Matkailun suuralueet: RANNIKKO JA SAARISTO Vuoden 2017 sekä aiempien vuosien yöpymistilastojen vertailussa tulee huomioida, että majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa. 28/09/2018 First name Last name 5
RANNIKKO JA SAARISTO Yöpymisten kehitys vuositasolla 28/09/2018 First name Last name 6
Rannikko-saaristo -alueella ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 8 prosenttia Matkailun suuralueista pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin eniten ulkomaisia yöpymisiä (2,9 milj.) vuonna 2017, ja niiden osuus oli puolet kaikista alueen yöpymisistä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 19 %*. Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun suuralueilla 2017 Järvi-Suomessa sekä rannikko-saaristo -alueella ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin reilu miljoona. Molemmilla alueilla ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna rannikko-saaristo -alueella kasvua oli lähes 8 %*. Lapissa ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät peräti 22 %* ja määrällisesti yöpymisiä kertyi jo 1,6 miljoonaa. Ulkomaisten yöpymisten osuus oli Lapissa 46 % alueen kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä. Ulkomaiset yöpymiset kaikki yöpymiset 5,7 milj. kaikki yöpymiset 5,6 milj. 2,9 milj. 50 % +18,7* % 1,1 milj. 19 % +7,6* % kaikki yöpymiset 7,2 milj. 1,2 milj. 16 % +14,5* % kaikki yöpymiset 3,5 milj. 1,6 milj. 46 % +22,2* % *) Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa. Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudun matkailijarakenne monipuolisin Positiivinen kehitys ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärissä jatkui pääkaupunkiseudulla jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuosi 2017 oli matkailun ennätyksellisen kasvun aikaa ja yöpymiset lisääntyivät peräti 19 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla matkailevat saapuvat yhä useammasta maasta. Venäjältä, Kiinasta, Saksasta, Ruotsista, Britanniasta yöpymisiä kertyi kustakin yli 200 000, ja tämän lisäksi myös Yhdysvalloista sekä Japanista yöpymisiä kertyi molemmista lähemmäs 200 000. Näistä maista Venäjä ja Kiina lisäsivät yöpymismääriään pääkaupunkiseudulla eniten, joten ne nousivatkin Saksan ohi listan kärkeen. Lapin huima kasvu jatkui jo toista vuotta peräkkäin. Britit olivat Lapin selkeästi suurin matkailijaryhmä noin 300 000 yöpymisellään. Saksa ylsi noin 170 000 yöpymisvuorokauteen, ja myös Ranskasta ja Venäjältä yöpymisiä kirjattiin yli 100 000. Suurimmista lähtömaista kasvua kertyi eniten Kiinasta, Alankomaista, Belgiasta ja Yhdysvalloista. 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 +5 % +4 % -3 % +1 % Ulkomaiset yöpymiset 2013-2017 matkailun suuralueilla sekä muutos edellisvuoteen +19 % Pääkaupunkiseutu 2013-2017 Rannikko ja saaristo 2013-2017 +22 % +3 % +18 % -8 % +3 % -20 % +15 % +4 % +1 % -3 % -2 % -3 %-1 % +8 % -3 % Järvi-Suomi 2013-2017 Lappi 2013-2017 Useamman heikomman matkailuvuoden jälkeen myös Rannikko/saaristo -alueen sekä Järvi-Suomen yöpymismäärät kääntyivät viime vuonna selvään kasvuun. Rannikko/saaristo -alueella selkeästi suurin lähtömaa oli Ruotsi ja Järvi-Suomessa Venäjä. Molemmilla alueilla näiden maiden lisäksi myös muut tärkeimmät lähtömaat lisäsivät yöpymismääriään. Saksa, Venäjä ja Britannia kuuluivat jokaisen matkailun suuralueen top5 lähtömaan joukkoon. Top 5 lähtömaat matkailualueittain ja osuus kaikista alueen ulkomaisista yöpymisistä: 2,9 milj. 1. Venäjä 8 % 2. Kiina & Hongkong 8 % 3. Saksa 7 % 4. Ruotsi 7 % 5. Britannia 7 % 1,1 milj. 1,2 milj. 1. Ruotsi 27 % 2. Saksa 12 % 3. Venäjä 8 % 4. Viro 6 % 5. Britannia 4 % 1. Venäjä 34 % 2. Saksa 10 % 3. Viro 6 % 4. Ruotsi 5 % 5. Britannia 5 % 1,6 milj. 1. Britannia 18 % 2. Saksa 10 % 3. Ranska 9 % 4. Venäjä 6 % 5. Alankomaat 6 % Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Ulkomaiset yöpymiset kuukausitasolla 2015-2017 matkailun suuralueilla sekä tärkeimpien lähtömaiden osuudet alueen yöpymisistä vuonna 2017 400 000 350 000 300 000 250 000 Pääkaupunkiseutu Vuosi 2017 top7 & osuus 1. Venäjä 8 % 2. Kiina & Hongkong 8 % 3. Saksa 7 % 4. Ruotsi 7 % 5. Britannia 7 % 6. USA 7 % 7. Japani 6 % 400 000 350 000 300 000 250 000 Lappi Vuosi 2017 top6 & osuus 1. Britannia 18 % 2. Saksa 10 % 3. Ranska 9 % 4. Venäjä 6 % 5. Alankomaat 6 % 6. Kiina & Hongkong 5 % 200 000 200 000 150 000 150 000 100 000 50 000 100 000 50 000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2015 2016 2017 2015 2016 2017 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Rannikko ja saaristo Vuosi 2017 top5 & osuus 1. Ruotsi 27 % 2. Saksa 12 % 3. Venäjä 8 % 4. Viro 6 % 5. Britannia 4 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Järvi-Suomi Vuosi 2017 top4 & osuus 1. Venäjä 34 % 2. Saksa 10 % 3. Viro 6 % 4. Ruotsi 5 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2015 2016 2017 2015 2016 2017 Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Maakuntien osuudet kaikista yöpymisistä sekä ulkomaisista yöpymisistä Suomessa 2017 Osuus kaikista 21,9 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 2017 Suomi = 100 % Osuus ulkomaisista 6,7 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 2017 Suomi = 100 % Pohjois-Pohjanmaa 13 % Lappi Huom. Uudellamaalla pk-seutu on oma suuralueensa, joten vain sen ulkopuoliset alueet lasketaan mukaan Rannikko/saaristo -alueeseen Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kuusamo lasketaan mukaan Lapin suuralueeseen 22 % Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa 8 % 4 % Etelä-Pohjanmaa 2 % 1 % 4 % Pirkanmaa 3 % 5 % Kanta-Häme 7 % 3 % 2 % 3 % 3 % Satakunta 2 % 2 % 6 % 1 % Ahvenanmaa 29 % Varsinais-Suomi Uusimaa 2 % Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso 4 % 0 % 1 % 1 % 1 % 4 % 2 % 5 % 3 % 2 % 1 % 45 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % 3 % Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Ahvenanmaalla suhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä Kun tarkastellaan ulkomaisten yöpymisten osuutta kunkin maakunnan kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä, niin suhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin viime vuonna Ahvenanmaalla. Maakunnan kaikista yöpymisistä lähes 60 prosenttia oli ulkomaisia. Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudenmaan maakunnassa tarkasteltuna ilman pääkaupunkiseutua, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa noin viidennes yöpymisistä kirjattiin ulkomaisille matkailijoille. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla vain joka kymmenes ja Etelä-Pohjanmaalla vain joka kahdeskymmenes yöpymisvuorokausi kuului ulkomaiselle vierailijalle. Ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Lappi Uusimaa 1 (vain pk-seutu) Etelä-Karjala Kuusamo Etelä-Savo Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa 2 (ei pk-seutua) Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa (ei Kuusamoa) Kanta-Häme Pohjois-Savo 24% 23% 22% 20% 20% 19% 19% 18% 15% 15% 15% 14% 11% 11% 33% 51% 50% 59% Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa 5% 11% 9% Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) maakunnissa vuonna 2017 Kukin maakunta = 100 % Rannikko-saaristo -alueen yöpymiset ja tärkeimmät lähtömaat 2017 Koko Suomessa kirjattiin yhteensä 6,7 miljoonaa ulkomaista yöpymistä vuonna 2017 Huom. Uudellamaalla pk-seutu on oma suuralueensa, joten vain sen ulkopuoliset alueet lasketaan mukaan Rannikko/saaristo -alueeseen Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kuusamo lasketaan mukaan Lapin suuralueeseen Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Pohjanmaa 59 % 18 % 20 % 11 % 22% 5 % 15 % 11 % 15 % 19 % 47 % 51 % 17 % 19 % Uusimaa 11 % 23 % 9 % 33 % Lappi Kainuu Pohjois-Savo 15 % Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko-saaristo -alueen ulkomaisista matkailijoista jo lähemmäs puolet saapuu manner-euroopasta Venäjä Skandinavia Muu Eurooppa Aasia Amerikka Oseania Afrikka Ei tiedossa 1 200 000 1 000 000 43 200 31 600 33 100 35 300 34 800 54 400 55 600 46 400 55 900 32 800 32 900 74 300 35 500 60 700 64 800 44 200 800 000 600 000 400 000 200 000 361 700 402 000 383 100 393 600 414 300 433 200 426 700 470 500 345 000 375 500 356 800 356 500 343 800 351 500 351 800 358 000 115 600 144 400 164 400 187 300 157 100 86 000 72 300 84 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi 2017 oli Rannikko-saaristo -alueella matkailun kasvun aikaa. Suhteellisesti eniten matkailu kasvoi Venäjältä ja Aasiasta, mutta myös useasta Euroopan maasta sekä Yhdysvalloista matkailu piristyi selvästi. Rannikko-saaristo -alueen matkailun suurimmat matkailijavirrat Eurooppa pois lukien Skandinavia ja Venäjä Yöpymisten muutos 2016 vs. 2015 Yöpymisten muutos 2017 vs. 2016-2 % +10 % Skandinavia 0 % +2 % Venäjä -16 % +16 % Aasia +7 % +15 % Amerikka 0 % +7 % Ruotsi on rannikolle suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa reilu neljännes ulkomaisista yöpymisistä rekisteröitiin viime vuonna ruotsalaismatkailijoille. Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko & saaristo: Ulkomaisten yöpymisten kehitys 2010-2017 sekä yöpymismäärät maakunnittain 2017 Rannikko & saaristo: Ruotsalaisten, saksalaisten, venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 2010-2017 600 000 500 000 Ruotsi Saksa Venäjä Muut ulkomaat +5 % +12 % +4 % +2 % -7 % -1 % +7 % 400 000 300 000 0% +10 % -5 % 0% -4 % +2 % +1 % +3 % 200 000 100 000 +7 % 0 % +11 % +25 % -6 % +14 % +14 % -9 % -16 % +3 % +12 % -45 % +2 % -16 % +18 % +16 % - 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko & saaristo: Ulkomaisten yöpymisten kehitys maakunnittain 2010-2017 sekä suurimpien matkailukohteiden osuus koko alueen ulkomaisista yöpymisistä Turun osuus 68 % Maarianhaminan osuus 41 % Oulun osuus 62 %, Syötteen 14 % Porvoon osuus 19 %, Lohjan 14 % Vaasan osuus 71 % Porin osuus 47 %, Rauman 41 % Kotkan osuus 44 %, Kouvolan 33 % *) ilman Kuusamoa **) ilman pk-seutua Seinäjoen osuus 41 % Kokkolan seudun osuus 88 % Varsinais-Suomi: 1. Ruotsi 14 % 2. Saksa 13 % 3. Viro 8 % 4. Puola 7 % 5. Venäjä 7 % 6. Britannia 5 % Ahvenanmaa: 1. Ruotsi 78 % 2. Saksa 5 % 3. Viro 3 % 4. Norja 2 % Pohj-Pohjanmaa: 1. Saksa 14 % 2. Ruotsi 10 % 3. Venäjä 9 % 4. Norja 8 % 5. UK 6 % 6.Alankomaat 5 % Uusimaa 2: 1. Saksa 15 % 2. Venäjä 15 % 3. Kiina &HK 10 % 4. Viro 8 % 5. Ruotsi 8 % Pohjanmaa: 1. Ruotsi 31 % 2. Saksa 7 % 3. Tanska 5 % 4. Norja 5 % 5. UK 4 % 6. Puola 4 % Satakunta: 1. Saksa 26 % 2. Ruotsi 14 % 3. UK 6 % 4. Viro 6 % 5. Ranska 5 % 6. Tanska 4 % Kymenlaakso: 1. Venäjä 37 % 2. Saksa 9 % 3. Viro 8 % 4. UK 5 % 5. Ruotsi 5 % Etelä-Pohjanmaa: 1. Thaimaa 12 % 2. Ruotsi 10 % 3. Saksa 8 % 4. Viro 7 % 5. Venäjä 6 % Keski-Pohjanmaa: 1. Ruotsi 15 % 2. Saksa 10 % 3. Viro 8 % Kunkin maakunnan tärkeimmät lähtömaat vuonna 2017 Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
RANNIKKO JA SAARISTO Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste 28/09/2018 First name Last name 19
Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste matkailun suuralueilla 2017 Ulk.yöpymisen keskihinta 74 Kot.yöpymisen keskihinta 69 2017 Ulk.yöpymisen keskihinta 58 Kot.yöpymisen keskihinta 38 2017 Ulk.yöpymisen keskihinta 56 Kot.yöpymisen keskihinta 50 2017 Ulk.yöpymisen keskihinta 49 Kot.yöpymisen keskihinta 46 Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko-saaristo: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste Huom: Ahvenanmaan hintatietoja ei ole saatavilla Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko-saaristo: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko-saaristo: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rannikko-saaristo: Huoneen keskihinnan, keskimääräisen myyntitulon ja käyttöasteen kuukausitason kehitys 2017 120,00 Huoneen keskihinta, eur RevPar, eur Huonekäyttöaste, % % 70,0 100,00 60,0 80,00 60,00 40,00 50,0 40,0 30,0 20,0 20,00 10,0 0,00 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 0,0 *) RevPar, eur: Majoituksen keskimääräinen myyntitulo käytettävissä olevaa huonetta kohden Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
RANNIKKO JA SAARISTO Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan 28/09/2018 First name Last name 25
Vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisten osuudet ulkomaisista yöpymisistä matkailun suuralueilla Lapin alueen ulkomaisista yöpymisistä valtaosa on ollut vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisiä, kun taas pääkaupunkiseudulla yöpymiset ovat viime vuosina kohdistuneet aikalailla puoliksi vapaa-ajan ja puoliksi työhön liittyvään matkustukseen Järvi-Suomessa noin kaksi kolmesta rekisteröidystä yöpymisestä koski vapaa-ajan matkustusta, ja rannikko/saaristo -alueella hieman useampi kuin joka toinen molemmilla alueilla