Vanhuusikä muutoksessa Ikihyvä-tutkimushanke. Ilkka Haapola Vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia



Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

IKIHYVÄ PÄIJÄT-HÄME Ikääntyminen, sosiaaliset tekijät ja hyvinvointi

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

A8-0321/78

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Turvallisuus osana hyvinvointia

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Turvallisuus meillä ja muualla

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Työolojen kehityslinjoja

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

ALV-yhteenvetoilmoitus

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Työurien pidentäminen

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

Töihin Eurooppaan EURES

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

Suosituimmat kohdemaat

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Julkiset hyvinvointimenot

Yksinasumisen numeroita ja tuntemuksia

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Transkriptio:

Vanhuusikä muutoksessa Ikihyvä-tutkimushanke Ilkka Haapola Vanhempi tutkija, VTT Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

10 VUOTTA IKIHYVÄÄ PÄIJÄT- HÄMEESSÄ

Ikihyvä Päijät-Häme 2002 2012 tutkimus- ja kehittämishanke Tavoitteena on tutkia ja edistää ikääntyvien päijäthämäläisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Kohteena sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja käytännöt Ikääntyvät päijäthämäläiset

Ikihyvän toimija- ja yhteistyötahot Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Sosiaalitieteiden laitos (prof. Antti Karisto) Elintarvike- ja ympäristötieteen laitos (prof. Mikael Fogelholm) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. Kansanterveyslaitos) Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja sen jäsenkunnat

Ikihyvän taustalla väestön ikääntyminen Vanhushuoltosuhde kasvaa Suomessa nopeammin kuin muissa Euroopan maissa 60 Slovenia Italia Espanja 55 50 Kreikka Saksa Puola Slovakia Bulgaria 45 40 Tsekki Romania Portugali Latvia Liettua 35 30 Unkari Malta Itävalta Viro Suomi 25 20 Hollanti Ranska Belgia Ruotsi Tanska 15 2008 2014 2020 2026 2032 2038 2044 2050 Irlanti Iso-Britannia Luxemburg Kypros

Syntymäikäluokkien suuruus 1940 2003 120000 100000 80000 60000 40000 Suuret ikäluokat 20000 0 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

2012 2020 2030

Ikihyvän tausta Väestön ikääntyminen tuo haasteita yhteiskunnalle ja julkiselle taloudelle Kuitenkin, Ikärakenteen muutoksen vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen riippuu suurelta osin siitä, miten vanhojen ihmisen terveys ja toimintakyky muuttuu, joihin puolestaan vaikuttavat merkittävällä tavalla elintavat. Niinpä jo Ikihyvää käynnistettäessä nähtiin, että on olemassa selvä tilaus uudenlaiselle terveyden edistämistyölle. www.helsinki.fi/yliopisto

Mitä on mielekäs ikääntyminen? Fyysinen terveys Psyykkinen vireys Sosiaalinen ympäristö, ihmissuhteet Fyysinen ympäristö

Ikihyvän osat: 1) seurantatutkimus 2) kehittämisinterventiot 3) aluediagnoosit (2002, 2012) 2002 2005 2008 2012 K-1 K-2 K-3 K-4 Interventiot Aluediagnoosi Aluediagnoosi Aluediagnoosi Aluediagnoosi Arviointi Interventiot 9.10.2012

Ikihyvän kehittämisinterventioiden kohdealueet Tyypin 2 diabeteksen (aikuisiän diabeteksen) ehkäisy (v. 2002 alkaen) Toimintakyvyn tukeminen (v. 2004 alkaen) www.helsinki.fi/yliopisto 9.10.2012

