POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

POKAT 2021 -maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019 2020

POKAT 2021 -maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu 2 80100 JOENSUU Teksti Pia Pitkänen ja Eira Varis Kansi Taitto Laura Jussila Kuvat Jaana Konttinen Jarno Artika Tekstin viimeistely Marja Walling

Sisältö Johdanto... 4 1 Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet... 6 2 Maakuntaohjelmien hanketoteuma... 9 2.1 POKAT 2017 maakuntaohjelman hanketoteuma vuosina 2014 2017... 9 2.1.1. Muu maakuntaohjelman rahoitus... 12 2.2. POKAT 2021 maakuntaohjelman alkukauden hanketoteuma... 14 2.4 Esimerkkejä hyvistä maakuntaohjelma POKAT 2021 toteuttaneista hankkeista tai toimenpiteistä... 19 3 POKAT 2021 kehittämistavoitteet vuosille 2019 2020... 22 3.1 Voimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö... 23 3.1.1 Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet... 23 3.1.2 Kansalliset ja kansainväliset verkostot... 27 3.1.2.1 Venäjän läheisyyden hyödyntäminen... 29 3.2 Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne... 31 3.2.1 Elinkeinoelämän kilpailukyky... 31 3.2.1.1 Metsäbiotalous... 31 3.2.1.2 Teknologiateollisuus... 33 3.2.1.3 Kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta... 35 3.2.1.4 Matkailu... 37 3.2.1.5 Ruuan tuotanto... 39 3.2.2 Älykkään erikoistumisen valinnat... 41 3.3 Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki... 42 3.3.1 Koulutus ja osaaminen... 42 3.3.2 Hyvinvointi ja osallisuus... 45 3.3.3 Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat... 47 3.3.4 Resurssiviisaus... 49 3.3.5 Turvallisuus... 51 3.4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus... 52 3.5 Seutukaupungit soveltamisen mestarit (SEUTU -ohjelma) Lieksa... 53 4 Ohjelmien yhteensovitus... 54 4.1 EU-rahoitus... 54 4.3 Vuoksen vesienhoitosuunnitelma... 55 5 Rahoitusnäkymät 2019 2020... 57 6 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakenne rahasto- ohjelma: Pohjois- Karjalan rahoitus suunnitelman linjaukset 2019 2020... 58 7 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset 2019 2020... 60 7.1 Saavutettavuus... 60 2

7.1.1 Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla... 60 7.1.2 Itä-Suomen esitys perusväylänpidon rahoituksen nostamiseksi... 62 7.1.3 Nopea itärata Helsinki-Porvoo-Kouvola... 63 7.2 Koheesiopolitiikan rahoituksen varmistaminen 2020... 63 8 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet... 66 8.1 Elinvoima- ja kaupunkipolitiikka sekä osaamisrakenteet... 66 8.2 Valtion toimintojen sijoittaminen Pohjois-Karjalaan... 67 8.3 Liikennejärjestelmän kehittäminen... 67 8.4 Maakunta- ja sote-uudistus... 68 Liite 1 POKAT-maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet... 70 Liite 2 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelma 2019 2020... 73 3

POKAT 2021 -maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019 2020 Maakuntahallitus 29.10.2018 Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä 31.10.2018 Johdanto Maakunnan liiton johdolla laaditaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä ELY-keskusten, muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2018 2019 käynnisti uuden maakuntaohjelma POKAT 2021 toteutuksen. Toimeenpanosuunnitelma 2019 2020 täsmentää maakuntaohjelman toteuttamisen toimenpiteitä. Käynnissä oleva maakunta- ja soteuudistus tulee toteutuessaan muuttamaan aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän. Toimeenpanosuunnitelmaa tullaan hyödyntämään uuden aluekehitys- ja kasvupalvelulain mukaisissa ministeriöiden kanssa käytävissä aluekehittämisen keskusteluissa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rahoitussuunnitelman, joka sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Toimenpidesuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista (esimerkiksi kasvusopimukset). Lisäksi kuvataan hallituksen kilpailukykykärkihankkeeseen kuuluvien Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käyttöä vuosina 2016 2018. Maakuntien tekemät suunnitelmat ennakoiden rakennemuutoksen toimista sisällytetään myös valmisteltavaan toteuttamissuunnitelmaan ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. 4

Maakuntaohjelman toteuttamisen seurannan, toiminnan linjausten tarkentamisen ja tiedon välityksen kannalta Pohjois-Karjalan maakunnan liitossa on laadittu rahoitussuunnitelman lisäksi myös sanallinen kuvaus maakuntaohjelman toimeenpanemiseksi. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet, maakuntaohjelma POKAT 2017 hanketoteuman vuosina 2014 2017 ja maakuntaohjelma PO- KAT 2021 hanketoteuman alkuvuonna 2018, maakuntaohjelma POKAT 2021 kehittämistavoitteet painopisteittäin vuosille 2019 2020, ohjelmien yhteensovituksen, rahoitusnäkymät, rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman linjaukset sekä rahoitustaulukon vuodelle 2019 ja arvion vuodelle 2020, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitykset vuosille 2019 2020 ja Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet vuosille 2018 2019. Toimeenpanosuunnitelmaa koskeva SOVA-lain mukainen vaikutusten arviointi on tehty POKAT 2021 maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. 5

1 Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet Aluekehityksen kohtuullisen hyvä vire ja varovaisesti vahvistuneet kehitysnäkymät ovat luonnehtineet vuotta 2018 Pohjois-Karjalassa. Myönteisiä piirteitä on nostettavissa esille niin maakunnan talous-, työllisyys- kuin väestökehityksestäkin. Toisaalta nähtävissä on myös talouskasvun esille nostamia haasteita. Lisäksi on arvioitu, että huippu olisi ainakin joidenkin alojen osalta jo saavutettu. Seuraavassa keskitytään viime vuoden ja erityisesti kuluvan vuoden alun kehitykseen. Pidemmän aikavälin kehitystrendejä kuvataan liitetaulukossa (POKAT 2021 maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet). Vuoden 2017 lopulla Pohjois-Karjalan väkiluku oli 162 986. Maakunnan asukkaiden määrä pieneni vuoden aikana 1 099 hengellä (-0,7 %). Ennakkotiedot kertovat haasteellisesta vuodesta kaikkien väestön-muutosten osatekijöiden suhteen. Vuoden 2018 luvut viestivät suunnan jonkinasteisesta paranemisesta. Matka asetettuihin väestötavoitteisiin johtavalle kehitysuralle on kuitenkin jo pitkä. Muuttoliikkeen osalta kuluva vuosi on ollut viime vuotta parempi. Maan sisäinen tulomuutto (5 510) kasvoi tammi-elokuussa 2018 hieman edellisvuodesta ja lähtömuutto (5 869) pieneni selvästi. Tämän seurauksena myös kokonaisnettomuuttoliike (-208) parani (2017: -528), vaikka nettomaahanmuutto pieneni. Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirtyminen tulee näkymään positiivisesti vuoden lopun luvuissa. Luonnollisen väestönmuutoksen osalta tilanne ei ole parantunut. Syntyneiden määrä oli vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa kaikkien aikojen pienin ja tämän vuoden tammi-elokuun luvut ovat käytännössä samoja kuin viime vuonna. Kuolleiden määrän kasvettua luonnollinen väestönmuutos (-526) on kokonaisuutena jonkin verran heikentynyt. Luvut tulevat ikärakenteen takia olemaan samaa luokkaa myös lähivuosina. Pohjois-Karjalassa oli ELY-keskuksen tilastojen mukaan elokuun lopulla 9 692 työtöntä työnhakijaa. Työttömien osuus työvoimasta (13,3 %) oli edelleen maan korkein (koko maa 9,2 %). Vaikka tahti on hieman hiipunut alkuvuodesta, työttömien määrä on vähentynyt myös Pohjois-Karjalassa vauhdilla. Elokuussa työttömiä oli 1 528 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja pitkäaikaistyöttömien määrä (-21 %) on vähentynyt enemmän kuin työttömien keskimäärin. Kehitys on varsin samankaltaista eri puolilla maakuntaa: työttömien määrä väheni Pohjois-Karjalan seutukunnissa 13 18 % tahtia, kovimmassa vauhdissa oli Pielisen Karjala. Kehitys kertoo talouden hyvästä vireestä. Syitä työttömien määrän vähenemiseen on kuitenkin myös muita kuin talouden ja työllisyyden kasvu. Työikäisen väestön määrä vähenee koko ajan ja myös negatiivinen muuttoliike heijastuu maakunnan lukuihin. Lisäksi työvoimapalvelujen piirissä olevien määrä on hieman kasvanut. Oma lukunsa on vuoden alusta voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli. Vuonna 2017 yritysten liikevaihdon kasvu (+5,0 %) oli Tilastokeskuksen nopeiden suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalassa kovinta sitten vuoden 2011. Suhteellisen hyvästä vireestä huolimatta kasvu jäi jälkeen koko maan kasvusta (+6,2 %). Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvuvauhti (+5,5 %) ylsi samaan kuin koko maassa (+5,3 %). Erityisen vahvassa vedossa oli rakentaminen (+15,0 %), mutta myös kaupan alalla (+5,8 %) ja palveluissa (+5,4 %) ylitettiin valtakunnalliset kasvuluvut. Teollisuus (+3,1 %) jäi tällä kertaa koko maata hitaamman kasvun alaksi. Tämä näkyy myös vientiliikevaihdon tuoreessa kehityksessä. Kasvu jäi vuoden 2018 alussa 2,4 %:iin kun valtakunnallisesti yllettiin 8,8 %:n kasvuun. Yrityssektorin henkilöstömäärä laski vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa kaikilla vuosineljänneksillä (koko vuosi: -1,1 %) kun samaan aikaan valtakunnallisesti kaikilla neljänneksillä yllettiin jo kasvuun 6

(koko vuosi: +1,6 %). Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärän kehityksessä (+1,8 %) tapahtui Pohjois-Karjalassa myönteinen käänne, joskin kasvussa jäätiin puoleen koko maan luvuista (+3,6 %). Talouskasvun myötä osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet aiempaa vahvemmin esille. Työvoiman saatavuuteen liittyviä huolia on esiintynyt muun muassa sote-sektorilla ja joillakin teollisuuden toimialoilla, erityisesti metallissa. Monista sote-ammattiryhmien työntekijöistä, esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä ja lääkäreistä, on jatkuva pula, joka kärjistyy maakunnan reuna-alueilla, joilla osaajapula koskee myös muita ammattiryhmiä. Ongelmia on esiintynyt muun muassa metsäalalla. Teknologiateollisuudessa monella alihankkijalla ja päämiehellä tilauskirjat ovat ennätysmäiset. Kysynnän huippu on arvioiden mukaan kuitenkin ehkä jo saavutettu. Vientivetoisen teollisuuden näkymiä heikentävät maailmantalouden epävarmuustekijät ja nouseva protektionismi. Valtakunnan tasolla teknologiateollisuudessa ja rakentamisessa kasvu näyttää jo tasaantuvan. Pohjois-Karjalassa teollisuuden kasvuluvut ovat pienentyneet ja rakentamisen huippukin on jo mahdollisesti saavutettu. Pohjois-Karjalan vahvuutena oleva kattava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä luo hyvää pohjaa tulevalle kehitykselle. Yliopistokoulutuksen osalta asema on edelleen vahvistumassa, sillä Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirtäminen Joensuuhun syksyllä 2018 merkitsee toimintojen vahvistumista ja opiskelijamäärän merkittävää kasvua. Myös päätöksen aluetaloudellinen merkitys on huomattava, sillä jo käynnistyneiden rakennusinvestointien ohella se tarkoittaa myös palvelukysynnän kasvua. Käynnissä olevan vilkkaan asuntorakentamisen ohella merkittävistä kohteista ovat valmistumassa Joensuun toriparkki ja Raatekankaan eritasoliittymä. Joensuun ratapihan peruskorjauksen käynnistävä Kuhasalon maantiesilta sai valtion rahoituksen toukokuussa 2018 ja työt alkavat ensi vuoden puolella. Ratapihahanke on maakunnan lähivuosien infrastruktuurihankkeista merkittävin, kustannusarvioltaan yli 80 milj.. Joensuun kaupungin panostus alueen kehittämiseen on samaa luokkaa. Laajempi asemanseudun kehittäminen on yksityisine hankkeineen vielä monin verroin suurempi kokonaisuus. Suunnitelluista investoinneista FinnCobaltin akkuteollisuuden tarpeita palveleva Outokummun Hautalammen koboltti-, kupari- ja nikkelimalmia tuottava kaivos työllistää toteutuessaan 150 työntekijää. Merkittäviä investointeja ovat vireillä olevat Nurmeksen ja Lieksan biotehdashankkeet. Nurmeksessa uusi puun purku- ja lastausterminaali ja yksityinen teollisuusraide valmistuvat tämän vuoden aikana. Enocellin liukosellukapasiteetin kasvattaminen on investointina mittava, 52 milj.. Lieksan Pankakosken kartonkitehtaalle on lähivuosina tulossa investointeja noin viiden milj. :n vuositahtia. Ilomantsi on puolestaan yksi sijaintivaihtoehto VAPOn teknisen hiilen tuotantolaitokselle. Maatalous kärsi kesän kuivuudesta: rehun määrä on jäänyt vähäiseksi ja viljelytappiot ovat valtakunnan tasolla poikkeuksellisen suuret, joskin Pohjois-Karjalan tilanne on kohtuullinen. Uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi käynnistettiin Kuurnan tulvauoman kunnostaminen. Pohjois-Karjalan kuntatalouden tilanne on ilahduttavasti saavuttanut koko maan tilannetta viime vuosina. Myöskään kunnallisveron taso ei enää ole aivan maan korkeimpia. Vuoden 2017 tarkentunut kuntataloustilanne erityisesti Pohjois-Karjalan julkisten tulojen vähenemisen osalta heittää 7

kuitenkin aikaisempaa synkemmän kehitysnäkymän tuleville vuosille. Verotulojen sekä myös valtionosuuksien tuleva kehitys näyttää koko maahan verrattuna huolestuttavalta ja merkitsee todella tiukkaa menokehitystä sekä lisää paineita kunnallisveroprosenttien nostamiselle. Mikäli talouskasvu ja työttömyyden taso ei yllä maakunnassa koko maan tasolle, tulee se taas eriyttämään kuntatalouden tilaa maan sisällä. Uhkana on, että verotuksen tason eriytyminen taas palaa aiempien vuosien tasolle. Myös kuntien kiinteistöverojärjestelmän muutos saattaa lisätä verotuksen eroja kuntien kesken. Loppukesällä julkistetun Pk-yritysbarometrin yleiset suhdannenäkymät (saldoluku +24) olivat viime kevättä positiivisemmat, joskin saldoluku jäi hieman koko maata (+27) heikommaksi. Myös aiemmin julkistettu kauppakamarin kevätbarometri kertoi vahvoista suhdanneodotuksista. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2018 kartoituksessa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kokonaistilanteen nähtiin olevan vuoden takaista paremman ja tilanteen arvioitiin edelleen olevan paranemassa. 8