työmatkustuksen osuus on viime vuosina hieman lisääntynyt % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä suuralueittain Pk-seudun vapaa-ajan yöpymiset, % Rannikko&saariston vapaa-ajan yöpymiset, % Järvi-Suomen vapaa-ajan yöpymiset, % Lapin vapaa-ajan yöpymiset, % 82 84 83 85 85 75 76 67 67 67 62 62 59 55 58 57 49 51 49 51 2013 2014 2015 2016 2017 Lapin alueella vapaa-ajan matkailun osuus ulkomaisista yöpymisistä pysytteli 80 prosentin tuntumassa lähes koko vuoden poikkeuksena joulukuu, jolloin sen osuus ylsi yli 90 prosentin ja toisaalta toukokuu, jolloin vapaa-ajan matkustuksen osuus jäi 60 prosenttiin Pääkaupunkiseudulla sekä rannikko/saaristo -alueella vapaa-ajan matkailun osuus oli selvästi suurin kesällä, kun taas Järvi-Suomessa se kipusi yli 70 prosentin sekä talvi- että kesäkuukausina % 100 80 60 40 20 0 Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista suuralueen rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä vuonna 2017 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI-SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden sekä työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla 2017 Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä yöpymisiä kertyi selvästi eniten joulukuussa Lapin alueella. Myös tammi-helmikuussa päästiin Lapissa yli 200 000 yöpymisvuorokauteen. Kaikista ulkomaisista vapaaajan yöpymisistä Suomessa Lapin osuus oli yli puolet joulukuun lisäksi tammi-maaliskuussa. Pääkaupunkiseutu houkutteli sen sijaan ulkomaisia vapaa-ajan matkailijoita eniten heinä-elokuussa, jolloin kuukausittaiset yöpymisvuorokaudet kipusivat niinikään yli 200 000:een. Rannikko/saaristo -alueen vapaa-ajan matkailupiikki osui selväsi heinäkuuhun, Järvi-Suomessa heinäelokuu olivat yhtä suosittuja lomamatkailun kannalta. Työmatkustus keskittyi vuoden ympäri enimmäkseen pääkaupunkiseudulle vilkkainta työmatkustus-aikaa olivat kesäkuu sekä elo-syyskuu. Rannikko/saaristo -alueen työmatkustus pysyi melko tasaisena vuoden ympäri joulukuuta lukuun ottamatta. Järvi-Suomen alueella työmatkustukseen liittyvät yöpymiset jäivät rannikko/saaristo aluetta vähäisemmiksi. Lapin alueella myös työmatkustus ajoittui vapaa-ajan matkustuksen tapaan enemmän talvikuukausille. 400 000 300 000 200 000 100 000 0 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 2017 PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Ulkomaisten työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 2017 PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan rannikko/saaristo -alueen maakunnissa 2017 Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kertyi selvästi eniten Ahvenanmaalla, missä niitä kirjattiin yli 220 000. Varsinais-Suomessa päästiin yli 130 000 ja Pohjois-Pohjanmaalla (ilman Kuusamoa) lähes 110 000 vapaa-ajan yöpymiseen. Vapaa-ajan matkustus kasvoi viime vuonna kaikissa muissa maakunnissa paitsi Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Rannikko/saaristo -alueen maakunnista Ahvenanmaalla vapaa-ajan matkustus oli ylivoimaisesti työmatkustusta suurempaa. Työmatkustukseen liittyvien yöpymisten osuus oli selvimmin vapaa-ajan matkustusta suurempaa Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla sekä Uudellamaalla (ei sisällä pk-seutua). 250 000 200 000-1 % Ulkomaiset yöpymiset maakunnittain matkan tarkoituksen mukaan vuosi 2017 sekä muutos edellisvuoteen Vapaa-aika Työ *) ilman Kuusamoa **) ilman pk-seutua 150 000 100 000 +15 % +16 % +11 % +27 % 50 000 0-20 % +35 % +19 % +13 % +6 % +19 % +13 % -20 % -18% 0 % -4 % +25 % -23 % Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa* Uusimaa 2** Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
