajat 0. 3 0 4. 5 5 23.3 0 3.05 77.45 79.0 0 263.5 5 242.io 224,io 47.35 076.3 5 2 3. 4 5 53.4 0 08.45 95.2 5 75.5 24.40 97.5 5 64.2 5 28.2 0 852.io 3 4.oo 2.oo 44.4 5 6.05 67.io 94.5 75. oo 54.2 0 43.00 46.oo 59.35 4 36. oo 49.0 0 49.io 79.5 0 84.4 5 56. 2 5 43.5 0 32.40 53.4 0 5 7.20 57. 2 067. 5 5 09.30 32.55 75.io 28.45 77.40 68.40 77.25 62.5 5 06.45 626.2 0 6 7.20 57. 2 067. 5 5 09.30 32.55 75.0 28.45 77.40 29.0 2.35 24.35 4.00 769.5 5 7 48.3 0 89.oo 38.30 77.0 80.5 5 6. 45 5.oo 7.oo 472.5 0 8 48. s o! 89. oo 38.30 77.0 80.5 5 54.25 57.4 5 37.4 0 583.5 5 Kilogrammaa Kloorikalsiumia käytetty S I 20 20 600 600 75 940 ' 750 200 900 900 900 7 745 S II 0 225 2 40» 950 900 300 600 6 225 Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m 2, yhteensä 380 m 2 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Kertomusvuonna, jolloin oli pakko siirtyä puulämmitykseen, muutettiin yhden höyrykattilan tulipesä ja arinat puulämmitykseen sopiviksi. Toinen kattila oli edelleenkin varustettu kivihiililämmitykseen tarkoitetulla tulipesällä ja ketjuarinalla. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:
26. Teurastamo 2 ei Höyrykattilat S rh S Lämmitetty, t. ja min. Kuukausi N:o I N:o II 3 Lämmitetty, kulutettu, tetty, kulutettu, Kivihiiliä Lämmi- Halkoja rh CD t. ja min. tonnia t. ja min. m 3 rh rh c Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa pr C o C rh N (+ ft 3 2.J * ST Kivihiiliä kulutettu, tonnia Tammikuu 462.io 3.5 07 4.55 3. 452 3. 650 _ Helmikuu 386.2 5 88.5 0 70 3.48 2. 500 3.6 0. 39 3 Maaliskuin 6. oo.5 0 372.4 0 458 84 2.32 2.70 0. 048 4.774 Huhtikuu 237.oo 258 39 7.54.300 8.600 i Toukokuu 32.30 32 22 4.6 0.70 4. 258! Kesäkuu 4.30 46 4.03 0.467.533 ] Heinäkuu 34.3 0 46 2.07 0. 065.484 i Elokuu 25.30 36 4 0.49 0. 29.6 Syyskuu 55.5 0 75 5.52 0.67 2.500 jlokakuu 05.3 0 53 20 3.24 0. 645 4.935 Marraskuu 2.00 266 4 7. 0 2.367 8.86 7 Joulukuu 299.oo 388 56 9.39.806 2.56 Koko : Kattilat I + II yhteen 864.3 5 203.5 55.oo 2 379.3 5 m 3 Haikoja kulutettu, 869 464 6. 3.27 0. 557 5.2 Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammi k. Helmik. Huhtik. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Koko Lämpökeskus 07 70 84 39 22 4 2 4 5 20 4 56 464 Jäähdytyskoneet 4 4 54 32 95 287 299 73 08 7 35 373 Lämminvesisäiliö 656 528 6 40 434 376 408 292 432 598 582 633 5 960 Hallintorakennus 98 46 57 88 222 26 04 2 22 43 7 57 846 Ilmapumppu 3 2 8 Jäänvalmistus 6 2 9 Tukkumyyntihalli 34 8 7 34 69 05 72 32 3 2 9 445 Jäähdy ttämöt 0 8 9 7 6 4 6 0 04 Sikateurastamo ja laboratorio 38 38 46 4 39 33 36 22 26 34 29 63 445 Suolipesimö 657 385 47 23 276 233 407 263 443 62 768 954 5 646 Mahojen tyhjennysosasto 885 926 444 974 896 888 396 606 785 740 2 824 3 086 7 450 Suurkarjan teurastamo 55 49 5 48 54 4 52 99 7 4 3 3 69 Lihantarkastamo : 2 2 5 4 8 22 9 3 2 2 7 Saniteettiteurastamo 3 8 5 Suurkarjan talli 4 9 2 2 77 5 5 7 20 5 97 ienen karjan talli 4 27 37 3 6 7 5 4 5 49 Lantala 50 34 4 6 5 7 9 0 3 3 2 20 203 Viemäriveden puhdistuslaitos 58 3 2 2 38 28 86 23 3 35 298 Lihavaunujen pesimö 3 2 7 3 2 8 8 2 48 Karjavaunujen pesimö 3 25 34 45 22 0 9 5 85 Kanateurastamo 32 27 34 28 36 37 25 2 45 50 33 30 398 Kesänavetta 28 0 27 20 85 ihojen puhdistus 29 76 93 70 83 67 8 20 456 Kokonaiskulutus, m 3 2 808)2 249 2 93 2 9 2 325 2 387 3 6 894 3 409 3 643)4 8l 5 35 37 034 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Helmik. Huhtik. Kesäk. I Heinäk. Elok. Syysk. Koko Lihavaunuja Karjavaunuja 9 0 8 2 3 7 2 4 27 0 5 Yhteensä 9 8 5 9 3 25! 