Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Karim Peltonen Varautumisjohtaja 040 1690996 karim.peltonen@spek.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Maakunnat muodostavat periaatteessa hyvän lähtökohdan itsehallintoalueille. Lopullista jakoa tehtäessä on kuitenkin syytä ottaa huomioon alueidenvälinen tasapaino sekä pääkaupunkiseudun kaltainen erityisalueen tarpeet. Lopullisen itsehallintoaluejaon tulisi olla sekä väestöllisesti, taloudellisesti sekä liikenteellisesti että toiminnallisesti tasapainoinen kokonaisuus.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Tehty ratkaisu vaikuttaa poliittiselta eivätkä kaikki perustelut käy ilmi. Loogisempaa olisi, mikäli itsehallintoalueiden määrä vastaisi suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden määrää. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia
0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua?
16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Itsehallintoalueiden tehtävät ja rooli sisäisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen osalta tulee määrittää. Tämä koskee sekä alueellista riskienhallintaa, paikallista ja alueellista turvallisuussuunnittelua kuin valmiussuunnitteluakin. Ottaen huomioon itsehallintoalueille siirrettävät pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon, aluekehittämisen ja suunnittelun sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävät ja voimavarat, muodostavat tulevat itsehallintoalueet merkittävän osaamiskeskittymän myös turvallisuuteen liittyen. Siksi on perusteltua, että itsehallintoalueille määriteltäisiin laajempi rooli sekä ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä että varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa. Olennaista olisi, että tämä osaaminen ja voimavarat olisivat kuntien käytettävissä ja että niillä tuettaisiin esimerkiksi paikallista turvallisuussuunnittelua sekä varautumista. Itsehallintoalueiden roolin vahvistaminen turvallisuuden osalta ei välttämättä edellytä tehtävien siirtoa muualta, mutta sisäistä koordinaatiota sekä vastuiden ja roolituksen tarkentamista. Tämä koskee suhdetta kuntiin että valtion aluehallintoon. Rakennusvalvonnan siirtämistä itsehallintoalueille on syytä harkita. Tämä voisi yhtenäistää käytäntöjä nykyistä laajemmilla alueilla, se myös toisi synergiaetuja pelastustoimen valvontatehtävien kanssa. Osin tehtävät voisivat olla hoidettavissa samoilla voimavaroilla. 18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Keskeistä on kuntien ja itsehallintoalueiden työnjaon ja roolitusten määrittely heti alusta alkaen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liittyy olennaisesti myös onnettomuuksien ehkäisyyn sekä muuhun sisäisen turvallisuuden ennaltaehkäisevään työhön. Alueellinen riskienhallinta sekä turvallisuussuunnittelu voisivat toimia ohjaavina välineinä paikalliselle (kunnat) suunnittelulle sekä toimeenpanolla. Tällöin maakunta voisi palvella kuntia suunnitteluprosessin omistajana sekä keskeisenä tietopohjan tuottajana. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Pelastuslaitosten roolin turvaaminen ensihoitopalveluiden tuottajana on keskeinen kansallinen intressi. Siksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa huomioidaan koko ajan myös pelastustoimen osuus. Kyse on laajasti nykyisen kattavan ja kansalaisia lähellä olevan kustannustehokkaan palveluverkoston turvaamisesta sekä suuronnettomuus- ja häiriötilannevalmiuden ylläpidosta.
20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta.