Toimintasuunnitelma ja budjetti Tiivistelmä

Toimintasuunnitelma ja budjetti Tiivistelmä

Toimintasuunnitelma ja budjetti tiivistelmä ANP :725 ISBN 978-92-893-5421-9 (PRINT) ISBN 978-92-893-5422-6 (PDF) ISBN 978-92-893-5423-3 (EPUB) http://dx.doi.org/10.6027/anp-725 Pohjoismaiden ministerineuvosto Ulkoasu: Erling Lynder Paino: Rosendahls Printed in Denmark Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org Pohjoismaisia julkaisuja voi ladata osoitteesta www.norden.org/nordpub

Toimintasuunnitelma ja budjetti tiivistelmä Sisällysluettelo Toimintasuunnitelma ja budjetti 4 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 6 Vuoden budjetin päälinjat 9 Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittiset priorisoinnit 11 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt neuvottelut Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden budjetista 13 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet 14 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisissa valuutoissa 15 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys 17 kehitys vuosina 2006 18 Käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2013 2016 20 Likviditeetin kehitys 22 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain 23 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisissa valuutoissa 30 Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 31

Toimintasuunnitelma ja budjetti Pohjolan aika on nyt on seuraavan vaiheen otsikko Uusi Pohjola -uudistustyössä, jonka käynnistämisestä pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2016. Pohjoismaista yhteistyötä on vuodesta 2014 lähtien uudistettu laajasti. Tavoitteena on turvata dynaaminen ja toimiva pohjoismainen yhteistyö, jolla on merkitystä Pohjoismaiden hallituksille, elinkeinoelämälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Toteutettujen uudistustoimenpiteiden tulokset alkavat nyt näkyä entistä vahvemmin politiikkaan keskittyvänä pohjoismaisena yhteistyönä, joka aiempaa enemmän ilmentää eri maissa kulloinkin pinnalla olevia ajankohtaisia aiheita. Politisointi, tehostaminen ja kansainvälistyminen ovat uudistustyön keskeisiä johtoajatuksia. Tämä asettaa pohjoismaiselle budjetille uusia vaatimuksia. a on käytettävä dynaamisemmin ja joustavammin, jotta maiden tarpeet ja toiveet voidaan toteuttaa. Tämän vuoksi budjettijakoa muutetaan niin, että voidaan vastata vihreään talouteen siirtymisen ja terveys- ja sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että energia-alan tutkimusta vahvistetaan korottamalla Pohjoismaisen energiantutkimuslaitoksen (NEF) määrärahaa. Myös Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) saamaa määrärahaa korotetaan, jotta voidaan varmistaa kasvien/siementen geenivarojen säilyttäminen ja suojelu. Lisäksi vahvistetaan kansanterveysyhteistyötä osana terveysalan strategisen selvityksen (2015) seurantaa. Vuonna 2016 käynnistettyä laajaa sektorienvälistä yhteispanostusta pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi on myös tarkoitus jatkaa samalla teholla vuonna. Tämä ilmentää halua jatkaa ajankohtaisiin pohjoismaisiin haasteisiin vastaamista pohjoismaisen yhteistyön avulla. Sama koskee Nordic Safe Cities -verkostoa. Digitalisaatiota koskeva pohjoismainen yhteistyö on sekin tänä vuonna keskeisessä asemassa tehostetun ja joustavan ministeritason ad hoc -yhteistyön myötä. 4

Pohjoismaat ovat alueena muutakin kuin maailman 12. suurin talous. Meillä on tarjota niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa kysyttyjä ratkaisuja ja kokemuksia muun muassa tasa-arvoon, vihreään talouteen siirtymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on Pohjoismaiden pääministerien Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin -aloitteen sekä tänä vuonna jatkettavan yhteispohjoismaisen profilointi- ja asemointistrategian taustalla. Siihen perustuu myös kansainvälisiin asioihin ja maille tärkeisiin yhteisiin EU-kysymyksiin liittyvä yhteistyö, jota priorisoidaan kaikissa ministerineuvostoissa. Sama koskee kansainvälisten ilmastoneuvottelujen yhteispohjoismaista seurantaa. Pohjoismaiset ratkaisut voivat toimia tehokkaasti myös YK:n 2030-tavoitteiden saavuttamiseksi, minkä vuoksi Pohjoismainen yhteistyö tukee ratkaisujen eteen tehtävää kansallista työtä. Toteutetut strategiset selvitykset ovat osoittautuneet erittäin tehokkaaksi keinoksi tunnistaa pohjoismaisen yhteistyön tulevia tarpeita tietyllä yhteistyöalueella. Siksi myös vuonna ohjataan varoja energia-, ympäristö-, työelämä- ja sosiaalialan strategisten selvitysten seurantaan sekä uuden selvityksen toteuttamiseen. Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa on ollut koko budjettiprosessin ajan hyvää ja rakentavaa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä vuotuisessa keskustelussa ministerineuvoston budjetista päästiin syksyllä 2017 kompromissiin. Tämä budjettikompromissi on sisällytetty budjettikirjaan sellaisenaan. Budjetin kokonaiskehys on vuoden 2017 tasolla. Järjestelmää, johon kuuluu priorisointibudjetti puheenjohtajamaan hankkeineen, jatketaan vuonna. Dagfinn Høybråten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 5

Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden kokonaismenokehys on 935 091 000 Tanskan kruunua (vuoden 2017 hinnoin), eli reaalinen budjettikehys ei muutu vuoteen 2017 verrattuna. Vuoden budjettikehykseen (vuoden 2017 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja valuuttakurssien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauksen vaikutus. Näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden kokonaismenokehys. Kehyksen erittely: Kokonaiskehyksen rakenne Tuhatta Tanskan kruunua Vuoden budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 13 922 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,5 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi kasvattaa budjettia 1 849 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi. Seuraavalla sivulla on vuoden menokehyksen sektorikohtainen jakauma. Vuoden hyväksytty budjetti vuoden 2017 hinnoin Vuoden hintatason mukainen inflaatiokorjaus 935 091 13 922 Valuuttakurssikorjaus 1 849 Yhteensä vuoden hinnoin 950 862 6

Vuosien ja 2017 budjettien vertailu (ko. vuoden hinnoin) Erotus 2017 +/- % 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) 262 059 258 184 3 875 1,5 % a. Priorisointibudjetti 88 351 91 842-3 491-3,8 % b. Kansainvälinen yhteistyö 60 657 55 261 5 396 9,8 % i. Toimistojen osuus* 16 015 15 778 237 1,5 % c. Pohjoismaiden ministerineuvoston 113 051 111 081 1 970 1,8 % yhteiset toiminnot ja sihteeristö i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) 80 433 79 244 1 189 1,5 % 2. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 221 338 221 541-203 -0,1 % a. Yleiset tutkimus- ja 3 427 3 376 51 1,5 % koulutusaloitteet b. Politiikan kehittäminen ym. 15 954 15 718 236 1,5 % c. Liikkuvuus- ja verkostoohjelmat 81 510 80 306 1 204 1,5 % d. NordForsk (laitos) 100 224 99 442 782 0,8 % e. Muu tutkimus 20 223 22 699-2 476-10,9 % 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) 43 290 39 363 3 927 10,0 % 19 661 20 083-422 -2,1 % 4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 176 797 174 413 2 384 1,4 % a. Yleiset kulttuuripanostukset 51 637 51 496 141 0,3 % b. Lapset ja nuoret 6 344 6 250 94 1,5 % c. Elokuva ja viestimet 32 222 31 846 376 1,2 % d. Taideala 31 760 31 820-60 -0,2 % e. Pohjoismaiset 48 144 46 010 2 134 4,6 % kulttuuritalot (laitokset) f. Muut kulttuuripanostukset 6 690 6 991-301 -4,3 % Jatkuu seuraavalla sivulla 7

Jatkuu Vuosien ja 2017 budjettien vertailu (ko. vuoden hinnoin) Erotus 2017 +/- % 5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) 42 164 40 219 1 945 4,8 % a. Kalastus 6 512 6 416 96 1,5 % b. Maa- ja metsätalous 28 823 27 074 1 749 6,5 % i. NordGenin osuus (laitos) 21 409 19 769 1 640 8,3 % c. Elintarvikkeet 6 829 6 729 100 1,5 % 6. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 9 322 9 185 137 1,5 % 7. Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT) 132 402 129 080 3 322 2,6 % a. Elinkeinopolitiikka 86 557 85 664 893 1,0 % i. Nordic Innovationin osuus 69 653 67 910 1 743 2,6 % (laitos) b. Energiapolitiikka 13 213 10 322 2 891 28,0 % i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen 9 279 6 046 3 233 53,5 % osuus (laitos) c. Aluepolitiikka 32 632 33 094-462 -1,4 % i. Nordregion osuus (laitos) 10 881 11 114-233 -2,1 % 8. Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) 9. Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A) i. Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) osuus (laitos) 10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 11. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) Pohjoismainen budjetti yhteensä 46 402 45 716 686 1,5 % 14 292 14 086 206 1,5 % 3 508 3 461 47 1,4 % 1 598 1 874-276 -14,7 % 1 198 1 430-232 -16,2 % 950 862 935 091 15 771 1,7 % *Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Kehysten jakautuminen eri budjettikohtiin ilmenee sivun 23 taulukosta. 8