2 Maakuntaohjelmien hanketoteuma Luvussa esitellään tarkempi yhteenvetona POKAT2017 maakuntaohjelman hanketoteuma 10 rahoitusohjelman osalta, erikseen tarkasteltuna POKAT 2017 maakuntaohjelman hanketoteuma rakennerahastojen osalta ja viimeisessä luvussa uuden POKAT2021 maakuntaohjelman hanketoteuma. POKAT 2021 maakuntaohjelman toteutus käynnistyi vuoden 2018 alussa, mikä näkyy tuloksissa. 2.1 POKAT 2017 maakuntaohjelman hanketoteuma vuosina 2014 2017 Tämä osio käsittelee POKAT 2017 maakuntaohjelman hanketoteumaa EU-rahoituksen, kansallisen rahoituksen ja alueellisen rahoituksen toteuman kehittämishankkeiden osalta. POKAT 2017 ohjelman hanketoteumaa hidasti EU:n ohjelmakauden 2014 2020 normaalia hitaampi käynnistyminen. Maaseuturahaston käynnistys myöhästyi ennakoidusta ja Venäjä yhteistyötä rahoittavasta Karelia CBC ohjelmasta ei käynnistynyt hankkeita koko maakuntaohjelman toteutusajalla rahoitusohjelman hyväksynnän viivästyksen vuoksi. Aineistossa on mukana 10 rahoitusohjelman kehittämishankkeet: EU-ohjelmat: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma (EAKR ja ESR), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Maaseuturahasto), Horizon 2020 (EU:n erillisohjelma/suora EU-rahoitus), Pohjoinen Periferia ja Arktinen (EAY ohjelma/suora EU-rahoitus), Interreg Itämeren alue (EAY-ohjelma/suora EU-rahoitus), Interreg Europe (EAY-ohjelma/suora EU-rahoitus) Kansallinen rahoitus = Maakunnan kehittämisraha, Alueelliset innovaatiot ja kokeilut ohjelma AIKO Alueellinen rahoitus = Pohjois-Karjalan Tulevaisuusrahasto Kaikki luvut on laskettu painotetulla rahoituksella eli summa on saatu jakamalla yksittäisen hankkeen budjetti kaikkien niiden painopisteiden kesken, joita hanke toteuttaa. Tämä on tehty sen vuoksi, että pelkkä kokonaisbudjettien yhteenlasku vääristäisi tuloksia, koska suurin osa hankkeista toteuttavat useampaa maakuntaohjelman painopistettä. POKAT 2014 2017 kehittämishankkeiden toteuma näyttää hankkeiden kaikkien rahoituslähteiden osalta seuraavalta: 9

Kolmijaolla hankemäärä ja rahoitusosuudet jakautuvat seuraavasti: 89 % rahoituksesta on EU-rahoitusta 262 hanketta 55 % kaikista hankkeista on EU-rahoitteisia hankkeita 170,5 milj. 3 % rahoituksesta kansallista rahoitusta 29 hanketta 6 % kaikista hankkeista on kansallisesti rahoitettuja hankkeita 5,3 milj. 8 % rahoituksesta alueellista rahoitusta 186 hanketta 39 % kaikista hankkeista on alueellisesti rahoitettuja hankkeita 15,5 milj. Rahoituksen määrä ja hankkeiden määrä ei korreloi keskenään, sillä esimerkiksi alueellisessa rahoituksessa on tyypillisesti paljon pienibudjettisia hankkeita (esim. yksittäisiä AV-tuotantotukia) ja EU-rahoituksessa taas vähemmän hankkeita, joiden budjettikoot ovat suuria. Tilannetta hieman paremmin hahmottavana suuntaa antavana tietona voidaan pitää POKAT 2017 kehittämishankkeiden keskimääräisiä budjetin kokoja, jotka näyttävät seuraavilta: 403 759 kaikki rahoituslähteet huomioiden 650 870 EU rahalla rahoitetuissa hankkeissa 181 099 kansallisesti rahoitetuissa hankkeissa 83 565 alueellisesti rahoitetuissa hankkeissa POKAT 2017 viisi eniten rahoitettua tavoitetta ovat: Ero metsä- ja energiatuotannon ja muiden tavoitteiden välillä on selkeä, mutta tarkastelujaksolla 2014 2017 muutamana vuonna hyvinvointi ja teknologiateollisuus vaihtoivat paikkoja keskenään. Älykkään erikoistumisen valinnat Eurooppa 2020 on EU:n rahoituskauden 2014 2020 EU-tason keskeisin strategia, jonka myötä kukin alue valitsi strategisiksi painopisteiksi kehittämisen kärkialansa. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa erikoistumista omilla vahvuusalueillaan, kasvavien teollisuusalojen ja uusien innovaatioiden hyödyntämistä, kestävää kasvua ja kilpailukyvyn vahvistamista elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. POKAT 2017 maakuntaohjelma linjasi Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnat seuraavasti: Pohjois-Karjala tunnetaan kansainvälisenä metsä- ja luonnonvaraosaamisen keskittymänä. Metsäosaamista on vahvistettu pitkäjänteisesti. Hieman uudempana erikostumisalana on teknologia- ja materiaaliosaaminen, jonka kärkenä on kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikkaosaaminen. Kolmas Pohjois-Karjalan erityispiirre on sijainti Venäjän naapurina, tämän raja-aluesijainnin myötä maakunnassa on kehittynyt pitkällä aikajänteellä laajat yhteistyösuhteet venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 10

Innovaatiotoiminnan erikoistumisen taustalla olivat alueen t & k-organisaatioiden strategiset valinnat, alueella toimiva yritysrakenne, maakunnan vahvojen toimialojen osaamis- ja innovaatiorakenteiden luominen aiemmilla maakunta-ohjelmakausilla, Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelman klustereiden ja niiden rajapintojen kehittäminen sekä tuolloin uusimpana Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategia. Joensuu veti POKAT 2017 aikana kansallisesti biotalousteemaa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnat määriteltiin seuraavasti teemoittain: 1. Luonnonvarojen uusi aika: Metsäbiotalous. Omilla vahvuusaloillaan Pohjois-Karjala on maailman johtava metsäbiotalouden osaamisen keskittymä. Keskeiset vahvuusalat ovat metsäbioenergia, hajautettu biojalostus ja puumateriaalit, metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka, metsien inventointi ja metsätiedon hallinta, bioinformaatiotalous, sekä metsien ja luonnon kestävä monikäyttö. 2. Tulevaisuuden kasvualat: Teknologia ja materiaalit. Painopisteen ytimen muodostavat fotoniikka, materiaaliosaaminen, korkean jalostusarvon metalli- ja muovituotteet sekä ICTratkaisut. Maakunta profiloituu metalli- ja muovituotejärjestelmien sekä koneenrakennuksen valmistusverkostona, jossa yhdistellään innovatiivisesti tarkkuustekniikkaa, automaatiota, eri valmistusmenetelmiä, erikoiskomponentteja ja yhdistelmämateriaaleja. 3. Valttikorttina Venäjä: Venäjä-osaaminen: Kolmas kärkiteema kansainvälisesti tunnettu Venäjä-osaamisen keskittymä kokoaa ja yhdistää laajaa ja monipuolista Venäjä-yhteistyötä eri aloilla. Innovaatioympäristön kehittämisessä tavoitteena teemassa on Venäjän kaupan ja matkailun kasvu, tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet maakunnan avaintoimialoilla, luonnonvarojen kestävä käyttö ja jatkojalostus, teknologiayhteistyö, logistiikan kehittäminen, liiketoimintaosaamisen vahvistaminen yrityksissä sekä Venäjä-osaamisen vahvistaminen. Edellä mainittuja älykkään erikoistumisen teemoja tukevat kilpailukykyisten elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen maakunnan avainklustereissa (metsä ja -energia, teknologiateollisuus, kivi- ja kaivannaisala, elintarvike, ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu). Jatkossa älykkään erikoistumisen teemat palvelevat erityisesti näiden toimialojen välisten rajapintojen kehittämistä sekä innovaatioiden ja uuden osaamisen synnyttämistä. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen kehittämishankkeiden toteuma kaudella 2014 2017 näyttää seuraavalta: 11

Älykkään erikoistumisen toteuman tunnusluvut ovat: Älykkääseen erikoistumiseen kohdistui 39,2 milj. kaikesta POKAT 2017 hankerahoituksesta (40 %) Älykkääseen erikoistumiseen kohdistui 36,3 milj. kaikesta POKAT 2017 EU-hankerahoituksesta (42 %) o Älykkääseen erikoistumiseen kohdistui 22,1 milj. rakennerahasto-ohjelman EAKR (59,2 %) o 93 % kaikesta älykkään erikoistumisen rahoituksesta tulee EU:sta Älykkääseen erikoistumiseen kohdistui 1,5 milj. POKAT 2017 kansallisesta rahoituksesta (52 %) o 4 % kaikesta älykkään erikoistumisen rahoituksesta tulee kansallisesta rahoituslähteestä Älykkääseen erikoistumiseen kohdistui 1,3 milj. POKAT 2017 alueellisesta rahoituksesta (17 %) o 3 % kaikesta älykkään erikoistumisen rahoituksesta tulee alueellisesta rahoituslähteestä 10 % kaikista kehittämishankkeista ovat älykkään erikostumisen hankkeita Alueellista rahoitusta lukuun ottamatta älykkään erikoistumisen valinnat vievät suurimman yksittäisen osuuden eri rahoituslähteiden tavoitteisiin jakamasta rahoituksesta. Älykkään erikoistumisen painopisteiden rahoituksen ja hankemäärien erot ovat suuret. Suurena yllätyksenä ei tule, että eniten rahoitusta ja hankkeita on kohdistunut metsäbiotalouteen ja osiossa on myös budjetiltaan suurimmat hankkeet. Teknologiat ja materiaalit osion tunnusluvut ovat noin 1/3 metsäbiotalouden vastaavista. Venäjä-osaamisen pientä toteumaa selittää Karelia CBC -ohjelman käynnistymisen lykkäytyminen vuodelle 2018. 2.1.1. Muu maakuntaohjelman rahoitus Maakuntaohjelma muuhun hanketyyppiseen rahoitukseen kuuluvat: Yritystuet (EAKR, ESR, Maaseuturahasto) Leader-toiminta Business Finlandin rahoitus suuralueittain Yritystuet Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia yrityshankkeita oli kaudella 2014 2017 yhteensä 155 kappaletta ja niiden kokonaisrahoitus oli 39,8 milj.. Maaseuturahaston yritystukia oli vuonna 2017 5,45 m. ja vuonna 2016 8,8 milj.. eli yhteensä 14,25 milj.. Vuonna 2014 ja 2015 ei myönnetty rahoitusta, koska Maaseuturahaston rahoitusjaon käynnistyminen viivästyi. Leader-toiminta Pohjois-Karjalassa on rahoitettu Leader-ohjelmalla kolmen toimintaryhmän alueelle hankkeita seuraavasti (tilanne 31.12.2017, hankepäätösten teko alkoi vuonna 2016): Päätöksiä yhteensä 201 kappaletta, joista 130 kehittämishanketta, 12 teemahanketta ja 59 yrityshanketta EU, valtio rahoitusta 7,0 milj., lisäksi tulee kuntien rahoitusta 20 %. 12

Vuonna 2018 sidottavaa rahoitusta on yhteensä n. 1,3 milj. + kuntaosuus 20 % Hankkeita tulee noin 80 kpl/vuosi, joista yrityshankkeita on noin kolmannes. Business Finland rahoitus suuralueittain 13

2.2. POKAT 2021 maakuntaohjelman alkukauden hanketoteuma POKAT 2021 maakuntaohjelman toteutus käynnistyi 1.1.2018, joten sen toteutus on vasta alkuvaiheessa. Hankemäärä on pieni ja näin ollen yksittäinen iso tai paljon rajapintoja sisältävä hanke vaikuttaa aineistoon. Hankeaineistossa on toteuma 9 rahoitusohjelman hankkeista, suurin osa on eri EU-rahoitusohjelmia: EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto (EU-rahoitus) ESR = Euroopan sosiaalirahasto (EU-rahoitus) MSR = Euroopan maaseuturahasto (EU-rahoitus) H2O = Horizon 2020 (EU-rahoitus) NPA = Pohjoinen Periferia ja Arktinen (EU-rahoitus) IRE-BSR = Interreg Itämeren alueen ohjelma (EU-rahoitus) IRE-E = Interreg Europe (EU-rahoitus) AIKO = Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (Kansallinen rahoitus) TulRa = Pohjois-Karjalan Tulevaisuusrahasto (Alueellinen rahoitus) POKAT 2021 maakuntaohjelman toteuma näyttää tiivistetysti seuraavalta: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kaikki luvut laskettu painotetulla rahoituksella eli summa on saatu jakamalla yksittäisen hankkeen budjetti kaikkien niiden painopisteiden kesken joita se toteuttaa. Tämä on tehty sen vuoksi, että pelkkä kokonaisbudjettien yhteenlasku vääristäisi tuloksia, koska suurin osa hankkeista toteuttavat useampaa maakuntaohjelman painopistettä. Painotetusta rahoituksesta käytetään kuvissa termiä jaoteltu kokonaisrahoitus. 14