6 9 36 65 47 30 6 5 2 4 3 6 23 3 33 32 6 4 05 96
270 26. Teurastamo Keskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli 0.'. 7 7 m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitoksen muuntoasemalta pienjännitteisenä, suuria moottoreita varten 500 voltin ja pienempiä mottoreita varten 220/27 voltin jännitteellä. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: 220/27 V:n va- 220 V:n voima- 500 V:n voima- Koko kululaistusvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu 3 246 5 93 5 400 4 559 Helmikuu 995 3 459 3 00 8 554 Maaliskuu 433 3 082 3 500 8 05 Huhtikuu 369 4 286 7 900 3 555 Toukokuu 966 7 299 5 600 23 865 Kesäkuu 225 775 26 500 39 500 Heinäkuu 947 8 889 37 700 57 536 Elokuu 280 5 330 33 800 5040 Syyskuu 287 7 448 33 300 52 035 Lokakuu 2 389 4 804 25 900 43 093 Marraskuu 358 5 088 20 400 39 006 Joulukuu 3 995 0 98 00 26 03 Koko 23 650 28 29 224 200 376 4 Teurastamon tulot ja menot. Talousarvion mukaan oli kertomusvuonna tuloja arvioitu kertyvän yhteensä 3 20 000 mk. Todellisuudessa tulot nousivat 3 26 57:45 mk: aan, josta 924 744 mk saatiin halko varaston myynnistä. Ilman tätä tuloerää, jota ei ollut talousarviossa edellytetty, olivat tulot 2 336 43: 45 mk, ollen siis 873 586: 55 mk eli 27.2 % arvioitua määrää pienemmät. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion mukaan, mk Teurastusosastot 800 000: Lihantarkastusosasto 450 000: Tukkumyyntihalli 600 000 Kuljetusratojen y.m. käyttö 00 000 Jäähdyttämöt 600 000 Suolipesimö 00 000 Navetta 50 000 Lihojen, vuotien y. m. punnitus 5 000 Konttorien, ravintolan y.m. vuokrat 25 000 Rehut 40 000 Vaunujen puhdistus, hylkyliha, lanta y.m. 70 000 Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat 40 000 Elävän karjan myyntimaksut 5 000 Kanateurastamo 35 000 Erikseen mainitsemattomat tulot 5 58 Luontoisedut! 64 842 Yhteensä 3 20 000 Tilien mukaan, mk 3 486: 45 878: 40 873: 05 33 975: 95 263 40: 70 22 455: 22 275: 50 6 946: 50 250 530: 65 2 682: 60 26 873: 40 57 60: 50 9: 45 44: 05!)955 232: 05 64 97: 50 Ylitulot (+) tai vajaus (), mk 686 54: 304 22: 459 26: 95 66 024:05 + 663 40: 70 77 545: 27 724:50 8 053: 50 + 25 530: 65 27 37:40 43 26:60 + 7 60:50 499: + 0 44:05 + 940 074: 05 644: 50 3 26 57:45 + 5 57:45 Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu 87 938:85 Helmikuu 02 223: 55 Maaliskuu 94 843: 85 Huhtikuu 64 504:90 Toukokuu 22 263:60 Kesäkuu 07 73:0 ) Tähän sisältyy tulot halkomyynnistä, 924 744 mk. Mk Heinäkuu 275 046: 25 Elokuu 08 974:70 Syyskuu 239 809: 05 Lokakuu 452 99:65 Marraskuu 237 784: 45 Joulukuu 67 045: 50 Yhteensä 3 26 57: 45
26. Teurastamo 2 ei Kaupungin v:n 942 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 5 890 946 mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja, yhteensä 25 242 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 5 96 88 mk, mistä käytettiin 5 527 46: 30 mk. Käytettyyn määrään sisältyy myös teurastamon tilitysvupkra, 78 460 J mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: alkkiot... Sääntöpalkkaiset virat ) Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset : Vuokra Lämpö Valaistus Siivoaminen Vedenkulutus uhtaanapito ainatus ja sidonta Tar verahat Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Korjaus- ja muutostyöt Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Talousarvion Tilien mukaan, Säästö (+) tai mukaan, mk mk. ylitys (), mk 29 000 25 200: + 3 800: 649 36 2 9 6: 469 989: - 4 720 00 374: 50 + 4 345: 50 65 000 4 382: + 50 68: 78 460 78 460: )262 827: 05 875 780 62 952: 95 2 : 75 000 32 22: 20 + 42 877: 80 9 000 460:20 7 539: 80 205 820 8 556:0 + 24 263: 90 00 000 88 895: 50 88 895: 50 60 000 0 283: 30 49 76: 70 95 000 32 05: 05 62 894:95 0 000 3 56: 50 6 438: 50 56 000 9 498: 5 46 50: 85-220 000 67 068:70 52 93: 30 0 000 2 25: 7 785: 576 250 304 55: 90 27 698: 0 40 000 7 03: 75 32 968: 25 43 742 2885:40 + 4 926: 60 200 000 320 80: 80 20 80: 80 203 280 ; 86 955:30 + 6 324: 70 Yhteensä 5 96 88: 5 527 46:30 + 388 77:70 Sodan vaikutus teurastamon toimintaan. Lisäyksenä varsinaiseen teurastamon toimintakertomukseen tehdään tässä erinäisiä vertailuja normaalivuoden 938 ja sotaen 94 ja 942 välillä samalla selvittäen tarkemmin teurastamon eri osastojen toimintaasekä sota-ajan vaikutusta niihin. Teurastus. Selvimmin esiintyy sodan vaikutus teurastuksen vähenemisessä. Jos otetaan vertauskohteeksi v. 938, 94 ja 942, ilmenee kyseinen väheneminen seuraavalla tavalla: Kokonaismäärä, kpl V äh e n n y s (), % 938 94 942 938/4 938/42 94/42* Helsingissä teurastettu.. 3 669 22 065 3 449 83.2 89.8 39.0 Kaupungin teurastamossa teurastettu... 85 367 9 840 472 88.5 94.5 52.i Syitä tähän vähenemiseen etsiessämme on ensiksi muistettava v:n 93940 tilanteesta johtunut pakkoteurastus ja karjan menetys ja siitä aiheutuneet nykyään toimeenpannut pitokarjan lisäämistoimenpiteet. Suuresti vähentää myös teurastusta rehun puutteesta aiheutunut sikojen kasvatuksen huomattava väheneminen ja siirtyminen omaa tarvetta varten tarkoitettujen n.s. kotisikojen kasvatukseen sekä kuljetuskysymyksen aiheuttamat rajoitukset elävän karjan kuljetukselle. Vähenemiseen on myös syynsä laatuluokittelulla ja siitä johtuvalla laatumaksutavalla, sillä ymmärrettävistä syistä laatuluokittelu ei voi olla yhtenäinen kaikilla paikkakunnilla. Teurastus koetetaan mikäli mahdollista toimittaa kulutuspaikkakunnan teurastamossa, jotta teurastuksessa saatavat arvokkaat sivutuotteet jäisivät kulutuspaikkakunnalle, ja muutenkin tahdotaan ensijaisesti tyydyttää cman paikkakunnan tarve. Tähän sisältyy vuoden kuluessa myönnettyjä lisämäärärahoja 25 242 mk 2 ) V:n 942 päättyessä oli halkovaraston raha-arvo 274 905 mk.
272 26. Teurastamo aitsi jo edellä mainittuja seikkoja vaikuttaa teurastuksen vähenemiseen kaupungin teurastamossa vielä lisäksi se, että kunnallinen teurastamo on yleishyödyllisenä laitoksena perustettu palvelemaan asiakkaitaan, jolloin nämä asiakkaat määräävät suurelta osalta laitoksen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Laitoksen asiakkailla ei liioin ole ollut tukenaan pääasiallisesti suuriin osuustoiminnallisiin teurastamoihin liittyneitä tuottajapiirejä. Valtion hankinnatkin on sijoitettu mieluimmin näille tuottajain yhteenliittymille, jotka keskitettyinä, yhtenäisen johdon alaisina toimivina ovat olleet paremmin varautuneita sodan poikkeuksellisiin oloihin, ja koska ymmärrettävistä syistä mainitunlaiset hankinnat säännöstelymääräysten valvonnankin kannalta halutaan keskittää mahdollisimman harvoihin käsiin. V:n 942 loppupuolella saivat kuitenkin teurastamossa toimivat liikkeet aikaan tarpeellisen toiminnan keskittymisen. Tämän vaikutuksesta ja neuvottelujen tuloksena, joihin myös teurastamon johto osallistui, on tämä yhtymä samoin kuin teurastamossa toimiva osuusliike saaneet toimittaakseen valtion hankintoja. Samoin saatiin loppupuolella vuotta kaupungin teurastamoon teurastettavaksi 600 kansanhuoltoministeriön Tanskasta hankkimaa Helsingin kulutukseen varattua raavasta. Loppupuoli vuotta näyttikin jo vähäistä nousua ja toivottavaa on, että kehitys jatkuisi suotuisaan suuntaan. Lihantarkastamosta ja sen toiminnasta voidaan tehdä samanlainen prosenttilaskelma kuin teurastusosastoista: Tarkastettuja ruhoja, kpl Vähennys (), lisäännys (+), % 938 94 942 938/4 938/42 94/42 Sonneja, lehmiä, hiehoja, isoja vasikoita.. 8 85 0 839 3 092 40.4 83.0 7.5 ikkuvasikoita 26 86 324 7 57.8 73.5 37.» Lampaita 5 788 2 68 564 83.0-96.4 79.0 Sikoja, porsaita 678 469 778 78. 88.4 47.0 Hevosia 86 766 472 +3.8 + 53.8 38.4 Yhteensä 67 738 27 079 207 60. o 82.3 55.6 Tässäkin kuvastuu selvä sodan luomien poikkeuksellisten olojen aiheuttama väheneminen lihan tuotannossa ja tuonnissa pääkaupunkiin. Tukkumyyntihallista, jonka käyttö oleellisesti liittyy edellisiin, rajoitumme tekemään seuraavat vertailevat prosenttilaskelmat: Kokonaismäärä, kg Vähennys (), % 938 94 942 938/4 938/42 94/42 Myyty liha 4 233 03 3 377 678 57 026 76.3 89. o 53.5 Jäähdyttämö ja syväjäädyttämö. Jos edelleen vertaamme v. 938, 94 ja 942 saamme varsinaisen jäähdyttämön käytöstä seuraavan kuvan: Kokonaisluku, kpl Vähennys (), % 938 94 942 938/4 938/42 94/42 Säilytettyjä ruhoja 20 698 72 99 40 033 64.2 80.2 44.«Numerot kuvastavat jälleen teurastusosastoilla, lihantarkastamossa ja tukkumyyntihallissa tapahtunutta vähenemistä. Sen' sijaan muussa säilytyksessä on ollut huomattavaa nousua. Niinpä jäähdytysosastot n:ot 2, 3 ja 8 ovat toukokuun 5 p:stä 942 lukien olleet vuokrattuina voin säilytykseen ja osasto n:o 6 sekä osa osastosta n:o 7 heinäkuun 5 p:stä 942 alkaen Tanskasta tuotujen lihajalosteiden säilytykseen. Nämä vuokraukset ovatkin täysin korvanneet kappalesäilytyksessä tapahtuneen vähentymisen. Osasto, jonka toiminta osoittaa huomattavaa nousua, on syväjäädyttämö, kuten seuraavista luvuista ilmenee:
26. Teurastamo 2 ei Kokonaismäärä, kg Lisäännys (-f), % 938 94 942 938/4 938/42 94/42 Säilytetty tavara 87 703 87 83 33 902 +3.4 +278.4 +77.3 Niinpä on ollutkin pakko laajentaa tätä osastoa. Tässä tarkoituksessa muutettiin lihakoppiosasto n:o syväjäädyttämöksi. Osasto valmistui syväjäädyttämöksi syyskuun p:nä 942. Sinne sijoitettiin 42 säilytyskoppia ä 3.4 m 2 sekä lisäksi 83 n.s. metsästäjäkoppia. Kaikki kopit vuokrattiin heti, eivätkä kaikki saaneet tilaamaansa koppimäärää. Metsästäjäkopeista oli niinikään vilkasta kysyntää, jota ei voitu tyydyttää. Tulot. Tässä tehdään vertailuja v:n 94 ja 942 tulojen välillä sekä prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n 938, 94 ja 942 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: 94 942 938 94 942 Tuloerä Kokonaismäärä, mk Kokonaismäärä, mk % % % Teurastusosastot 227 544: 3 486: 26.* 9.5 4.9 Lihantarkastamo 37 486: 45 878: 2.4 5.5 6.2 Tukkumyyntihalli 35 03: 5 40 873: 05 25.3 3.2 6.o Kuljetusradat 59 628: 55 33 975: 95 5.4 2.5.5 Jäähdyttämöt 926 944: 40 263 40: 70 4.4 38.7 54.i Luontoisetujen korvaukset... 57 285: 64 97: 50 0.8 2.4 2.7 Muut tulot 436 839: 35!)574 862: 25 5.3 8.2 )24.«Yhteensä 2 394 758: 45 )2 336 43: 45 00. o 00. o loo.o Muiden tuloryhmien kehitys onkin selostettu yksityiskohtaisesti edellä paitsi Muut tulot nimisen, josta lyhyesti voidaan mainita seuraavaa: Tulot nousivat erinäisten uusien vuokrausten ja vuokranperimisten johdosta, joista mainittakoon ravintolan vuokran nousu, tukkumyyntihallin ja noutohallin osittainen vuokraus, vuotatarkastushuoneiden vuokraus, alueen vuokraus säilytystilaksi sekä sähkölaitokselta ja elintarvikekeskukselta perityt vuokrat. Laskua tapahtui tämän momentin tuloissa suolipesimön, navetan, punnituksen ja vaunujen puhdistuksen osalta, joka taas johtui teurastuksen vähenemisestä. Menot. V:n 942 kokonaismenot nousivat 5 527 46: 30 mk:aan. Selvemmän kuvan saamiseksi menoerät on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 94 tulot, minkä lisäksi v:n 938, 94 ja 942 menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava prosenttilaskelma: 94 942 938 94 942 Kokonais- Kokonais- Menoerä määrä, mk määrä, mk % % % alkkausmenot 2 400 583:90 2 )2 634 923:30 37. o 38. i 47.7 alkkiot 27 00: 25 200: 0.«0.4 0. s Sääntöpalkkaiset virat 850 96: 75 2 9 6: 28. s 29.4 38. s Tilapäistä työvoimaa 5 354:35 00 374: 50 6. o l.s. s Kesälomasijaiset 32 909: 20 4 382: 0. s 0. s 0. s uhtaanapito 375 023: 60 88 895: 50. i 6. o 3.4 Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 86955:30 3.4 Vuokra 76 860: 78460: 25.8 8.6 2.a Käyttökustannukset 834 244: 5 59 998: 55 24.7 29. 