Vuoden budjetin päälinjat Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallisen yhteistyön foorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus vuodelta 1971. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maiden välillä. Vuonna puheenjohtajuus siirtyy Norjan jälkeen Ruotsille. Pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM) on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteensä kymmenessä eri alan ministerineuvostossa. Pohjoismaisen budjetin kokonaiskehys on kuluvana vuonna muuttumaton verrattuna vuoteen 2017. Sektorien välillä on kuitenkin tapahtunut uudelleenkohdennuksia pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi sosiaali- ja terveyskysymyksissä sekä vihreään talouteen siirtymiseen liittyen. Näin ollen MR-S:n, MR-FJLS:n ja MR-Tillväxtin budjettiosuuksia on kasvatettu, kun taas perinteisesti suurimpien sektoreiden budjettiosuus on pienentynyt koulutus- ja tutkimussektorin osalta kaksi prosenttia ja kulttuurisektorin osalta yhden prosentin. MR-Finansin budjettileikkaus on 0,3 miljoonaa Tanskan kruunua ja MR-Lagin 0,25 miljoonaa Tanskan kruunua. Lisäksi yhteistyöministerit ovat tehneet omaan budjettiinsa tiettyjä uudelleenkohdennuksia vuodelle. Vuonna 2017 voimakkaasti korotettua priorisointibudjettia leikataan jonkin verran tänä vuonna, ja varoja siirretään kansainvälisen yhteistyön ja Venäjä-ohjelman budjetteihin. Lisätietoa asiasta on kappaleessa, jossa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisia priorisointeja. Suomen (2016) ja Norjan (2017) puheenjohtajakausien aikana käynnistetyt hankkeet jatkuvat vuonna. Lisäksi Ruotsi käynnistää omat puheenjohtajakauden hankkeensa. 9

on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2017. Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2017 budjettiehdotuksesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden lopullisen budjetin marraskuussa 2017 neuvoteltuaan Pohjoismaiden neuvoston kanssa. 10

Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittiset priorisoinnit Vuonna jatketaan työtä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että pohjoismainen yhteistyö säilyy jatkossakin dynaamisena ja merkityksellisenä keinona käsitellä yhteisiä poliittisia haasteita. Yhteistyöministereiden priorisointibudjetti on työkalu, joka voi osaltaan lisätä pohjoismaisen hallitusyhteistyön merkitystä. Priorisointibudjetin tarkoituksena on mahdollistaa uusien, laajojen sektorienvälisten hankkeiden tai ohjelmien käynnistäminen sekä edesauttaa maiden puheenjohtajakausien panostuksia. Priorisointibudjetti on ollut käytössä vuodesta 2013. Vuonna priorisointibudjetista rahoitetaan muun muassa pääministerialoitetta Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin sekä laajaa pohjoismaista pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen keskittyvää yhteistyöohjelmaa. Lisäksi priorisoidaan pohjoismaisen tilasto-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyön sektorienvälisiä toimia (kansainvälisten ilmastokokousten seuranta), digitalisaatiota sekä demokratia-, osallistamis- ja turvallisuusyhteistyön avulla tehtävää sosiaalisen syrjäytymisen, ekstremismin ja uskonnollisen syrjinnän vastaista yhteistyötä. Uusi Pohjola -uudistustyön mukaisesti vuoden budjetissa keskitytään lisäksi vahvasti pohjoismaisten työmarkkina-, ympäristö-, energia- ja sosiaalialan strategisten selvitysten seurantaan. Terveysalan strategisen selvityksen seuranta varmistetaan sosiaali- ja terveysalan budjetin korotuksella. Varoja kohdennetaan myös uuden selvityksen käynnistämiseen vuoden aikana. Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi edelleen myös ihmisten ja yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa panostamalla rajaesteneuvoston työhön. Kansainväliset asiat ja EU-asiat ovat Uusi Pohjola -uudistustyön myötä saaneet entistä vahvemman jalansijan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Kansainväliset kysymykset ja EU-ky- 11