Eri rahoitusohjelmien hankemäärissä korostuu Pohjois-Karjalan Tulevaisuusrahasto, mikä johtuu lukuisista pienistä tapahtumahankkeista esimerkiksi maakuntapäivään liittyen. Hankerahoitusta kohdistui eniten seuraavaan viiteen painopisteeseen: Älykkään erikoistumisen valinnat Koulutus ja osaaminen Kansalliset ja kansainväliset verkostot Saavutettavuus, liikennejärjestelmät ja yhteydet Metsäbiotalous Älykkään erikoistumisen valinnat olivat rahoituksen määrässä selkeä ykkönen. Sen rahoitusosuus on yli puolet suurempi kuin listassa toisena olevalla painopisteellä. Järjestys listalla muuttuu täysin, kun tarkastellaan painopisteiden hankemääriä: Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat Älykkään erikoistumisen valinnat Matkailu Kansalliset ja kansainväliset verkostot Metsäbiotalous Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat hankkeita on yli puolet enemmän kuin listassa toisena olevan painopisteen hankkeita. Yhtenä selityksenä ovat lukuisat Maakuntapäivä-hankkeet. 15

Alla olevasta taulukosta löytyvät jokaisen painopisteen hankemäärät, hankkeet on luokiteltu POKAT2021 -sisällön järjestyksen mukaan kolmella seuraavalla sivulla. 16

17

Karelia CBC -ohjelma 2014 2020 käynnistyi vuonna 2017 ja avasi viisi hakukierrosta: mikrohankehakukierrokset toimintalinjoilta yritysyhteistyö ja ympäristö sekä kehittämishankehaut toimintalinjoilta yritysyhteistyö, kulttuuri ja ympäristö. Hakukierroksille jätettiin 112 hankehakemusta, joiden yhteen lasketut budjetit olivat yli 46 milj.. Rahoitusta oli jaossa reilut 15 milj.. Pohjoiskarjalaiset toimijat olivat erityisen aktiivisia hankkeiden hakijoita. Ohjelman seurantakomitea päätti rahoittaa 42 hanketta: 19 yritysyhteistyö-, 8 kulttuuri- ja 15 ympäristöhanketta. Pohjoiskarjalaisia toimijoita on mukana 30 hankkeessa: 12 yritysyhteistyö-, 6 kulttuuri- ja 12 ympäristöhankkeessa. Ohjelman hallintoviranomainen käynnisti hankkeiden kanssa sopimusneuvottelut seurantakomitean päätöstenteon jälkeen. CBC ohjelmien rahoitussopimusten ratifiointi viivästyi Venäjällä heinäkuulle 2018. Sen vuoksi hankkeet pääsevät käynnistymään vasta lokakuussa 2018. AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) on pääministeri Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeen toimenpide, johon on Suomessa käytössä 30 milj. rahoitusta vuosille 2016 2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kasvusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kasvusopimusta toteutetaan osana kansallista kaupunkiseutujen kasvupolitiikkaa. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Joensuun kasvusopimuksen kärkiteema on metsäbiotalous ja kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä. Joensuun kaupungin lisäksi kasvusopimusta toteuttavat Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Euroopan Metsäinstituutti EFI, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Luonnonvarakeskus. 18

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) ohjelman ennakoidun rakennemuutoksen hankkeet ovat suunnattu alueen omista tarpeista nouseviin kokeiluihin ja uusiin avauksiin. Hankkeita on toteutettu koko maakunnan alueella ja ne liittyvät vahvasti elinkeinoelämästä nouseviin haasteisiin. Hankkeilla pyritään käynnistämään laajempia muutosprosesseja ja avaamaan uusia kehittämissuuntia ketterillä kokeiluilla. 2.4 Esimerkkejä hyvistä maakuntaohjelma POKAT 2021 toteuttaneista hankkeista tai toimenpiteistä Kansalaistoimijat kehittäjinä Joensuulaiset kansalaistoimijat ovat pitkään olleet aktiivisia osallisuuden ja työllistymisen edistäjiä. Kun EU ohjelmakausi 2014 2020 mahdollisti kunnan ja kansalaistoimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, uusi hanketoiminta sai alkunsa. Yhteistyössä suunniteltiin Joensuun KAKE - (2015 2017) ja Joensuun KAKE 2.0 -hankkeet (2018 2020). Joensuun KAKE -hankkeiden kautta kansalaistoimijat ovat pystyneet hakemaan kehittämishankeja tapahtumarahoitusta osallisuuden ja työllistymisen edistämiseksi. Toiminnan tueksi on kehitetty matalan kynnyksen rahoitusmalli. Sen periaatteena on helppo ja nopea saavutettavuus sekä kansalaistoimijalähtöisyys. Kansalaistoimijalla ei tarvitse olla minkäänlaista kokemusta ESR-hankehausta tai sen toteuttamisesta. Hankkeen työntekijä neuvoo, ohjaa ja auttaa hakijoita sekä toteuttajia koko elinkaaren ajan suunnittelusta päätökseen. Joensuun kaupunki vastaa omarahoitusosuudesta sekä maksaa ennakkorahoitusta, jonka turvin kansalaistoimijat voivat toteuttaa Pikku KAKE -hankkeita ja tapahtumia. Pikku KAKE -hankkeita ja tapahtumia on rahoitettu tähän mennessä yli milj. :lla 35 kappaletta. Nyt käynnissä oleva KAKE 2.0 -hanke myöntää kansalaistoimijoille noin 850 000. Pikku KAKEt ovat olleet kohdennettuja ja tehokkaita toimintoja, jotka ovat tuoneet hyötyjä niin osallistujille, kansalaistoimijoille kuin myös niiden yhteistyöverkostoille. Hankkeet ovat tavoittaneet tuhansia joensuulaisia. Palautteen mukaan osallistujat ovat saaneet elämäänsä toiveikkuutta, kokeneet olevansa merkityksellisiä ja tulevaisuus on selkiytynyt. Osa hankkeisiin osallistuneista on työllistynyt ja kotikaupunkikin näyttää erilaiselta. Monille kansalaistoimijoille tämän tyyppinen kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman KAKE -hankkeen rahoitus- ja tukimallia. Hankkeen avulla kansalaistoimijat ovat päässeet kehittämän ja laajentamaan omaa toimintaansa sekä vastaamaan havaitsemaansa kehittämistarpeeseen. Rahoittajan kannalta KAKEt ovat tuoneet uusia hanketoimijoita sekä itse toiminta on tavoittanut uusia kohderyhmiä. Hanke pääsi esille Euroopan Sosiaalirahaston 60-vuotisjuhlissa Brysselissä, jossa esitettiin Pikku KAKE tapahtuman tuloksena syntynyt Viinapiru -lyhytelokuva. Teknologiateollisuuden kasvuverkosto AIKO rahoituksella on käynnistetty Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kasvuverkosto, jonka toimintamallia pilotoidaan suoraan alueen kasvuhakuisten yritysten kanssa. Kokeilulla pyritään vaikuttamaan teollisuusyritysten kansainvälistymishalukkuuteen ja hakemaan välineitä yritysten keskinäiseen sparraukseen. 19

Yrityksille on tehty kasvuvoima-kartoitus, jossa käytiin läpi yritysten kasvuun liittyviä tavoitteita, toimintatapoja ja valmiuksia. Yritykset on haastettu mukaan kasvusavotta-toimintaan, jossa pienryhmissä pureudutaan kasvun haasteisiin ja ratkotaan niitä vertaistuen ja ulkopuolisen fasilitaattorin kautta. Lisäksi järjestetään yleisiä teemailtoja, joissa käydään läpi liiketoimintaan vaikuttavia trendejä ja kehittämisen pullonkauloja. Kasvuverkoston toiminta on ollut uudenlainen avaus maakunnassa. Kiinnostus yritysten suunnasta on ollut alkuvaiheessa hyvää ja toiminta on luonut uudenlaista yhteistyötä yritysten välille. Pilotin toteuttajana toimii Teknologiateollisuus ry. Investoinnit ja innovaatiotoiminta metsäbiotalouden vetureina Metsäbiotaloudella on maakunnassa hyvät näkymät puunkorjuumäärien kasvaessa ja suunniteltujen investointien edetessä. Tällaisia ovat muun muassa Enocellin 52 milj. :n investointipäätös liukosellukapasiteetin nostoon, Green Fuel Nordicin Lieksan biojalostamolle on myönnetty 7 milj. valtion/eu-rahoitus, Vihreän teollisuuden alueen investoinnit Nurmeksessa sekä Puhoksen teollisuus-alueen kehittäminen Kiteellä. Maakunnassa toimivat metsäbiotalouden asiantuntijaorganisaatiot yhdessä ovat käynnistäneet Green Hub -toiminnan, jossa alueen metsäalan asiantuntijat, tutkijat ja kehittäjät etsivät ratkaisuja yritysten kohtaamiin liiketoiminnallisiin haasteisiin. Green Hub innovaatioalusta vastasi vuoden 2017 aikana yli 70 haasteeseen ja jo kaikkiaan 110 haasteeseen. Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon järjestämän Start Me Up -liikeideakilpailun teemahaku vuonna 2018 keskittyi kiertotalouden liiketoiminta-aihioihin ja voittajaksi valikoitui idea uudesta esikäsittelymenetelmästä nanoselluloosan valmistamiseen. Innovaatioekosysteemien kehittäminen on saanut näkyvän painoarvon myös Itä-Suomen yliopiston strategisissa linjauksissa. MetPro - Metsäbiotalouden tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen ja profiilin nostaminen Pohjois-Karjalassa -hankkeessa toteutettiin yhteistyön tiivistämistä Itä-Suomen yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välillä niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Hankkeiden kautta monipuolista hajautettua uusiutuvaa energiaa maakuntaan Hajautettua uusiutuvan energiantuotantoa on edistetty muun muassa Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa sekä Poveria biomassasta -hankkeiden toimenpiteiden kautta. Ensin mainitussa on järjestetty kaksi aurinkosähköjärjestelmien yhteishankintaa maakunnan kotitalouksille ja pk-yrityksille, joiden kautta maakuntaan hankittiin 65 kotitalouskokoluokan järjestelmää. Poveria auringosta yritysryhmähankkeessa on selvitetty aurinkoenergiaratkaisujen integrointia aluelämpölaitosten yhteyteen. Hankkeen tuloksena seitsemän alueellista energiayrityskohdetta on kehittynyt bioaurinko -hybridilaitoksiksi, joista voidaan ottaa mallia muihin suomalaisiin lämpöyrityskohteisiin. Avoimen tiedon kaupallistamiseen uusia liiketoimintamalleja Metsätiedon liiketoimintamallit -hankkeessa edistettiin avoimeen, julkiseen tietoon perustuvan metsätietoekosysteemin kehitystä, jonka kautta luotiin lisäarvoa julkiseen ja avoimeen tietoon perustuvien digitaalisten ja ICT-sovellusten kautta. Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin - hankkeessa keskitytään keruutuotteisiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien tuotteistamiseen, verkostoitumiseen sekä markkinointiin ja jatkojalostukseen. 20

Älykkään erikoistumisen strategiaa toimeenpannaan kansainvälistymällä Euroopan Komission Joint Research Centre on aloittanut uuden sarjan työpajoja, joissa toteutetaan vertaisarviointia älykkään erikoistumisen toteuttamisesta alueilla. Pohjois-Karjala osallistui maalikuussa 2018 Magdeburgissa järjestettyyn työpajaan, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoja sekä ratkoa älykkään erikoistumisen strategian suunnittelussa ja toteutuksessa esiin nousseita ongelmia sekä vaihtaa kokemuksia ja oppia yhdessä. Vertaisarvioitavana oli neljä aluetta: Pohjois-Karjala Suomesta, Jämtland-Härjedalen Ruotsista, Saxony-Anhalt Saksasta sekä Viro. Kokemusten vaihdon, kommenttien ja ehdotusten kautta alueellisten ja kansallisten viranomaisten odotetaan löytävän mahdollisia ratkaisuja tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi. Työpajan tärkeimpinä oppeina pidettiin pk-yritysten innovaatiotarpeiden parempaa ymmärrystä, keskustelun suuntaamista merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen sekä toimivaa seurantajärjestelmää. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto yhdessä Joensuun Tiedepuiston kanssa on käynnistänyt Älykkäät ekosysteemit Pohjois-Karjalassa -hankkeen, jonka kautta toimeenpannaan Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa. Alueellisessa työssä paneudutaan muun muassa maakunnan innovaatiotoiminnan tilannekuvan muodostamiseen. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan potentiaaliset kansalliset verkostot ja kumppanuudet sekä hakeudutaan mukaan strategisesti tärkeisiin verkostoihin, innovaatioekosysteemeihin, tutkimusohjelmiin sekä valtakunnallisiin pilotointeihin. Hankkeen kautta sitoudutaan keskeisten kansainvälisten verkostojen toimintaan. Sitoutumalla aktiiviseen, konkreettisen toimintaan ja vaikuttamiseen esimerkiksi Euroopan Komission älykkään erikoistumisen S3 -alustoilla (muun muassa fotoniikka, bioenergia ja kaivannaisteollisuus), tehdään Pohjois-Karjalasta ja sen toimijoista houkutteleva yhteistyökumppani kansainvälisellä tasolla. Kansallisen ja kansainvälisen toiminnan kautta haetaan maakunnan toimijoille mahdollisuuksia pilotointeihin ja kv-hankkeisiin. Matkailu Yksi merkittävimmistä muutoksista maakunnan matkailussa on vuonna 2017 käynnistynyt Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n omistuksellinen, rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen. Jatkossa yhtiön perustehtävään kuuluu maakuntaan kohdistuvan matkailukysynnän kasvattaminen ja vuodesta 2018 eteenpäin yhtiön toimintaa rahoittavat kaikki Pohjois-Karjalan kunnat Heinävesi mukaan lukien. Uudistuksen tavoitteena on organisoida maakunnallinen matkailumarkkinointi ja kehittäminen mahdollisemman tuloksekkaalla tavalla. Edellisellä ohjelmakaudella matkailun kehittämisresursseja ohjattiin Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma 2015 2017 -hankkeen kautta matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen sekä kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin edistämiseen. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n ja seudullisten kehittämisyhtiöiden toteuttama hanke paransi merkittävästi hankkeeseen osallistuneiden matkailuyritysten valmiuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla ja toi maakunnan matkailulle uusia kumppanuuksia. Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelman 2015 2017 toimintamalleja ja tuloksia hyödynnetään vuonna 2018 käynnistyneessä VisitKarelia Destination -hankkeessa, joka jatkaa maakunnan kansainvälisen matkailun kehittämistä. 21

