Toteutuksen hankesuunnitelma

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Toteutuksen hankesuunnitelma Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! 28.8.2017 / TSKPHall

Sisällys 1. Hankehistoriaa... 2 2. Keskuspuhdistamo-hankkeen tavoitteet... 3 3. Prosessikuvaus... 6 3.1 Sulkavuoren keskuspuhdistamo... 6 3.1.1 Puhdistamon mitoituskuormitus... 6 3.1.2 Jäteveden puhdistusprosessi... 8 3.1.3 Jäteveden mekaaninen esikäsittely... 8 3.1.4 Jäteveden kemiallis - biologinen käsittely... 9 3.1.5 Jäteveden jälkikäsittely... 9 3.1.6 Lietteen käsittely... 10 3.1.7 Lietteen terminen kuivaus ja poltto... 10 3.1.8 Laitosalueen rakennukset... 11 3.2 Siirtoviemärit... 12 4 Ympäristövaikutukset... 14 4.1 Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset... 14 4.2 Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt... 15 4.3 Käytön aikaiset ympäristövaikutukset ja liikennejärjestelyt... 18 5 Kaavoitus ja lupamenettelyt... 19 5.1 YVA... 19 5.2 Maakuntakaava... 19 5.3 Yleiskaava... 19 5.4 Asemakaava... 20 6 Ympäristölupa... 24 7 Hankkeen suunniteltu toteutustapa ja yleisaikataulu... 25 8 Rakennusluvat... 28 9 Kustannusarvio... 29 10 Rahoitus... 29 11 Toiminnan aikainen tulorahoitus... 30 12 Riskit... 31 12.1 Rakentamisen aikaiset riskit... 31 12.2 Käytön aikaiset riskit... 33 13 Tiedottaminen... 34 1

1. Hankehistoriaa Tampereen jätevedenpuhdistamoilla käsitellään Tampereen jätevesien lisäksi Kangasalan, Pirkkalan, ja Ylöjärven kantakaupungin jätevedet. Lempäälän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lempäälän jätevesien lisäksi Vesilahden viemäröityjen alueiden jätevedet. Nykyiset kolme jätevedenpuhdistamoa ovat käyttöikänsä loppuvaiheessa ja edellyttäisivät laajaa saneerausta. Tampereen puhdistamolla ei ole kokonaistypen poistoprosessia, jonka toteuttaminen olisi nykyisille puhdistamoille kallista ja tilanpuutteesta johtuen hankalaa. Kaikki puhdistamot ovat kaupunkirakenteellisesti tonteilla, jotka soveltuisivat hyvin myös muuhun maankäyttöön. Muun muassa yllä mainittujen seikkojen johdosta ajatus usean kunnan keskuspuhdistamoksi Pirkanmaalla on kehittynyt viimeisen yli 20 vuoden aikana. Alustava selvitys keskuspuhdistamon sijoituspaikaksi valmistui 1997, mutta tämän jälkeen valmistellussa maakuntakaavassa (2003-2005) puhdistamolle ei vielä osoitettu paikkaa. Vuonna 2006 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettiin keskuspuhdistamolle neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, samana vuonna valmistui vaihtoehtojen vertailu. Tällöin sijoituspaikkana mielenkiintoisimmiksi osoittautuivat Koukkujärvi (Nokia), Lentokenttä pohjoinen (Pirkkala). Melo ja Saukonvuori todettiin edellisiä heikommiksi vaihtoehdoiksi. Nokian ja Pirkkalan vaihtoehdot olivat esillä myös 2007-2008 laaditussa Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelmassa. Syksyllä 2007 käynnistettiin YVA menettely, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoja VE1: keskuspuhdistamon sijaintipaikka lentokentän pohjoispuoli (Pirkkala), VE2: keskuspuhdistamon sijoituspaikka Koukkujärvi (Nokia) sekä VE0: nykyisten puhdistamoiden kehittäminen. Mitoitusvuotena oli 2040 ja mitoitus perustui laajaan osallistumiseen hankkeeseen; Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Ylöjärvi. Samaan aikaan valmisteltiin myös Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelmaa ja käynnistettiin mm. Pirkanmaan keskuspuhdistamon liiketoiminnan ja talouden selvitys. YVA päättyi 26.3.2009 yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon. Loppuvuodesta 2009 tehtiin toteutettavuusselvitys uusista sijoituspaikkavaihtoehdoista; uutena otettiin mukaan tarkasteluun Sulkavuoren ja Lahdesjärven kalliotilat. Molemmat todettiin käyttökelpoisiksi, jatkosuunnitteluun valikoitui Sulkavuoren vaihtoehto. Suunnittelua jatkettiin selvästi pienemmillä jätevesi- ja kuormitusmäärillä kuin aiempi useamman kunnan kokonaisuus oli edellyttänyt. Hankkeessa olivat tässä vaiheessa mukana nykyisen kuntajaon mukaan: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden kuntien jätevesistä jo nykyisellään noin 96 % käsitellään Tampereen puhdistamoilla. Sulkavuoren soveltuvuutta tähän tarkoitukseen kuvaa mm. se, että Pirkkalan vaihtoehtoon verrattuna kokonaisinvestointi on noin 40 M edullisempi (2012 kustannustasossa), koska tarvittavat siirto- ja purkulinjapituudet ovat oleellisesti lyhempiä. Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren 17.2.2014. Nykyisen hankkeen YVA - menettely käynnistetiin 2010. Tässä tarkasteltiin vaihtoehtoja, joissa puhdistamo sijoittuu Sulkavuoreen ja lietteenkäsittelyn vaihtoehdot olivat poltto tai mädätys. Lisäksi tutkittiin nykyisten puhdistamoiden ajantasaistaminen. YVA hanke päättyi marraskuussa 2011 yhteysviranomaisen hylkäävään lausuntoon selostuksessa olevien puutteiden johdosta. YVA käynnistettiin uudelleen ja tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat NYKY+, eli nykyisten puhdistamoiden (Viinikanlahti, Rahola, Lempäälä) kehittäminen ja Sulkavuori-vaihtoehto. Viimeksi mainittu piti sisällään mahdollisuuden lietteen poltolle tai mädättämiselle paikan päällä. Yhteysviranomaisen lausunto valmistui 29.5.2013 ja siinä todetaan mm. että arviointiselostuksessa on tunnistettu hankkeen aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset riittävällä tasolla. Selostus antaa hyvät puitteet jatkotyöhön. Puhdistamon yksityiskohtainen suunnittelu käynnistettiin maaliskuussa 2015 neljällä osatehtävällä; Sulkavuoren keskuspuhdistamon prosessitekninen-, konetekninen-, rakennetekninen-, sähkötekninen-, lvi-tekninen- yms. laitossuunnittelu - osatehtävä 1 (OT1) Siirtoviemärien, joiden avulla jätevedet johdetaan Sulkavuoren keskuspuhdistamolle, suunnittelu. Siirtoviemärit tarkoittavat tässä sekä kalliotunneleita, pystykuiluja, paineviemäreitä, pumppaamoita ja 2

viettoviemäreitä siltä osin, kun ne kuuluvat Yhtiön toteutuslaajuuteen - osatehtävä 2 (OT2). Myös jätevesien purkuviemärin suunnittelu kuuluu tähän osatehtävään. Sulkavuoren keskuspuhdistamoon liittyvä kalliotekninen suunnittelu - osatehtävä 3 (OT3) Pääsuunnittelijan tehtävät, yhteistietomalli - osatehtävä 4 (OT4) Suunnittelulaajuuteen kuuluva yleissuunnitelman tarkistus valmistui syksyllä 2015 ja yksityiskohtaisen suunnittelun vaihe päättyi muutamaa täydennys- / lisäsuunnittelutehtävää lukuun ottamatta kesäkuussa 2017. Keskuspuhdistamo-hanketta hoitamaan perustettiin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, joka aloitti toimintansa syksyllä 2015. Yhtiön hallituksessa on Vesilahden kuntaa lukuun ottamatta kaikkien omistajien edustus. Hankkeessa tarvittavat ympäristö- ja vesiluvat haettiin pääosin helmikuussa 2017, pohjavedenpinnan alentamiseen liittyvät luvat saman vuoden kesäkuussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi 27.3.2017 pidetyssä kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040. Maakuntakaavan jätevesien käsittelyratkaisu pitää sisällään Tampereen seudun keskuspuhdistamon toteuttamisen Tampereen Sulkavuoreen. Hankkeeseen liittyvä asemakaavoitus käynnistettiin joulukuussa 2015. Tampereen kaupunki kuulutti 27.6.2017 voimaan hankkeen edellyttämät 4 asemakaavaa: Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisen mahdollistava asemakaava (Sulkavuori) Puhdistamon purku- ja tulojärjestelyiden rakentamiseen liittyvä Vihilahden asemakaava Purkutunnelin välillä Sulkavuori-Vihilahti rakentamisen mahdollistava maanalainen asemakaava Jätevesien siirron välillä Viinikanlahti-Vihilahti kalliotunnelissa rakentamisen mahdollistava maanalainen asemakaava 2. Keskuspuhdistamo-hankkeen tavoitteet Pirkanmaalle ennustetun väestömäärän kasvun painopiste on Tampereen kaupunkiseudulla, jossa myös jätevesimäärien kasvu on suurin. Jätevesikuormituksen kasvun myötä jäteveden käsittelykapasiteettia tarvitaan lisää. Jäteveden käsittelylle asetetut puhdistusvaatimukset saattavat tulevaisuudessa kiristyä. Jätevesien käsittelyssä on viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut voimakasta toiminnan keskittymistä myös Pirkanmaalla - 11 puhdistamoa on tänä aikana suljettu ja jätevedet on niistä johdettu suurempaan laitokseen käsiteltäviksi Keskuspuhdistamo-hankkeen toteutuksella Yhtiön omistajakunnat turvaavat alueillaan viemäröityjen jätevesien käsittelyn laadukkaasti ja taloudellisesti pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen mitoitusvuosi on 2040, jolloin seutukunnan asukasluvuksi arvioidaan jopa 429 000 asukasta (Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015). Puhdistamolla on varauduttu asutuksen lisäksi käsittelemään mm. teollisuudesta ja palveluelinkeinoista tulevat jätevedet. Sulkavuoren keskuspuhdistamon laajennettavuus on poikkeuksellisen hyvä; ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan neljän käsittelylinjan lisäksi voidaan puhdistamo tarvittaessa tulevaisuudessa laajentaa kahdella lisälinjalla. Näiden linjojen linjakohtainen jätevedenkäsittelykapasiteetti voi olla jopa suurempi kuin ensimmäisessä vaiheessa louhittavien linjojen jos niissä toteutetaan tilaa säästäviä jäteveden käsittelyprosesseja. Tilavarauksia voidaan käyttää tarvittaessa muutenkin; jos esimerkiksi orgaanisilla haittaaineille tai lääkejäämille tulee konkreettisia käsittelyvaatimuksia, yhtenä vaihtoehtona voi olla osan tilavarauksista käyttäminen näiden haitta-aineiden poiston edellyttämien puhdistusprosessien kalustamiseen. 3

Kuva 2.1/1. Käytöstä poistuvien puhdistamoiden purkupisteet ja valuma-alueiden rajat. (Taustakartta: MML Paikkatietoikkuna). Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntämistä. Hankkeella vähennetään Pyhäjärveen ja sen alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa jätevesikuormaa huolimatta asutuksen kasvamisesta. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen edistää myös osaltaan Pirkanmaan vesienhoidon vuosien 2016 2021 toimenpideohjelman tavoitteita. Puhdistamolle on haettu ympäristölupaa taulukon 2.1/1 mukaisesti. Taulukko 2.1/1. Ympäristölupahakemuksessa esiintyvien lupaehdoiksi ehdotettujen kuormitustekijöiden vertailua. Kuormitustekijä Haetun ympäristöluvan mukainen arvo Yhtiön itselleen asettama tavoitetarvo HELCOM (Helsinki Comission) 1) neljännesvuosi keskiarvona vuosikeskiarvona suositus, Itämeri BOD 7ATU 8 mg/l (reduktio 96 %) 3,8 mg/l mg/l 15 (reduktio 90 %) COD Cr 70 mg/l (reduktio 85 %) P KOK 0,3 mg/l (reduktio 96 %) 0,16 mg/l 0,5 mg/l (reduktio 90 %) N KOK reduktio 70 % 12 mg/l 10 mg/l (reduktio 70-80 %) NH-4-N 4 1) HELCOM:in suositukset on esitetty tässä lähinnä vertailun vuoksi. Ne on laadittu etenkin Itämeren suojelun lähtökohdista. Pyhäjärven ja sen alapuolisten vesialueiden suojelussa fosforin poistolla on typpeä keskeisempi merkitys. Ainoastaan pieni osa puhdistetun jäteveden typestä päätyy Tampereelta Itämereen. 4

Suuret puhdistamot toimivat yleensä selvästi lupaehtoja tehokkaammin. Haettavien lupaehtojen lisäksi yhtiön hallitus on asettanut puhdistustulokseen liittyväksi tavoitteeksi mm. saavuttaa vuositasolla kokonaisfosforin taso 0,16 mg/l, mikä edellyttää nyt toteuttavaa jäteveden viimeistelevää käsittelyä hiekkasuodattamalla. Fosfori on Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön kannalta kasvua rajoittava ravinne, joten sen poistaminen on ensisijaisen tärkeää. Etenkin Itämeren suojelun kannalta on nähty tärkeäksi hyvä käsittelytulos myös typen poiston suhteen; kokonaistypen osalta puhdistamon käyttöönotto tulee merkittävästi vähentämään alapuolisen vesistön kuormitusta, koska Tampereen nykyisillä puhdistamoilla ei ole erityistä kokonaistypenpoistoon suunniteltua käsittelyprosessia. Pyhäjärven ja alapuolisen vesistön typpikuormitus alenee vuositasolla 1 300 tonnista noin 400 tonniin. Vaikutus Lempäälän puhdistamon alapuolisiin vesiin ei ole tässä suhteessa yhtä dramaattinen, koska Lempäälän puhdistamolla on jo toimiva kokonaistypenpoisto. Nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla puhdistustehot ovat olleet Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoiden osalta (tarkkailutulokset 2011-2015) hyvät biohajoavan orgaanisen aineen (BOD7ATU, poistoteho lähes 98 %), orgaanisen aineen (CODCr, poistoteho yli 93 %), kiintoaineen (SS, poistoteho lähes 97 %) ja fosforin (PKOK, poistoteho noin 96 %) osalta. Typen osalta poistoteho on jäänyt alle 30 % Viininkanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Lempäälässä typen poistoteho on ollut välillä 30-60 %. Kyseisillä laitoksilla ei ole mahdollisuutta parantaa kokonaistypenpoistoastetta nykyisillä prosesseilla. Poistotehot täyttävät kunkin puhdistamon nykyiset ympäristöluvan ehdot vuositasolla tarkasteltuna. Pirkanmaan jätevedenpuhdistamoilla puhdistetun jäteveden typestä ainoastaan pieni osa kulkeutuu Itämereen asti, koska se poistuu luonnon omissa prosesseissa tätä ennen. Hankkeen avulla parannetaan Tampereella Pyhäjärven ja Lempäälässä Hiidenvuolteen alapuolisen vesistön hygieenistä tilaa. Tällä on etenkin suuri mielikuvamerkitys, koska rantojen hygieeninen tila jo nykyisellään on jätevesien aiheuttaman kuormituksen osalta hyvä. Tilanne paranee entisestään, koska puhdistamo varustetaan mikrobeja pidättävällä hiekkasuodatuksella ja lopputulos varmistetaan desinfioimalla Pyhäjärveen johdettava vesi ultraviolettivaloon perustuvalla tekniikalla. Sulkavuoren keskuspuhdistamo ei kuormita purkuvesistöä mikrobiologisesti. Korkeatasoinen puhdistustulos edellyttää toimintavarmuudeltaan hyvää jätevedenpuhdistamoa. Toimintavarmuuteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. usean rinnakkaisen käsittelylinjan rakentamisella ja koneiden ja laitteiden kahdentamisella. Energian saannin varmistaminen on keskeinen osa toimintavarmuutta. Tähän Sulkavuori puhdistamon sijoituspaikkana tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet; sähkön syöttö voidaan toteuttaa kahdelta sähköasemalta (Rautaharkko ja Multisilta). Puhdistamon sijoitus kalliotilaan tarkoittaa vakio-olosuhteita eikä esimerkiksi talven pakkaset jäähdytä tarpeettomasti jätevesiä ja hidasta kemiallisia ja biologisia prosesseja. Puhdistamon investointi- ja käyttötalous pyritään pitämään kohtuullisella tasolla. Tämä tapahtuu kokonaistalouden kannalta tarkoituksenmukaisia suunnitteluratkaisuja etsimällä ja laajennettavuuteen varautumisena paremminkin kuin alkuvaiheessa tarpeettoman suurta kapasiteettia rakentamalla. Vesihuoltolaitoksilla ja kuntien hulevesiyksiköillä on tässä oma roolinsa; viemäriin tarpeettomasti pääsevän sadeperäisen veden määrää on pystyttävä vähentämään jatkuvasti jotta laitoksen nyt toteutettavalla hydraulisella kapasiteetilla selvitään mahdollisimman pitkään. Laajennettavuus toteutetaan aikaan niin, että sen rakentaminen ei häiritse merkittävästi puhdistamon toimintaa. Tämä on otettava huomioon etenkin ensimmäisen vaiheen louhinnoissa ja luolaston joidenkin betonirakenteiden riittävällä mitoituksella niin että vuoden 2040 jälkeen käyttöön otettavien linjojen 5 ja 6 louhinta ja louheen pois ajo puhdistamon käytön aikana onnistuu. Puhdistamon käyttötalous huomioidaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa mm. siten, että laitos suunnitellaan toimivaksi normaalina työaikana korkeintaan viikonloppuisin tehtävin lyhytkestoisin tarkastuskäynnein. Tämä asettaa haasteita etenkin lietteenkäsittelyn suunnittelulle. Myös Keskuspuhdistamon rahoitusratkaisuilla tulee olemaan merkittävä vaikutus tuleviin jätevesimaksuihin. 5

Puhdistamon suunnittelussa laajennettavuudella ja vaiheittaisella toteutuksella on tärkeä merkitys. Puhdistamo ja sinne johtavat siirtoviemärit suunnitellaan ja toteutetaan korkeatasoisesti parasta mahdollista tekniikkaan hyödyntäen. Tätä viestittämällä turvataan myös ympäristövastuullisen teollisuuden ja liiketoiminnan toimintaedellytyksiä, kun jätevesien käsittelyn voidaan katsoa olevan korkealla tasolla. Ympäristövastuullinen liiketoiminta arvostaa tätä harkitessaan uusien tuotantolaitosten sijoituspaikkoja. Viinikanlahden ja Raholan puhdistamo Tampereella ja Lempäälän jätevedenpuhdistamo voidaan ottaa käytöstä pois ja niiden korvaus- ja laajennusinvestoinneilta vältytään. Kaikki kolme puhdistamoa sijaitsevat arvokkailla ranta-alueilla keskellä olevaa yhdyskuntarakennetta. Vapautuvat maa-alueet mahdollistavat merkittävän täydennyskaavoituksen sekä Tampereella että Lempäälässä, mikä katsotaan kestäväksi olevien yhdyskunnallisten resurssien hyötykäytöksi. Tämä edellyttää suunnitteluvaiheessa tulevan maankäytön ennakoimista; kaikkien kolmen puhdistamon tonteille päättyvät nyt pääviemärit, joiden kääntö Sulkavuoren keskuspuhdistamolle edellyttää jäteveden pumppaamoita paineviemäreineen. Hankkeessa huomioidaan omistajatahojen ja etenkin puhdistamon sijaintikaupungin Tampereen tekemät strategiset tavoitteet, erityisesti ympäristöön liittyvät. Tampereen kaupunkistrategia 2025 - tavoitteen mukaisesti; Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 puolestaan määrittää: Keskitetyillä ja saneeratuilla viemärijärjestelmillä vähennetään jätevedenkäsittelyn metaanipäästöjä ja hyödynnetään jäteveden energiasisältö päästöjen vähentämiseksi. 3. Prosessikuvaus 3.1 Sulkavuoren keskuspuhdistamo Sulkavuoren keskuspuhdistamolla hyödynnetään uusimpia puhdistustekniikoita ja tavoitteena on, että purkuvesistöön päätyvä kuormitus pienenee vaikka käsiteltävän jätevedenmäärä kasvaa. Keskuspuhdistamossa otetaan käyttöön tehostettu aktiivilieteprosessi täydennettynä hiekkasuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Suurin osa Sulkavuoren jätevedenpuhdistamolla käsiteltävästä jätevesimäärästä muodostuu asumajätevesistä, kuten nykyisilläkin puhdistamoilla. Tämän jälkeen jätevesiä muodostuu eniten sadeperäisistä jätevesiviemäriin päätyvistä vesistä, joiden on arvioitu pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla (20 000 m3/d). 3.1.1 Puhdistamon mitoituskuormitus Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on mitoitettu riittämään ainakin vuoteen 2040 asti. Vuoden 2040 arvioitu asukasvastineluku, (mitoitustekninen termi jolla muutetaan puhdistamon orgaaninen kokonaiskuormitus vastaamaan asukaslukua joka keskimäärin aiheuttaisi saman suuruisen kuormituksen) on 420 000. Puhdistamon yleissuunnitelman kuormitusennusteessa arvioidaan, että vuonna 2040 keskimääräinen jätevesivirtaama on 100 000 m3/d ja maksimivirtaama 222 700 m3/d. Jätevesien puhdistus, keskimäärin 100 000 m3 vuorokaudessa, hoidetaan neljällä puhdistuslinjalla. Tilavarauksina huomioidaan kuitenkin mm. kaksi lisälinjaa, jolloin vähintään 600 000 asukasvastineluku on mahdollinen. Puhdistamon hydraulinen kapasiteetti on mitoitettu riittämään ainakin 100 vuodeksi. 6

Taulukko 3.1.1/1 Mitoitusvirtaamat vuoteen 2040 Puhdistamon mitoituskuormituksessa on huomioitu laitokselle johdettavat teollisuusjätevedet perustuen nykyiseen kuormitukseen sekä lisäksi varauduttu niiden määrän kasvuun tulevaisuudessa. Mitoituksessa on huomioitu myös nykyisten määrien mukainen sakokaivolietteiden vastaanotto. Taulukko 3.1.1/2 Mitoituskuormitukset vuoteen 2040 Taulukko 3.1.1/3 Lietemääräennusteet vuoteen 2040 Puhdistamon mitoitusperusteet löytyvät kokonaisuudessaan: www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki kohdasta Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman tarkistus. 7