Ikihyvän elintapainterventio aikuisiän diabeteksen (T2D) ehkäisemiseksi (2002 2005) Taustalla kokeellisen tutkimuksen tulokset (mm. Diabetes Prevention Study, DPS): Elintapoja muuttamalla voidaan ehkäistä diabetesta jopa tehokkaammin kuin lääkehoidolla DPS:n interventiomalli oli kuitenkin liian raskas terveydenhuollossa toteutettavaksi -> käytäntöön viemisen haaste Ikihyvän anti: Perusterveydenhuoltoon räätälöity elintapaohjausmalli, jonka toimivuus testattiin aidoissa oloissa. T2D prevention in the real world www.helsinki.fi/yliopisto

Ikihyvän elintapaohjausmallin leviäminen Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä (Absetz 2012)

Ikääntyneen henkilön toimintakyvyn tukeminen (2004 ) Kohteena aluksi kotihoidon asiakkaat, sitten itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset, joiden toimintakyky uhkaa heikentyä (2008-). Ikihyvän elintapainterventiossa kehitetty ryhmäohjausmalli sovellettiin uudelle alueelle. www.helsinki.fi/yliopisto 9.10.2012

Ikihyvään kytkeytyvät terveyden edistämisen osahankkeet Päijät-Hämeessä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus 2002-2012 Elintapaohjausmallin kehittäminen 2002- Ennaltaehkäisyyn keskittyvä alueellinen ravitsemusterapeutti 2003 Seutukunnallinen ennaltaehkäisy -hanke 2004-2007 Valtit-hanke 2004-2007 Hyve-hanke 2006-2008 Tavoitteena pysyvä toimintatapa ja rakenteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle Päijät-Hämeessä Ikääntyvien toimintakykyisyys -hanke 2004-2007, 2008-2012 Muut alueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankkeet Uudet hankkeet

Ikihyvän seurantatutkimus (2002 2012) Kohteena 3 syntymäkohorttia 1926 30, 1936 40 ja 1946 50 syntyneet Yhteensä 4272 henkilöä (1424 hlöä/kohortti) Neljä mittauskertaa (2002, 2005, 2008 ja 2012) www.helsinki.fi/yliopisto

Tietoa kerättiin kyselylomakkeiden ohella verikokeissa ja terveystarkastuksissa Kaksi kyselylomaketta taustatiedot lapsuuden elinolot asuminen sosiaaliset verkostot vapaa-aika elämän ilot ja surut terveys, toimintakyky ruokatottumukset alkoholin käyttö, tupakointi liikunta palvelujen käyttö ikääntymisen kokeminen tulevaisuus Verikokeet Veren rasvat Glukoosi Insuliini D-vitamiini Terveystarkastus Pituus, paino Vyötärönympärys Verenpaine Toimintakyky (2005 alkaen) tasapaino kävelynopeus käden puristusvoima tuolista nousu www.helsinki.fi/yliopisto

Ikihyvän seurantatutkimuksen eteneminen ja osallistujat tiedonkeruuvaiheittain 82 86 v 295 (35 %) 78 82 v 489 (44 %) 75 79 v 689 (53 %) 72 76 v 883 (62 %) 681 (57 %) C 68 72 v 796 (63 %) A 65 69 v 886 (66 %) 62 66 v 1023 (72 %) 721 (55 %) P 58 62 v 717 (54 %) 55 59 v 840 (61 %) 52 56 v 908 (64 %) Tutkimusvuosi 2002 2005 2008 2012 Huom. Vuoden 2012 osanottoluvut kuvaavat kyselylomakkeen palauttaneita. Heidän lisäkseen 37 henkilöä kävi pelkästään verikokeissa. (Heistä 17 kuului nuorimpaan, 12 keskimmäiseen ja 8 vanhimpaan kohorttiin.)