3 POKAT 2021 kehittämistavoitteet vuosille 2019 2020 POKAT 2021 on Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille 2018 2021. Sen visiona on älykäs erikoistuminen, öljyvapaa maakunta ja elinikäinen osallistuminen. Älykkään erikoistumisen ytimen muodostavat elinkeinojen kehittämisessä kaksi kansainvälisen tason osaamiskokonaisuutta: metsäbiotalouden uudet ratkaisut sekä teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina. Merkittävää kasvun potentiaalia maakunnassa on myös kaivannaistoiminnalla ja matkailulla. Lisäksi luonnonvara-aloista maataloudella ja ruoantuotannolla on tärkeä merkitys. Pohjois-Karjalan tavoitteena on vapaus fossiilisista öljyistä: maakunnassa halutaan olla eturintamassa tuottamassa ja käyttämässä uusiutuvia energioita kestävästi ja resurssiviisaasti. Elinikäinen osallistuminen on tavoite nähdä ikääntyvä väestörakenne haasteen sijasta myös mahdollisuutena. Maakuntaohjelman painopisteet ovat: Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki Maakuntaohjelman läpileikkaavia teemoja on neljä: asuin- ja elinympäristö-teema nostaa esille maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden kriittiset kysymykset, kaupunki- ja maaseutukehittämisen erityispiirteet -teema varmistaa maakunnan sisäisen kehityksen tasapuolisuuden, resurssiviisaus on monialainen mahdollisuus uutena teemana maakuntaohjelmassa painotetaan turvallisuutta, joka on ymmärretty laajasti. Maakuntaohjelmalla ohjataan maakuntaan osoitettujen EU-varojen ja muiden resurssien käyttöä. Sen rahoitus arvioidaan olevan vuositasolla noin 170 milj.. Ohjelman on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä ja siihen on osallistunut yli 400 asiantuntijaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi POKAT 2021 maakuntaohjelman vuosille 2018 2021 joulukuussa 2017. 22

3.1 Voimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö 3.1.1 Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet Maakunnan saavutettavuus on yksi sen elinkeinojen ja muun kehityksen keskeinen lähtökohta. Kilpailukyvyn ja kaiken fyysisen toiminnan perustana on toimiva liikennejärjestelmä. Pohjois-Karjalan kaltaisen maakunnan kannalta erityisesti ajallinen saavutettavuus tärkeimmille yhteistyö ja liiketoiminta-alueille/alueilta ovat tärkeitä. Toimiva liikennejärjestelmä, siihen kuuluvat joukkoliikenne, maantie- ja rautatieyhteydet ja vesistöreitit, lentoliikenteen palvelutaso sekä ajantasaiset tietoliikenneyhteydet ovat edellytyksenä maakunnan kehittymiselle. Erityisen tärkeää on kytkeä yritystoiminnan tarpeet liikennejärjestelmän suunnitteluun hyvissä ajoin. Maantieliikenteessä on valmistumassa Raatekankaan eritasoliittymän parantaminen valtatiellä 6 Joensuussa, millä poistetaan Joensuun kaupunkiseudun merkittävin liikenteellinen pullonkaula. Tällä hetkellä muita isoja liikennehankkeita ei ole käynnissä. Kiireisimpänä tulee saada käynnistettyä valtatielle 6 Puhoksen eritasoliittymän rakentaminen ja Valtatiellä 9 Ylämyllyn eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen ja sen jälkeen eritasoliittymän rakentaminen. Maantieliikenteessä isojen hankkeiden edistämisen lisäksi pyritään jatkossa vaikuttamaan erityisesti perustienpidon rahoituksen kasvuun ja kohdentamaan hankkeita elinkeinoelämän kannalta tärkeille maanteille. Maito-, raakapuu- ja bioenergia- sekä kaivoskuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät vähäliikenteistä verkkoa, jonka kunto on viime vuosina heikentynyt hälyttävästi. Nykyisen hallituskauden perusväylänpidon lisärahoituksella ja korjausvelkaohjelmalla on saatu hillittyä liikenneverkon korjausvelan kasvua ja korjattua joitakin pahempia puutteita myös alempi asteisella verkolla. Sekä lisärahoitus että korjausvelkaohjelma ovat päätymässä ja vuoden 2019 talousarviossa perusväyläpitoon on osoitettu noin mrd., mikä on ollut normaali rahoitustaso edellisillä hallituskausilla. Liikenneverkon rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä on esittänyt, että perusväylänpidon rahoitusta tulisi lisätä vuosi tasolla pitkäjänteisesti vähintään 300 milj. :lla, jolloin perusväylän pidon rahoitukseen käytettäisiin noin 1,3 miljardia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot pitävät parlamentaarisen työryhmän esitystä oikean suuntaisena ja esittävät perusväylänpidon rahoituksen pysyvää nostamista liikenneverkon kunnon turvaamiseksi. Karjalan radan osalta Liikennevirastossa on meneillään selvitys, jossa selvitetään Karjalan radan nopeusnoston vaatimat toimenpiteet ja lasketaan niille kustannusarvio. Pelkillä tasoristeysten ei saavuteta asetettua nopeudennosto tavoitetta. Joensuun ratapihahanke käynnistetään vuonna 2019 Kuhasalontien uuden ratasillan rakentamisella ja Joensuun kaupunki on varautunut Hukanhaudantien jalankulun ja pyöräilyn alikulkuyhteyden toteuttamiseen. Joensuun asemanseutua kehitetään ja ensimmäiset rakennustyöt ovat käynnistyneet uusien opiskelija-asuntojen rakentamisella. Asemanseudulla toteutustoimet ovat alkaneet Itärantakadun rakentamisen osalta keväällä 2018 ja vuonna 2019 aloitetaan Asemankaaren sekä uuden pysäköintitalon rakentaminen. Nurmeksessa on meneillään uuden puutavaraterminaalin rakentaminen Pitkämäen bioteollisuusalueelle. Hankkeen johdosta puutavaran lastaus poistuu Porokylästä ja parantaa muun muassa alueen liikenneturvallisuutta ja mahdollistaa alueen kaavoituksen muuhun käyttöön. 23

Ilomantsin radalla kuljetusmäärät ovat nousussa. Liikennemäärä on jo vuonna 2016 koko rataosalla ylittänyt vähäliikenteisen radan määritelmänä käytetyn rajan 300 000 tonnia. Rataosa on heikossa kunnossa eikä kestä merkittävää liikennemäärien lisäystä ilman investointia metsäteollisuuden raaka-ainekuljetusten turvaamiseksi. Tulee käynnistää peruskorjauksen hankearviointi/tarveselvitys rataosaa Heinävaara Ilomantsi koskien. Hankearvioinnilla arvioidaan peruskorjaushankkeen sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Hankearviointi luo pohjan seuraavia vaiheita varten. Saimaan sisävesiliikenteen kilpailukyvyn parantamista edistetään voimakkaasti. Liikennöintikautta pyritään parantamaan muun muassa kehittämällä jäänmurtoa Saimaan alueella ja peruskorjaamalla Saimaan kanavan sulkuja. Jatkossa pyritään myös saamaan rahoitusta Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle ja vedenpinnan nostolle, mikä mahdollistaisi isomman aluskoon ja parantaisi liikennöinnin kannattavuutta. Uusia liikennepalveluita erityisesti haja-asutusalueen julkisen liikenteen kehittämiseksi edistetään käynnistyneellä MAMBA-hankkeella. Joensuun kaupunkiseudulla edistetään aktiivisesti kävelyn ja pyöräilyn asemaa muun muassa keskustan liikennejärjestelyillä ja pyöräilystrategian aktiivisella toteuttamisella. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 24

Tietoliikenne Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Joukkoliikenne Öljyvapaanliikenteen edistäminen Ylläpitää ja kehittää tasa-arvoisesti nopeasti kehittyvien ja lisääntyvien tietoliikenne-, puhelin-, digitelevisioja radioverkkoyhteyksien saatavuutta koko maakunnassa. Vaikutetaan perustienpidon rahoituksen nostamiseen pysyvästi, jotta myös alempiasteinen tieverkon korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä. Vt 23 parantaminen Viinijärvi Varkaus välillä. Vt 9 parantaminen Onkamo Niirala välillä, 1. vaihe Lahdenperä Niirala väli. Vt 6 Puhoksen liittymän parantaminen. Vt9 Ylämyllyn risteysalueen eritasoliittymän tiesuunnitelman laatiminen ja liittymän rakentaminen. Vt 9 Joensuu Kuopio parantaminen (suunnitteluvalmiuden nosto). Karjalan radan parantaminen nopealle liikenteelle soveltuvaksi, tasoristeysten poistaminen välillä Kitee Imatra, Joensuu Parikkala. Lisäksi radan turvalaitteiden ja ratageometrian parantaminen sekä meluntorjunta. Joensuun ratapihan ja asemanseudun kehittäminen. Koko rataverkon liikennöitävyys tavarankuljetuksen kannalta on turvattava. Peruskorjauksen hankearviointi/tarveselvitys Heinävaara Ilomantsi rataosaa koskien. Hankearvioinnilla arvioidaan peruskorjaushankkeen sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Joensuu Nurmes -henkilöjunaliikenteen jatkamisen turvaaminen. Joensuun lentoaseman vuorotarjonnan turvaaminen. Lentoaseman palvelutason kehittäminen. Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen ja vedenpinnan nostaminen. Liikennöintikauden pidentäminen Saimaan kanavassa 11 kuukauteen ja Saimaan sisäisessä liikenteessä ympärivuotiseksi. Satamien ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen. Uusien digitaalisten toimintamallien käyttöönotto, tavoitteena yhtenäiset aikataulu- ja lippujärjestelmät ja haja-asutusalueiden julkisen liikenteen kehittäminen. Uusien liikennepalveluiden syntyminen. Joensuun asemanseudun kehittäminen maakunnalliseksi liikenteen solmupisteeksi ja osaksi valtakunnallista solmupisteverkostoa. Matkaketjujen sujuvoittaminen erityisesti matkailuliikenteen kehittämiseksi. Junaliikenteen palvelutason säilyttäminen Nurmes Joensuu välillä ja liikenteen kehittäminen Joensuu Varkaus Pieksämäki välillä huomioiden erityisesti Itä-Suomen Joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kaupunkiseuduilla. Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon laajentumisen edistäminen maakunnassa, tärkeää on kuntien ja muiden julkisten toimijoiden olla etujoukoissa ottamassa käyttöön esim. sähkö ja biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja Ympäristöystävällisten kuljetusketjujen (vesiliikenne, rautatieliikenne) parantaminen elinkeinoelämän kuljetuksissa. LNG:n / LBG:n käytön ja muiden ympäristöystävällis-ten Pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelutyö Yhteysverkot - alemman tason tieverkon kunnon turvaaminen - kansainväliset yhteydet Poikittaisten (itä länsisuuntaisten) liikenneyhteyksien kehittäminen. Maakuntien välisten sekä seudullisten toimintamallien säilyttäminen ja kehittäminen liikennejärjestelmä ja liiken- neturvallisuus- työssä. 25

yliopiston opiskelijoiden tarpeet. käyttövoimien mahdollisuuksien selvittäminen vesiliikenteen, raskaan maantieliikenteen ja rautateiden dieselvetureiden polttoaineena. 26

3.1.2 Kansalliset ja kansainväliset verkostot Aluekehittämiseen liittyviä hallinnollisia verkostoja on lukuisa määrä. Aluekehityslainsäädäntö määrää kuntapohjaisten maakuntaliittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maakuntien yhteistoiminta-alueista. Kansainvälisyys on kehittämistoiminnan perusarvo ja kansainvälistä toimintaa pitäisi löytyä jokaiselta toiminnan tasolta osana normaalia toimintaa. Kansainvälisyys tuottaa lisäarvoa toimintaan, mutta itsessään se ei nykyisessä toimintaympäristössä ole enää toiminnan erillinen lisäosa. Kansainvälistyminen lähtee kotikansainvälistymisestä matalalla kynnyksellä tarjottujen mahdollisuuksien kautta. Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa tarvitaan riittävää rohkeutta ja kunnianhimoa, jonka perustana on myös yleinen Suomi-brändin vahvistaminen. Pohjois-Karjalalle kansainvälisyys on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta. Saavutettavuustalouden keskeiset tekijät, logistiikkajärjestelmä ja toimintaympäristö, ovat entistä keskeisempi tekijä alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Kansainvälisessä toimintaympäristössä alueen ja sen toimijoiden tulee olla myös ketteriä ja muutosherkkiä nopeita ennakoimaan ja hyödyntämään tulevat trendit mutta myös samalla varautumaan äkillisiin muutoksiin. Tähän tarvitaan oman asiantuntijuuden kasvattamista, mutta yhtä lailla tehokasta verkostoitumista maailmanluokan tiedon ja osaamisen lähteille. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 27

