HORECA-REKISTERI 2015

Samankaltaiset tiedostot
Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

TOIMIALAKATSAUS 2010

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Kymenlaakso Väestö päivitetty

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Matkailun kehitys maakunnissa

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Korjausavustukset vuosina

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003


Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Suurtalouksien poron ja hirven käyttö vuonna 2005

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Matkailun kehitys maakunnissa

Yksityishammaslääkärikysely

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Metsämaan omistus

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Tilastoja sote-alan markkinoista

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Työttömät insinöörit. Marraskuu 2018

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Sote-ala elinvoiman luojana

Työvoimapalveluiden kohdentaminen ja painopisteet Hämeessä elokuu 2017

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Maakuntien valmistelutilanne

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Työvoimapoliittisia laskelmia. Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Piitu Parmanne, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Erheelliset paloilmoitukset - Tilannekatsaus. Kati Tillander

Transkriptio:

HORECA-REKISTERI 2015 1 1.4.2016 Taloustutkimus 2015

Sisältö 1. Johdanto 2. Rekisterin sisältö ja toimialaluokitus 3. Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain 4. Keittiöiden luku- ja annosmäärät keittiötyypeittäin 5. Keittiöiden luku- ja annosmäärät annosluokittain 6. Keittiöiden luku- ja annosmäärät maakunnittain 2 1.4.2016 Taloustutkimus 2015

Johdanto Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä 2015 on tiedot yhteensä 20 355 keittiöstä, joissa valmistetaan, lämmitetään tai jaetaan ruokaa tai juomaa. Näistä 5 351 on jakelukeittiöitä, joissa ei itsessään valmisteta ruokaa/ juomaa, vaan ne tulevat keittiöön valmiina. Keittiöiden määrä on jatkanut laskuaan ja viime vuonna Horeca-keittiöitä oli lähes 8% vähemmän kuin vuonna 2013. Eniten on vähentynyt henkilöstöravintoloiden määrä. Horeca-keittiöt valmistivat vuoden 2015 aikana yhteensä 868 miljoonasta annosta. Tämä on 4% vähemmän kuin vuonna 2013. Henkilöstöravintoloiden valmistamien annosten määrä on vähentynyt noin 11% verrattuna vuoteen 2013. 3 1.4.2016 Taloustutkimus 2015

Johdanto Lounasravintolat ovat suomalaisten eniten suosima ravintolatyyppi. Lähes kaksi kolmesta asioi lounasravintoloissa ainakin joskus ja heistä noin puolet usein. Muista ruokapaikoista suosituimpia ovat kahvilat/delit ja ruokaravintolat. Kahviloissa asioi usein noin joka viides suomalainen. Ruokaravintoloissa asioi edes joskus neljä viidestä suomalaisesta. Usein ruokaravintolassa asioi noin joka neljäs. Pizzeria/kebab ravintoloissa ja hampurilaisravintoloissa käy usein 14% suomalaisista ja edes joskus hieman yli 70% suomalaista. Päivittäin ulkona syö vain noin joka kymmenes, mutta vähintään joka viikko joka neljäs suomalainen. Joka viikonloppu ulkona syövien osuus on vähäinen, ainoastaan 6 % suomalaisista syö joka viikonloppu kodin ulkopuolella. Joka kolmas suomalainen kuitenkin syö viikonloppuisin ulkona vähintään kerran kuukaudessa. Yleisimmin kodin ulkopuolella (ravintolassa) nautitaan arkisin lounas ja viikonloppuisin päivällinen. Kotimainen keittiö kiinnostaa suomalaisia eniten. Seuraavaksi eniten suomalaisia kiinnostavat italialainen, kiinalainen ja kreikkalainen keittiö. Eri maiden keittiöiden kiinnostavuudessa on huomattavia eroja eri ikäryhmien ja eri puolilla Suomea asuvien välillä. Lähde: Suomi Syö 2014, Taloustutkimus Oy 4 1.4.2016 Taloustutkimus 2015