3.1.2 Jäteveden puhdistusprosessi Puhdistamo tulee olemaan rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, jossa jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Jätevesien käsittelyprosessi sisältää seuraavat vaiheet: välppäys, ilmastettu hiekanerotus, esiselkeytys, kokonaistypenpoistoon mitoitettu aktiivilieteprosessi, jälkiselkeytys ja jälkikäsittelynä hiekkasuodatus. Puhdistettu jätevesi desinfioidaan UVkäsittelyllä. Desinfiointi Kuva 3.1.2/1 Puhdistus2prosessi 3.1.3 Jäteveden mekaaninen esikäsittely Sulkavuoren keskuspuhdistamolle tuleva jätevesi johdetaan tuloviemäreitä ja tulotunnelia pitkin tulopumppaamoon, josta se pumpataan esikäsittelyyn. Staattinen nostokorkeus on noin 32 metriä. Esikäsittelytoimintoja ovat tulopumppauksen lisäksi välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys, hiekka- ja välpepesurit sekä -lavat, hiekanerotuksen kompressorit sekä laitoksen ulkopuolella muodostuvien lietteiden(esim. sako- ja umpikaivolietteet, pienpuhdistamoiden lietteet) vastaanottoyksiköt. Tulopumppaus tapahtuu puhdistamon tulotunnelin kaksiosaisesta imualtaasta. Tulopumpuilta jätevesi johdetaan kaksiosaiseen tulokanavaan, jossa on tulevan jäteveden näytteenotto sekä ylivuotomahdollisuus takaisin tulopumppaamon imualtaisiin. Tulokanavista jätevesi johdetaan 4-linjaiseen levynauhavälppäykseen, jossa jätevedestä poistetaan jäteveden karkeat jakeet. Välppäyksen jälkeen jätevesi johdetaan hiekan- ja rasvanerotukseen, jossa saostuskemikaalia (ferrosulfaatti) annostellaan hiekanerotukseen menevään jäteveteen. Vedestä erotettu välpe (roskat, kuidut yms.) siirretään välpiltä välpekouruilla kyytiveden avulla välppeen pesupuristimille, joissa välppeestä erotetaan orgaanista ja hienoa kiintoainetta. Pesulla välppeen määrä voi vähentyä puoleen ja välppeen loppusijoitushaitat pienenevät. Pesuvesi palautetaan rejektialtaaseen ja pesty välpe siirretään kuivaavilla välpepuristimilla välpelavoille, joilla välpejäte kuljetetaan loppusijoitettavaksi. Vastaavasti hiekanerotuksessa erotettu hiekka pestään ja siirretään hiekkalavoille joilla hiekka kuljetetaan loppusijoitettavaksi. 8

Jätevesi johdetaan esiselkeytykseen jakoaltaasta. Esiselkeytyksessä laskeutuva liete kaavitaan lietesyvennyksiin, joissa se sakeutetaan. Myös biologisen käsittely-yksikön ylijäämälietteet pumpataan jakoaltaan kautta esiselkeytykseen ja sakeutukseen. Biologisenprosessin maksimivirtaaman ylittyessä johdetaan osa esiselkeytetystä jätevedestä ohituskanavaan ja edelleen ohitusvesien käsittelyyn. Ohitusvesien käsittelynä on ensin normaali saostus esiselkeytyksessä, minkä jälkeen ohitusvedet johdetaan kemikaloinnin kautta jälkikäsittelynä toimivaan hiekkasuodatukseen. Esiselkeytetty vesi johdetaan ylivuotokourujen kautta kokoojakanavaan ja sekoitusaltaaseen, jossa jäteveteen sekoitetaan palautuslietettä ja tarvittaessa kalkkia, metanolia ja saostuskemikaalia (ferrosulfaatti). Sekoitusaltaasta jätevesiliete johdetaan virtaamanjakokanavan kautta ilmastusaltaisiin. Esikäsittelyllä poistetaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta BOD7:n osalta noin puolet, kokonaisfosforin osalta noin 60 %, kokonaistypen osalta noin 10 % ja kiintoaineen osalta kaksi kolmasosaa. Esikäsittely ja esiselkeytys ovat kustannustehokkaita jäteveden käsittely-yksikköjä. 3.1.4 Jäteveden kemiallis - biologinen käsittely Esiselkeytyksen jälkeen vedet yhdistetään ja jaetaan jakoaltaalla ilmastusaltaisiin johtaviin kanaviin. Biologiseen prosessiin johdetaan jätevettä maksimissaan 7 400 m 3 /h ja sen ylittävä vesimäärä johdetaan ylivuodon kautta jälkiselkeytyksen lähtökanavaan ja ohitusvesien käsittelyyn hiekkasuodattimissa. Vesi johdetaan linjakohtaisia kanavia pitkin ilmastuslinjojen alkuun. Ilmastusaltaissa tapahtuu jäteveden biologinen puhdistus aktiivilietemenetelmällä. Biologiseen käsittelyyn tulevan jäteveden (esiselkeytetty ja esiselkeytyksen ohi johdettu) ja aktiivilietteen (palautusliete- ja nitraattikierrätysliete) sekoitus tapahtuu sekoitusaltaassa. Biologisia ilmastusaltaita rakennetaan 4 kappaletta, jotka osastoidaan kuuteen osastoon, jolloin ilmastusaltaissa on typenpoiston edellyttämiä hapettomia ja hapellisia vyöhykkeitä. Hapellisissa eli aerobisissa vyöhykkeissä hapetetaan jäteveden orgaaninen hiili hiilidioksidiksi ja biomassaksi ja ammoniumtyppi nitraattitypeksi (nitrifikaatio). Nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi hapettomissa eli anoksisissa lohkoissa (denitrifikaatio). Kukin ilmastuslinja on jaettu kuuteen lohkoon. Lohkoja 1 ja 2 ajetaan aina ilmastamattomina, osastoja 3 ja 4 voidaan ajaa joko ilmastettuna tai ilmastamattomana ja osastoja 5 ja 6 aina ilmastettuina. Ilmastuslinjat ovat keskenään saman kokoisia. Kahtena ensimmäisenä lohkona on kaksi anoksista denitrifikaatiolohkoa, joissa jätevedestä poistuu typpeä ja siihen vapautuu alkaliteettia. Anoksisessa osassa myös kuluu suuri osa orgaanisesta BOD7-kuormasta. Jälkiselkeytyksestä pumpataan palautuslietettä sekoitusaltaaseen ja edelleen biologisen prosessin alkuun. Lietteen laskeutuminen anoksisessa osassa estetään pystyakselisilla potkurisekoittimilla. Seuraavaksi virtaussuunnassa on kaksi variolohkoa, joita voidaan ajaa joko anoksisina denitrifikaatiolohkoina tai kylmän veden aikaan aerobisina nitrifikaatiolohkoina. Variolohkoihin asennetaan potkurisekoittimet sekä pohjailmastimet. Viimeiset kaksi lohkoa ovat aina ilmastettuja nitrifikaatio/ilmastus-lohkoja, joihin asennetaan vain pohjailmastimet. Jäteveden sisältämä ammoniumtyppi hapetetaan nitraattitypeksi ilmastetuissa osastoissa. Aikaisempien denitrifikaatiolohkojen typenpoisto vaatii toimiakseen ilmastuksessa muodostunutta nitraattia, joka kierrätetään ilmastuksen jälkeisestä matalammasta kaasunpoisto-osasta biologisen prosessin (denitrifikaation) alkuun putkeen asennettavilla potkuripumpuilla. 3.1.5 Jäteveden jälkikäsittely Biologis-kemiallisen käsittelyn jälkeen jätevesi ohjataan jälkiselkeytykseen, jossa siitä poistetaan aktiivilietettä. Jälkiselkeytysaltaissa on myös pintalietteen poistojärjestelyt. Jälkiselkeytysaltaissa on lietetaskut altaiden keskellä, veden tulo jälkiselkeytysaltaan alkuosassa ja poisto lopussa. Palautusliete pumpataan jälkiselkeytysaltaiden lietetaskuista palautuslietekanavaan ja johdetaan ilmastusta edeltävään sekoitusaltaaseen. Jälkiselkeytysaltaat toteutetaan siten, että ne koostuvat neljästä linjasta, joissa on jokaisessa linjassa kaksi jälkiselkeytysallasta rinnan eli yhteensä 8 allasta. Jokaisen linjan allaspari voidaan tyhjentää siten, että muut kolme allasparia jatkaa toimintaansa. Yhdellä tyhjennyskerralla tyhjennetään kerralla parialtaan molemmat altaat. Jälkiselkeytyksen jälkeen jätevesi ohjataan jälkikäsittelyyn hiekkasuodattimille. Vesi virtaa painovoimaisesti hiekkapatjojen läpi, jolloin veden kiintoainehiukkaset tarttuvat hiekkapartikkeleiden pinnalle ja puhdistettu vesi poistuu suodattimen pohjan kautta. Näin vedestä voidaan erottaa hieno kiintoaines ja muut jälkiselkeytyksestä läpi päässeet ainekset. 9

Jälkikäsittelyssä liukoisen fosforin poistoa tehostetaan tarvittaessa saostuskemikaalin (polyalumiinikloridi) avulla. Ennen purkua Pyhäjärveen puhdistettu jätevesi käsitellään UV-desinfiointilaitteistolla. Laitteisto hankitaan kahden vuoden kuluttua puhdistamon käyttöönotosta, jolloin on käytettävissä riittävä tieto UV-käsiteltävän veden todellisesta laadusta laitteiston mitoitusta varten. UV-laitteet (2 kpl) asennetaan avokanaviin, joiden päälle voidaan toteuttaa esim. ritilätaso huoltoa ja hoitoa varten. Kolmannelle laitteistolle tehdään tilavaraus puhdistamon mahdollista myöhempää laajentamista varten. Korkeatasoisella jälkikäsittelyllä viimeistellään ja varmennetaan puhdistustulos ja turvataan puhdistetun jäteveden mikrobiologinen laatu. 3.1.6 Lietteen käsittely Puhdistusprosessissa syntyvä raakaliete ja biologisen prosessin ylijäämäliete poistetaan vesiprosessista esiselkeytysaltaista ja johdetaan lietteen käsittelyyn. Lietteenkäsittelyprosessiin kuuluu tiivistys (esiselkeytysaltaiden lietetaskuissa), mekaaninen kuivaus sekä jatkokäsittelynä terminen kuivaus ja poltto. Liete tiivistetään esiselkeytyksen lietetaskuissa ja kuivataan mekaanisesti lingoilla. Esiselkeytysaltaiden lietetaskuista liete imetään epäkeskoruuvipumpuilla ja pumpataan kaksiosaiseen välipumppausaltaaseen. Välipumppausaltaasta liete pumpataan omilla pumpuillaan kolmelle lietelingoille kuivattavaksi, neljännelle lingolle on tilavaraus. Mitoituslietemäärä pystytään tarvittaessa käsittelemään kahdella lingolla. Lingot ovat vuorottelukäytössä niiden toimintakunnon varmistamiseksi. Mekaanisesti kuivatun lietteen kiintoainepitoisuustavoite on 25 30 %. Lietteen kuivaus on käynnissä arviolta 22 h vuorokaudessa. Mekaanisesti kuivattu liete varastoidaan neljään 300 m 3 :n lietesiiloon, joista liete siirretään jatkokäsittelyyn, joko viereiseen termiseen polttolaitokseen tai tämän yksikön huoltoseisokkien aikana kuormaautokuljetuksena muualle jatkokäsiteltäväksi. 3.1.7 Lietteen terminen kuivaus ja poltto Laitos tuottaa lietettä asteittaisen käyttöönoton alkuvaiheista alkaen loppuvuonna 2023. Lietteen loppukäsittelyn suhteen Keskuspuhdistamo tekee päätökset 2018. Tässä vaiheessa tarkastellaan lieteen polton ohella vielä muitakin lietteen loppukäsittelyvaihtoehtoja. Ympäristölupaa on haettu tarkistetun yleissuunnitelman mukaisella lietteen loppukäsittelyratkaisulla; termisellä kuivauksella ja poltolla. Lietteenpolttolaitoksella käsitellään, kuivataan ja poltetaan lingoilla mekaanisesti kuivattua puhdistamon lietettä. Liete siirretään polttolaitokselle puhdistamon linkorakennuksen lietesiiloista ruuvikuljettimilla. Kuivaamolle toteutetaan tulevan lietteen tasausvarasto, josta johdetaan tasainen lietevirta kuivaimiin. Kuivaimia on vähintään kaksi ja ne ovat tyypiltään esim. nauhakuivaimia. Liete kuivataan termisesti ennen polttoa kuiva-ainepitoisuuteen, mikä mahdollistaa sen polttamisen ilman tukipolttoainetta. Kuivaus voidaan tehdä joko täyskuivauksena tai osittaiskuivauksena. Käytettäessä täyskuivausta osa lietteestä johdetaan kuivaimen ohi ja sekoitetaan kuivaimen jälkeen kuivattuun lietteeseen. Lietteestä haihtunut vesi ja kuivausilma poistetaan kuivaimelta jatkokäsittelyyn. Kuivattu liete siirretään kuljettimilla kattilan syöttösiiloon. Kuivainta lämmitetään lietteenpolttokattilalla tuotettavalla kuumalla vedellä. Kuuman veden vaihtoehtona lämmönsiirtoon voidaan käyttää myös höyryä tai muuta lämmönsiirtonestettä. Kuivauksessa lietteestä haihtuneen veden, hajukaasujen ja kuivausilman muodostama hönkäkaasu käsitellään lauhduttavassa lämmön talteenottolaitteistossa ja johdetaan sen jälkeen lietteenpolttokattilan palamisilman mukana kattilan tulipesään. Lietteiden käsittelyssä muodostuvat hajukaasut johdetaan palamisilman mukana kattilaan tai erilliseen hajukaasujen käsittely-yksikköön. Lietteenpolttolaitos (terminen kuivaamo ja poltto kaikkine laitteineen) sijaitsevat sisätiloissa omassa rakennuksessaan. Sammutusvesien talteenoton allas sijoitetaan maan alle. Polttolaitteisto mitoitetaan niin, että jätteenpolttoasetuksen edellyttämä savukaasun viipymäaika, yli 2 s yli 850 C lämpötilassa polttoilman viimeisen syöttökohdan, jälkeen täyttyy. Tulipesän yläosaan johdetaan 10