Huippuosaamisen kansainvälisyys (TKI) Huippuosaamisen yhteistyöalustat ja verkostot Elinkeinoelämän kansainvälisyys Rahoitus(ohjelmat) kv-toiminnan mahdollistajina nyt ja tulevaisuudessa Luodaan kv-tasolla kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka mahdollistaa kokeilut ja muuntamisen eri kohderyhmien käyttöön Hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja osaamista sekä ennakoidaan tulevat TKI toiminnan kansainvälistymisen kehittämissuunnat Ymmärretään yhteistyön merkitys kaikilla tasoilla TKI toiminnan kehittämisessä ja alueen brändäämisessä Tarjotaan lisätukea innovaatiotoiminnalle ja sisällytetään siihen myös kokemus- ja palveluinnovaatiot sekä avoimen innovaation ekosysteemit Tuetaan huippuosaajien rekrytointia ja kv-opiskelijoiden/tutkijoiden jääntiä maakuntaan Tunnistetaan kv-hankkeiden kautta syntyvät yhteistyöalustat ja hyödynnetään niitä myös muussa toiminnassa Kehitetään ja kansainvälistetään maakunnan vahvuusalojen innovaatioalustoja Lisätään kuntien (myös muut organisaatiot) aktiivisuutta kokeilu- ja investointialustoina Luodaan eri alojen toimijoiden yhteisiä toiminta-alustoja, kokeiluja ja pilotteja Hyödynnetään yhteistyö-alueiden mahdollisuudet (Arktinen alue, kasvavat ja kehittyvät markkinat esim. Latinalainen Amerikka, Kiina ja Lähi-itä) Tarjotaan yrityksille tietoa mahdollisuuksista ja markkinapotentiaalista ja tuetaan markkinoillepääsyä Tuetaan elinkeinoelämän kv-liiketoiminta, myynti ja markkinointiosaamisen kehittämistä Pyritään luomaan selkeät ja helpot rahoitustyökalut yritysten kansainvälistymistarpeisiin Kannustetaan rahoituksella TKI toimijoita ja elinkeinoelämää lisäämään yhteistyötä Lisätään yrityskummitoimintaa ja yrityskulttuurituntemusta Hyödynnetään yritysten kv-toiminnassa kv-väestön osaamista Hyödynnetään monipuolisesti älykkään erikoistumisen valintoja ja maakunnan erityispiirteitä tukeva rahoitus kehittämisprosessin eri vaiheissa (mitä ovat, tunnistetaanko) Vaikutetaan aktiivisesti rahoitusohjelmien & hakukierrosten sisältöihin mm. niin, että ne mahdollistavat kokeilukulttuurin ja pilottihankkeet Lisätään monitoimijaisia ja maakunnasta johdettuja kv-hankkeita Tehdään kv-rahoitus ja kansainvälisyys houkuttelevaksi erityisesti yrityksille Kaupallistetaan hanketuloksia entistä nopeammin ja lisätään hankkeiden välistä viestintää ja vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa myös kv-liiketoiminnan näkökulmasta (osaamisen vienti) 28

3.1.2.1 Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Venäjän talouden elpyminen ja tavaratuonnin lisääntyminen parin viime vuoden aikana ovat heijastuneet myös Pohjois-Karjalan yritysten vientiin. Viennin arvo Venäjälle kasvoi vuonna 2017 peräti 66 % edellisvuodesta 142 milj. :oon ja saavutti lähes vuoden 2008 ennätystason. Venäjä pysyi neljänneksi suurimpana vientimaana 10 %:n (7,2 %, 2016) osuudella kokonaisviennistä. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut hieman, joskin ruplan kurssivaihtelut heijastuvat suoraan matkailijoiden ja heidän tekemien ostosten määriin. Vuoden 2018 lokakuussa käynnistyvät Karelia CBC-rajanylittävän yhteistyöohjelman pohjoiskarjalasten toimijoiden 31 yritysyhteistyön, kulttuurin sekä ympäristöalan hanketta parantavat edellytyksiä maakunnan elinvoimaisuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin kasvulle. Venäjään liittyvä toiminta nivoutuu kaikkiin maakuntaohjelman painopisteisiin, niin toimintaympäristön kehittämiseen, elinkeinorakenteen vahvistamiseen kuin arjen hyvinvointiin. Venäjän läheisyyden hyödyntämisen tärkeimpiä kehittämistavoitteita on kasvattaa Venäjä-liiketoimintaa, lisätä rajaliikennettä, vahvistaa toimijoiden Venäjä-asiantuntemusta ja osaamiskeskittymiä sekä lisätä arjen hyvinvointia ja vuorovaikutusta kantaväestön ja Venäjältä muuttaneiden välillä. Venäjä-kaupan kasvattamiseksi on tärkeä saada mukaan uusia yrityksiä, sillä maakunnasta Venäjälle vie ainoastaan noin 30 yritystä ja noin 70 % viennistä on metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaatii yritysten tiedon ja osaamisen vahvistamista Venäjän eri alueiden markkinoista, liiketoimintaympäristöstä ja vienti-tuontimuodollisuuksista unohtamatta eri kuljetusjärjestelmien hyödyntämistä. Rajaliikenteen lisäämiseksi ihmisten ja tavaroiden rajanylitysten sujuvuus on turvattava; erityisesti työmatkaliikenne olisi saatava erotettua muista rajanylittäjistä. Valtatie 9:llä Onkamo Niirala yhteysväli tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen on käynnistettävä välittömästi tiesuunnitelman laatiminen. Lisäksi Niirala-Värtsilän rajanylityspaikalla on varauduttava tavaraliikenteen ja erityisesti rautateitse tapahtuvien konttikuljetusten lisääntymiseen Kiinasta Kazakstanin ja Venäjän kautta Pohjois-Karjalaan ja edelleen Pohjois-Norjaan asti. Tavara- ja henkilöliikenteen lisääntyessä myös Niiralan alueen logistiikan ja kaupan palveluita on kehitettävä Niirala Masterplan 2025 aluekehitysohjelman mukaisesti. Matkailutulojen lisäämiseksi maakunnan tapahtumia ja nähtävyyksiä sekä erilaisia teemallisia rajanylittäviä matkailupaketteja on kehitettävä ja markkinoitava eritysti venäläisille ja muille ulkomaalaisille matkailijoille. Vahvistetaan Pohjois-Karjalan markkinointia Venäjä-asiantuntemuksen HUBina luomalla Russia HUB North Karelia konsepti. Sen tavoitteena on parantaa maakunnan Venäjä-toimijoiden verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja yhteistyön tulosten hyödynnettävyyttä sekä lisätä maakunnan kansallista ja kansainvälistä kiinnostavuutta TKI-rahoituksen ja yritysten houkuttelemiseksi. Järjestetään tapahtumia, jossa venäjänkieliset maahanmuuttajat ja kantaväestön edustajat, ml. päättäjät, kohtaavat ja keskustelevat arjen haasteista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista (erilaiset keskustelutilaisuudet, retket, ystävyysottelut ym.). Tehostetaan toimia, joilla maahanmuuttajien tietotaito ja yritysten osaamistarpeet saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 29

Venäjä-liiketoiminnan kasvattaminen Rajaliikenteen lisääminen Venäjä-asiantuntemuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen Arjen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen lisääminen yritysten Venäjä-liiketoimintaosaamisen vahvistaminen venäläisten investointien ja matkailijoiden houkutteleminen maakuntaan rajanylittävän tuotannollisen yhteistyön edistäminen tietouden lisääminen Venäjän eri alueiden tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisten ja venäläisten viranomaisten yhteistyön lisääminen tukiorganisaatiot vahvemmin yritysten tukena rajanylitysten (ihmiset, tavarat) sujuvuuden turvaaminen rajalle johtavien kulkuväylien parantaminen konttijunakuljetusten lisääminen Niiralan kautta maakunnan tapahtumatarjonnan lisääminen ja räätälöinti venäläisille matkailijoille ja heidän viipymän kasvattaminen kaupan ja logistiikan palveluiden parantaminen viisumikäytäntöjen helpottaminen Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamisen ja -asiantuntemuksen profiloiminen kansallisesti ja kansainvälisesti yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä järjestöjen vuorovaikutuksen lisääminen tutkimustulosten hyödyntäminen toimijoiden kehittämis- ja strategiatyössä Venäjä- ja rajaosaamisen vahvistaminen Venäjä-osaamispolun vahvistaminen esikoulusta yliopistoon asti Venäjältä muuttaneiden osaamisen hyödyntäminen ja työllistymisen tukeminen maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen yhteiskunnan jäseninä suomalaisten venäjän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan osaaminen venäjänkielisten monikielisyyden ja äidinkielen tukeminen venäjänkielisten maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamisten lisääminen lasten ja nuorten rajanylittävän vuorovaikutuksen lisääminen 30

3.2 Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne 3.2.1 Elinkeinoelämän kilpailukyky 3.2.1.1 Metsäbiotalous Metsäbiotalouden, uusiutuvan energian tuotannon sekä cleantech-ratkaisujen merkitys korostuu globaaliin ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Suomen tavoitteena on olla vähähiilinen ja energiatehokas yhteiskunta, jossa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja ja kierrätettäviä materiaaleja. Biotaloudella on merkittävä rooli korvattaessa fossiilisia energialähteitä ja materiaaleja uusiutuvilla. Ala tarjoaa kasvavan liiketoimintapotentiaalin ja mahdollisuuksia uusien ratkaisujen kehittämiselle ja käyttöönottoon. Metsäbiotalousalan innovaatioiden kaupallistamiseksi ja vientimarkkinoiden kehittymiseksi on kotimaisten referenssien ja kehitysalustojen mahdollistaminen keskeisessä roolissa. Metsäbiotaloudessa ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen korostuvat maakuntaan suunniteltujen teollisten investointien toteutumisen ohella. Metsäbiotalouden arvoketjujen pidentäminen sekä korkean lisäarvon tuotteet ja palvelut ovat merkittävässä roolissa maakunnan TKI-toiminnassa. Luonnontuotealan kehittämiseen panostetaan ja puutuoteteollisuuden asemaa vahvistetaan erityisesti maakunnan puurakentamisosaamisen kautta. Puurakentamisen kokonaisuutta tulisi tarkastella myös laajemmin asumisen näkökulmasta, josta löytyy vahvat rajapinnat myös hyvinvointi- ja terveyspuolelle, cleantech-ratkaisuihin sekä uusiutuvaan energiaan. Osaavan työvoiman saatavuudesta, työn kehittämisestä ja laadukkaasta koulutuksesta tulee huolehtia. Uusiutuvan energian osuus Pohjois-Karjalassa on viimeisimmän tarkastelun mukaan 64 % (vuosi 2016). Maakunnassa panostetaan erityisesti hajautetun uusiutuvan energian monipuoliseen tuottamiseen sekä erilaisiin hybridijärjestelmiin keskitettyjen ja kiinteistökohtaisten ratkaisuiden avulla. Pohjois-Karjalan kunnianhimoisia ilmasto- ja energiatavoitteita viedään eteenpäin alueen omien vahvuuksien pohjalta. Uusia biotuotteita sekä vähähiilistä teknologiaa ja sovelluksia pilotoidaan ja otetaan käyttöön julkisen sektorin toimiessa edelläkävijänä. Kiertotalouden toimintamallien omaksuminen, kuten erilaisten sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen tukevat kestävää metsäbiotaloutta maakunnassa. Teollisten investointien ja puunkorjuun osalta maakunnan tie-, raide- ja vesiliikenneinfrastruktuurin kunto ja panostukset niiden kehittämiseksi ovat merkittävässä roolissa. Mahdollisuudet Pohjois-Karjalan menestymiselle löytyvät metsäalan, teknologiateollisuuden ja fotoniikan rajapinnoilta, teollisista symbiooseista ja innovaatiotoiminnasta. Metsäteknologia ja -teollisuus sekä puunkorjuu säilyttävät keskeisen aseman Pohjois-Karjalan biotaloussektorilla. Kestävä metsänhoito sekä metsätiedon kerääminen ja hallinta ovat Pohjois-Karjalan vahvuusaloja. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen ovat myös perusta maakunnan luontomatkailun ja erilaisten hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Maakunnassa selvitetään ilmastoviisaan metsä- ja biotalouden toimintamallia. Pohjois-Karjalassa sijaitsee maailmanlaajuisesti merkittävä metsäbiotalouden osaamiskeskittymä, jonka tunnettuutta ja profiilia tulee entisestään vahvistaa. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 31

Liiketoiminnan kehittäminen ja uudet investoinnit Metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Vähähiilisen energiantuotannon ja energiatehokkuuden edistäminen Teollisten symbioosien kehittäminen Rajapintaratkaisujen hyödyntäminen Bioteollisuusinvestointien toteutumisen ja olemassa olevan toiminnan kasvun edistäminen Tuotannollisen toiminnan ja tähän kytkeytyvän tuotekehitys- ja innovaatiotyön vahvistaminen Metsäperäisten raaka-aineiden laajempi hyödyntäminen ja tuotteistaminen mm. kehittämällä luonnontuotealaa ja -markkinoita sekä puutuoteteollisuutta, erityisesti monipuolista puurakentamista ja asumista Yritysten kansainvälistymiseen panostaminen Logistiikan ja liiketoimintaolosuhteiden kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen sekä metsäalaan liittyvän työn kehittäminen Metsäbiotalousalan imagon vahvistaminen Ilmastoviisaan metsä- ja biotalouden toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto Kootun metsävaratiedon tehokas ja monipuolinen hyödyntäminen sekä edelleen kehittäminen Ekosysteemipalvelujen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen puun käyttömäärien lisääntyessä Vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien käyttöönotto ekologisen kestävyyden, metsien elinvoimaisuuden ja hiilensidonnan turvaamiseksi Luonnonvarojen kestävän käytön huomioiminen ja ympäristövaikutusten minimoiminen kehitystoiminnassa Hajautetun, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon edistäminen mm. lämpöyrittäjyystoimintaa kehittämällä Hybridiratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotannon ja jakelun kehittäminen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien laajempi hyödyntäminen Rakennusten ja prosessien energiatehokkuuden parantaminen Asumiseen liittyvien älykkäiden järjestelmien ja cleantech-ratkaisuiden kehittäminen ja hyödyntäminen Referenssikohteiden ja innovaatioalustojen mahdollistaminen Kiertobiotalouden ja sen uusien liiketoimintamallien kehittäminen Metsäbiotalouden arvoketjuissa syntyvien sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen ja jatkojalostaminen Toimijoiden välisten symbioosien sekä tarvittavien palvelualustojen kehittäminen Raaka-aineiden ja materiaalien kierrättäminen erityisesti purku- ja rakennusjätteen osalta Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen, hukan minimointi Eri toimialojen vahvemman yhteistyön mahdollistaminen ja rajapintojen laajamittainen hyödyntäminen Puurakentamiseen ja asumiseen liittyvien rajapintojen vahvistaminen mm. hyvinvointi- ja terveys sekä cleantech-ratkaisut Metsä-, fotoniikka- cleantech- ja ICT-osaamisen ja - ratkaisujen rajapintapotentiaalin laajempi hyödyntäminen Luontomatkailun sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden mahdollisuuksien huomioiminen osana metsäbiotaloutta Metsien eri käyttömuotojen innovatiivinen yhteensovittaminen Digitalisaation mahdollisuuksien tunnistaminen ja monipuolinen hyödyntäminen 32

3.2.1.2 Teknologiateollisuus Pohjois-Karjalan teknologiateollisuudessa kansainvälinen kauppa ja liiketoiminta ovat merkittävässä roolissa, yli puolet alan liikevaihdosta (noin 1,2 mrd. ) tulee vientitoiminnan kautta. Perinteisesti vahvimpia aloja ovat olleet koneiden ja laitteiden valmistus sekä metallituotteiden valmistus. Maakunnan kokonaisviennistä 44 % tulee teknologiateollisuuden kautta, joten alaa voidaan oikeutetusti kutsua yhdeksi maakunnan kivijaloista. Kasvu on ollut erityisen vahvaa metalli- ja muoviteollisuudessa ja useissa alan yrityksissä onkin käynnissä tai käynnistymässä mittavia investointeja. Työvoiman saatavuus uhkaa muodostua kapasiteetin täysimääräisen käyttöönoton esteeksi. Kasvun edelleen jatkuessa työvoiman saatavuus muodostunee todelliseksi ongelmaksi erityisesti Joensuun ulkopuolella. Teollisuuden ammattityövoimasta käydään yhä enemmän kilpailua alueiden kesken ja erityisesti Etelä-ja Länsi-Suomi houkuttelevat osaajia. Elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön vahvistaminen, teknologiateollisuuden imagon nostaminen ja joustavat tavat yrityksissä oppimiseen ovat keinoja, joilla teollisuuden osaavan työvoiman saantia pitkällä tähtäimellä voidaan parantaa. Lisäksi on kehitettävä paikallisia tapoja sitouttaa osaavia nuoria ja koulusta valmistuneita teknologiateollisuusyrityksiin. Myös kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden ja luonnontieteiden alojen maisteriopiskelijoiden kiinnittymistä alueen yrityksiin tulisi vahvistaa. Teknologiateollisuuden toimialan keskeisimpiä tavoitteita on turvata ja kehittää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja toimintavalmiuksia vientitoiminnoissa. Kansainvälistymistä tukevat muun muassa vahva liiketoimintaosaaminen ja alihankintaverkostot sekä korkean jalostusasteen tuotteet. Toimialan pitkän aikavälin kehittymisen kannalta on tärkeää, että alan yritykset panostavat myös tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan, jossa maakunta on selvästi maan keskitasoa jäljessä. Tässä tulisi hyödyntää tutkimus- ja koulutuslaitosten osaamista ja luoda matalan kynnyksen toimintamalleja, jossa yritykset pystyvät saamaan uusinta tietoa, tekemään demonstraatioita ja hyödyntämään korkealuokkaista tutkimusinfrastruktuuria. Kasvun tukena tarvitaan myös selkeä harppaus digitalisaation mahdollisuuksien nopeassa käyttöönotossa. Tämä voi tarkoittaa esim. automaatio- ja robotiikkaratkaisuja, teollisen internetin hyödyntämistä ja muita digitaalisia malleja. Teollisuusyrityksessä uusi toimintalogiikka merkitsee teknologiapanostusten lisäksi esimerkiksi palveluorganisaation uudistamista ja palveluliiketoiminnan innovaatioita. Teollisuuden murroksessa korostuu tarve laajentaa osaamista ja hyödyntää uusia joustavia tapoja oppia. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 33

Yritysten kansainvälistyminen ja vientiyritysten kasvattaminen Yritysten uusiutumiskyvyn vahvistaminen ja digitaaliset ratkaisut Osaavan työvoiman saannin turvaaminen Uudet innovaatiot ja osaamisen yhdistäminen Vahvistetaan pk-yritysten vientitaitoja Autetaan yrityksiä tunnistamaan kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia ja kehitetään markkinointia Edistetään arvoverkostojen ja strategisten kumppanuuksien syntymistä Tuetaan kasvuhaluisten yritysten verkostoja ja vertaissparrausta Houkutellaan systemaattisesti kv-investointeja alueelle ja viestitään alueen yritysten osaamisesta Tuetaan yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittymistä digitalisaation avulla Kehitetään yritysten valmiuksia siirtyä alihankinnasta omiin tuotteisiin ja palveluliiketoimintaan Kehitetään yritysten strategista osaamista ja johtamista Kannustetaan yrityksiä TKI toimintaan ja erilaisten tuki-instrumenttien käyttöön Edistetään omistajanvaihdoksia Toimitaan aktiivisesti uuden yritystoiminnan aikaansaamiseksi (ml. start upit) Tiivistetään koulutuksen ja teollisuuden yhteistyötä Pilotoidaan uusia yhteistyömalleja ja joustavaa yrityksissä oppimista Laajennetaan digitalisaatiovalmiuksia perus- ja täydennyskoulutuksen kautta Parannetaan teknologiateollisuuden imagoa ja houkuttelevuutta Luodaan joustavia tapoja työvoiman yhteiskäytölle yrityksissä Toteutetaan koulutuksen ennakointia, erityisesti laadullisesta näkökulmasta Vahvistetaan osaamisalojen rajapinnoilla tapahtuvaa innovaatiotyötä (esim. biotalous ja fotoniikka) Luodaan tehokkaita toimintamalleja koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön ja osaamisen siirtoon Kehitetään alueen TKI infrastruktuurin helppoa hyödyntämistä innovaatiotoiminnassa Hyödynnetään ICT- sovelluksia ja ratkaisuja (esim. opetusteknologia, koulutusvienti) Verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti parhaiden toimijoiden kanssa 34

3.2.1.3 Kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta Pohjois-Karjala on mineraalivaroiltaan rikas, geologisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vakaa alue, josta on hyvät liikenneyhteydet ja jossa vallitsee hyvä yhteiskuntajärjestys. Pohjois-Karjala on edelleen malminetsinnän kärkialueita. Kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti akkuteollisuuden tarvitsemat metalit kuten litium, koboltti, nikkeli ja grafiitti. Maakunnalla on hyvät edellytykset kehittää kaivannaisalaansa, mikä edellyttää panostuksia myös metallikaivostoiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen. Kaivannaisalan osaamiskärjet sekä tutkimus- ja innovaatiovahvuudet erityisesti mineralogisen prosessoinnin ja analytiikan sekä biopohjaisten kaivannaisten osalta ovat niin korkealla tasolla, että ne on sisällytetty osaksi älykkään erikoistumisen valintoja. Kiinnostuksen kohteena on kaivosteollisuuden uuden tulemisen myötä myös suomalaisten kaivosten ja niiden liitännäisalojen historia tulevien ratkaisujen perustaksi. Pohjois-Karjala on mineraalivarojensa ja kaivosperinteensä vuoksi haluttu kumppani kansainvälisissä tutkimus- ja suunnitteluhankkeissa. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 35

Maakuntaa koskevan geologisen tiedon päivittäminen ja saatavuuden turvaaminen Maakunnan kehittäminen kivi- ja kaivannaisalan operatiivisen koulutuksen alueeksi verkottumalla muiden alueiden kanssa Kalliokiviaineksen, rakennuskiven, teollisuusmineraalien ja metallisten malmien tuotannon laajentaminen Biopohjaisten kaivannaisten tutkimus ja jalostaminen sekä pohjavesivarantojen ja geotermisten resurssien kestävä hyödyntäminen Kaivannaistoiminnan sosiaalisen- ja ympäristötutkimuksen tulosten käyttöönotto ja kaivannaisalan julkisuuskuvan parantaminen Parannetaan tutkimuksen ja opetuksen toimintaympäristöjä. Lisätään maakunnan maanka- Osallistutaan kaivoskoulutuksen valtakunnantason suunnitteluun ja organisoimiseen. Tuetaan rakennuskiven louhinnan ja jalostuksen lisäämistä. Parannetaan kiviteollisuustuo- Tuetaan teknisen hiilen ja muun biokaivannaisiin perustuvan tuotannon tutkimusta ja Tuetaan ympäristöasioiden ja sosiaalisen toimiluvan kannalta hyvien käytäntöjen soveltamista kaivannaistoiminnassa. maran tuntemusta ja päivitetään tietoutta mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämismahdolli- Käynnistetään kaivannaisalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutus- tannon asiakkaiden kivimateriaalien tuntemusta. Tuetaan kalliokiviaineksen kehittämistä. Selvitetään pohjavesivarantojen sijainti, määrä ja kestävä Tuetaan toimenpiteitä, jotka edistävät oikean käsityksen luomista kaivannaistoiminnasta. suuksista. Tuetaan kaivostoiminnan valmistelua ja käynnistämistä. tasoilla. Tuetaan kansalaistason kivikoulutusta opettajakoulutuk- louhintaa, jalostusta ja käytön lisäämistä. Tuetaan metallikaivostoimin- hyödynnettävyys. Tuetaan maankamaran geotermisten ominaisuuksien Tuetaan kaivannaistoiminnan julkisuuskuvan parantamista. Tuetaan uusien malminetsintämenetelmien tutkimusta ja käyttöönottoa mukaan lukien erityi- seen opetusohjelmien ja uusien medioiden välityksellä. Parannetaan kiviteollisuustuo- nan kehittämistä. tutkimista ja kestävää hyödyntämistä. sesti pintaan puhkeamattomat esiintymät. Optimoidaan alan teollisuuden tannon asiakkaiden kivimateriaalien tuntemusta. tarvitsema tutkimus teollisuuden, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja kehittämisviranomaisten yhteistyönä. 36

3.2.1.4 Matkailu Matkailuelinkeino jatkaa kasvuaan maailmaanlaajuisesti ja sen kehitysnäkyvät ovat lupaavat myös Suomessa, jossa kansainväliset yöpymiset ovat nousseet ennätyslukemiin viime vuosien aikana. Pohjois-Karjalalla on mahdollisuus hyötyä tästä nosteesta, sillä alueen matkailuvaltit vastaavat hyvin matkailun globaaleja trendejä. Muun muassa puhdas luonto, karjalainen kulttuuri ja turvallisuus ovat elementtejä, joita niin kotimaiset kuin ulkomaalaiset matkailijat arvostavat. Vaikka maakunnan matkailussa on hyvä kehitysvire käynnissä, ovat Pohjois-Karjalan matkailuluvut pysyneet pitkään samalla tasolla. Toimialan kasvua pyritään vauhdittamaan Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n liikeidean ja omistajuuden uudistuksella, joka käynnistyi vuoden 2017 aikana. Muutoksen myötä Karelia Expertin keskeisenä tehtävänä on kasvattaa Pohjois-Karjalan maakuntaan kohdistuvaa matkailukysyntää markkinoinnin ja kumppanuuksien kautta. Tätä Karelia Expertin roolia matkakohteen strategisena edustajana tulisi tukea ja vahvistaa yhteisin voimin. Matkailumarkkinoinnissa ja -myynnissä keskeisenä tavoitteena on parantaa Pohjois-Karjalan tunnettuutta niin kotimaahan kuin kansainvälisille markkinoille kohdennetuilla markkinointitoimenpiteillä. Alalla on panostettava digitaalisuuden kehittämiseen ja hyödynnettävä ratkaisuja, joilla tuotteiden ostettavuus, löydettävyys sekä matkakohteen näkyvyys paranevat. Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin osalta vaaditaan yhteisiä ponnistuksia muiden Lakeland-alueen maakuntien kanssa. Yhteistyötä Visit Finlandin ja Järvi-Suomen maakuntien kanssa tiivistetään myös muussa Lakeland Finland -matkailualueen kehittämisessä. Lisäksi panostetaan matkailuyhteistyön kehittämiseen Venäjän Karjalan kanssa. Maakunnan matkailuelinkeinon kasvu edellyttää investointeja ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa matkailukohteen kilpailukykyä ja matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. Erityisesti majoituskapasiteettia kasvattaville ja matkailun infrastruktuuria kehittäville investoinneille on tarvetta. Maakunnan vetovoimaisuutta lisätään myös tapahtumamatkailun kautta. Maakunnan imagoa osaavana tapahtuma-alueena hyödynnetään houkuteltaessa alueelle liikuntaan, kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviä merkittäviä tapahtumia. Luonto- ja kulttuurimatkailun osalta keskitytään elämys- ja ohjelmapalvelutuotannon kehittämiseen. Maakuntaan haetaan kansainväliseen kysyntään soveltuvia ohjelma- ja elämyspalveluita, jotka ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja tuotettavissa myös isoimmille ryhmille. Tuote- ja yritysperustaltaan vahvempi elämys- ja ohjelmapalvelutuotanto toimii jatkossa matkakohteen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 37

