KOKOUSTIEDOT Kokousaika 16.12.2013 klo 17.00-19.07 Kokouspaikka Seurakuntatalo, Kemijärvi Osallistujat Päätöksentekijät Muut Allekirjoitukset Varsinaiset jäsenet Aalto Pirkka Huzckowski Raimo Juujärvi Tuulikki Kaisanlahti Janne Kangas Esa Kerkelä Raimo Kortelainen Irma Kuittinen Kauko Kyyhkynen Timo Lautamo Kristiina Luoma-aho Markku Maijala-Niemelä Pirkko Majava Eino Narkilahti Saija Pekkala Kaisa Perttunen Kaisa Perälä Tarja Poikolainen Helena Särkelä Jorma Uusisalmi Irja Vaarala Jorma Vartiainen Erkki Vihriälä Unto Juujärvi Kaisa Kerkelä Raili Maire Markkanen Aila Soppela Tepsa Pentti, kn:n puh.johtaja Kujala Esa, sihteeri puheenjohtaja läsnä/poissa poissa poissa poissa poissa poissa poissa varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen sihteeri Asiat 31-42 Pöytäkirjan tarkastus Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi Kemijärvi 30.12.2013 Kaisa Perttunen Eino Majava Pöytäkirjan nähtävillä olo KL 25 luku 3 ja 8 sekä KJ 23 luku 4. Pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella. Kuulutus oli nähtävänä 17.- 31.12.2013 virastoaikana klo 8.00-14.00. Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi kuulutuksen mukaisesti 31.12.2013 Todistetaan Kemijärven seurakunnan kirkkoherranvirastossa 2.1.2014 Pentti Tepsa, vt.kirkkoherra
ALKUTOIMET 31 Kokouksen avaus ja alkuhartaus n työjärjestys 3 n kokouksen alussa pidetään alkuhartaus Päätös: puheenjohtaja piti alkuhartauden. 32 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen n työjärjestys 3 n kokouksen alussa pidetään alkuhartaus, jonka jälkeen toimitetaan nimenhuuto. Kun nimenhuuto on toimitettu, valtuuston on todettava, onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. KL 7:4 Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KJ 8:5,1-2... Kutsun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen antaa kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. KJ 8:5;...Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Kokouksesta on postitettu 2.12.2013 kullekin kirkkovaltuuston jäsenelle kirjallinen kutsu asialuetteloineen; asiakirjat ovat olleet seurakunnan ilmoitustaululla 2. joulukuuta 2013 lukien sekä seurakunnan kotisivuilla 2.12.2013 osoitteessa kemijarvi.seurakunta. net. Päätös: kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Nimenhuudossa oli paikalla 21 kirkkovaltuuston jäsentä. 33 Työjärjestyksen hyväksyminen n työjärjestys 9 Asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään, jollei valtuusto toisin päätä, esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Asioiden käsittelyn pohjana on kirkkoneuvoston ehdotus. Päätös: hyväksyttiin. 34 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen n työjärjestys 4 valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Päätös: pöytäkirjantarkistajiksi ja samalla ääntenlaskijoiksi valittiin Kaisa Perttunen ja Eino Majava.