ammoniakin tai urean vesiliuosta typen oksidien pelkistämiseksi (SNCR). Laitteiston kattilaosassa tuotetaan savukaasujen lämmöllä paineistettua kuumaa vettä, jota käytetään kuivaimen kuivausilman lämmittämiseen ja kaukolämmön tuotantoon. Mikäli SNCR-järjestelmässä käytetään reagenssina ammoniakkivettä, se voidaan mahdollisesti tuottaa kuivaamon hönkäkaasun sisältämästä ammoniakista. Savukaasu johdetaan kattilalta puhdistuslaitteistoille. Lietteenpolttokattila tuottaa lämpöä paineistettuun veteen, josta osa johdetaan lietekuivaimien lämmitykseen. Laitos tuottaa kaukolämpöä esilämmittämällä viileää kaukolämmön paluuvettä hönkäkaasupesurin ja savukaasupesurin lauhteilla ja lämmittämällä näin esilämmitetty kaukolämpövesi haluttuun toimituslämpötilaan lietekuivaamon lämmönkäytön yli jääneellä kattilan kuumalla kiertovedellä. Laitoksella muodostuvat hajukaasut, joita ei voida lietteenpolttokattilan seisokkien aikana tai muusta syystä johtaa kattilaan käsitellään hajuttomiksi ja vaarattomiksi laitokselle toteutettavassa hajukaasujen puhdistusyksikössä, minkä jälkeen ne johdetaan puhdistamon yli 60 metriä korkean poistoilmapiipun kautta ulos. Lietteen poltossa muodostuva savukaasu puhdistetaan sähkösuotimesta, kuivasta absorberista ja letkusuotimesta koostuvassa puhdistusprosessissa. Puhdistusprosessi mitoitetaan niin, että jätteenpolttoasetuksen ja jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vaatimukset täyttyvät. Pudistusprosessin jälkeen savukaasu johdetaan lämmön talteenottopesuriin. Savukaasun puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasusta erotetaan pääosa sen sisältämästä lentotuhkasta sähkösuotimella. Pääosa lentotuhkasta saadaan näin erotetuksi ilman apuaineita ja sitä voidaan läjittää tai varastoida mahdollista myöhemmin tehtävää fosforin talteenottoa varten. Puhdistusprosessin toinen vaihe koostuu kuivasta absorberista ja letkusuotimesta. Absorberissa savukaasuvirtaan sekoitetaan hienojakoista kalsiumhydroksidin, aktiivihiilen ja kierrätetyn lentotuhkan / absorbtioaineiden seosta. Seokseen sidotaan kemiallisten reaktioiden ja aktiivihiilen avulla kiinteään muotoon savukaasun happamia yhdisteitä (SOx, HCl, HF), orgaanisia yhdisteitä ja elohopeaa. Tämän jälkeen hiukkaset suodatetaan savukaasusta letkusuotimella. Apuaineiden käyttötalouden tehostamiseksi osa letkusuotimella erotetusta pölystä kierrätetään uudelleen absorberiin. Puhdistuksen jälkeen savukaasu johdetaan lämmöntalteenottopesuriin, jossa otetaan talteen savukaasussa vielä tässä vaiheessa oleva hyödyntämiskelpoinen lämpö. Pesurin kiertoveden ph:ta säädetään tarpeen mukaan lipeällä (NaOH). Pesurinpoistovesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu savukaasu johdetaan lietteenpolttolaitoksen piippuun. 3.1.8 Laitosalueen rakennukset Sulkavuoren alueella maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita ovat hallinto- ja sosiaalirakennus, varavoimakoneet, lietteenkäsittely (mekaaninen kuivaus sekä terminen kuivaus) ja lietteen varastointitilat, polttolaitos, metanolin vastaanottopiste, poistoilmapiippu ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Maanpäälliset rakenteet sijoitetaan käytöstä poistuvan aluepelastuslaitoksen harjoitusalueena toimivan entisen kaatopaikka-alueen länsipuolelle. Valvomo- ja hallintorakennus on kaksikerroksinen ja se sijoittuu Sulkavuoren etelärinteeseen. Rakennuksen ensimmäiseen, osin maanalle sijoittuvaan kerrokseen, tulee luolaston suuaukko sekä henkilökunnan sosiaalitilat ja ulkopuolisten urakoitsijoiden toimisto- ja sosiaalitilat. Rakennuksen toinen kerros käsittää valvomon, taukotilan, neuvottelu- ja toimistotilat sekä vierailijoiden sisäänkäynnin, auditorion, aula- ja näyttelytilat. Lietteenkäsittely- ja lietteenvarastointirakennus sijoittuvat Sulkavuoren etelärinteeseen hallintorakennuksen tuntumaan. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee lietteenkuormaustila, polymerointilinjat sekä kemikaalisiilot. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoitetaan liete- ja kemikaalisiilot sekä IV-konehuone. Kolmanteen kerrokseen tulee lietelinkojen lisäksi valvomo sekä sähkökeskus. Jätevedenpuhdistamolle tulee varavoimalaitos, jonka varavoimakone on teholtaan noin 1 MW. Tästä varataan lietteen termisen kuivauksen ja polttolaitoksen turva- ja varojärjestelmien ylläpitämiseksi noin 100 kw. Varavoimaan kytketään mm. puhdistamon turva- ja ilmastointijärjestelmiä. Varavoiman kytkemisestä puhdistusprosessiosiin luovuttiin, kun selvisi, että sähkönsyöttö voidaan toteuttaa kahdelta erilliseltä Sähköasemalta (Rautaharkko ja Multisilta) ja sähkönsaannin varmuus on näin toteutettuna korkealla tasolla. 11

Lietteen terminen kuivaus ja polttolaitos, takana varaukset biokaasureaktoreille Lietteen kuivauslaitos, sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto Varavoima- ja muuntamorakennus, luolaan ajot Poistoilmapiippu, sosiaalitilat ja hallintorakennus Kuva 3.1.8/1 Laitosalueen rakennuksia, metanoliasema ei näy havainnekuvassa. Tarkempaa tietoa prosesseista ja siitä miten valittuihin ratkaisuihin on päädytty löytyy: http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/, kohdasta Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman tarkistus 3.2 Siirtoviemärit Viinikanlahden-, Raholan- ja Lempäälän jätevedenpuhdistamot poistuvat käytöstä. Näiden puhdistamoiden alueille nyt päättyvät pääviemärit käännetään Sulkavuoreen osin Vihilahden alueen kautta. Puhdistamojen alueille rakennetaan uudet jätevedenpumppaamot. Keskuspuhdistamo-hanke toteuttaa Viinikanlahden ja Raholan pumppaamot parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla, Lempäälän Vesi liikelaitos toteuttaa pumppaamon Lempäälän jätevedenpuhdistamon jätevesien kääntämiseksi. Jätevesien johtaminen Lempäälän nykyiseltä puhdistamolta Multisiltaan ja edelleen Tampereen Veden viemäriverkkoa pitkin Sulkavuoren keskuspuhdistamon tuloviemäritunneliin edellyttää lisäksi joitakin linjapumppaamoita. Lempäälän nykyinen puhdistamo-multisilta-sulkavuori viemäriosuus ei myöskään kuulu Keskuspuhdistamon rahoitus-/ toteutusosuuteen. 12

Kuva 3.2/1 Keskuspuhdistamo - hankkeen toteutuksessa olevat jäteveden siirtojärjestelyt. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelia käyttäen Sulkavuoresta Vihilahden alueelle ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen. Purkulinja muuttuu kalliotunnelista veteen asennettavaksi putkilinjaksi Vihilahdessa kalliopinnan syvenemisen takia. Putkilinja asennetaan järven pohjaan osittain kaivamalla ja osittain laskemalla. Kuva 3.2/2 Tunnelien poikkileikkauksia; Vihilahden ajotunneli ja puhdistetun jäteveden purkutunneli Sulkavuori-Vihilahti. 13

Raholan, Pirkkalan ja Lempäälän suunnalta tulevat siirtoviemärilinjat on lähes kokonaan suunniteltu katu- ja tiealueille sekä vesistöihin. Maaosuuksilla kaivantojen ja kanaalienrakentaminen vastaa normaalia kunnallistekniikan rakentamista. Vesistöosuuksilla putket lasketaan järven pohjaan välttäen mahdollisuuksien mukaan kaivamista, mutta vesistöosuuksilla joudutaan kaivutöitä tekemään rantojen läheisyydessä riittävän peitesyvyyden saamiseksi. 4 Ympäristövaikutukset 4.1 Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Rakennustyön aikaisia negatiivisa ympäristövaikutuksia aiheutuu kallionlouhinnasta ja liikenteestä. Louhintavaiheessa ympäristövaikutukset liittyvät tärinään, äänivaikutuksiin ja pölyyn. Louhinnasta aiheutuvat louhintavesipäästöt selkeytetään kiintoaineesta ja johdetaan käsiteltäväksi Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Louhinnasta aiheutuvat vaikutukset ovat maantieteellisesti paikallisia ja rajoittuvat Sulkavuoren ja viemäritunnelien alueille. Puhdistamon rakentamisen aikainen liikenne kohdistuu pääosin suurille liikenneväylille (ks. 4.2). Myös Sulkavuoren pilaantuneiden maa-ainesten vaikutukset ovat paikallisia. Hankkeessa louhittava määrä on puhdistamon osalta kiintokuutioina 0,79 milj. m 3 ja viemäritunnelien osalta 0,13 milj. m 3 (yhteensä 0,92 milj.m 3 mikä vastaa n. 1,6 milj. m 3 irtokuutiota). Louhinta kohdistuu alueille, joilla maa- ja kallioperällä ei ole todettu erityistä arvoa. Vuositasolla louhitaan noin 630 000m 3 irtokuutiota kiviainesta. Kalliorakentamisen (viemäritunnelit) vaikutusalueella sijaitsee maalämpökaivoja, joita tullaan seuraamaan rakentamisen aikana. Kalliorakentamiskohteiden kohdalle on varattu suojavyöhyke, jolle ei voi rakentaa uusia kallioporakaivoja. Tutkimustulosten perusteella Sulkavuoren alueen kallioperän arseenipitoisuus on alhainen, eikä aiheuta lisätoimenpiteitä esim. pölyltä suojautuessa. Näytteiden perusteella louhinta ei aiheuta merkittävää arseenin kulkeutumista pintavesiin. Louheen arseenipitoisuutta tulee seurata rakennustöiden aikana ja louheen käytössä tulee huomioida kiviaineksen ympäristökelpoisuus. Tehtyjen tutkimusten mukaan louhittu kiviaines soveltuu esim. vesistötäyttöön (Hiedanranta etc.) Osa louheesta on tarkoitus jalostaa paikan päällä käytettäväksi rakennusmateriaaliksi. Tämä edellyttää noin kahden kuukauden pituista murskaus ja seulontavaihetta ja sopivaa oman käytön kiviaineksen välivarastointipaikkaa. Murskaus ja seulonta on suunniteltu toteutettavaksi kalliotiloissa, mikä vähentää mm. näiden toimintojen meluhaittoja. Keskuspuhdistamon rakentamisen aikana syntyy hiukkaspäästöjä louhinnasta ja liikenteestä sekä vähäisiä ilmastovaikutuksia rakentamisen energiankäytöstä. Sulkavuoressa rakentamisen aikaiset ilmanlaatuvaikutukset ovat suurimmat puhdistamon päätyömaa-alueella, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Työmaaliikenne voi nostaa arkivuorokausina Sulkavuorta lähimpänä olevan asuinalueen hiukkaspitoisuuksia. Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja kohdistuvat pääosin hyvin suppealle alueelle. Suurin osa hiukkasista on epäorgaanista mineraalipölyä ja pienempi osa ajoneuvojen polttoaineperäisiä hiukkasia. Vihilahden työmaan aiheuttamat hiukkaspitoisuudet lähiympäristössä ovat alhaisempia kuin Sulkavuoressa, koska siirtoliikennettä on siellä vähemmän. Alueen taustapitoisuus voi kuitenkin aiheuttaa ohjearvon ylityksiä ilman rakentamistakin. Alueen välittömässä läheisyydessä on asutusta sekä koulu, minkä vuoksi rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomioita tiealueiden pölyntorjuntaan. Rakentamisaikainen liikenne painottuu iltaan, jolloin kouluissa ja päiväkodeissa ei ole toimintaa. Rakentamisen ilmanlaatuvaikutukset jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin Sulkavuoren lähiympäristössä. Purku- ja siirtotunnelien dimensiot ovat suhteelliset pienet ja ne sijaitsevat syvällä peruskalliossa, joten rakentamisen aikainen vaikutusalue on niiden osalta noin 100 metriä. Louhintaa edeltävällä ja sen jälkeisellä tiivistämisellä (esi- ja jälki-injektointi) kalliotilat saadaan yleensä niin tiiviiksi, ettei vuodoilla ole haitallisia ympäristövaikutuksia alueen pohjaveden tasoon. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan painuman suuruus vaihtelee välillä 0-10 mm. 14