Matkailukeskittymien sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuotetarjonnan vahvistaminen Matkailumarkkinoinnin ja -myynnin tehostaminen Tapahtumamatkailun kehittäminen Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen Lisätään Pohjois-Karjalan houkuttelevuutta investointikohteena toteuttamalla matkailukohteen kilpailukykyä ja kehitystä edistäviä kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistyössä painotetaan kohdemarkkinoiden erityispiirteiden tuntemusta ja uusia toimintamalleja. Lisätään matkailukeskittymien ja maakunnan vetovoimaa uusien investointien kautta. Vahvistetaan maakunnan markkinointia sekä kotimaan että kansainvälisen markkinaosuuden kasvattamiseksi. Tuetaan maakunnan matkailun digitaalista kehitystä. Parannetaan maakunnan tunnettuutta ja ostettavuutta maailmanlaajuisesti hyödyntämällä digitaalisia mahdollisuuksia. Vahvistetaan Visit Finlandin ja Lakeland -alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyviä merkittäviä tapahtumia ja muita valtakunnallisia suurtapahtumia. Vahvistetaan maakunnan elämysja ohjelmapalvelutuotantoa siten, että se toimii matkakohteen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä ja mahdollistaa kysynnän kehittämisen pidemmillä matkailutuotannoilla. 38

3.2.1.5 Ruuan tuotanto Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakunta, joka tunnetaan myös perinteikkäästä ruokakulttuurista. Maakuntamme on valtakunnan kärkitasoa erityisesti luomutuotannossa. Pohjois-Karjalan peltopinta-ala vuonna 2017 oli noin 82 000 hehtaaria, josta luomutuotannossa oli neljäsosa eli noin 21 000 hehtaaria. Vastaava luomu- % on valtakunnallisesti vain 11 %. Tulevaisuudessa valveutuneet kuluttajat vaativat puhdasta, alkuperältään jäljiteltävissä olevaa luomusertifioitua ruokaa. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kaupallisen potentiaalin hyödyntäminen korostuu ravinnon tuotannossa niin pelloilla kuin metsissä. Perinteisen peltoviljelyn ohella Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset profiloitua elintarvikkeiden luomutuotannossa metsien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden puoliviljelyyn. Esimerkkejä metsien puoliviljelystä ovat sienet, villiyrtit, hunaja ja marjat. Maito-, ruoan tuotanto, tuotekehitys ja valmistus, keskeiset toimenpiteet vuosille 2019 2020: Metsien suunnitelmallisen elintarvike- ja terveystuotetuotannon kehittäminen Maitotilojen rakennemuutoksen hallinta ja maidontuotannon määrän pitäminen korkealla: uusien yrittäjien etsiminen lopettavien tilalle maakunnan ulkopuoleltakin Tuotekehitys erityisesti omien brändien luominen. Erityinen painotus luomutuotantoon, missä tärkeää ovat luomukoulutus ja markkinointi. Toimenpiteiden painottaminen niille alueille/kuntiin, missä alan yrittäminen ja osaaminen on vahvinta ja yrittäminen ammattimaisinta; ongelmakohtien paikantaminen ja ratkaiseminen. Rehuntuotantoon erikoituvien ja jo erikoistuneiden yrittäjien osaamisen kehittäminen. Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen väkilannoitekustannusten säästämiseksi/poistamiseksi. Yrittäjien lyhyen ja pitkän tähtäimen jaksamiseen panostaminen ja nuorten aktivoiminen Eläintuotannon vähentyessä peltojen uudet käyttömuodot esim. marjojen ja hedelmien viljelyyn Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 39

Uusien innovatiivisten elintarvikkeiden tuotannon tukeminen Elintarvikealan kasvuyritysten tukeminen Markkinoinnin, jakelulogistiikan ja verkostojen kehittäminen Maitotalouden edellytysten kehittäminen Kasvavien elintarvikemarkkinoiden hyödyntäminen ja panostukset jalostukseen Tuotannollisten investointien kasvattaminen jalostusarvoa lisäämällä, erikoistumalla ja lisäarvotuotteita kehittämällä Lähi- ja luomuruuan sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotannon kasvattaminen sekä kotimaisen kalan parempi hyödyntäminen Kehitetään metsissä Osaavan työvoiman saaminen Edistetään toimijoiden verkostoitu- Haetaan Kannustetaan yrityksiä Edistetään uusimman Edistetään luomu-, luonnontuote- ja tuotettavien elintarvik- ja osaamisen kehittämismahdolli- mista logistiikka-, markkinointi- ja keinoja tilojen elintarvikkeiden jalostus- tutkimustiedon ja teknolo- lähiruokatuotantoverkostojen, sertifi- keiden puoliviljelyä ja suudet turvataan sekä vastataan tuotantoetujen saavuttamiseksi. kannattavuu- arvon nostoon ja verkos- gian hyödyntämistä liiketoi- oinnin ja jalostusarvoketjujen vahvis- pyritään luomuun (serti- kilpailukykyisen elinkeinotoimin- Tähän liittyy maatilojen välisen den kohenta- toitumiseen laaja-alaisesti minnassa, jalostusarvon tumista fiointi) nan osaamistarpeisiin yhteistyön kehittäminen. miseen kasvattamisessa ja lisäarvo- Vahvistetaan yritysten liiketoi- Lihantuotannon jatkoja- tuotteiden kehittämisessä Tuetaan järvikalan käyttöä ja Minikarjan kasvatus= mintaosaamista ja kannustetaan Edistetään etenkin asiakas- tai tek- Pyritään lostusta kehitetään vahvistetaan sen markkinaa hyönteisten tuotanto ruuaksi ja rehuksi uusien liiketoimintamallien käyttöön nologialähtöisiä liiketoiminta-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöverkostoja esim. hyvinvointituotteiden lisäämään maidontuotantoa 150 milj. Panostetaan ulkomaan viennin ohella kotimarkki- Tuetaan elintarviketuotannon erikoistumista Vahvistetaan luonnonvaraisten kalakantojen uusiutumisen toimenpi- Hyödynnetään kierto- Mahdollistetaan tarpeenmukais- terveysvaikutuksia todentamalla. litran vuosita- noihin Elintarvikkeiden jalostajien teitä, kotimaisen kalan pyyntiä, kier- talous voimavarana ja varaudutaan ilmastonmuutoksen uhkiin ten ja laadukkaiden neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluiden saatavuus Vahvistetaan yritysten markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluosaamista voitteeseen Kohdennetaan kehittämisrahoitusta vienti- ja markkinointihankkeisiin, raaka-aineen saatavuuden varmistaminen ja laadun kohottaminen hankintaketjussa tovesiviljelyä ja jatkojalostusta Vahvistetaan lainsäädännöllistä osaamista sekä elintarvikkeiden Nostetaan alan houkuttele- Paikallisuuden, puhtaan luonnon ja jotka suuntautuvat uusille laatu- ja jäljitettävyysketjun toimi- vuutta ajatellen nuoria, uusia karjalaisen ruokakulttuurin hyödyntä- kasvaville markkina-alu- Kohdennetaan kehittämis- vuutta opiskelijoita, työntekijöitä ja yrittä- minen markkinoinnissa. eille Aasiaan, Venäjälle rahoitusta tuotekehitys- ja jiä tai Itä-Eurooppaan teknologiakokeilupilotteihin Panostetaan kasviproteiinien ja Turvataan alan kannalta tarpeellis- muiden terveysvaikutteisten elintar- Aktivoidaan alan yritykset hyö- ten liikenneyhteyksien ja muun infra- vikkeiden tuottamiseen dyntämään erilaisia yhteistoimin- struktuurin kunnossa pitäminen tatapoja sekä hakemaan ja hyödyntämään uusinta markkinamahdollisuus- ja teknologiatietoa 40

3.2.2 Älykkään erikoistumisen valinnat Älykäs erikoistuminen on taloudelliseen muutokseen tähtäävä lähestymistapa, jolla maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista yhdistellään alueen menestysedellytysten parantamiseksi. Yksittäisen vahvojen toimialojen sijaan tärkeää on tarkastella eri aloilla olevaa huippuosaamista, jota voidaan hyödyntää laajasti tai yhdistää uusilla tavoilla. Oleellista on myös keskittää tarkasteltu niihin aloihin ja teemoihin, joissa on globaalia markkinakysyntää. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen ytimen muodostavat kaksi osaamiskokonaisuutta 1. Metsäbiotalouden uudet ratkaisut 2. Teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina 41

Osaamiskokonaisuudet ovat alueen innovaatiokärkiä, joita on tarkastelu laajempien muutostekijöiden, eli temaattisten toimenpidekokonaisuuksien kautta. Näitä ovat teollinen uudistuminen, ketterä innovaatiotoiminta, julkinen sektori kokeilu- ja kasvualustana sekä huippuosaamisen verkostot ja kumppanuudet. Muutostekijät tuovat mahdollisuuksia mutta samalla myös uusiutumishaasteita osaamiseen pohjautuvan kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiseksi. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen toimeenpanossa tavoitellaan alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden kautta alueen yrityksillä on mahdollisuus kehittyä ja hyödyntää maksimaalisesti alueen osaamista ja verkostoja. Erityisen tärkeinä tavoitteina ovat liikevaihdon ja viennin kehitys kärkialoilla, sekä uuden osaamisperusteisen yritystoiminnan syntyminen. Toimenpiteiden tulee systemaattisesti aktivoida yrityksiä mukaan TKI-toimintaan ja luoda yhteinen tavoitetila sekä toimintamallit, joihin elinkeinoelämä pystyy sitoutumaan. Julkisten toimijoiden (esim. tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoyhtiöt) merkitystä ja asemaa TKI-toiminnan moottorina tulee vahvistaa. Maakunnan kannalta on ratkaisevaa, että laadukasta ja elinkeinoelämän kannalta merkityksellistä tutkimustoimintaa ja kansainvälisiä verkostoja pystytään tuomaan myös yritysten käyttöön. Tavoitteena tulee olla dynaaminen, yrittäjähenkinen ekosysteemi, joka tukee kasvupyrkimyksiä ja uusien avauksien kokeiluja. 3.3 Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki 3.3.1 Koulutus ja osaaminen Pohjois-Karjala on merkittävä koulutusmaakunta. Monipuolisen ja kattavan koulutuksen sekä vahvojen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden merkitys on maakunnan menestyksessä keskeinen. Korkeatasoinen, monipuolinen ja kansainvälinen koulutus on yksi maakunnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vahvat koulutusorganisaatiot ja niihin kytkeytyvä tutkimustoiminta muodostavat maakunnan aluekehityksen keskeisen henkisen pääomaperustan. Maakunnan koulutustarjonnan kattavuus, laadukkuus ja monipuolisuus ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kilpailukykyisiä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on auditoinut kaksi kertaa kaikkien Suomen korkeakoulujen laatujärjestelmät ja ainoana korkeakouluna Suomessa on Karelia-ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän arvioitu molemmissa auditoinneissa olevan edistyneellä tasolla. Itä-Suomen yliopisto on menestynyt hyvin useassa kansainvälisessä yliopistovertailussa. Ammatillisen koulutuksen reformi muutti koulutusten toteuttamistapaa vuoden 2018 alusta. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettiin uudeksi laiksi, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Uudistuksella lisättiin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä purettiin sääntelyä. Itä-Suomen yliopisto keskitti opettajankoulutuksen Joensuun kampukselle syksyllä 2018, tämä merkitsi n. 170 opiskelijapaikan vuosittaista lisäystä. Koulutuksen keskittäminen Joensuuhun vahvistaa kasvatustieteen opetusta ja tutkimusta maakunnassa. Karelia-ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt monialainen Y-akatemia, jossa eri alojen opiskelijat voivat suorittaa pääosan opinnoistaan omaan yritystoimintaansa liittyen. Joensuun Tiedepuistolle perustetaan yrittäjyysyhteisö, jossa toimii Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun 42

ja Riverian yrittäjyyteen suuntautuvia opiskelijoita yhteisessä toimintaympäristössä. Yhteisö toimii tiiviissä yhteistyössä Tiedepuistolla sijaitsevien yritysten, Pohjois-Karjalan yrittäjyysjärjestöjen, Pohjois-Karjalan kauppakamarin, Joensuun Entrepreneurship Societyn ja Joensuun kaupungin kanssa. Y-yhteisön toiminta on suunniteltu käynnistettäväksi vuonna 2019. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 43