2. o Lämpö 3 ) 68 595:45 4 ) 62 952:95 6.9 8.5. Valaistus 49 724: 20 32 22: 20. «0. s 0. e Vedenkulutus 7 544: 60 8 556: 0 5...» Käyttövoima 364 923:05 304 55: 90 7. s 5. s 5.5 Tarveaineet 33 456:85 4 ) 28 85:40 2.8 2. 2.3 ) Lisäksi halko varaston myynnistä saatu 924 744 mk, mikä määrä tässä on jätetty laskelman ulkopuolelle. 2 ) Nousun ovat aiheuttaneet suoritetut kalliinajanlisäykset, sotapalveluksessa olevien viranhaltijain palkat ja viransijaisten palkkiot. 3 ) V:n 94 päättyessä oli halko varaston raha-arvo 487 49 mk. - 4 ) V:n 942 päättyessä oli halkovaraston raha-arvo 274 905 mk jakloorikalsiumivaraston raha-arvo 20 000 mk. Kunnall. kert. 942 II osa ' ri I! ^
274 26. Teurastamo 94 942 938 94 942 Kokonais- Kokonais- Menoerä määrä, mk määrä, mk % % % Kunnossapitokustannukset 773 989: 497 377: 65 7.9 2.3 9. o Koneiden ja työkalujen hankinta 45 276: 50 9 498: 5 2. a 0. 7 0. t Yleisten laitteiden kunnossapito 27 750: 85 67 068: 70 5.7 3. s 3. o Korjaus- ja muutostyöt 50 96: 65 *) 320 80: 80 8. i 5.8 Muut kustannukset 20 7: 60 56 656: 80 4.6. o. o Siivoaminen 7 569:75 460:20 0. i 0. i 0. o ainatus ja sidonta 63 648: 65 0 283: 30. o. o 0. t Tarverahat 38 807:90 32 05:05 2. s 0. e 0. e Vaatteiden pesu 4 02:50 3 56:50 O.s O.i O.i Tapaturmavakuutusmaksut 3 076: 225: O.a O.i O.o Rehut ja kuivikkeet 3 047: 80 7 03:75 O.s O.o O.i Menot yhteensä 6 305 848: 65 5 527 46: 30 00. o 00. o 00. o Tulot yhteensä 2 394 758: 45 3 26 57:45 Vajaus 3 9 090: 20 2 266 258: 85 Taulukkoliitteet I. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen ja autoilla sekä meritse ulkomailta tuotu liha na 93542 Vuosi ja kuukausi Helsingin pikatavara-asema Töölön tavaraasema Vallilan asema Muut purkauspaikat Rautateitse yhteensä Autoilla Meritse ulkomailta Kaiken kaikkiaan Kg 942 Tammikuu. 2 958 5 97 8 55 _ 8 55 Helmikuu... 302 402 0 890 2 594 2 594 Maaliskuu... 94 8 483 9 397 9 397 Huhtikuu... 832 865 9 447 9 447 Toukokuu... 7 9 92 9 209 9 209 Kesäkuu 7 755 7 755 7 755 Heinäkuu... 3 842 82 3 924 3 924 Elokuu 6 839 968 8 807 8 807 Syyskuu 6 623 5 94 2 537 2 537 Lokakuu... 4 566 235 2 97 26 998 26 998 Marraskuu.. 47 307 49 74 326 23 052 23 052 Joulukuu... 6 55 4 987 32 30 53 632 53 632 Koko 98 757 0 00 86 749 295 507 295 507 94 66 787 4 87 44 085 28 535 244 278 4 499 96 778 445 555 940 39 826 7 600 540 874 30 408 998 708 48 3 97 24 827 939 75 786 8 034 98 538 282 358 322 093 604 45 938 76 973 7 36 8 768 266 057 323 609 589 666 937 66 760 8 640 203 463 278 863 479 76 758 039 936 78 329 27 692 67 429 73 450 420 376 593 826 935 00 905 25 864 45 94 2 )79 3 474 20 653 332 ) Huomattavimpia korjaustöitä olivat jäähdytysosaston n:o muuttaminen syväjäädyttämöksi ja toisen höyrykattilan arinan muuttaminen puulämmitykseen sopivaksi. 2 ) Tähän sisältyy Sörnäisten aseman tuonti, 6 42 kg.