Painumaherkät alueet sijoittuvat kalliotunnelien alueilla. Pohjaveden ennakoitu alenema ei aiheuta vaikutuksia rautatiehen tai moottoritiehen. Päivitetyn yleissuunnitelman (2015) mukaan kalliopuhdistamon louhinnan vaikutukset pohjaveden tasoon pyritään pitämään kalliotilojen tiivistystoimenpitein alueellisesti hyvin rajallisina. Riskinä kuitenkin on, että kalliotilaan tulevien vuotovesien mukana tiloihin tulee kaatopaikalta peräisin olevia haitallisia aineita ja/tai vuotovesimäärä aiheuttaa pohjaveden alenemista ja virtaussuunnan muutoksia maa- tai kallioperässä. Tämän vuoksi alueen pohjavesiseuranta on käynnistetty jo vuoden 2015 aikana. Seurantaa tihennetään rakentamisen aikana ja sitä jatketaan vielä puhdistamon käytönkin aikana. Lisäksi haitallisten aineiden pääsy louhittaviin kalliotiloihin rajataan Sulkavuoren alueurakan yhteydessä toteutettavin pohjavettä pidättävin suojaverho injektoinnein. Molempiin kohteisiin haetaan lupaa pohjavedenpinnan mahdolliselle alentamiselle. Sulkavuoren kaatopaikan suotovedet on tarkoitus ottaa haltuun maanomistajan (Tampereen kaupunki) toimesta. Suotovedet esikäsitellään tätä tarkoitusta varten parhaiten soveltuvalla tekniikalla ja käsitellyt suotovedet johdetaan Tampereen Veden jätevesiviemäriin. Kaatopaikan suotovesien haltuun ottamisella vähennetään merkittävästi pohjavesiin kohdistuvaa riskiä. Matalaan asennettavien putkilinjojen rakentamisella ei arvioida olevan huomioitavaa vaikutusta alueen pohjavesiin. Sulkavuoren asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 8/2016, http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/luontoselvitykset/) mukaan Sulkavuoren alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaista kohteista uhanalaisia lajeja, eikä maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita kuten maakuntakaavan suojelualueita. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 8/2016, http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/luontoselvitykset/) valtakunnallisesti arvokkaista kohteista uhanalaisten lajien esiintymisalueiksi on luokiteltu osittain Vihilahden kaava-alueelle sijoittuva 1. Rantaperkiö, Härmälän rantapuisto, jonka arvoluokka on valtakunnallisesti arvokas ja jonka perustelu on vaarantuneen lajin (liito-orava) elinympäristö. Alueella kasvavat kynä- ja vuorijalavat ovat alueellisesti uhanalaisia. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. Alueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita kuten maakuntakaavan suojelualueita. Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 9.8.2016) mukaan alueelle suunniteltujen toimintojen rakentamisesta ei aiheudu pysyvää haittaa lepakoille, liito-oraville tai kasvilajistolle. Mikäli luokan I lepakkoalueelta joudutaan poistamaan puita, se voi vaikuttaa kuitenkin haitallisesti lepakoihin. Kaavan toteuttamisella ei ole merkitystä vesisiipoille, koska rakennustoimenpiteet kohdistuvat pääosin etelärannalle. Lepakoiden kannalta merkittävät alueet on huomioitu asemakaavassa merkinnöillä, jotta lepakoiden esiintyminen alueella tulee huomioiduksi. Työmaatien vuoksi muutama kynäjalava joudutaan poistamaan, mutta suurimmat kynä- ja vuorijalavaryhmät jäävät toimintojen ulkopuolelle. Asemakaavojen suunnittelualueilla tai niiden välittymässä läheisyydessä ei ole Natura-2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. 4.2 Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt Sulkavuoren keskuspuhdistamon kalliolouhinnan aikana suuria määriä louhetta (ks. edellinen kohta) ajetaan pois varsinaisestakeskuspuhdistamotilasta Sulkavuoresta. Lisäksi alueelle rakennetaan hätäuloskäyntien ( exit ) suuaukoille reitit pelastusajoneuvoja varten. Keskuspuhdistamon rakentamistyön aikana louhekuljetusten määrän on arvioitu olevan 400-500 ajoneuvoa/vrk. Särkijärvenkadulla työmaakuljetukset ohjataan puhdistamolta Särkijärvenkadun ja Automiehenkadun kautta valtatielle 9. Lempääläntien työmaaliittymästä kuljetukset ohjataan etelään tai pohjoiseen. Kaikki reitit soveltuvat hyvin raskaan liikenteen reitiksi. Esitetyillä työmaareiteillä ei ole erityisen vaarallisia liittymiä. Särkijärvenkadun ja Automiehenkadun liittymä tulee kuitenkin huomioida kuljettajien perehdytyksessä, sillä liittymä on valo-ohjaamaton ja siinä on sekä Särkijärvenkadulla että Automiehenkadulla suojatie ja pyörätien jatke. Reitin liittymät eivät ruuhkaudu nykyliikennemäärillä, mikäli arvioitu työmaaliikenne (400-500 ajoneuvoa/vrk) jakautuu 70/30 suhteessa työmaaliittymien kesken (eli 280-350 ajon./vrk Särkijärvenkadulle ja 120-150 ajon./vrk Lempääläntielle). 15

Kuva 4.2/1. Louheenajo reittejä Sulkavuoresta pääväylille. Särkijärvenkadulle rakennetaan ajoyhteys puhdistamolle nykyistä väylää ja liittymää hyödyntäen. Särkijärvenkadun liittymää parannetaan parantamalla näkemiä ja suurentamalla liittymäaluetta raskaille ajoneuvoille soveltuvaksi. Liittymän sijaintia siirretään nykyistä liittymää pohjoisemmaksi riittävien näkemien varmistamiseksi. Lempääläntiellä työmaaliikenteen turvallisuusriskit ja haitat rakennusvaiheessa pyritään minimoimaan kaventamalla Lempääläntie laitoksen rakentamisen ajaksi 2+2-kaistaisesta 1+1-kaistaiseksi työmaan kohdalla. Kavennus toteutetaan maantie 3495:n ylittävän sillan ja Ekankulman liikennevalo-ohjatun liittymän välillä. Koko nykyinen itäinen ajorata osoitetaan työn ajaksi työmaan käyttöön noin 200 metrin matkalta. Tällöin työmaalle saadaan mm. tilaa odottavia ajoneuvoja varten. Liittyminen Lempääläntiehen toteutetaan suljettujen kaistojen kautta, jolloin liittyminen on turvallista. Lempääläntien kapasiteetti on kaksikaistaisena riittävä välittämään liikennemäärän puhdistamon rakentamisen aikana. Rakentamisajan jälkeen puhdistamon aiheuttama liikenne on hyvin vähäistä, keskimäärin 1 ajoneuvo vuorokaudessa. Vihilahteen rakennetaan ajoyhteys keskuspuhdistamon purkuputken kuilulle. Vihilahden työmaan liikennejärjestelyiden tavoitteena tulee olemaan minimoida työmaaliikenteen vaikutukset liikenteellisesti kuormittuneen alueen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tärkeänä tavoitteena on turvata alueen jalankulun ja pyöräliikenteen riittävät kulkuyhteydet ja turvallisuus koko työmaan ajan. Tehdyssä selvityksessä (Keskuspuhdistamon-hankkeen liikennetarkastelut Vihilahti, Ramboll Oy, 2016) tutkittiin työmaan maakuljetusten reittivaihtoehtoja esimerkkikohteeseen Hiedanrantaan. Vaihtoehdossa VE1 työmaaliikenteen ohjataan Tampereen kehätielle ja vaihtoehdossave2 Ratapihankadun kautta Rantaväylälle. Reittien arvioitu ajoaika on vaihtoehdossa VE1 noin 19 minuuttia ja vaihtoehdossa VE2 noin 16 minuuttia. Vaihtoehdossa VE1 matka-aika on kuitenkin paremmin ennakoitavissa ja reitti on liikenneympäristöltään huomattavasti paremmin soveltuva maanajoon kuin keskustan katujen kautta kulkeva VE2. Vaihtoehdon VE2 osalta huomioitavaa on Ratapihankadun tuntumaan suunniteltu kansi ja areena - hanke, joka saattaa ainakin osittain katkaista reitiltä liikenteen. 16

Kuva 4.2/2. Louheenajo reittejä Vihilahdesta pääväylille. Kuva 4.2/3 Pääreittejä (Vihilahdesta) kun louhetta ajetaan Hiedanrantaan. 17