35 UURNAHAUTA-ALUEEN PERUSTAMINEN HONKAKANKAALLE JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN kn 88/19.11.2013 Seurakunnan hautaustoimessa on noudatettava hautaustoimilaissa, kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevien säännöksien lisäksi tämän ohjesäännön määräyksiä. hyväksyy hautaustoimen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Hautaustoimen ohjesääntöön on otettava tarkemmat toimeenpanoa ja menettelyä koskevat määräykset haudoista, hautakirjanpidosta, haudan hoidolle asetetuista vaatimuksista ja hautamuistomerkkien hyväksymisestä sekä hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä. Hautaustoimen ohjesäännön kirkkovaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 14.11.2000. Ohjesääntöä on tarkistettu myöhemmin. hyväksyy jokaista hautausmaata varten hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman, jotka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Kirkkojärjestyksessä säädetään niistä asioista, joista hautausmaakaavassa ja hautausmaan käyttösuunnitelmassa on määrättävä. Honkakankaan hautausmaan laajennusosan käyttösuunnitelman kirkkovaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 29.1.2001. n hyväksymän käyttösuunnitelman on Oulun hiippakunnan tuomiokapituli vahvistanut kokouksessaan 9.3.2001. Hautausmaakaava on yleiskartta, joka osoittaa hautausmaan rajat, sen liikenteen järjestelyt, eri toimintojen sijoitukset sekä jakaa hauta-alueet sopiviin yksiköihin. Hautausmaakaava laaditaan siten, että hautausmaaksi varattu alue tulee maaston luonne, kauneusnäkökohdat ja seurakunnan taloudellinen kantokyky huomioon ottaen käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kaavaan sisältyy myös hautausmaa-alueen kuivatus- ja vesihuoltosuunnitelma, jätehuollon järjestäminen sekä käytävien, hauta-alueiden ja rakennusten sijainti. Hautausmaan käyttösuunnitelma sisältää hautausmaa-kaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Suunnitelmasta
ilmenee lisäksi, onko hautausmaalla tai sen osalla käytössä syvähautaus ja missä järjestyksessä hauta-osastot otetaan käyttöön. Käyttösuunnitelmassa otetaan huomioon myös eri aikoina perustettujen hautausmaan osien ominaispiirteet sekä esitetään hautausmaan käytön erityiset rajoitukset. on aikanaan hyväksynyt hautausmaatyöryhmän loppuraportin. n hyväksymässä loppuraportissa oli mukana myös uurnahauta-alueen perustaminen niin Honkakankaan hautausmaalle kuin myös vanhalle maalle. Lainaus loppuraportista; Työryhmä lausuu loppuraporttinaan seuraavaa: 1.) Seurakuntalaisilta on tullut palautetta uurnahautaukselle määriteltävän erillisen alueen perustamisesta. Asiasta on myös kuluneina vuosina keskusteltu seurakunnan luottamuselimissä. Nykyinen lainsäädäntö pitää arkkuhautausta ja uurnahautausta tasavertaisina vaihtoehtoina. Hautausmaatyöryhmä ei ota kantaa eri hautaustapojen paremmuuteen, vaan toteaa ainoastaan, että koska seurakunnan ylläpitämille hautausmaille ihmisiä haudataan molemmilla tavoilla, tulee molemmin tavoin haudattaville järjestää hautapaikat tarkoituksenmukaisesti. Sellaiset uurnahaudattavat ihmiset, joilla on entuudestaan sukuhauta Kemijärvellä, voidaan haudata tällaiseen sukuhautaan arkkuhautojen joukkoon. Kuitenkin nykyisen käytännön mukaan sellaiselle henkilölle, jota ei haudata entuudestaan olemassa olevaan hautaan ja joka tarvitsee pelkän uurnahautapaikan, joudutaan hankkimaan kokonainen arkkuhautapaikka. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, kun uurnahaudat vaativat paljon pienemmän tilan. Kuluvan syksyn aikana on kartoitettu Honkakankaan hautausmaan uusimmalta alueelta mahdollista osastoa, jolle voitaisiin perustaa uurnahautausalue. Tällainen alue on sieltä myös löytynyt. Asia vaatii Honkakankaan hautausmaan käyttösuunnitelman muuttamisen ja hyväksymisen sekä alueelle tehtävät tarvittavat muutostyöt. Toisaalta Kemijärven ns. Vanha hautausmaa kirkon vieressä on herättänyt ajoittain keskustelua. Seurakuntalaisten parissa on