RANNIKKO JA SAARISTO Yöpymiset talvi- ja kesäkaudella 28/09/2018 First name Last name 29
Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueilla talvi- ja kesäkaudella* 2017 Ulkomaiset yöpymiset sekä niiden muutos edellisvuoteen *) talvikausi 11-04 kesäkausi 05-10 1,0 milj. +12 % 0,3 milj. +11 % 0,5 milj. +19 % 1,2 milj. +30 % TALVI 46 % TALVI 18 % TALVI 16 % TALVI 55 % KESÄ 54 % KESÄ 20 % KESÄ 17 % KESÄ 28 % 1,7 milj. +19 % 0,7 milj. +7 % 0,7 milj. +12 % 0,3 milj. +18 % Ulkomaiset sekä Ulkomaiset sekä kotimaiset yöpymiset talvikaudella kotimaiset yöpymiset kesäkaudella Rannikko/saaristo -alueella kotimaisten yöpymisten osuus on selvästi ulkomaisten yöpymisiä suurempi sekä talvi- että kesäkaudella. Talvikaudella 2016-2017 rannikko/saaristo -alueella kirjattiin ulkomaisia yöpymisiä 339 700, mikä tarkoitti 34 600 yöpymisvuorokautta enemmän kuin talvella 2015-2016. Talvikaudella 2017-18 ulkomaiset yöpymiset pysyivät edellistalven tasolla. Kesäkaudella 2017 päästiin 728 200 yöpymisvuorokauteen ja lisäystä edelliskesään kertyi 45 000 yöpymistä. Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Selvää kasvua niin talvi- kuin kesämatkailussakin Pääkaupunkiseudun kesämatkailun trendi on ollut jo useamman vuoden nouseva ja viime kesänä yöpymiset lisääntyivät peräti 19 %. Myös talven osalta on parin viime vuoden aikana kirjattu selkeää kasvua. Pääkaupunkiseudun yöpymisistä 62 % kohdistui viime vuonna kesäkaudelle. Rannikko/saaristo -alueen kuin myös Järvi-Suomen talvi- ja kesäkaudet kokivat muutaman hiljaisemman matkailuvuoden jälkeen piristyksen viime vuonna, jolloin ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät selvästi niin talvi- kuin kesäkaudellakin. Molemmilla alueilla matkailu painottuu enemmän kesään Rannikko/saaristo -alueella kesän osuus yöpymisistä oli 68 % ja Järvi-Suomessa 60 %. Päinvastoin kuin muualla Suomessa, Lapin matkailu on selvästi painottunut talveen. Talven osuus yöpymisistä oli viime vuonna peräti 79 %. Vaikka kesänkin yöpymismäärät ovat kasvussa, niin parin viime talven huimat kasvuluvut ovat entisestään lisänneet Lapin matkailun painottumista talveen. 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Talvikausi 2018: Lähes 1,2 milj. (+14 %) +12 % -4 % +3 % +10 % -6 % Ulkomaiset yöpymiset talvikaudella (marras-huhtikuu) ja muutos edelliskauteen matkailualueittain 2013-2017 Talvikausi 2018: Yli 0,3 milj. (0 %) -1 % +2 %-2 % +11 % -7 % Talvikausi 2018: Lähes 0,5 milj. (+3 %) -2 % +1 % -30 % +19 % -10 % Talvikausi 2018: Lähes 1,4 milj. (+11 %) +14 % +9 % 0 %-3 % +30 % 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 +3 % +7 % -3 % +1 % Ulkomaiset yöpymiset kesäkaudella (touko-lokakuu) ja muutos edelliskauteen matkailualueittain 