Vertailun perusteella suositeltava työmaakuljetusten reitti on VE1. Siinä työmaalta lähtevä liikenne ohjataan aina etelän suuntaan kohti Sarankulmaa reittiä Sarankulmankatu Patamäenkatu Nuutisarankatu - kehätie. Reitin pituus kehätielle on noin 4 km ja ajoaika kestää noin 7 minuuttia. Reitillä on yksi liikennevaloliittymä, kulkee teollisuusalueella ja soveltuu hyvin raskaalle liikenteelle. 4.3 Käytön aikaiset ympäristövaikutukset ja liikennejärjestelyt Käytönaikaisia ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia syntyy jäteveden puhdistuksesta, lietteen käsittelystä, energiankäytön päästöistä ja kuljetuksista. Keskuspuhdistamolta ilmaan johdettavien päästöjen osalta määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista ja päästöjen ehkäisemisestä määriteltäneen haettavassa ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa. Jäteveden puhdistuksesta aiheutuvat ilmastovaikutukset ovat vähäisiä, mutta osa globaalia ilmastokehitystä. Vaikutuksia voidaan pienentää prosesseihin liittyvällä parhaimmalla mahdollisella tekniikalla (BAT), energiatehokkuuden lisäämisellä ja lietteen energianhyödyntämistä tehostamalla. Keskuspuhdistamon jätevedenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2040 on YVA-vaiheessa arvioitu olevan 8 400 t CO2-ekv. vuodessa, puhdistettuun veteen jääneestä typestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt 1 200 t CO2-ekv. vuodessa ja lietteenpolton kasvihuonekaasupäästöt 6 500 t CO2- ekv. vuodessa. Jätevedenpuhdistuksen suhteellinen osuus kasvanee tulevaisuudessa mm. muiden sektoreiden suhteellisten päästöjen vähentyessä. Suhteutettuna jäteveden puhdistuksen merkitykseen ja puhdistuksella vältettyihin kasvihuonekaasupäästöihin puhdistamopäästöillä ja rakentamisvaiheen päästöillä on vähäinen merkitys. Puhdistamon hajuhaittojen ehkäisyyn on kiinnitetty suunnitteluvaiheessa erityistä huomiota ja tältä osin haitat ovat pienet. Poistoilmaa varten on yli 60 m korkea poistoilmapiippu, ja sinne johdettavat haisevat ilmajakeet kohdepoistetaan ja johdetaan ennen poistoilmapiippua hajukaasujen käsittely-yksikköön. Viinikanlahden ja Raholan pumppaamot varustetaan myös hajunpoistoyksiköin. Keskuspuhdistamon purkulinjalle suunnitellaan kallioon sijoitettavaa lämmöntalteenottolaitosta, jonka avulla voidaan hyödyntää puhdistettuun jäteveteen sitoutunutta lämpöenergiaa. Lämpöpumppulaitoksen tuottama lämpöenergialla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettavaa kaukolämpöä ja vähentää osaltaan Tampereen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenne Sulkavuoren keskuspuhdistamon alueelle ja alueelta pois pienenee rakentamisvaiheen jälkeen oleellisesti. Keskuspuhdistamon molemmat liittymät Lempääläntielle sekä Särkijärvenkadulle jäävät rakentamisen jälkeen käyttöön, mutta toiminnan aikana puhdistamon aiheuttaman liikenteen määrä on vähäinen (noin 2 kuorma-autoa/vrk) sekä laitoksen henkilökunnan työmatkaliikenne, joka kulkee Särkijärvenkadun liittymän kautta. Särkijärvenkadun ajoyhteys ja liittymä (Sulkavuoren kuja) jäävät puhdistamon huoltoyhteydeksi /tonttikaduksi. Rakentamisen jälkeen liikenne on vähäistä, 30-40 ajon./vrk. Lempääläntielle rakennettava työmaaliittymä tulee palvelemaan puhdistamon valmistumisen jälkeen puhdistamon huoltotunnelin yhteytenä jota ei käytetä päivittäisessä kunnossapidossa. Puhdistamon vaikutuksia vesistöön on käsitelty ympäristölupahakemuksessa; http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/ymparisto-ja-vesilupa/ 18

5 Kaavoitus ja lupamenettelyt 5.1 YVA YVA vaiheen yhteysviranomaisen lausunto valmistui 29.5.2013 ja siinä todetaan mm. että arviointiselostuksessa on tunnistettu hankkeen aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset riittävällä tasolla. Selostus antaa hyvät puitteet jatkotyöhön. YVA:aa ei enää tässä asiakirjassa käsitellä erikseen, se löytyy kokonaisuudessaan: http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/ymparistovaikutustenarviointiraportit-2012-2013/. 5.2 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 27.3.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksen, jossa hankkeen suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueeksi. Muita suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat mm. kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke (kk1), tiivistettävä asemanseutu, ulkoilureitti, moottori-väylä ja eritasoliittymä, voimalinja (z) ja voimalinjan yhteystarve (Rautaharkko - Multisilta) ja maakaasuputki (k). Maakuntakaavassa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon (kaavamerkintä ET/j, Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty lisäksi nykyiset ja tarvittavat uudet siirtoviemärit (j): Kuva 5.2/1. Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta (mkv hyv. 27.3.2017). 5.3 Yleiskaava Sulkavuoren keskuspuhdistamon suunnittelualueella on voimassa kaksi yleiskaavaa: 27.5.1998 kaupunginvaltuuston hyväksymä ja 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin 19

oikeusvaikutteinen yleiskaava, sekä 15.12.2010 hyväksytty ja 17.10.2013 lainvoiman saanut Lahdesjärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Valmisteilla oleva, ei vielä lainvoimaisen (tämän dokumentin päivämääränä), Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 7.2.2017 ja kuulutettiin julkisesti nähtäville 15.2. - 17.3.2017 väliseksi ajaksi. 1.2.2017 päivätty yleiskaavaehdotus on esitetty neljällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on esitetty mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä; mm. kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv). Kuva 5.3/1. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartasta 1 (1.2.2017). 5.4 Asemakaava Hankkeen toteuttamiseen liittyen valmisteltiin ja toteutettiin neljä asemakaavaa samassa asemakaavahankkeessa. Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta ilmoitettiin kuulutuksella 28.1.2016. Aloitusvaiheessa saatiin palautetta, joka pyrittiin ottamaan asemakaavojen ja hankkeen jatko-suunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä laadittiin luonnonympäristöä, kulttuuriperintöä, hulevesien hallintaa, liikenteen järjestämistä ja Lakalaivan kaatopaikan tilaa koskevia selvityksiä - hankesuunnittelun yhteydessä tehtiin täydentäviä kallio- ja pohjavesitutkimuksia, selvitettiin puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisia riskejä ja niiden hallintakeinoja kartoitettiin Sulkavuoreen sijoittuvien maanpäällisten rakennusten alustavia arkkitehtisuunnitelmia käsiteltiin ensimmäisen kerran kaupunkikuvatoimikunnassa 23.8.2016. Saadun palautteen perusteella tehdyin muutoksin muokattuja suunnitelmia käsiteltiin toisen kerran 7.12.2016 jolloin suunnitteluratkaisut hyväksyttiin. Asemakaavojen valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 8.9. 6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Asemakaavojen valmisteluvaiheessa saatu palaute otettiin huomioon mm. seuraavasti: - Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. ulkoilu- ja viheryhteyksien, kulttuuriympäristön ja maiseman sekä uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. 20

- Kaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytämistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Rakentamistapaa ohjavia kaavamääräyksiä täsmennettiin siten, että niiden ymmärretään yksiselitteisesti tarkoittavan muitakin toimen-piteitä kuin varsinaisten rakennusten toteuttamista. - Alueesta laadittiin uusi kulttuuriperintöinventointi, jossa keskityttiin sotahistoriallisten jäännösten kartoittamiseen. - Vihilahden kaavan (8611) osalta As Oy Haapakuja 4 piti taloyhtiölle aiheutuvaa haittaa kohtuuttomana (vaurioitumisriski, tärinä, melu, pöly), rakentaminen estää maalämpöhankkeen tontilla, lämpöpumppulaitosta ja purkutunnelia tulisi siirtää Haapakuja 5:n suuntaan. Tämä huomioitiin siirtämällä osin rakennuksen alla oleva lämpöpumppulaitos Rautaharkon sähköaseman tontille, joka sijoittuu suoraan tulo- ja purkutunneleiden linjalle ja on jo vanhastaan Tampereen Sähkölaitoksen hallinnassa. Kaavaehdotukset esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Kaavaehdotuksesta saatu palaute otettiin huomioon mm. seuraavasti: - TeliaSoneran palautteen johdosta kaavakartalle lisättiin ohjeellinen merkintä, joka osoittaa tukiaseman nykyisen sijainnin. Tukiasema pyritään huomioimaan aluetta koskevissa uusissa sopimuksissa ja puhdistamohankkeen toteutussuunnittelussa mahdollisimman hyvin, mutta uutta laitepaikkaa ei ole palautteessa ehdotettuihin sijainteihin mahdollista osoittaa. (Nykyisen tukiaseman sijoituslupa perustuu TeliaSoneran ja tienpitäjän, nyk. Pirkan-maan ELY-keskus) väliseen sopimukseen. Sopimuksen ehtona on, että tieoikeuden lakkautuessa laitteiden omistajan tulee siirtää rakennelmat pois viipymättä). - Kokonaisvaikutusten arviointia ja kaavaselostusta sekä ET-alueen kaavamääräystä täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi hulevesien viivyttämistä koskevaa kaavamääräystä tarkastettiin siten, että viivytysrakenteen tyhjenemiselle on määritelty vähimmäiskesto. - Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Ohjeellisen ajoyhteyden kaavamerkintää tarkastettiin siten, että kaavassa tulee riittävällä tavalla huomioiduksi ko. yhteyden merkitys osana alueen yleisen jalankulun verkostoa. ELY-keskuksen lausunnossa mainitut selvitystarpeet ja jatkosuunnitteluohjeet tulevat huomioiduiksi myös kaatopaikan kunnostamista koskevissa suunnitelmissa, jotka laaditaan 2017 yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi: - Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. - Kaavaan liittyviä havainne aineistoja täydennettiin mm. Sulkavuoren maanpäällisten rakennusten uusimpien suunnitelmien sekä alueleikkauksissa esitettyjen korkeusasemien ja mittojen osalta. - Valmisteluvaiheessa suunnitelmaan tehtiin useita viranomaisilta saatuun palautteeseen perustuneita muutoksia. Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla suojaviheralueeseen liitettiin osa maantien alueesta. Lisäksi suojaviheralueet jaettiin kahteen osaan ja niiden pääkäyttötarkoitusmerkinnät vaihdettiin paremmin aluekohtaisia erityisominaisuuksia vastaaviksi. - Rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja kaupunkimittauksen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena todettiin, että kaupungin omistamat alueet on (katualueita lukuun ottamatta) tarkoituksenmukaista yhdistää yhdeksi tilaksi niille kaavassa osoitettavasta käyttötarkoituksesta riippumatta. Tavoitteena on ensisijaisesti kiinteistönmuodostuksen ja rakennuslupamenettelyn selkeyttäminen: koska kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus ei ole vielä Suomessa mahdollista, maanalaisten tilojen rakennuslupa on haettava maanpäällisille kiinteistöille - kaavaluonnoksessa esitetty maanpäällisen rakentamisen korttelialue muutettiin erityisalueeksi, ja maanalaisen rakennusoikeuden osoittamisesta lukuna luovuttiin. 21

- Käyttötarkoitusmerkintään ET tehtiin E-v- alueen määräystä vastaava lisäys, jonka mukaan alueen käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Taulukko 5.4/1 Sulkavuoren keskuspuhdistamon asemakaavan 8610 perusteella muodostuvaa maankäyttöä Opetustoiminta (TAKK) Lähivirkistysalue Yhdyskuntatekninen huolto Suojaviheralue (TAKK) Erityisalue, rajattu virkistyskäyttö Suojaviheralue, arvokas ekolog. yhteys Maantie (vt 3 ja 9) Särkijärvenkatu, Lempääläntie Kuva 5.4/1 Sulkavuoren alueen maankäytön havainnekuva. 22