kyselty, ketkä voivat tulla sinne haudattaviksi ja ketkä eivät. Ilmeisesti monet kemijärveläiset haluaisivat saada hautapaikan Vanhalta hautausmaalta. Tämän hautausmaan, jonne on haudattu kemijärveläisiä vuosisatojen ajan, merkitys pitäjän kulttuuriperimälle on merkittävä ja sen kunnossapidosta ja yleisilmeestä on siksikin huolehdittava erityisen harkitusti. Nykyisellään Vanhalla hautausmaalla on suuria alueita, joilla ei sijaitse minkäänlaisia hautamuistomerkkejä eikä tiedossa olevia hautasijoja. Vanhan hautausmaan uudelleen käyttöön otosta on myös keskustelu työryhmässä. Keskustelu tästä aiheesta on aiheuttanut eniten erimielisyyttä työryhmässä. Kevään 2013 aikana valmistetaan kuitenkin ohjesääntö Vanhan hautausmaan käytöstä. Tällöin tehdään selkeät linjaukset mm. siitä, millä edellytyksillä Vanhalle hautausmaalle on edelleen mahdollista tulla haudatuksi ja kartoitetaan mahdollisuudet uurna-alueen perustamiseksi johonkin osaa Vanhaa hautausmaata. Lainaus päättyy. Kesän aikana työryhmän jäsenet ovat tutustuneet mahdollisiin alueisiin joille uurnahautausalue olisi mahdollista perustaa. Honkakankaan laajennusosan suunnittelutyön teki aikanaan paikallinen suunnittelutoimisto Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy. Näin ollen uurnahautausalueen perustamiseen liittyvät suunnittelutyöt oli tarkoituksenmukaista myös antaa saman suunnittelutoimiston tehtäväksi. Kuluvan kesän aikana suunnittelutyö on käynnistynyt maastotöillä. Suunnitelman mukaan Honkakankaan hautausmaan laajennusosan osasto 26 muutettaisiin kokonaisuudessaan uurnahautausalueeksi. Osastolla 26 on alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 150 hautapaikka ja 300 hautasijaa Suoritettujen maastotöiden jälkeen hautausmaatyöryhmä on kokouksessaan 6.8.2013 tutustunut laadittuihin suunnitelmiin
uurnahautausmaa-alueen perustamiseksi Honkakankaan hautausmaalle. Tutustuttuaan laadittuun suunnitelmaan työryhmä suoritti maastokäynnin Honkakankaan hautausmaalle. Hautausmaatyöryhmän ja suunnittelijan kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen hautausmaatyöryhmä esittää, että Honkakankaan hautausmaan osasto 26 muutetaan arkkuhautausosastosta uurnahautausosastoksi. Näin ollen uurnahautausmaa-alueelle tulisi uurnapaikkoja kaikkiaan 943 ja enimmillään alueelle voitaisiin sijoittaa 3772 uurnaa. Liitteenä 7 on karttaliitteet perustettavasta uurnahautausosastosta. Liitteenä 8 on Honkakankaan hautausmaaosaston 26 muutettu käyttösuunnitelma Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle että hautausmaatyöryhmän yksimielinen esitys uurnahauta-alueen perustamiseksi hyväksyttäisiin esitetyllä tavalla. Edelleen talouspäällikkö esittää, että Honkakankaan hautausmaan käyttösuunnitelmaan tehdyt muutokset hyväksyttäisiin ja esitettäisiin edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkoneuvosto: päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteenä 1-2 edellä mainitut liitteet 7-8. : päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
36 UURNAHAUTA-ALUEEN PERUSTAMINEN VANHALLE MAALLE JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN kn 89/19.11.2013 Seurakunnan hautaustoimessa on noudatettava hautaustoimilaissa, kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevien säännöksien lisäksi tämän ohjesäännön määräyksiä. hyväksyy hautaustoimen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Hautaustoimen ohjesääntöön on otettava tarkemmat toimeenpanoa ja menettelyä koskevat määräykset haudoista, hautakirjanpidosta, haudan hoidolle asetetuista vaatimuksista ja hautamuistomerkkien hyväksymisestä sekä hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä. hyväksyy jokaista hautausmaata varten hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman, jotka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Kirkkojärjestyksessä säädetään niistä asioista, joista hautausmaakaavassa ja hautausmaan käyttösuunnitelmassa on määrättävä. Hautausmaakaava on yleiskartta, joka osoittaa hautausmaan rajat, sen liikenteen järjestelyt, eri toimintojen sijoitukset sekä jakaa hauta-alueet sopiviin yksiköihin. Hautausmaakaava laaditaan siten, että hautausmaaksi varattu alue tulee maaston luonne, kauneusnäkökohdat ja seurakunnan taloudellinen kantokyky huomioon ottaen käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kaavaan sisältyy myös hautausmaa-alueen kuivatus- ja vesihuoltosuunnitelma, jätehuollon järjestäminen sekä käytävien, hauta-alueiden ja rakennusten sijainti. Hautausmaan käyttösuunnitelma sisältää hautausmaakaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Suunnitelmasta ilmenee lisäksi, onko hautausmaalla tai sen osalla käytössä syvähautaus ja missä järjestyksessä hautaosastot otetaan käyttöön. Käyttösuunnitelmassa otetaan huomioon myös eri aikoina perustettujen hautausmaan osien ominaispiirteet sekä esitetään hautausmaan käytön erityiset rajoitukset. Lainaus loppuraportista; Työryhmä lausuu loppuraporttinaan seuraavaa:
1.) Seurakuntalaisilta on tullut palautetta uurnahautaukselle määriteltävän erillisen alueen perustamisesta. Asiasta on myös kuluneina vuosina keskusteltu seurakunnan luottamuselimissä. Nykyinen lainsäädäntö pitää arkkuhautausta ja uurnahautausta tasavertaisina vaihtoehtoina. Hautausmaatyöryhmä ei ota kantaa eri hautaustapojen paremmuuteen, vaan toteaa ainoastaan, että koska seurakunnan ylläpitämille hautausmaille ihmisiä haudataan molemmilla tavoilla, tulee molemmin tavoin haudattaville järjestää hautapaikat tarkoituksenmukaisesti. Sellaiset uurnahaudattavat ihmiset, joilla on entuudestaan sukuhauta Kemijärvellä, voidaan haudata tällaiseen sukuhautaan arkkuhautojen joukkoon. Kuitenkin nykyisen käytännön mukaan sellaiselle henkilölle, jota ei haudata entuudestaan olemassa olevaan hautaan ja joka tarvitsee pelkän uurnahautapaikan, joudutaan hankkimaan kokonainen arkkuhautapaikka. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, kun uurnahaudat vaativat paljon pienemmän tilan. Kuluvan syksyn aikana on kartoitettu Honkakankaan hautausmaan uusimmalta alueelta mahdollista osastoa, jolle voitaisiin perustaa uurnahautausalue. Tällainen alue on sieltä myös löytynyt. Asia vaatii Honkakankaan hautausmaan käyttösuunnitelman muuttamisen ja hyväksymisen sekä alueelle tehtävät tarvittavat muutostyöt. Toisaalta Kemijärven ns. Vanha hautausmaa kirkon vieressä on herättänyt ajoittain keskustelua. Seurakuntalaisten parissa on kyselty, ketkä voivat tulla sinne haudattaviksi ja ketkä eivät. Ilmeisesti monet kemijärveläiset haluaisivat saada hautapaikan Vanhalta hautausmaalta. Tämän hautausmaan, jonne on haudattu kemijärveläisiä vuosisatojen ajan, merkitys pitäjän kulttuuriperimälle on merkittävä ja sen kunnossapidosta ja yleisilmeestä on siksikin huolehdittava erityisen harkitusti. Nykyisellään Vanhalla hautausmaalla on suuria alueita, joilla ei sijaitse minkäänlaisia hautamuistomerkkejä eikä tiedossa olevia hautasijoja. Vanhan hautausmaan uudelleen käyttöön otosta on myös keskustelu työryhmässä. Keskustelu tästä aiheesta on aiheuttanut eniten erimielisyyttä työryhmässä.
Kevään 2013 aikana valmistetaan kuitenkin ohjesääntö Vanhan hautausmaan käytöstä. Tällöin tehdään selkeät linjaukset mm. siitä, millä edellytyksillä Vanhalle hautausmaalle on edelleen mahdollista tulla haudatuksi ja kartoitetaan mahdollisuudet uurna-alueen perustamiseksi johonkin osaa Vanhaa hautausmaata. Lainaus päättyy. Kuluvan kesän aikana suunnittelutyö on käynnistynyt maastotöillä. Vanhan maan suunnittelutyön on tehnyt paikallinen suunnittelutoimisto Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy. Hautausmaatyöryhmä on yhdessä suunnittelijan kanssa suorittanut maastokäynnin Vanhalla maalla 14.5.2013. Suoritettujen maastotöiden jälkeen hautausmaatyöryhmä on kokouksessaan 6.8.2013 tutustunut laadittuihin suunnitelmiin uurnahautausmaa-alueen perustamiseksi Vanhalle maalle. Tutustuttuaan laadittuun suunnitelmaan työryhmä suoritti myös maastokäynnin Vanhalle maalle. Hautausmaatyöryhmän ja suunnittelijan kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen hautausmaatyöryhmä totesi, että laadittu suunnitelma uurnahautausalueen perustamiseksi Vanhalle maalle on erittäin onnistunut ja toteuttamiskelpoinen. Näin ollen uurnahautausmaa-alueelle tulisi uurnapaikkoja kaikkiaan 700 uurnahautapaikkaa. Hautausmaatyöryhmä käsitteli uudelleen Vanhalle maalle laadittuja suunnitelmia uudelleen palaverissaan 4.10.2013. Elokuussa esillä olleita suunnitelma-asiapapereita oli jonkun verran muutettu. Käydyn keskustelun jälkeen työryhmä piti uutta suunnitelmaa onnistuneena ja päätti esittää sitä hyväksyttäväksi.
lle esiteltiin laadittua suunnitelmaa kirkkovaltuuston kokouksen 15.10.2013 yhteydessä. kävi vilkkaan yleiskeskustelun uurna-alueitten suunnittelutilanteesta. Erityisesti vanhalle maalle suunniteltu uurna-alue aiheutti paljon keskustelua. Keskustelun sävy oli erittäin myönteinen. Useat kirkkovaltuutetut kannattivat lämpimästi uurna-alueitten perustamista molemmille hautausmaille. Monissa puheenvuoroissa esitettiin, että Vanhalle maalle suunnitellut rajoitukset poistettaisiin lopullisista suunnitelmista. Käydyn yleiskeskustelun jälkeen kirkkovaltuuston puheenjohtaja totesi, että saadun palautteen jälkeen suunnittelutyötä voidaan jatkaa. Ennen lopullisten suunnitelmien valmistumista hautausmaatyöryhmä ottaa huomioon yleiskeskustelussa tulleita esityksiä ja ajatuksia. Vanhan maan uurna-alueen suunnitelmakartat on liitteenä 9 ja Vanhalle maalle laadittu käyttösuunnitelma liitteenä 10. Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle että hautausmaatyöryhmän yksimielinen esitys uurnahauta-alueen perustamiseksi Vanhalle maalle hyväksyttäisiin esitetyllä tavalla. Edelleen talouspäällikkö esittää, että Vanhalle hautausmaalle laadittu käyttösuunnitelma hyväksyttäisiin ja esitettäisiin edelleen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkoneuvosto: päätösesitys hyväksyttiin. Asian käsittelyn aikana kirkkoneuvoston jäsen Tarja Perälä teki esityksen, että Vanhalle maalle laaditusta käyttösuunnitelmassa poistettaisiin rajoite jonka mukaan Vanhalle maalle perustetulle uurna-alueelle haudattaisiin vain sulan maan aikana. Perälän tekemää esitystä ei kannatettu. Liitteenä 3-4 edellä mainitut liitteet 9-10.
: kävi yleiskeskustelun Vanhalle maalle perustettavasta uurna-alueesta. teki yksimielisesti yhden tarkennuksen Vanhan maan käyttösuunnitelmaan kohtaan 5.1 kuudes kappale. Käydyn yleiskeskustelun aikana kirkkovaltuuston jäsen Tarja Perälä uudisti tekemänsä esityksen jonka mukaan Vanhalle maalle laaditusta käyttösuunnitelmasta poistettaisiin rajoite jonka mukaan perustettavalle uurna-alueelle haudattaisiin vain sulan maan aikana. Perälän tekemää esitystä kannatti kirkkovaltuuston jäsen Jorma Vaarala. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa oli tehty kirkkoneuvoston esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asia on ratkaistava äänestyksellä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kirkkoneuvoston esitystä, vastaavat JAA ja ne jotka ovat Tarja Perälän esityksen kannalla, vastaavat EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä, poissa kaksi. Suoritetussa äänestyksessä JAA-äänen antoivat: Pirkka Aalto Raimo Huczkowski Tuulikki Juujärvi Esa Kangas Raimo Kerkelä Irma Kortelainen Timo Kyyhkynen Maire Markkanen Aila Soppela Pirkko Maijala-Niemelä Eino Majava Saija Narkilahti
Kaisa Pekkala Kaisa Perttunen Raili Kerkelä Kaisa Juujärvi EI-äänen antoivat: Janne Kaisanlahti Tarja Perälä Jorma Särkelä Irja Uusisalmi Jorma Vaarala Näin ollen puheenjohtaja totesi kirkkoneuvoston esityksen tulleen kirkkovaltuuston päätökseksi. 37 VUODEN 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN kn 90/19.11.2013 Liitteenä 11 on Kemijärven seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 ja kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle eli vuosille 2015-2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma koostuu neljästä osasta: käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. n on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seurakunnalle talousarvio. Seurakunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. hyväksyy talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman samanaikaisesti. Talousarvion liitteenä on myös talousarvion yksityiskohtainen perusteluosa liitteineen. Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto käy yleiskeskustelun toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja esittänee sen edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto: kävi vilkkaan yleiskeskustelun vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmasta.