symykset ovat nykyään esillä kaikissa ministerineuvostoissa, minkä seurauksena annetaan yhteisiä julkilausumia ja tehdään yhteisiä toimia EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden suuntaan. Maat myös koordinoivat ja tekevät yhteistyötä kansallisissa lainsäädäntöprosesseissa sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Pohjoismaiden ministerineuvostossa koetaan myös kiinnostuksen Pohjoismaita kohtaan kasvaneen kansainvälisesti. Tästä syystä ministerineuvosto on hyväksynyt yhteispohjoismaisen profilointi- ja asemointistrategian, jossa Pohjola esitellään matkailun, elinkeinoelämän ja kansainvälisen pääoman näkökulmasta houkuttelevana alueena. Strategian rinnalla jatketaan työtä Pohjoismaiden pääministerien Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin -aloitteen parissa. Pääministerialoitteen tarkoituksena on lisätä tietoa ja edistää yhteispohjoismaisia aloitteita, joiden avulla voidaan vastata innovatiivisten yhteiskuntaratkaisujen kansainväliseen kysyntään. Aloitteella on yhtymäkohtia Agenda 2030:n toteuttamista koskevan uuden pohjoismaisen yhteistyöohjelman kanssa. Yhteistyöohjelman tavoitteena on edistää kestävän kehityksen 2030-tavoitteiden seurantaa Pohjoismaissa. Lopuksi mainittakoon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi lapsia ja nuoria, tasa-arvoasioita ja kestävää kehitystä, minkä vuoksi nämä sektorienväliset näkökulmat on integroitu Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan. 12

Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt neuvottelut Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden budjetista Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto kävivät ministerineuvoston budjettiehdotuksesta syksyllä 2017 poliittisia neuvotteluja, joiden perusteella vuoden budjettiin tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset: että yksintulevien pakolaislasten terveys, erityisesti mielenterveys, huomioidaan budjetissa. että varataan korkeintaan 500 000 Tanskan kruunua taustaselvityksen laatimiseen pohjoismaisesta panostuksesta maailmanlaajuiseen rauhantyöhön ja sovitteluun, johon sisältyy naisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen liittyvissä prosesseissa. Pohjoismaiden yleisradiokanavien tarjonta voisi olla saatavilla kaikissa Pohjoismaissa, samalla kun tarkastellaan maakohtaisia estoja. että varataan määrärahoja yhteenvedon laatimiseen arktisen merenkulun meriturvallisuusriskejä ja ympäristöturvallisuutta koskevasta pohjoismaisesta työstä. että Pohjoismaiden neuvosto pyytää saada pikaisesti käsiteltäväkseen ministerineuvoston ehdotuksen koulutussektorin viiden yhteistyöelimen tulevasta pitkäaikaisesta rahoituksesta. Ennen ehdotuksen loppuun käsittelyä neuvosto haluaa kuitenkin pitää Pohjoismaisen saamelaisinstituutin (NSI) rahoituksen samalla tasolla kuin vuonna 2017. että varataan määrärahoja, joiden avulla voidaan kartoittaa, miten 13

Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan erityisen jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden budjetti perustuu vuosiin 2014 ja 2015. TULOT Tuhatta Tanskan kruunua (ko. vuoden hinnoin) 2015 Jakoperuste 2015 2016 Jakoperuste 2016 2017 Jakoperuste 2017 Jakoperuste Palkoista pidätettävä maksu Muut tulot (esim. vuokrat) Maiden maksu- osuudet 13 000 12 500 13 500 13 500 600 400 0 0 922 510 914 646 921 591 937 362 Tanska 184 502 20,0 % 177 441 19,4 % 184 638 20,2 % 197 783 21,1 % Suomi 142 989 15,5 % 143 599 15,7 % 145 611 15,8 % 150 915 16,1 % Islanti 6 458 0,7 % 7 317 0,8 % 8 294 0,9 % 9 374 1,0 % Norja 290 591 31,5 % 295 431 32,3 % 292 144 31,7 % 283 083 30,2 % Ruotsi 297 971 32,3 % 290 857 31,8 % 289 380 31,4 % 296 206 31,6 % Yhteensä: 936 110 100 % 927 546 100 % 935 091 100 % 950 862 100 % 14

Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisissa valuutoissa Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että Pohjoismaiden maksujärjestelmää säädellään ministerineuvoston budjetista. Päätös vaikuttaa siten maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestelmä koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelmän ulkopuolella ovat Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti. Maiden keskinäiset maksut huomioidaan maiden maksuosuuksissa, ja sopimukset vaikuttavat vain maksuosuuksien sisäiseen jakoon maiden välillä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Sopimusta päätettiin vuonna 2015 jatkaa vuoden loppuun. Sopimuksesta käy ilmi, että yksittäinen maa maksaa 75 prosentin osuuden siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa sääntöjen mukaista opintotukea asuinmaastaan ja joka on kirjoilla korkea-asteen koulutuksessa toisessa maassa (sopimuksen artikla 1). Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskele- Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelmä, tuhatta Tanskan kruunua 2015 2016 2017 Tanska -85 457-83 278-78 963-77 718 Suomi 24 387 29 137 33 861 43 689 Islanti 0 0 0 0 Norja 59 456 57 479 51 225 50 375 Ruotsi 1 614-3 338-6 123-16 346 Yhteensä: 0 0 0 0 15

via. Vuoden opiskelijakohtainen korvaus on 30 740 Tanskan kruunua. Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä. Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Pohjoismaiden ministerineuvostolle tuhansina kansallisissa valuutoissa. Lähtökohtana ovat yhteistyöministerien hyväksymät budjettivaluuttakurssit (ks. liite 2). Summissa on huomioitu maksujärjestelmä. maiden ennakoidut maksut kansallisissa valuutoissa Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 120 065 DKK 26 156 EUR 151 187 ISK 411 677 NOK 363 455 SEK 16

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys Eräs tapa tutkia Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on vertailla budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen BKT on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden summa. Alla olevasta taulukosta ilmenee budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä vuodesta 1995 alkaen, ja se osoittaa, että ministerineuvoston budjetti on mainittuna aikana pienentynyt verrattuna BKT:hen. Vertailu on tehty vuosina 1995 2016, ja vuoden 1995 indeksi on 100. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008. Tämän vuoksi ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. Pylväsdiagrammi osoittaa, että budjetin osuus BKT:stä sai vuonna 2016 indeksin 55. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin osuus pohjoismaisesta BKT:sta 120 100 80 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Indeksi 1995 = 100 Lineeaarinen (indeksi 1995 = 100) 17

kehitys vuosina 2006 Miljoonaa Tanskan kruunua 1.100 1.075 1.050 1.025 1.000 975 950 925 900 875 850 825 kehitys vuosina 2006 Vuoden hinnoin Vuoden hinnoin 800 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuodeksi MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2017 budjetin tasolla olevan kehyksen. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tapahtunut nousu johtui vuoden 2008 budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteista, jotka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonalla Tanskan kruunulla. Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen suuresta arvonlaskusta Tanskan kruunuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden 18

2009 puolivälissä. Vuosien 2011 2012 ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuosina 2014 ja 2015 ja edelleen vuonna 2016 johtuu paitsi vuosien 2014 2016 budjettileikkauksista myös Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. Ruotsin ja Norjan kruunujen arvon heikkeneminen selittää laskun myös vuosina 2016 2017. 19

Käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2013 2016 Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan niissä budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä laitoksille ja organisaatioille myönnetyt varat maksetaan ulkoisille toimijoille, joilla on varojen käyttöoikeus. Siksi kyseiset varat käytetään lähtökohtaisesti aina 100-prosenttisesti ministerineuvoston budjetista. Hankevarat ja ohjelmia koskevat tuet muodostivat yhteensä noin 57 % ministerineuvoston vuoden 2016 budjetista. Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän perusteella enintään 20 % kuluvan vuoden kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Käyttämättömät varat vuosien 2013 2016 lopussa 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0 0,0 % 2013 2014 2015 2016 Käyttämättä (tuhatta Tanskan kruunua) Prosenttia kokonaiskehyksestä 20

Käyttämättömät varat vuosien 2013 2016 lopussa Sektori (tuhatta Tanskan kruunua) 2013 % sektorin koosta 2014 % sektorin koosta 2015 % sektorin koosta 2016 % sektorin koosta 15 %:n säännön perusteella leikatut varat Priorisointibudjetti 3 242 4 % 3 939 5 % 3 841 5 % 2 372 3,1 % 1 505 Kansainvälinen yhteistyö Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyspolitiikka 8 474 9 % 2 618 3 % 6 090 8 % 653 0,9 % 4 872 11 064 5 % 1 970 1 % 1 049 0 % 1 422 0,6 % 342 897 2 % 865 2 % 268 1 % 185 0,5 % 0 FJLS 856 2 % 1 714 4 % 122 0 % 367 0,9 % 0 Kulttuuripolitiikka 788 0 % 593 0 % 1 473 1 % 2 453 1,4 % 0 Tasa-arvo 1 045 11 % 28 0 % 142 2 % 90 1,0 % 0 Kestävä kasvu 781 1 % 2 347 2 % 1 541 1 % 1 033 0,8 % 0 Ympäristö ja ilmasto 716 2 % 629 1 % 1 111 3 % 699 1,6 % 0 Työelämä 1 103 8 % 883 6 % 396 3 % 150 1,1 % 0 Talous- ja rahapolitiikka 54 3 % 67 4 % 191 11 % 41 2,3 % 0 Oikeusyhteistyö 188 13 % 209 15 % 207 15 % 211 15,0 % 28 Muu toiminta 3 564 3 % 1 342 1 % 1 190 1 % 1 506 1,4 % 591 YHTEENSÄ 32 772 3,3 % 17 204 1,8 % 17 621 1,9 % 11 182 1,2 % 7 338 siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. 1 Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 prosentin rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi. Sivulla 20 olevasta taulukosta ilmenee käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2013 2016 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain sekä tuhansina Tanskan kruunuina että prosentteina sektorin kokonaiskehyksestä. 1 Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pieniä hankkeita koskeville budjettikohdille. 21