Ikihyvä-blogi: Seurantamittauksia Lahden Tietoportissa fysioterapiaopiskelijoiden voimin Huomasimme mittauspäivien yhteydessä, että mitattavatkin olivat erittäin tyytyväisiä - jopa haikeita, sillä olihan tämä viimeinen seurantamittauskerta. Tämä tunnelma teki meidän opiskelijoiden työstä erittäin helppoa ja nautinnollista. Mittauksien ja toimintakykytestien toteutukseenkin löytyi rutiini heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Mitattavillehan tämä oli jo tuttua, ja moni heistä oli ollut mukana kaikki neljä kertaa. He olivat tainneet myös hieman harjoitella testejä etukäteen ;) Niin mallikkaasti mittaukset sujuivat. Mittausten päätteeksi mitattavat pääsivät vielä nauttimaan kahvia ja pullaa Sibeliuksen tahdissa ja keskustelemaan keskenään. (Lue koko kirjoitus osoitteesta www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva)

Rinnakkaiskysely uudelle väestöotokselle keväällä 2012 Kohortti/ikä Otos Osallistui Osallistumis-% 1926-30 /82-86 v 600 322 54 1936-40 /72-76 v 600 381 64 1946-50 /62-66 v 600 370 62 1956-60 /52-56 v 600 270 45 Yhteensä 2400 1344 56,0 www.helsinki.fi/yliopisto

Ikihyvän kohderyhmät Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän väestörakenteessa Miehet Naiset Miehet Naiset

(Maa)kuntadiagnoosit 2002: Karisto A. ym. (2003) Ikääntyvä Päijät-Häme 2005 & 2008: Ikihyvän perusraportit 2012: Haapola I., Karisto, A. & Fogelholm M. toim. (2013) Vanhuusikä muutoksessa. www.helsinki.fi/yliopisto

Julkaisun sisältö 1-2) Tutkimuksen esittely, yhteenveto tuloksista 3) Elinympäristö 4) Sosiaaliset suhteet 5) Harrastukset ja vapaa-aika 6) Terveys ja elintavat 7) Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kokemukset 8) Koettu hyvinvointi www.helsinki.fi/yliopisto

62 66-vuotiaiden taloudelliset resurssit ja terveys vuosina 2002 ja 2012 V. 2002 (1936 40 synt.) V. 2012 (1946 50 synt.) Työssä (koko- tai osa-aikaisesti) 11 % 27 % Käynyt koulua vähintään 10 v 33 % 56 % Käytettävissä olevat tulot ( /kulutusyksikkö/kk, vuoden 2012 rahassa) Koettu toimeentulo: rahat riittävät päivittäisiin menoihin hyvin tai erittäin hyvin 1256 1667 61 % 70 % Itse arvioitu terveys hyvä tai melko hyvä 46 % 66 % Sairaudet ja oireet (vastaajan ilmoittamat) - Sepelvaltimotauti 10 % 4 % - Niska- tai hartiavaiva 47 % 30 % - Diabetes 8 % 8 % - astma 7 % 6 % Tuntenut olevansa täynnä elinvoimaa koko ajan tai suurimman osan aikaa viimeisen kuukauden aikana 44 % 54 %

Etäisyys lähimpään ruokakauppaan asuinpaikan mukaan Asuinpaikka (2012) % Etäisyys ruokakauppaan (mediaani) Kaupungin keskusta 20 % 400 m Esikaupunkialue 38 % 600 m Maaseututaajama 24 % 1 000 m Maaseutu tai haja-asutusalue 18 % 9 000 m www.helsinki.fi/yliopisto

Mobiilipalvelut ennen ja nyt Apu-lehti 1966

Auton käyttö 100% 80% 60% 40% 20% 0% Muutos 2002 2012 2002 2012 2002 2012 2002 2012 62 66 v 72 76 v 82 86 v 100% 80% 60% 40% 20% 0% Vuonna 2012 asuinalueen mukaan 62 66 v 72 76 v 82 86 v Miehet Naiset www.helsinki.fi/yliopisto

Tietokoneen käyttö ikäryhmittäin 2002 ja 2012 100% 80% 60% 40% Miehet Naiset 20% 0% 2002 2012 2002 2012 2002 2012 2002 2012 52 56 v 62 66 v 72 76 v 82 86 v www.helsinki.fi/yliopisto

Uuden harrastuksen löytäneiden ja jostakin harrastuksesta tai mielenkiinnon kohteesta luopuneiden osuudet miehillä ja naisilla www.helsinki.fi/yliopisto