Käydyn yleiskeskustelun jälkeen kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti 32500 euroa ylijäämäisen vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman ja päätti esittää sen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Liitteenä 5 edellä mainittu liite 11. : talouspäällikkö esitteli vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman kirkkovaltuustolle. Tämän jälkeen kirkkoneuvoston puheenjohtaja vt. kirkkoherra Pentti Tepsa esitteli tulevan toimintavuoden seurakunnallista toimintaa. Tämän jälkeen paikalla olleet kirkkovaltuuston valtuustoryhmät suuruusjärjestyksessä käyttivät yleispuheenvuoron vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto kävi vilkkaan yleiskeskustelun vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Tämän jälkeen kirkkovaltuuston hyväksyi yksimielisesti ja muutoksitta 32500 euroa ylijäämäisen vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman. 38 TILINTARKASTUSYHTEISÖN OMISTAJAN VAIHTUMINEN KAUDELLE 2013-2014 kn 91/19.11.2013 Seurakunnan kirkkovaltuusto on valinnut 23.5.2011 vuosien 2011-2014 tilintarkastusyhteisöksi JHTT-yhteisön Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n. Vastuullisena tilintarkastajana toimii HTM, JHTT Rauno Lohi. Yhtiössä on tapahtunut omistajavaihdos. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n osakekanta on myyty 1.8.2013 alkaen BDO Audiator Oy:lle. Pohjolan tilintarkastustoimisto Oy Jatkaa toimintaansa JHTT-yhteisönä, mutta ei enää toimi HTMyhteisönä.
Pohjolan Tilintarkastustoimisto toimii yrityskaupasta huolimatta Kemijärven seurakunnan tilintarkastusyhteisönä. Vastuullisena tilintarkastajana jatkaa edelleen Rauno Lohi. Liitteenä 12 on BDO Audiator Oy.n kirjallinen ilmoitus muutoksesta. Annetaan tilintarkastusyhteisön omistajavaihdos tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja Itä-Lapin kuntayhtymälle sekä Kemijärven kaupungin tytäryhteisöille, joilla on sama tilintarkastusyhteisö. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi tilintarkastusyhteisön omistajavaihdoksen ja antaa sen edelleen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvosto: merkittiin tiedoksi. Liitteenä 6 edellä mainittu liite 12. 39 VALTUUSTOALOITE kn 74/24..9.2013 : merkittiin tiedoksi. n kokouksen yhteydessä 16.10.2012 teki kirkkovaltuuston jäsen Jorma Vaarala valtuustoaloitteen jonka mukaan; Asian käsittelyn yhteydessä kirkkovaltuuston jäsen Jorma Vaarala jätti valtuustoaloitteen. Jättämässään aloitteessa Vaarala esittää, että Honkakankaan siunauskappelin takaosa muutettaisiin viheralueeksi. Honkakankaan hautausmaan laajennusosa on alun alkaen ja syvähauta-alueeksi. Syvähautojen kaivaminen alueelle ei kuitenkaan onnistunut ja siitä on luovuttu.
Vuonna 1973 hyväksytyssä käyttösuunnitelmassa todetaan, että alue on luonnontilassa olevaa kangasmaata ja se peittää koko hautausmaa-alueen. Näin ollen voitaneen tehdä se johtopäätös, että alue on ollut tarkoitus jo alun alkaen säilyttää metsähautausmaa-alueena myös tulevaisuudessa. Osastoille, joille hautaaminen on aloitettu ensimmäisenä, ovat nurmettuneet luontaisesti. Näin nurmettuneita alueita pyritään pitämään kunnossa käytettävissä olevien resurssein. Hautausmaatyöryhmä tutustui aloitteessa mainittuun alueeseen maastokäynnin yhteydessä 6.8.2013. Hautausmaatyöryhmän mielestä tehty aloite ei aiheuta jatkotoimenpiteitä. Kirkkoneuvosto: päätösesitys hyväksyttiin. : hyväksyttiin. 40 TIEDOKSIANTOASIAT RANTA-ASEMAKAAVAT Liitteenä 17-18 on karttakopiot Kenttäniemeen ja Ruopsanniemen laadituista ranta-asemakaavoista. Tässä muodossa rantaasemakaavat ovat menossa hyväksyttäviksi Kirkkoneuvosto: merkittiin tiedoksi. Liitteenä 7-8 edellä mainitut liitteet 17-18. : merkittiin tiedoksi.
41 VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirkkolain 24 luvun mukaisesti. 42 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.07.