Likviditeetin kehitys 600 000 Likviditeetin kehitys 500 000 Tuhatta Tanskan kruunua 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Q1 2007 Q2 2007 Q3 2007 Q4 2007 Q1 2008 Q2 2008 Q3 2008 Q4 2008 Q1 2009 Q2 2009 Q3 2009 Q4 2009 Q1 2010 Q2 2010 Q3 2010 Q4 2010 Q1 2011 Q2 2011 Q3 2011 Q4 2011 Q1 2012 Q2 2012 Q3 2012 Q4 2012 Q1 2013 Q2 2013 Q3 2013 Q4 2013 Q1 2014 Q2 2014 Q3 2014 Q4 2014 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2015 Q1 2016 Q2 2016 Q3 2016 Q4 2016 Q1 2017 Q2 2017 Q3 2017 Vuosineljänneksen korkein likviditeetti Vuosineljänneksen alhaisin likviditeetti Yllä olevassa kuvassa on kaksi käyrää. Sininen käyrä on koko likviditeetin korkein taso kullakin kvartaalilla, ja punainen osoittaa matalimman tason. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, missä muut kuin Tanskan kruunuissa olevat likviditeettivarat on muutettu Tanskan kruunuiksi. vuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljä maiden omissa valuutoissa. MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksuja kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston koko likviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011, ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. 22

Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Priorisointibudjetti (MR-SAM) 88 351 91 842 Puheenjohtajamaan erä, Ruotsi 15 225 0 1-8025 Etähoitopalvelut (telelääketiede) ja sähköiset 4 060 0 reseptit yli maanrajojen 1-8026 Pohjoismaisten kestävien ratkaisujen edistäminen 4 060 0 1-8027 Kestävät pohjoismaiset kaupungit, keskiössä ilmastoälykäs liikkuminen 1-8028 Nuorten sosiaalinen osallistaminen ja osallisuus sosiaalisesti eriytyneillä alueilla 4 060 0 3 045 0 Puheenjohtajamaan erä, Norja 15 226 15 270 1-8019 Siirtyminen vihreään talouteen ja pohjoismaisten 3 045 2 749 kaupunkialueiden kilpailukyky 1-8020 Sininen ja vihreä biotalous 3 756 3 563 1-8021 Terveys 2 132 2 341 1-8022 Kotouttaminen 5 075 5 294 1-8023 Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön 1 015 509 vahvistaminen 1-8024 Pohjoismainen energiayhteistyö 203 814 Puheenjohtajamaan erä, Suomi 15 225 15 273 1-8012 Tilastollinen selvitys liikkuvuudesta ja etuuksista 3 806 3 818 Pohjoismaiden välillä 1-8013 Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välinen 761 764 tutkijavaihto 1-8014 Joutsenmerkki, kiertotalous ja ympäristöjalanjälki 761 764 1-8015 Hyvinvoivien asukkaiden innovatiivinen ja avoin 2 284 2 291 Pohjola 2020 1-8016 Pohjoismainen sinisen biotalouden tiekartta 2 284 2 291 1-8017 Pohjolan arktisten pintavesien sosioekonominen 1 523 1 527 hyöty 1-8018 The Rising North 3 806 3 818 Jatkuu seuraavalla sivulla 23