2013-2017 +19 % +8 % +3 %-2 % -6 % -3 %-1 % +7 % -15 % +12 % -4 % +18 % +2 % -6 %-4 % +7 % Pääkaupunkiseutu 2013-2017 Rannikko ja saaristo 2013-2017 Järvi-Suomi 2013-2017 Lappi 2013-2017 Pääkaupunkiseutu 2013-2017 Rannikko ja saaristo 2013-2017 Järvi-Suomi 2013-2017 Lappi 2013-2017 Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) Rannikko-saaristo -alueen maakunnissa sesongeittain 2017 TALVIKAUSI 2016-2017 KESÄKAUSI 2017 Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus 60 % sekä suurimmat lähtömaat ja niiden osuudet alueen ulkomaisista yöpymisistä 31 % Ruotsi 21 % Puola 8 % Saksa 6 % UK 6 % Ruotsi 13 % Puola 11 % Viro 10 % Saksa 10 % Venäjä 9 % (ilman Kuusamoa) Venäjä 14 % Saksa 13 % UK 12% Ruotsi 7 % Alankomaat 7 % Ranska 12 % Saksa 10 % Saksa 34 % Ranska 8 % Ruotsi 7 % Viro 6 % UK 5 % 56 % Ruotsi 85 % Ruotsi 12 % Viro 12 % Koko Pohj-Pohjanmaa Venäjä 25 % UK 18 % Alankomaat 10 % Saksa 7 % 21 % 23 % 19 % 6 % 12 % 13 % 10 % 43 % 16 % 23 % 21% 25 % 11 % 20 % 10 % 37 % 17 % Koko Uusimaa Venäjä 11 % Ruotsi 8 % UK 8 % Saksa 7 % Venäjä 37 % Viro 9 % Saksa 8 % Uusimaa 2 Saksa 17 % Venäjä 15 % Ruotsi 9 % Viro 8 % Alankomaat 6 % Ruotsi 36 % Saksa 8 % Norja 5 % Tanska 5 % (ilman Kuusamoa) Saksa 15 % Ruotsi 13 % Norja 13% Thaimaa 17 % Ruotsi 11 % Saksa 7 % Saksa 22 % Ruotsi 18 % UK 6 % Tanska 6 % Saksa 15 % Ruotsi 14 % Viro 7 % Venäjä 6 % UK 6 % 59 % Ruotsi 77 % Saksa 6 % Ruotsi 17 % Saksa 10 % Koko Pohj-Pohjanmaa Saksa 16 % Ruotsi 11 % Norja 11 % Venäjä 9 % 22 % 15 % 20 % 5 % 16 % 10 % 11 % 49 % 15 % 12 % 18 % 11 % 25 % 25 % 8 % 30 % 14 % Koko Uusimaa Kiina & HK 9 % Saksa 8 % USA 8 % UK 7 % Venäjä 35 % Saksa 10 % Viro 6 % Uusimaa 2 Venäjä 14 % Kiina & HK 14 % Saksa 14 %
Rekisteröidyt yöpymiset kuukausitasolla 2015-2017 Rannikko-saaristo -alueella 250 000 200 000 150 000 208 970 155 369 2015 2016 2017 Heinä- ja elokuussa eniten ulkomaisia yöpymisiä Myös kesäkuussa ulkomaiset yöpymiset ovat yltäneet yli 100 000 rajan Talvikuukaudet ovat selvästi kesäkuukausia hiljaisempia 100 000 50 000 0 119 210 94 309 87 157 65 448 63 139 58 589 54 599 57 239 57 017 54 610 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kesäsesongin (kesä-elo) suurin lähtömaa oli Ruotsi (36 % yöpymisistä). Ruotsin osuus kevään ja syksyn yöpymisistä oli myös noin neljännes kaikista ulkomaisista yöpymisistä. Kevään, kesän ja syksyn selvä kakkonen oli Saksa. Talvisesongilla (joulu-helmi) suurimmaksi lähtömaaksi ylsi 15 % osuudella Venäjä. Seuraavina tulivat Ruotsi ja Saksa. Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus
RANNIKKO JA SAARISTO Kaikki matkailijat Rannikko-saaristo -alueella & Matkailijan profiili 28/09/2018 First name Last name 34
Matkailijatutkimus 2017 8,3 miljoonaa matkaa, +13 % 5 milj. yöpynyttä matkailijaa, +18 % 2,2 milj. lomamatkaa, +7 % 3,3 milj. päiväkävijää, +6 % Matkakohde Suomessa VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Rannikko ja Saaristo: Ulkomaiset matkailijat 6 päivää tai enemmän 35 % MATKAN KESTO 1 päivä 19 % Kauttakulku 2 % Opiskelu tai koulutus 6 % MATKAN TARKOITUS Muu 3 % Työmatka 15 % Työnhaku 0 % Terveyden- ja sairaanhoito 0 % 2 päivää 16 % Loma- tai vapaaajanmatka 34 % Tuttava- tai sukulaisvierailu 26 % 4-5 päivää 18 % 3 päivää 12 % Ostosmatka 14 % Haastattelujen lkm: 2 772 VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Rannikko ja Saaristo: Ulkomaiset matkailijat PÄIVÄMATKALAISET JA YÖPYVÄT MATKALAISET MAJOITUSMUOTO Muu (esim. omassa omistuksessa oleva mökki) 12 % Päivämatkalaiset 26 % Hotelli/motelli 32 % Vuokra-asunto (sis. Airbnb) 11 % Yöpyvät matkalaiset 74 % Ystävät ja sukulaiset 34 % Leirintäalue, vuokramökki 11 % Haastattelujen lkm: 2 772 VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Rannikko ja Saaristo: Ulkomaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteet Koki matkan aikana Kiinnostaa (ei kokenut) Shoppailu 49% 5% Suomalainen sauna 32% 12% Rakennukset, linnat, monumentit, 34% 11% Kävely, vaellus, retkeily luonnossa 26% 15% Suomalaiset makuelämykset 31% 8% Muut ulkoilma-aktiviteetit 18% 16% Kulttuuritapahtumat 15% 15% Kansallispuistot 15% 15% Suomalaiset (kesä)mökit 14% 15% Talviurheilu 5% 18% Muut talviaktiviteetit ja kokemukset 4% 18% Perhekohteet (huvipuistot yms ) 11% 9% Konsertit ja musiikkifestivaalit 6% 14% Urheilutapahtumat 7% 12% Pyöräily, maastopyöräily 5% 10% Hyvinvointipalvelut ja hoidot 3% 8% En mitään näistä-2% 13% VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY Haastattelujen lkm: 2 772
Rannikko ja Saaristo: Ulkomaiset matkailijat MATKAILIJAT SESONGEITTAIN MATKASEURUE Yksin 28% Talvi (marrashuhtikuu) 37 % Ydinperhe (saman talouden lapsia) Ystävien kanssa 20% 23% Kesä (toukolokakuu) 63 % Vain kumppani 18% Laajennettu perhe (perheenjäseniä talouden 7% Muussa seurueessa 11% Haastattelujen lkm: 2 772 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Rannikko ja Saaristo: Ulkomaiset matkailijat MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄ MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄ JA SUKUPUOLI 30% 40% 25% 20% 15% 23% 25% 18% 35% 30% 25% 20% 35% 26% 21% Mies Nainen 10% 12% 13% 15% 5% 8% 10% 10% 0% 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64 5% 0% 5% 3% 15-44 -v. 45-64 -v. Yli 64-v. Haastattelujen lkm: 2 772 VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Rannikko ja Saaristo: Ulkomaiset matkailijat Matkailijoiden rahankäyttökohteet Ostokset ja elintarvikkeet Ravintolat ja kahvilat Liikkuminen Majoittuminen Polttoaine Kulttuuripalvelut Huvipalvelut Kylpylät ja hyvinvointipalvelut Muu 18% 16% 13% 2% 26% 6% 34% 63% 75% Haastattelujen lkm: 2 772 Keskimääräinen rahankäyttö Rannikko & Saaristo -alueella per matkailija Keskiarvo Ennakkokulut / hlö 69 Majoittuminen (hotellit, yms.) 90 Ravintolat ja kahvilat 66 Ostokset ja elintarvikkeet 134 Liikkuminen (esim. autonvuokra, 25 taksit, julkinen liikenne) Polttoaineet 16 Kulttuuripalvelut (esim. museot, teatteri, 8 konsertit) Kylpylät ja 1 hyvinvointipalvelut Huvipalvelut 14 (esim. laskettelu, huvipuistot, diskot) Muu 18 Yhteensä 441 VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY
Lisätietoa matkailijoista: Visit Finland Matkailijatutkimus 2017 http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/ Lisätietoa alueiden yöpymisistä: Visit Finland Tilastopalvelu Rudolf (julkaisupäivä 15.3.2018) www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/uusi-tilastopalvelu/