Horeca-rekisterin 2015 sisältö Horeca-keittiöiden määrät Suomessa Suomessa on 20 355 Horeca-keittiötä, joissa valmistetaan tai jaetaan aterioita / juomia. Näistä 5345 on jakelukeittiöitä, joihin toimitetaan aterioita keskuskeittiöistä. Rekisteriin sisältyy myös 1783 toimipistettä, joissa ei tarjoilla lainkaan aterioita. Rekisterin muu sisältö Rekisteri sisältää lisäksi kattavan listan kuntien ruokahuollosta vastaavista henkilöistä yhteystietoineen. Raportin toimialaluokitus Kahvilat toimialana sisältää tässä raportissa varsinaisten kahviloiden lisäksi hampurilais-, kebabpaikat tai pizzeriat sekä pito- ja ateriapalvelut. Ravintoloiksi on tässä raportissa luokiteltu anniskeluravintolat, majoitusliikkeiden tms. keittiöt sekä hotellien ja motellien keittiöt. Henkilöstöravintolat sisältää sekä yritysten omat henkilöstöravintolat että ulkopuolisten hoitamat henkilöstöravintolat. 5 1.4.2016 Taloustutkimus 2015

28.1.2014 map/ml 6 Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain Keittiöt toimialoittain Kahviloiksi tässä raportissa luokiteltujen keittiöiden osuus on määrällisesti suurin, kaiken kaikkiaan 5542 kpl. Jos jätetään pois jakelukeittiöt, on aterioita valmistavia kahviloita yhteensä 5103 kpl, mikä on 35% kaikista aterioita valmistavista Horeca-keittiöistä. Kahviloissa valmistetaan yli neljännes kaikista Horeca-keittiöiden valmistamista annoksista (245 milj. annosta vuodessa). Toiseksi suurimman luokan muodostavat ravintolat, joita on Suomessa yhteensä 5058 kpl. Aterioita valmistavia ravintoloita on 4570 kappaletta. Ravintoloiden osuus aterioita valmistavista Horeca-keittiöistä on 32%. Ravintoloissa valmistetaan 20% kaikista Horeca-keittiöiden valmistamista annoksista (174 milj. annosta vuodessa). Julkisen sektorin keittiöiden osuus ruokaa valmistavista keittiöistä on laskenut edelleen (julkisen sektorin keittiöiden osuus on 2 % pienempi kuin vuonna 2013). Julkisen sektorin keittiöiden suurin luokka on peruskoulut ja lukiot, joita on Suomessa 2854 kappaletta. Aterioita valmistavia peruskouluja/lukioita on 1240 kpl mikä on 9% aterioita valmistavista Horeca-keittiöistä. Niissä valmistetaan kuitenkin 17% kaikista Horecakeittiöiden valmistamista annoksista (149 milj. annosta vuodessa).

4.3.2015 map/vk 7 Keittiöiden lukumäärät toimialoittain vuosina 2011, 2013 ja 2015 (ml. jakelukeittiöt) Toimiala Lukumäärä % Muutos 13/15 2011 2013 2015 Ravintolat, kahvilat, baarit, hotellit jne. 11 930 11 901 10 600-10,9 Henkilöstöravintolat 1 550 1 419 1 177-17,1 Julkiset keittiöt 9 162 8 733 8 561-2,0 Yhteensä 22 642 22077* 20 355* -7,8 * Luvussa on mukana muutama suurkeittiö, joiden toimialasta ei ole tietoa

4.3.2015 map/vk 8 Keittiöiden lukumäärät ja annosmäärät toimialoittain vuosina 2011, 2013 ja 2015 (pl. jakelukeittiöt) Toimiala Ravintolat, kahvilat, baarit, hotellit jne. Lukumäärä % Muutos 13/15 Annosmäärä milj. annosta 2011 2013 2015 2011 2013 2015 11 211 11 229 9 673-13,9 398 416 419 0,7 % Muutos 13/15 Henkilöstöravintolat 1 360 1 242 1 034-16,7 72 70 62-11,4 Julkiset keittiöt 4 116 3 835 3 655-4,7 419 411 383-6,8 Yhteensä 16 687 16 315* 14 379* -11,9 889 904* 868* -4,0 * Luvussa on mukana muutama suurkeittiö, joiden toimialasta ei ole tietoa

Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain Keittiöiden lukumäärä toimialoittain Yhteensä 14379 kpl (pl. jakelukeittiöt) Keittiöiden annosmäärä toimialoittain Yhteensä 868 milj. annosta 7% 1% 7% 5% 9% 4% 35% 17% 3% 10% 6%1% 28% 32% 7% 7% 20% Kahvilat Ravintolat Henkilöstoravintolat Sairaalat Vanhain- tai lastenkodit Lasten päiväkodit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Muut suurkeittiöt

Keittiöiden luku- ja annosmäärät keittiön pitäjän mukaan Keittiöiden lukumäärät keittiön pitäjän mukaan Yhteensä 14379 kpl (pl. jakelukeittiöt) Keittiöiden annosmäärät keittiön pitäjän mukaan Yhteensä 868 milj. annosta 6% 19% 4% 1% 4% 37% 53% 71% 5% Valtio Kunta, kaupunki, kuntainliitto tai maakunta Osuustoiminta Osakeyhtiö tai yksityinen liikkeenharjoittaja Yhteisö tai säätiö