Jatkuu Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Puheenjohtajamaan erä, Tanska 0 14 643 1-8008 Kasvu 0 3 954 1-8009 Hyvinvointi 0 4 072 1-8010 Arvot 0 4 072 1-8011 Sininen Arktis 0 2 545 Priorisointierä 42 675 46 656 1-8410 Poliittiset priorisoinnit 5 583 7 126 1-8411 Poliittiset aloitteet 8 722 8 593 1-8412 Yhteistyöministereiden (MR-SAM) käyttöön 2 070 5 283 1-8420 Profilointi ja asemointi 10 333 10 180 1-8510 Uudet sektorienväliset aloitteet 4 517 5 294 1-8520 Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin 10 333 10 180 yhteiskuntahaasteisiin 1-8530 MR-DIGITAL 1 117 0 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Yhteiset toiminnot ja sihteeristö (MR-SAM) 113 051 111 081 Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot 32 618 31 837 1-0410 Norden-yhdistysten liitto 3 391 3 341 1-0425 Grönlanti-tuki 761 750 1-0435 Pääsihteerin käyttövaranto 433 427 1-0460 Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) 3 179 3 132 1-1011 Tiedotustoiminta 5 730 5 345 1-1012 Norden i Fokus 4 837 4 766 1-1030 Haloo Pohjola 6 695 6 596 1-1036 Pohjoismaiden väliset rajaesteet 5 137 5 061 1-1050 Virkamiesvaihto 1 212 1 194 1-2534 Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) 1 243 1 225 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 80 433 79 244 1-0180 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 80 433 79 244 24

Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Kansainvälinen toiminta (MR-SAM) 60 657 55 261 1-0820 Pohjoismaiden lähialueyhteistyö 30 677 17 876 1-0980 Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 1 078 2 562 1-0960 Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta 0 6 548 1-0810 Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- 16 015 15 778 ja Luoteis-Venäjän-toimistot 1-0850 Kansainvälinen toiminta 1 842 1 815 1-0870 Arktinen yhteistyöohjelma 9 159 9 024 1-0950 Valko-Venäjä-toiminta 0 0 1-0990 Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa 1 886 1 658 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Koulutus ja tutkimus (MR-U) 221 338 221 541 Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 3 427 3 376 2-2505 Käyttövarat koulutus ja tutkimus 3 427 3 376 Politiikan kehittäminen ym. 15 954 15 718 2-2544 Pohjoismainen kieliyhteistyö 7 230 7 123 2-2553 Politiikan kehittäminen tietoyhteiskunta ja 585 576 IT-infrastruktuuri 2-3127 Politiikan kehittäminen aikuisten oppiminen 8 139 8 019 Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 81 510 80 306 2-2513 Nordplus 75 931 74 809 2-2515 Nordic Master 5 579 5 497 Laitos 100 224 99 442 2-3100 NordForsk 100 224 99 442 Muu tutkimus 20 223 22 699 2-3180 Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos 8 209 9 320 (NORDITA) 2-3181 Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS) 2 447 2 778 2-3182 Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 3 878 4 403 2-3184 Pohjoismainen vulkanologinen instituutti 3 963 4 498 (NORDVULK) 2-3185 Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) 1 726 1 700 25

Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Kulttuuri (MR-K) 176 797 174 413 Yleiset kulttuuripanostukset 51 637 51 496 4-2203 Käyttövarat kulttuuri 711 974 4-2205 Pohjoismainen kulttuurirahasto 36 088 35 555 4-2206 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 4 345 4 281 4-2208 Strategiset panostukset 10 493 10 686 Lapset ja nuoret 6 344 6 250 4-2212 Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea 6 344 6 250 (NORDBUK) Elokuva ja viestimet 32 222 31 846 4-2222 Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 29 180 28 849 4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) 3 042 2 997 Taideala 31 760 31 820 4-2251 Kulttuuri- ja taideohjelma 16 756 16 813 4-2253 Pohjoismainen käännöstuki 3 172 3 175 4-2254 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma 11 832 11 832 Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 48 144 46 010 4-2270 Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) 13 046 11 148 4-2272 Färsaarten Pohjolan talo (NLH) 13 986 13 884 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 3 041 3 023 4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 555 6 507 4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 11 516 11 448 Muut kulttuuripanostukset 6 690 6 991 4-2232 Muu kulttuuritoiminta 2 741 3 100 4-2234 Saamelaisyhteistyö 3 949 3 891 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Tasa-arvo (MR-JÄM) 9 322 9 185 Hankevarat 9 322 9 185 6-4410 Hankevarat tasa-arvo 3 670 3 616 6-4420 MR-JÄMin tukijärjestelmä/tasa-arvorahasto 2 986 2 942 6-4480 Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) 2 666 2 627 26