Vihilahden asemakaavassa (8611) muodostui: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m 2 :n suuruisen muuntamorakennuksen (ET-3, korttelin 776 tontti 4). Alueen pinta-ala on noin 370 m2 ja sille sijoittuu olemassa oleva muuntamo. Rantapuisto (VP-2). Alue on osa Vihilahdenpuistoa ja sen pinta-ala on noin 3300 m2. - Lähivirkistysalue (VL). Alue on osa Härmälän rantapuistoa ja sen pinta-ala on noin 1,5 ha. - Suojaviheraluetta, jolla sijaitsee alueellinen virkistysyhteys (EVV). Suojaviheralueeksi on osoitettu viheralueen osa, joilla päiväaikainen melutaso ylittää taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 db. Alueen pinta-ala on noin 1,18 ha. - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Alueen pinta-ala on noin 2,7 ha ja sille voidaan sijoittaa maanalaisia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia sekä niihin liittyviä työtiloja ja ajoyhteyksiä (ma/et) ja maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Maanalaiset tilat saadaan rakentaa maanpäälliselle alueelle osoitetun käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden tai kerrosluvun estämättä. Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Kaavassa on osoitettu maanalaisten tilojen ohjeellinen sijoittuminen sekä suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema ma/sv-et-alueen eri osissa. - Vesialuetta (W). Alueen pinta-ala on noin 4,7 ha. - Katualuetta (Hatanpään valtatie, Lahdenperänkatu). Alueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Kuva 5.4/2 Vihilahden alueen maankäytön havainnekuva. 23

Kalliotunneleita käsittävissä asemakaavoissa (8612, 8613) muodostui: - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat maanalaisen rakentamisen alueet suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Alueita koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueiden merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. - Maanalaisen rakentamisen alueille on osoitettu suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema alueiden eri osissa ja maanalaista maakaasuputkea varten varattu alueen osa (mk) sekä ohjeelliset alueen osat, joille voidaan sijoittaa maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Kaavoissa on annettu lisäksi yleismääräyksiä, jotka koskevat maanalaisen rakentamisen suojavyöhykkeitä, kiinteistönmuodostusta, hulevesien hallintaa ja kaasuputken huomioon ottamista. Kuva 5.4/3 Kallioon louhittavien viemäritunnelien sijoittumista kuvaava havainnekuva. Kaavamateriaali löytyy Tampereen kaupungin sivuilta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8610 http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8611 http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8612 http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8613 6 Ympäristölupa Hankkeeseen liittyvät ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset luvat haettiin helmi-kesäkuussa 2017. Lupahakemuksia ei käsitellä enempää tässä asiakirjassa, lupahakemukset löytyvät: http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/ymparisto-ja-vesilupa/ 24

7 Hankkeen suunniteltu toteutustapa ja yleisaikataulu Hanke on suunniteltu toteutettavaksi alla esitetyn urakkajaon mukaisesti: Taulukko 7/1 Urakat Hankinta Lyhenne Hierarkia Alistussuhde Sulkavuoren alueurakka ALU Pääurakka Kalliotilojen rakennusurakka RU1 Pääurakka Maanpäällisten tilojen rakennusurakka RU2 Alistettu sivu-urakka RU1 Poistoilmapiipun rakennusurakka RU3 Alistettu sivu-urakka RU1 LVI-urakka LVI1 Alistettu sivu-urakka RU1 Sähköurakka SU1 Alistettu sivu-urakka RU1 Koneistourakka KU1 Alistettu sivu-urakka RU1 Sammutusjärjestelmäurakka VSU Alistettu sivu-urakka RU1 Kiinteistöautomaatiourakka RAU Alistettu sivu-urakka RU1 Instrumentointi- ja prosessiautomaatiourakka IAU1 Sivu-urakka Lietteenpolttolaitoksen KVR-urakka PLU KVR-urakka Viemäritunneleiden louhintaurakka LU3 Pääurakka Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden rakennusurakka RU4 Pääurakka Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden LVI-urakka LVI2 Alistettu sivu-urakka RU4 Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden sähköurakka SU2 Alistettu sivu-urakka RU4 Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden koneistourakka KU2 Alistettu sivu-urakka RU4 Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden instrumentointi- ja automaatioau2 Sivu-urakka Siirtoviemärin Rahola-Satamakatu urakka SV1 Pääurakka Siirtoviemärin Satamakatu-Leirintäkatu urakka SV2 Pääurakka Siirtoviemärin Leirintäkatu- Rantaperkiönkatu urakka SV3 Pääurakka Siirtoviemärin Viinikanlahti-Vihilahti urakka SV4 Pääurakka Purkulinjan Vihilahti-Pyhäjärvi urakka PV Pääurakka Ajotunnelien louhintaurakka LU1 Pääurakka Puhdistamotilojen louhintaurakka LU2 Pääurakka Tilaajahankinnat Tulopumput Lietelingot Ilmastuskompressorit Viemäriputket >=800 mm Painot vesistöjohdoille TH1 TH2 TH3 TH4 TH5 Pääurakka ALU - Sulkavuoren alueurakka Urakka toteutetaan ns. valmistelevana urakkana ennen ajotunneleiden louhintaa. Alueurakassa tasataan piha-alue lopulliseen tasoon, tehdään tarvittavat avolouhinnat ja toteutetaan tarvittavassa laajuudessa Sulkavuoren kuja joka on tontille johtava tie. Tässä vaiheessa toteutetaan myös tarvittavat Tampereen Veden alueella kulkevien päävesijohtojen siirrot ja asennetaan maahan kaikki johdot ja kaapelit (suojaputket) jotta piha-alue palvelee keskeytyksettä urakointitarpeita. Urakka toteutetaan yhteistoiminnassa Tampereen kaupungin kanssa joka tekee tässä yhteydessä tarvittavat pilaantuneiden maiden kunnostustoimenpiteet. 25

Pääurakka LU1 - Ajotunnelien louhintaurakka Sulkavuoren alueurakan jälkeen käynnistyy ajotunnelien louhintaurakka. Urakassa louhitaan Sulkavuoren sisään- ja ulosajotunnelit tasolle, josta alkaa puhdistamotilojen kattoperien louhinta. Mikäli aikatauluseikat antavat aihetta, tämä urakka laajennetaan käsittämään myös kalliotilojen sisäisten yhteyksien louhinnan aina Prisman suuaukkoon asti. Pääurakka LU2 - Puhdistamotilojen louhintaurakka Pääosa kiviaineksesta (n. 717 000 k-m 3, sisältää LU1 urakan louheen) louhitaan kattoperä - pengerlouhintana puhdistamotilojen louhinta-urakassa. Lisäksi louhitaan 9 kuilua joista 7 ulottuu maan pinnalle. Urakkaan kuuluu louhinnan edellyttämät betonirakenteet ja mm. yhteiskannakkeiden ja nostimien tartunta-osat (terästangot), pystykuilujen yläosien teräsbetonirakenteita sekä poistoilmapiipun perustukset Urakka toteutetaan niin, että rakennustekninen urakka ei ala ennen tämän louhintaurakan valmistumista. Urakkaan sisältyy louheen lastaus ja kuljetus 1 km Sulkavuoresta jossa louhe luovutetaan auton lavalla Tampereen kaupungille jatkokäyttöä varten. Louhe soveltuu laatunsa puolesta vesistöpengertämiseen, ja Hiedanrannan täyttö lienee yksi louheen loppusijoituspaikoista. Keskuspuhdistamo varaa mahdollisuuden murskata ja seuloa osan kiviaineksesta omaan käyttöön (luovutetaan rakennusurakalle mm. pohjatäyttöjä varten). Pääurakka RU1 Kalliotilojen rakennustekninen urakka Kalliotilojen rakennusteknisessä urakassa (RU1) toteutetaan maanalaisten tilojen rakenteet. Urakka sisältää merkittävän määrän erilaisia betonitöitä ja se on pääurakka jolle on alistettu Instrumentti - ja prosessiautomaatiourakkaa lukuun ottamatta muut samanaikaiset urakat. Pääurakoitsijan suoritusvelvollisuus sisältää koko rakennushankkeen johtovelvollisuuden, hankkeen maanalaiset rakennustekniset työt hankintoineen ja asennuksineen sekä urakan vastaanottoon, käyttöönottoon ja käyttökoulutukseen liittyvät velvollisuudet. Suoritusvelvollisuuteen kuuluu lisäksi työmaapalvelut, jotka koskevat sivu-urakoita sekä tilaajan erillishankintaurakoita. Suoritusvelvollisuuteen kuuluu myös urakoitsijan oman suorituksen osalta YSE 1998 2 :n mukaisesti kaikki toimenpiteet ja velvollisuudet, joita sopimusasiakirjoissa ei ole osoitettu kuuluviksi rakennuttajan velvoitteisiin. Maanpäällisten tilojen rakennustekninen urakka (RU2) maanpäällisten rakennusten (hallintorakennus, lietteenkäsittelyrakennus, muuntamo- ja varavoimarakennus, metanoliasema, exit-kuilujen maanpäälliset rakennukset) ja -rakenteiden rakennustekniset työt Poistoilmapiipun rakennusurakka (RU3) poistoilmapiipun rakennustekniset (liukuvalu) työt LVI-urakka (LVI1) rakennuskohteen lämpö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihtotekniset työt Sähköurakka(SU1) rakennuskohteen sähkötekniset työt mukaan lukien kaikki eri tekniikkalajien tarvitsemat kaapelivedot (instrumentointi, kiinteistöautomaatio etc.) Koneistourakka (KU1) rakennuskohteen koneistojen ja putkistojen sekä niihin liittyvien laitteiden hankinta ja asennus Sammutusjärjestelmäurakka (VSU) rakennuskohteen sammutusjärjestelmän (vesisumu) koneistojen ja putkistojen sekä niihin liittyvien laitteiden hankinta ja asennus 26

Kiinteistöautomaatiourakka (RAU) rakennuskohteen kiinteistöautomaation koneistojen ja laitteiden hankinta ja asennus mukaan lukien turvallisuus-, kulun- ja kameravalvontajärjestelmät sekä VIRVE-verkko laitehankintoineen ja asennuksineen. Instrumentointi- ja prosessiautomaatiourakka (IAU1, pääurakkaan alistamattomana sivu-urakkana) rakennuskohteen instrumentointi- ja prosessiautomaation koneistojen ja laitteiden hankinta, asennus ja viritykset Lietteenpolttolaitosurakka (PLU): KVR urakka, jonka suoritusvelvollisuuteen kuuluu lietteen terminen kuivaus ja polttolaitos. PLU:n käyttöön varataan työmaasuunnitelmassa esitetty urakka-alue. PLU toimii päätoteuttajana ja pääurakoitsijana omalla urakka-alueellaan, joten urakkaa ei alisteta RU1:lle. Viemäritunnelien louhintaurakka (LU3) Urakassa louhitaan Vihilahden ja Sulkavuoren väliset viemäritunnelit (jätevesitunneli ja purkutunneli) pystykuiluineen Pääurakka - Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden rakennustekninen urakka (RU4) toteutetaan yhdessä urakassa molempien pumppaamoiden perustukset ja rakennustekniset työt urakalle alistetaan pumppaamoiden LVI-urakka (LVI2), sähköurakka (SU2) ja koneistourakka (KU2), pumppaamoiden instrumentointi- ja automaatiourakka toteutetaan alistamattomana sivu-urakkana Sulkavuoren tapaan Pääurakka - Siirtoviemäri Rahola-Satamakatu urakka (SV1) pääosin vesistöön (Pyhäjärvi) asennettavan 2 x DN800 PEH paineviemärin asennustyö painotuksineen, johto-osuuden pituus on 2 870 metriä Pääurakka - Siirtoviemäri Satamakatu - Leirintäkatu urakka (SV2) pääosin kevyenliikenteen väylään ja katualueelle asennetta edellä olevan paineviemärin jatko 2 x 800 PEH, pituus 4 364 metriä osa tästä viemäriosuudesta toteutettaneen etukäteen muiden hankkeiden yhteydessä (esim. Pereentien liittymähanke) Pääurakka - Siirtoviemäri Leirintäkatu - Rantaperkiönkatu urakka (SV3) edellä olevan paineviemärin jatko viettoviemäri osuudella. Urakassa asennetaan DN1000 mm viettoviemäriä 1 520 metriä. Johto päättyy Rantaperkiönkadun pystykuiluun mistä jätevesi johdetaan alapuoliseen kalliotunneliin ja edelleen Sulkavuoren keskuspuhdistamolle Pääurakka - Siirtoviemäri Viinikanlahti - Vihilahti urakka (SV4) Viinikanlahden nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelle kootut jätevedet pumpataan Viinikanlahden pumppaamoa käyttäen 3 x 800 PEH johdolla Vihilahteen, josta edelleen ajotunnelia käyttäen viemäritunneliin, johto-osuuden pituus on n. 1 890 m + ajotunnelin osuus urakkaan kuuluu myös Hatanpään valtatiellä kulkevan pääviemärin kääntäminen Vihilahden kohdalla viemäritunneliin ja järjestelyitä Viinikanlahden puhdistamon tuloviemärien osalta Pääurakka - Purkulinjan Vihilahti-Pyhäjärvi urakka Sulkavuoren keskuspuhdistamolta tuleva purkutunneli päättyy Vihilahdessa, josta eteenpäin puhdistettu vesi johdetaan DN 2000 viemärillä Pyhäjärvessä sijaitsevalle purkualueelle. Johtoosuuden pituus on 1 690 metriä ja se päättyy Pyhäjärven pohjaan sijoitettavaan vettä jakavaan diffuusoriin 27

Kaikkiin urakoihin liittyy mm. käyttöönotot. Urakkarakennetta tullaan täsmentämään / uudelleen arvioimaan hankkeen edetessä. Urakoitsijoiden rahoitustarpeen keventämiseksi ja tätä kautta riittävän urakkakilpailun turvaamiseksi Keskuspuhdistamo tekee joitakin omia hankkeeseen liittyviä tilaajahankintoja, ainakin: Sulkavuoren keskuspuhdistamon tulopumput 6+1 kpl (TH1) Sulkavuoren keskuspuhdistamon lietelingot 4 kpl (TH2) Sulkavuoren keskuspuhdistamon ilmastuskompressorit, lukumäärä riippuu tyypistä, (TH3) 800 mm tai yli olevat paine- ja viettoviemärit (TH4) vesistöön asennettavien johtojen betonipainot (TH5) Hankkeen toteuttamista varten Keskuspuhdistamo perustaa hankintaryhmän, jossa erityisosaamista edustavat hankintajuristi ja urakointisopimuksiin erikoistunut asiantuntija. Hankintaryhmä kilpailuttaa hankkeen rakennuttamisesta pääosin vastaavan rakennuttaja organisaation joka vastaa myös työmaavalvonnasta. Keskuspuhdistamo hoitaa osan rakennuttamis- ja valvontatehtävistä itse resurssiensa puitteissa. VERSIO 24.8.2017 Rakennuslupa Ympäristö- ja vesiluvat Rasitteet Viinikanlahden pumppaamon suunnittelu Sulkavuoren alueurakka Sulkavuoren ajotunnelien louhintaurakka Puhdistamotilojen louhintaurakka Viemäritunnelien louhintaurakka 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Mahdolliset valitukset ml. porakuilut Kalliotilojen rakennusurakka Maanpäällisten tilojen rakennusurakka Poistoilmapiipun rakennusurakka LVI-urakka Sähköurakka Koneistourakka Sammutusjärjestelmäurakka Kiinteistöautomaatiourakka Instrumentointi- ja prosessiautomaatiourakka Lietteenpolttolaitoksen KVR-urakka V:lahden ja Raholan pumppaamoiden rakennusurakka Siirtoviemärin Rahola-Satamakatu urakka Siirtoviemärin Satamakatu-Leirintäkatu urakka Partola Satamakatu-Partola, Partola-Leirintäkatu Siirtoviemärin Leirintäkatu- Rantaperkiönkatu urakka Siirtoviemärin Viinikanlahti-Vihilahti urakka Hatanpäänkatu Vihilahti Viinikanlahti Purkulinjan Vihilahti-Pyhäjärvi urakka Tilaajahankinnat Tulopumput Lietelingot Ilmastuskompressorit Paineviemäriputket (800 mm) Viettoviemäriputket (1000-1200 mm) Vesistöön asennettava purkuputki (2000 mm) Painot vesistöjohdoille Kuva 7/1. Toteutuksen yleisaikataulu (versio elokuu 2017). 8 Rakennusluvat Rakennuslupamateriaalit on pääosin tuotettu ja lupien haku (Sulkavuori) on tarkoitus aloittaa syyskaudella 2017. 28

9 Kustannusarvio Hankkeen tarkennettu yksityiskohtaiseen suunnitteluun perustuva kustannusarvio on käytettävissä syyskaudella 2017. 10 Rahoitus Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 1.7.2015. Keskuspuhdistamolle siirtyi jonkin verran käyttövaroja yhtiön aiemmasta toiminnasta (Tampere Technology Oy). Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.2.2016 yhtiön omaa pääomaa järjesteltiin ja päätetiin suunnatusta osakeannista ja svop sijoituksista. Näiden tultua toteutetuiksi, yhtiön omistus ja omistajien sijoitukset yhtiöön ovat seuraavat (heinäkuu 2017): Taulukko 10/1. Yhtiön omistus ja sijoitukset yhtiöön. Osakkeita (kpl) Omistus % Osakepääoma SVOP Sijoitukset yhtiöön Tampereen kaupunki 712 000 71,2 % 2 848 093,96 4 058 400 6 906 493,96 Ylöjärven Vesi Oy 85 300 8,5 % 341 200 486 210 827 410 Kangasalan kunta 76 500 7,7 % 306 000 436 050 742 050 Lempäälän kunta 71 100 7,1 % 284 400 405 270 689 670 Pirkkalan kunta 50 500 5,1 % 202 000 287 850 489 850 Vesilahden kunta 4 600 0,5 % 18 400 26 220 44 620 Yhteensä 1 000 000 100,0 % 4 000 093,96 5 700 000 9 700 093,96 Rahoitus on kulunut hankkeen suunnitteluvaiheen aikana seuraaviin kohteisiin: suunnittelutoimistojen laskutukseen muuhun suunnitteluun ja hankkeeseen kuuluvien maastotöiden ja -tutkimusten toteuttamiseen suunnittelun valvontaan ja ohjaukseen yhtiön käyttökustannuksiin ja juokseviin menoihin Lähiaikoina osakeannissa päätettyä omaa pääomaa kuluu lähinnä: joidenkin suunnitteluun liittyvien lisätöiden tilaamiseen / maksamiseen suunnittelun kehityshankkeeseen, jossa arvioidaan uudelleen joitakin toteutusratkaisuja ja haetaan niille vaihtoehtoja Omarahoituksen lisäämiseksi suunnitellaan sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) korottamista seuraavin periaattein: omarahoituksesta tulee riittävä huomioiden varsinaisen toiminnan palvelulaskutuksen kohtuullisuus ja vaikutukset osakaskuntien vesihuoltolaitosten jätevesimaksuihin 29

omarahoitus on järkevällä tasolla huomioiden hankkeen lopulliset toteutuskustannukset ja sillä tuetaan mahdollisuuksia minimoida rakennusaikaisen ulkoisen rahoituksen kustannuksia omarahoituksella katetaan hankkeen valmistelu- ja alkuvaiheen muita kustannuksia, tarkoituksena on siirtää korollisen vieraan pääoman hankintaa mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen: o Sulkavuoren alueurakka (ALU) o ajotunnelien louhintaurakka (LU1) o siirtoviemärien katutöiden yhteydessä etukäteen tehtävät osuudet (ns. kytkeytyvä urakat) o rakennusaikaisen ulkoisen pääoman korot o yhtiön käyttökustannukset siihen asti kun jätevedenpuhdistus alkaa Päätökset oman rahoituksen kartuttamiseksi tehtäneen syyskaudella 2017. Ulkoisen rahoituksen hankintaan liittyvät neuvottelut käynnistetään syksyllä 2017. Rahoitus kilpailutetaan syksyllä 2018 ja tässä vaiheessa lainotukseen tulee olla osakassopimuksen mukaiset vakuudet. Ulkoisen rahoituksen hankkiminen etenee seuraavalla aikataululla: - neuvottelut rahoittajien kanssa syksyllä 2017 - rahoittajien hanke-evaluaatiot alkaen syksyllä 2017 - kuntatakaukset käytettävissä syksyllä 2018 jolloin aloitetaan lainojen kilpailutus - lainapäätökset / sopimukset valmiina maaliskuussa 2019 11 Toiminnan aikainen tulorahoitus Investointihankkeen valmistuttua ja kun Sulkavuoren keskuspuhdistamo aloittaa toimintansa, yhtiö alkaa rahoittamaan toimintaansa keräämällä osakaskuntiensa vesihuoltolaitoksilta perus- ja käyttömaksua vastikkeeksi jäteveden käsittelypalveluistaan. Lisäksi yhtiölle tulee jonkin verran muita tuloja. Vuosi 2024 on puhdistamon käyttöönottovuosi. Investointihankkeen lopputyöt kestänevät kuitenkin vuoden 2024 puolelle, jolloin tulorahoituksen suhteen tarkastellaan ensimmäistä täyttä toimintavuotta 2025. Vuoden 2025 käyttömenojen on arvioitu tässä vaiheessa muodostuvan seuraavasti: Sukavuoren keskuspuhdistamon käyttökustannukset 12 500 000 /v Siirtoviemärien ja pumppaamoiden käyttökustannukset 700 000 /v Ylläolevista käyttökustannuksista jätevesimäärästä riippumatonta on noin 50 % (kiinteä) Lainojen lyhennykset 8 800 000 Korot 7 200 000 Rahoitustarve yhteensä 29 200 000, josta 28 500 000 kohdistetaan jätevesimaksuihin Käytön aikaisen jätevesimaksun rakenteesta on tarkoitus neuvotella vesihuoltolaitosten kanssa syksyllä 2017 jossa yhteydessä asiasta tehdään laskelmat. 30

12 Riskit 12.1 Rakentamisen aikaiset riskit Hankkeen riskienhallintaa toteutetaan riskienhallintastandardin (SFS-IEC 60300-3-9) mukaisesti. Keskuspuhdistamo-hankkeen riskienhallinnassa käytetään useita riskienhallintamenettelyitä, jotta standardin mukaiset riskienhallinnan edellytykset täyttyvät. Hankkeen riskejä on käyty suunnitteluvaiheessa läpi jokaisen osatehtävän, laitos-, linja-, kalliorakennus- ja pääsuunnittelu, osalta erikseen ja niitä on käsitelty riskienhallintakokouksissa noin 3 kuukauden välein. Lisäksi prosessiriskejä on suunnitteluvaiheessa alustavasti kartoitettu HAZOP-menetelmällä, jossa tavoitteena on löytää prosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat. Hankkeessa on lisäksi laadittu erillinen purkutunnelin riskienarviointi ja hankkeen kustannuksista on laadittu herkkyystarkastelu käyttämällä Monte Carlo -simulointia. Hankkeen edetessä riskienhallintaa viedään eteenpäin ja sitä täydennetään tarvittaessa varsinaisella HAZOP:lla ja toimintovirheanalyyseillä (TVA) ennen laitoksen käyttöönottoa. Työstä on laadittu myös kohdekohtainen rakennuttajan turvallisuusasiakirja sisältäen riskienhallintasuunnitelman rakentamiseen sekä liitteenä Vna 205/2009 mukaiset Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Riskienhallintaan ovat osallistuneet Keskuspuhdistamon henkilökunnan lisäksi Tampereen Vesi, pääsuunnittelu (Pöyry Finland Oy, FCG Oy), laitossuunnittelu (Ramboll Finland Oy), linjasuunnittelu (Ramboll Finland Oy, Saanio & Riekkola Oy), kalliorakennussuunnittelu (Rockplan) ja riskienhallinnan asiantuntijat (Ramboll Finland Oy ja Ramboll CM Oy). Suunnitteluvaiheen lopussa oli suurten / erittäin suurten ja erittäin yleisten riskien sekä yleisten ja erittäin suurten riskien määrä saatu nollattua (kuva 14.1/1). Kuva 12.1/1 Rakentamisen aikaisten tunnistettujen riskien jakauma arvioitujen esiintymistiheyksien ja vaikutusten osalta. 31