Eri harrastuksiin säännöllisesti osallistuvien prosenttiosuudet 2002 ja 2012 Vuosi 52 56 v 62 66 v 72 76 v 82 86 v Liikunta ja ulkoilu 2002 88 94 92-2012 90 91 92 83 Penkkiurheilu 2002 64 63 65-2012 49 52 53 51 Puutarhanhoito 2002 31 39 29-2012 28 34 33 21 Käsityöt 2002 23 34 32-2012 13 24 31 25 Opiskelu 2002 19 17 11-2012 17 13 13 8 Kirjojen lukeminen 2002 33 44 46-2012 38 33 45 36 Teatteri, elokuvat yms. 2002 13 13 10-2012 14 14 11 5 Kuorolaulu yms. 2002 11 11 10-2012 7 11 11 8 Hengelliset tilaisuudet 2002 12 18 28-2012 12 12 20 29 Vapaaehtoistoiminta 2002 11 15 12-2012 11 14 16 9 Tanssi 2002 13 11 7-2012 6 8 www.helsinki.fi/yliopisto 7 4

Harrastusaktiivisuus ikäryhmittäin 2012 Liikunta ja ulkoilu Penkkiurheilu Puutarhanhoito Käsityöt Opiskelu Lukeminen Teatteri, elokuvat yms. 52 56 v 62 66 v 72 76 v 82 86 v Kuorolaulu yms. Hengelliset tilaisuudet Vapaaehtoistyö Tanssi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% www.helsinki.fi/yliopisto

62 66-vuotiaiden harrastukset vuosina 2002 ja 2012 Liikunta ja ulkoilu Penkkiurheilu Puutarhanhoito Käsityöt Opiskelu Lukeminen Teatteri, elokuvat yms. 2002 2012 Kuorolaulu yms. Hengelliset tilaisuudet Vapaaehtoistyö Tanssi 0% 20% 40% 60% 80% 100% www.helsinki.fi/yliopisto

72 66-vuotiaiden harrastukset vuosina 2002 ja 2012 Liikunta ja ulkoilu Penkkiurheilu Puutarhanhoito Käsityöt Opiskelu Lukeminen Teatteri, elokuvat yms. 2002 2012 Kuorolaulu yms. Hengelliset tilaisuudet Vapaaehtoistyö Tanssi 0% 20% 40% 60% 80% 100% www.helsinki.fi/yliopisto

Oman hyvinvoinnin kannalta tärkeimpinä ja vähiten tärkeinä pidetyt asiat. Merkitysarvioiden keskiarvot (1 5) sekä niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asialla on suuri tai erittäin suuri merkitys hyvinvoinnille Keskiarvo Merkitys suuri tai erittäin suuri, % Tärkeimmät Terveys 4,6 95 Suhteet perheenjäseniin 4,5 93 Fyysinen kunto 4,3 89 Mahdollisuus elää ympäristössä jossa tuntee 4,3 89 olevansa kotonaan Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa 4,1 80 Vähiten tärkeät Uskonnollisuus 2,9 29 Kulttuuriharrastukset 2,9 25 Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta 2,7 17 Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen/ 2,7 15 -seudun asioihin Osallistuminen järjestö- ja asukastoimintaan 2,5 13

Kuvio 8.2. Omalle tilanteelle annettu kouluarvosana (4 10) ikäryhmittäin eri elämänalueilla. Terveys ja fyysinen kunto Perhe ja ihmissuhteet Tulot ja varallisuus Asunto Harrrastusmahdollisuudet Vaikuttaminen ja osallistuminen 62 66 v 72 76 v 82 86 v Uskonto Elinympäristö Palvelujen läheisyys 4 5 6 7 8 9 10 www.helsinki.fi/yliopisto

Kiitos! Lisätietoa Ikihyvästä: www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva http://blogs.helsinki.fi/ikihyva-paijat-hame/