Tuhatta Tanskan kruunua Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat (MR-FJLS) 2017 42 164 40 219 5-6420 Uusi pohjoismainen ruoka 953 939 Kalastus 6 512 6 416 5-6610 Hankevarat kalastus 6 512 6 416 Maa- ja metsätalous 28 823 27 074 5-6510 Hankevarat maatalous 1 098 382 5-6520 Pohjoismainen maataloustutkimuksen kontaktielin 150 848 (NKJ) 5-6310 Hankevarat metsätalous 322 317 5-6581 Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 5 844 5 758 Laitokset maatalous 21 409 19 769 5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 21 409 19 769 Elintarvikkeet 5 876 5 790 5-6810 Hankevarat elintarvikkeet 5 302 5 224 5-6830 Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi 574 566 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MR-S) 43 290 39 363 Hankevarat 23 629 19 280 3-4310 Hankevarat sosiaali- ja terveyspolitiikka 5 530 5 748 3-4311 Terveysalan pohjoismainen yhteistyö 3 336 1 287 3-4312 Sosiaalialan pohjoismainen yhteistyö 3 350 0 3-4320 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 180 1 163 3-4340 Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) 1 988 1 959 ja Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) 3-4382 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) 8 245 9 123 Laitokset 19 661 20 083 3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus 19 661 20 083 27

Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Kestävä kasvu (MR-TILLVÄXT) 132 402 129 080 Elinkeinopolitiikka 86 557 85 664 7-5140 Hankevarat elinkeinopolitiikka 1 529 2 056 7-5280 Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef 15 375 15 698 Laitokset elinkeinopolitiikka 69 653 67 910 7-5180 Nordic Innovation (NI) 69 653 67 910 Energiapolitiikka 13 213 10 322 7-5141 Hankevarat energiapolitiikka 3 934 4 276 Laitokset energiapolitiikka 9 279 6 046 7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 9 279 6 046 Aluepolitiikka 32 632 33 094 7-5143 Yhteistyöohjelman täytäntöönpano 6 786 5 507 7-5151 Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 6 728 6 858 7-5160 Raja-alueyhteistyö 8 237 9 615 Laitokset aluepolitiikka 10 881 11 114 7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen tutkimuskeskus 10 881 11 114 Nordregio Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Ympäristö ja ilmasto (MR-MK) 46 402 45 716 8-3310 Käyttövarat ympäristö 4 240 4 686 8-3311 Työryhmät ympäristö 25 326 24 443 8-3312 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 848 835 8-3320 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ympäristökehitysrahasto 11 576 11 405 8-6720 Joutsenmerkki pohjoismainen ympäristömerkki 4 412 4 347 28

Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Työelämäala (MR-A) 14 292 14 086 Hankevarat 10 784 10 625 9-4110 Muut hankevarat työelämäala 1 080 1 064 9-4111 Pysyvät työryhmät työelämäala 4 689 4 620 9-4120 Nordjobb 3 321 3 272 9-4130 Työelämäviestintä 1 694 1 669 Laitokset 3 508 3 461 9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 3 508 3 461 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Talous- ja rahapolitiikka (MR-FINANS) 1 598 1 874 10-5210 Hankevarat talous- ja rahapolitiikka 1 598 1 874 Tuhatta Tanskan kruunua 2017 Oikeusyhteistyö (MR-LAG) 1 198 1 430 11-7110 Hankevarat oikeusyhteistyö 1 198 1 430 29

Liite 1 Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisissa valuutoissa 2017 MR-U 2-3100 NordForsk 123 733 000 124 303 000 NOK MR-S 3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 25 534 000 25 104 000 SEK MR-K 4-2270 Reykjavikin Pohjolan talo (NOREY) 210 419 000 206 438 000 ISK 4-2272 Färsaarten Pohjolan talo (NLH) 13 986 000 13 884 000 DKK 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti 408 700 405 800 EUR (NIPÅ) 2-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti 6 555 000 6 507 000 DKK (NAPA) 2-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (NKK) 1 547 800 1 536 700 EUR MR- FJLS 5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 27 804 000 24 711 000 SEK MR-TILLVÄXT 7-5180 Nordic Innovation (NI) 85 991 000 84 888 000 NOK 7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen tutkimuskeskus Nordregio MR-A 9-4180 Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA) 11 456 000 7 558 000 NOK 14 131 000 13 893 000 SEK 472 000 464 600 EUR 30

Liite 2 Valuuttakurssit 100 EUR = 744 DKK 100 ISK = 6,2 DKK 100 NOK = 81 DKK 100 SEK = 77 DKK Inflaatioprosentit Tanska 1,5 % Suomi 1,5 % Islanti 2,7 % Norja 1,3 % Ruotsi 1,71 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,5 %. 31

Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org ANP :725 ISBN 978-92-893-5421-9 (PRINT) ISBN 978-92-893-5422-6 (PDF) ISBN 978-92-893-5423-3 (EPUB)