28.1.2014 map/ml 11 Keittiöiden luku- ja annosmäärät keittiötyypeittäin Keittiötyypit Puolet Horeca-keittiöistä on valmistuskeittiöitä, jotka valmistavat annoksia, mutta eivät kuljeta niitä muualle. Valmistuskeittiöt valmistavat kaikista Horeca-keittiöiden valmistamista annoksista 60% (517 milj. annosta vuodessa). 7% Horeca-keittiöistä on keskuskeittiöitä, jotka valmistavat ja kuljettavat ruokaa valmiina eri kohteisiin. Näissä keittiöissä valmistetaan lähes kolmannes (31%) kaikista Horeca-keittiöiden valmistamista annoksista (271milj. annosta vuodessa) Noin neljännes (26%) keittiöistä on jakelukeittiöitä, jotka eivät valmista ruokaa, vaan niihin tuodaan valmista ruokaa. Lisäksi rekisteriin kuuluu toimipaikkoja, joissa ei ole tarjolla aterioita. Näitä toimipaikkoja, joista suuri osa on anniskeluravintoloita, on rekisterissä 9%.

Keittiöiden luku- ja annosmäärät keittiön tyypin mukaan Keittiöiden lukumäärät keittiön tyypin mukaan Yhteensä 20355 kpl Keittiöiden annosmäärät keittiön tyypin mukaan Yhteensä 1046 milj. annosta 9% 8% 7% 17% 8% 26% 26% 50% 49% Keskuskeittiö Valmistuskeittiö Jakelukeittiö Ei annoksia Ei tietoa

28.1.2014 map/ml 13 Keittiöiden luku- ja annosmäärät annosluokittain Annosluokat Viidesosa annoksia valmistavista keittiöistä valmistaa keskimäärin alle 50 ateriaa vuorokaudessa. Lähes saman verran on keittiöitä, jotka valmistavat keskimäärin 50-99 ateriaa vuorokaudessa. Näiden alle 100 annosta vuorokaudessa valmistavien keittiöiden osuus kaikista aterioita valmistavista Horeca-keittiöistä on lähes 40%, mutta niiden valmistavien aterioiden osuus on vain 9% Horeca-keittiöiden valmistamien aterioiden määrästä. Lähes kolmannes (31%) Horeca-keittiöistä valmistaa 100-199 annosta vuorokaudessa. Hieman alle neljännes (23%) Horeca-keittiöistä valmistaa yli 200 annosta vuorokaudessa. Mutta näiden keittiöiden osuus valmistetuista annoksista on 67%.

Keittiöiden luku- ja annosmäärät annosluokittain Keittiöiden lukumäärät annosluokittain Yhteensä 14379 kpl (pl. jakelukeittiöt) Keittiöiden annosmäärät annosluokittain Yhteensä 868 milj. annosta 8% 2%1% 5% 20% 15% 2% 7% 15% 12% 23% 18% 16% 31% 24% 1-49 annosta/vrk 50-99 annosta/vrk 100-199 annosta/vrk 200-499 annosta/vrk 500-999 annosta/vrk 1000-1999 annosta/vrk 2000- annosta/vrk Ei annoksia

Annosmäärä / asukas maakunnittain Uusimaa 256 Varsinais-Suomi 77 Satakunta 33 Kanta-Häme 35 Pirkanmaa 73 Päijät-Häme 27 Kymenlaakso 37 Etelä-Karjala 19 Etelä-Savo 28 Pohjois-Savo 29 Pohjois-Karjala 19 Keski-Suomi 45 Etelä-Pohjanmaa 32 Pohjanmaa 29 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 10 13 64 Milj. annosta / vuosi Annosta / asukas Lappi 35 Ahvenanmaa 6 0 50 100 150 200 250 300 %

kpl Milj. annosta Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain 6000 5500 5000 5542 245 5058 300 250 4500 4000 3500 3000 174 3166 149 2854 Lukumäärä (kpl) Annoksia (milj.) 200 150 2500 2000 1500 1000 500 0 Kahvilat Ravintolat 22 Lasten päiväkodit Peruskoulut ja lukiot 1653 84 Vanhain- tai lastenkodit 1177 62 Henkilöstöravintolat 54 576 Ammatilliset oppilaitokset 64 287 Sairaalat 10 25 Muut suurkeittiöt 100 50 0