26. Teurastamo 2 ei II. Ulkomailta tuotuun karjaan kohdistuvat hylkäämiset ryhmitettyinä niiden syyn ja kohteiden mukaan v. 942 Sonneja ja härkiä Lehmiä Hylkäämisen syy a <D O s w 3 a * o ~ «p S. Bs Sä K «i B H» o K X B 2. f» «> ö* a o d <-c O Abscessus Actinomycosis Angiectasia hepatis Contusiones, fracturae morrhagia Cystae Cysticercus inermis Distomatosis Hepatitis Mastitis Nephritis ericarditis neumonia Tuberculosis Ali i morbi Märkäpesäkkeet Sädesienitauti ilkkumaksa hae-ruhj e vammat, luunmurtumat, verenvuodot Rakkokasvaimet Matorakkulat Maksamadot Maksatulehdus Utaretulehdus Munuaistulehdus Sydänpussintulehdus Keuhkokuume Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio... Nystyrätauti Muut taudit Yhteensä III. Septikemian varalta laboratoriossa tutkitut ruhot Tutkimuksen syy Ei sept. Isoja vasik. orsaita Septikemisiä Septikemisiä I Ei sept. Ei sept. Ei sept. Sikoja Ei sept. Raavaita ikkuvasik. Lampaita Ei sept. Hevosia Septikemisiä Septikemisiä Septikemisiä Septikemisiä Septikemisiä Ei sept. Tutkittuja ruhoja kaikkiaan A p t i n n m i r p n c i o S a n p c i t i i f a i T H Bronchopneumonia Colica Enteritis Yskä Ähky Suolitulehdus "FTa f>m n r r h a eri a V p r p n v i i n i l n t Hepatitis Hydraemia Maksatulehdus Vesitauti T r f p r n? TCVI+a+cm-H T.ipm'ti«? p r ti a f n p h H n ^ T n T r m h a n p n n o i c T m c n l t n n V p Ira c v a i n TVTa "Uti^ M p f r i t i ««T l t a r p t i i l p h r l n Q T T n l i + n + n l p h H n t i N p r t h n f i «! M n n n a i ^ h i l p h i l i K OpilpTtlfl V p Q i n n h ö ericarditis traumatica Traumaattinen sydänpussintulehdus eritonitis Vatsakalvontulehdus neumonia Keuhkokuume yaemia Märkämyrkytys Vaccin varioi. Istutusrokko T T ä t ä t p i i r a Q h i Q unaiset rauhaset Verenmyrkytykseen viittaavat muutokset Vieras haju Vieras väri 2 2 29 34 2 3 i 3 5 2 3 5 3 6 6 5 2 7 55 2 2 4 I l l Yhteensä 7 58 2 8 5 6 6 2 4 6 0 55 7 3 7 2
276 26. Teurastamo IV Hylkäämiset ), ryhmitettyinä nii- Teurastus- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita Hylkäämisen syy ] Elimiä y.m. I Elimiä y.m. g i B Elimiä y.m. Abscessus Märkäpesäkkeet 4 7 2 Actinomycosis Sädesienitauti 2 3 3 Angiectasia hepatis ilkkumaksa Arthritis, bursitis, Nivel-, Ilmapussin- tai pol- 4 gonitis vitulehdus 4 Bronchopneumonia catarrhalis 5 chron. suum orsasyskä 6 Cachexia Nääntyminen 7 Cólica Ähky Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtu- 8 rae, haemorrhagia mat, verenvuodot 4 Coryza contagiosa 9 equorum T-T A^RNOMI Vi o 0 ^ystae T? a Irlrnlra cva i m TVTu -Hr»-ra Virui cx\- v^ysxicercus mermas 2 Dermatitis Ihotulehdus 3 Distomatosis Maksamadot 77 4 X2si.lLdJ.Llb TTriffkrifi c r»l i + n f»vi H il Q Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja sy- 5 ditis traumatica sydänpussintulehdus 6 Hepatitis Maksatulehdus 7 Icterus Keltatauti 8 Kehittymättömyys 9 Lienitis ernatulehdus 20 Likaantuminen 2 Mastitis Utaretulehdus 5 22 Metritis Kohtutulehdus 23 Nephritis Munuaistulehdus 3 24 arseis puerperalis oikimahalvaus 25 ericarditis Sydänpussintulehdus 3 26 eritonitis Vatsakalvontulehdus 27 ilaantuminen 28 neumonia Keuhkokuume 29 yaemia Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veri- 30 aspiratio 7 3 3 Septicaemia Verenmyrkytys. 32 Verenmyrkytykseen viittaavat muutokset 33 Tuberculosis Nystyrätauti 34 Tumores Kasvannaiset! 35 Vieras haju, väri, maku 36 Aliae invasiones Muut loistaudit 37 Alii morbi Muut taudit! 2 8 3 i 38 Vaccin variol. Istutusrokko - 39 Yhteensä 2 Il 4 3 38-3 6 3 x ) Lukuunottamatta ulkomailta tuotuun karjaan kohdistuvat; ks. taul. II. Huom.: Taulukkosarakkeeseen Elimiä y.m. merkityt luvut eivät osoita eläinten lukua, vaan
26. Teurastamo 2 ei den syyn ja kohteiden mukaan 942 osastot Lihantarkastamo Lampaita Sikoja orsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. ikkuvasikoita Elimiä y.m. Elimiä y.m. Ruhonosia elimi- neen Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. Elimiä y.m. 6 3 4 2 3 5 4 5 6 7 8 9 0 3 2 I I I I i i- i i i i i* i i r i i 3 9 8 8 5 4 2 2 4 E 8 09 4 5 4 3 3 8 74 4 5 4 2 3 4 5 6 3 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 2 9 30 3 32 33 3 4 35 36 37 38 5 38 43 4 4 3 5 20 75 9 3 4 55 37 98 39 eläinten lukua, joista ne on hylätty.
278 26. Teurastamo Jatkoa Li hantarkastamo Hylkäämisen syy Lampaita»S SX go H-o 3 J 5. w» I So g g s Sikoja H si o o M iff B S: Sä gs orsaita < * o M Is Sä Hevosia sï a O r+o 3g 2. "p» Bs Sä D* 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 Lienitis.20 2 Mastitis 22 Metritis 23 Nephritis 24 aresis puerperalis 25 ericarditis 26 eritonitis 27 28 29 30 Abscessus Actinomycosis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gonitis Bronchopneumonia catarrhalis chron. suum Cachexia Colica Contusiones, fracturae, haemorrhagia Coryza contagiosa equorum Cystae Cysticercus inermis Dermatitis Distomatosis Enteritis Gastritis et pericarditis traumatica Hepatitis Icterus neumonia yaemia Septicaemia Tuberculosis Tumores Aliae invasiones Alii morbi Vaccin varioi. Märkäpesäkkeet Sädesienitauti ilkkumaksa Nivel-, limapussin- tai polvitulehdus orsasyskä Nääntyminen Ähky Ruhjevammat, luunmurtu mat, verenvuodot Hevosnuha Rakkokasvaimet Matorakkulat... Ihotulehdus Maksamadot Suolitulehdus... Traumaattinen maha- ja sy sydänpussintulehdus Maksatulehdus Keltatauti Kehittymättömyys ernatulehdus Likaantuminen... Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus.. oikimahalvaus... Sydänpussintulehdus Vatsakalvontulehdus ilaantuminen Keuhkokuume Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veri aspiratio Verenmyrkytys Verenmyrkytykseen viittaa vat muutokset Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku... Muut loistaudit Muut taudit Istutusrokko Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta. Yhteensä 7 4 4 2 0 5 83 2 7 83