Laadukas ja merkittävä koulutusmaakunta Pohjois-Karjalassa pidetään korkeaa koulutus- ja sivistystasoa kehittämisen kulmakivenä ja maakunta on jatkossakin kokoaan merkittävämpi koulutusmaakunta Koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vahva kumppanuus Koulutuksen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä on vahva vuorovaikutus Pohjois-Karjalassa, kansallisesti ja kansainvälisesti Elinikäinen oppiminen ja osallistuminen Jatkuva oppiminen, aktiivinen osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat toiminnallisia pohjoiskarjalaisia kehittämisen elementtejä Varmistetaan laadukas ja vetovoimainen koulutus ja monipuolinen koulutustarjonta tukemalla koulutusorganisaatioita niiden strategioiden toteuttamisessa Tuetaan Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen kehittämistä huipputasolle Lisätään koulutusorganisaatioiden huippuosaamisen koulutusvientiä ja edistetään niiden kansainvälistymistä Tuetaan kuntia vahvistamaan asukkaidensa koulutustasoa elinvoimatekijänä Integroidaan OKMn hallinnonalan tavoitteet maakuntauudistukseen keskeisenä osana aluekehittämistä Vahvistetaan koulutusorganisaatioiden roolia ja vaikuttavuutta Pohjois-Karjalan kehittämisen painopistealueilla ja uusissa avauksissa Käytetään eri aikavälien ennakointia läpikäyvänä elementtinä koulutuksen ja työelämän välillä Vahvistetaan työn ja osaamisen kohtaamista koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä työ- ja elinkeinoelämän tiiviillä yhteistoiminnalla ja vuorovaikutuksella Tuetaan työpaikkoja tunnistamaan työelämän muuttuvat osaamistarpeet ja tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus kouluttamalla osaajia maakunnan ja myös muiden alueiden työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin Turvataan koulutuksen kattavuus yhteistyörakenteilla Tuetaan ja vahvistetaan innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien kehittämistä. Edistetään maakunnan omia vahvuuksia tukevaa huippututkimusta ja kehitystyötä (älykäs erikoistuminen) Kehitetään maakunnan väestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä vahvistamalla elinikäistä ohjausta, verkostomaisia toimintatapoja ja oppimisen digitalisaatiota Tuetaan organisaatiorajat ja kouluasteet ylittävää koulutusyhteistyötä. Tuetaan yritysten kasvun edellyttämää osaamisen kehittämistä tarvittaessa maanlaajuisesti ja kansainvälisesti Aktivoidaan ihmisiä ja yhteisöjä omaehtoiseen osallistumiseen ja itsensä kehittämiseen ja turvataan siihen riittävät edellytykset Tunnistetaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita ja vastataan niihin sujuvasti 44

3.3.2 Hyvinvointi ja osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksilöön, perheisiin, yhteisöihin, väestöön, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen järjestämiseen kohdentuvaa toimintaa, jonka avulla parannetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eroja väestöryhmien välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää edistävän toiminnan eli promootion sekä ehkäisevän toiminnan eli prevention. Osallisuus on yksilöllinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisenkokonaisuus sekä elinvoimaisen maakunnan olemassaolon edellytys. Keskeistä osallisuudessa on luottamus toisiin, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Osallisuuden kokemus luo hyvinvointia, ja se on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus toteutuu vuorovaikutuksessa. Hyvien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien avulla tuetaan ihmisten omia voimavaroja sekä kiinnittymistä ja luottamusta yhteiskuntaan. Alueen elinvoiman synnyttävät asukkaiden ja eri toimijoiden kohtaamiset ja rohkeat uudet kokeilut. Pohjois-Karjalaan luodaan yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen visio, tavoitteet sekä toimintatavat, joilla varmistetaan tavoitteellinen ja pitkäjänteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden turvaava kehittämistoiminta. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 45

Hyvinvoivat ja terveet kuntalaiset Asukaslähtöiset hyvinvointipalvelut ja niitä tukeva hyvinvointiyrittäjyys Korkeatasoinen ja laaja-alainen osaaminen Viihtyisä ja turvallinen asuinja elinympäristö Aktiviinen ja osallinen kansalainen uudistuvien rakenteiden keskinäinen yhteistyö kuntalaisten parhaaksi osallisuutta mahdollistava varhainen tuki ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointityö läpileikkaavana kuntien ja maakunnan toiminnassa kansainvälinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä syrjäytymisen ehkäiseminen, terveyserojen ja pitkäaikaistyöttömyydenkaventaminen osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat sekä helposti saavutettavat hyvinvointipalvelut sekä innovatiivinen kokeilukulttuuri yritys ja yhtiömuotoisen sekä järjestöjen palvelutoiminnan kehittäminen hyvinvointialan liiketoiminta- ja hankintaosaamisen sekä markkinoinnin kehittäminen hyvinvointialan vetovoimaisuuden vahvistaminen ja hyvinvointijohtamiseen panostaminen koulutustarpeiden ja uuden osaamisen ennakointi sekä tiedolla johtamisen kehittäminen asukaslähtöisen hyvinvointiteknologian ja innovaatio-osaamisen kehittäminen. vaikutusten ja vaikuttavuuden osaamisen arvioinnin kehittäminen monialainen, kansainvälinen sekä koulutusasteet ylittävä yhteistyö uuden osaamisen mahdollistamiseksi hyvinvoinnin ja palvelurakenteen huomioiminen kaavoituksessa. itsenäiseen asumiseen ratkaisut ja tuki sekä uuden yhteistölliset asumismuodot monipuoliset ja asukaslähtöiset harrastusmahdollisuudet esteettömyys ja esteettisyys asuin- ja elinympäristössä ympäristö ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä riittävät ja monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet selkeä ja helposti saatavilla oleva tieto sekä digiosallisuus elinikäinen osallisuus erityisryhmien tarpeet huomioiden yhteisöllisyyden, turvallisuuden j paikallisen aktiivisuuden vahvistaminen yhdistysten, kansalaistoiminnan, yritysten, maakunnan, kuntien ja seurakuntien ja eri sidosryhmien toimiva yhteistyö ja kumppanuus 46

3.3.3 Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat Kulttuurin ja identiteetin painopisteeseen luetaan tässä ohjelmassa sellainen kulttuuritoiminta, joka toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita kasvun, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa sekä maakuntaidentiteetin vaalimisessa. Kulttuuritoimintaa määrittäviä keskeisiä teemoja ovat kulttuuritradition vaaliminen, taiteen tuottamisen ja vastaanottamisen elämykset sekä henkisen kasvun ja itseilmaisun tarpeet. Tuotannon osalta kyseessä ovat pääasiassa taiteellinen työ ja kulttuuriperintöön perustuva toiminta. Hyvinvoinnin ja viihtyvyyden perusasioita ovat kuuluminen johonkin ihmisyhteisöön, maantieteelliseen ja kulttuuriseen alueeseen sekä niiden aikakaudet ylittävään jatkumoon. Identiteetit eivät ole mutkattomia itsestään-selvyyksiä, vaan ne muuntautuvat suhteessa eri ulottuvuuksiinsa. Tämä tulee identiteetin käsitteellisessä määrittelyssä ja toiminnallisessa kehittämisessä ottaa huomioon. Keskeinen tekijä maakunnallisen identiteetin muotoutumisessa on rakennettu ympäristö. Luovat alojen määrittely on haaste ja käsitteen laaja-alaisuus kuvastaa hyvin luovan talouden läpileikkaavuutta. Ala kattaa taidealojen (kuvataiteen, musiikin ja esittävän taiteen) lisäksi muun muassa median, mainonnan, elokuva-alan ja teollisen muotoilun sekä pelialan. Luovan talouden ydin muodostuu luovista aloista, joista osalle on ominaista tuotteet ja palvelut, jotka ovat helposti skaalautuvia, monistettavia ja usein digitaalisia sekä aloista, joille on tyypillistä rajallisempi monistettavuus, uniikkituotteet ja -palvelut, mutta joiden jakelulle ja levitykselle digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Vakiintuneiden ja perinteisten liiketoimintamallien ja jakelukanavien rinnalle onkin noussut digitaalisten luovien alustojen liiketoimintamallit, jotka skaalaavat luovien alojen tuotteet ja palvelut globaaleille markkinoille ja synnyttävät samalla luovien alojen kuluttajaliiketoiminnalle uutta kasvupotentiaalia. Kyky muuntaa aineettoman pääoman luomiseen tehdyt investoinnit myös taloudelliseksi arvoksi ja kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi on ratkaisevassa asemassa pyrittäessä monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja parantamaan kilpailukykyä. Pohjois-Karjalan alueella vahvoina luovien alojen toimialoina nähdään sekä kehittämisen ja sisällön tuottamisen näkökulmasta: tapahtumat, kuvataide, musiikki, esittävä taide, audiovisuaalinen viestintä sekä digitalisaation sisältöä tuottavat toimialat. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 47

Palveluinnovaatioille perustuva nykykulttuurin tuotanto, levitys ja vastaanotto Karjalaiseen kulttuuriperintöön ja nykyaikaiseen monikulttuurisuuteen perustuva vahva alueellinen identiteetti. Luovien alojen yritystoiminta ja vahva tapahtumatuotanto Vetovoimainen ja kilpailukykyinen elokuva- ja musiikkituotantoalue taiteelliseen työhön ja kulttuuriperintöön liittyvän yritystoiminnan kehittäminen kulttuurituotannon toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen niin, että kunnat voivat täydentää kulttuuripalvelujaan järjestöjen ja kulttuuriyritysten vahvistaminen kulttuurin tuottamisessa kulttuurin tuottajien ja kuluttajien laaja verkottuminen kulttuuritarjonnan luomiseksi ja kansainvälistymisen edistämiseksi koulutus- ja muiden laitosten maakuntaan ulottuva opetus- ja tutkimustyö lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen huomioiminen ja vahvistaminen uudenlaisten kulttuuripalvelujen tuottaminen kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteistyönä kulttuuripalveluiden kehittäminen osana hyvinvoinnin kehittämistä itärajan ylittävän yhteisen kulttuurialueen tunnistaminen, vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen kulttuurimaisemien, kulttuurihistoriallisten rakennusten ja -paikkojen säilyttäminen, hoito ja soveltaminen nykyaikaisiin käyttötarpeisiin karjalaisen kulttuuriperinteen uudenlaisten sovellutusten, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja esiintuominen paikkakuntakohtaisten kulttuuripiirteiden ja -harrastusten esiin nostaminen monikulttuurisuuteen kohdistuva koulutusja tutkimustyö tapahtumien vaatiman infrastruktuurin kehittäminen maakunnan markkinoiminen valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien alueena. luovien alojen viestintästrategia: oma viestintänäkökulma luovien alojen mahdollisuuksiin vetovoiman lisäämiseksi kohderyhmälähtöinen viestintä luovien alojen mahdollisuuksista oman brändin kehittäminen luovalle Pohjois-Karjalalle tuotteistamisen ja myymisen osaamisen kehittäminen ajanmukaisin menetelmin tulevaisuuden kohderyhmien ja trendien tunnistaminen ja toiminnan suuntaaminen tarpeisiin elinkeinoelämälle näkemys viestinnän ja luovien alojen tärkeydestä (rajapinnat) toimialan (luovat alat) kansainvälistäminen elokuvatuotannon fyysisten edellytysten vahvistaminen ja ajanmukaistaminen maakunnan voimallinen markkinoiminen elokuva- ja musiikkituotantoalueena (sis. kansainvälisyyden) av-koulutuksen kehittäminen musiikinharjoitustilojen ja tukitoimintojen kehittäminen luovien alojen toimitilojen, työpajojen ja tukitoimintojen kehittäminen 48

3.3.4 Resurssiviisaus Resurssiviisaudella tarkoitetaan kykyä hyödyntää erilaisia resursseja harkitusti hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Pohjois-Karjalassa resurssiviisautta edistetään kiertotalouden, materiaali- ja energiatehokkuuden, uusiutuvan energian sekä vähähiilisten ratkaisuiden kautta. Tavoitteena on löytää keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta samalla myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kehittämistoimenpiteet kohdentuvat laajasti yhteiskunnan eri sektoreille, mutta toimenpiteissä keskitytään erityisesti liiketaloutta edistäviin toimiin sekä verkostomaisiin kehittämistoimiin. Resurssiviisaat innovaatiot voivat olla maakunnan yritysten kilpailuvaltti tarjoten samalla uusia kustannustehokkaita keinoja ympäristölle haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Julkisella sektorilla on tärkeä rooli referenssikohteiden ja innovaatioalustojen mahdollistamisessa sekä uusien toimintatapojen käyttöönotossa. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: 49

Energiatehokkuuden kehittäminen Materiaalitehokkuuden kehittäminen Kiertotalouteen panostaminen Vähähiilisyyden huomioiminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kiinteistöjen, infrastruktuurin ja prosessien energiatehokkuuden parantaminen Referenssikohteiden ja kehittämisalustojen mahdollistaminen Pilotointien ja älykkäiden kokeilujen toteuttaminen mm. kysyntäjousto, IoT Materiaalitehokkuuden edistäminen, hukan minimointi Elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioiminen Puhtaamman teknologian kehittäminen ja käyttöönotto Luonnonvarojen kestävästä käytöstä huolehtiminen Kiertotalouden uusien liiketoimintamallien kehittäminen mm. uudenlainen palveluliiketoiminta ja tuotteet Sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen Raaka-aineiden, materiaalien ja ravinteiden kierrättäminen Verkostomaiseen kehittämistoimintaan panostaminen ja palvelualustojen kehittäminen Referenssikohteiden tarjoaminen kiertotalouden ratkaisuille Toimintamallien ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Toimenpiteiden monistaminen hyvien käytäntöjen kautta Uudenlaisten palveluratkaisujen soveltaminen mm. yhteiskäyttö Vähähiilisyyden ja elinkaarivaikutusten huomioiminen julkisissa hankinnoissa Liikkumistarpeeseen ja - tapoihin vaikuttaminen Hajautetun uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon edistäminen Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotanto ja vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntäminen Digitaalisten ratkaisuiden kehittäminen ja käyttöönotto Ekosysteemien sieto- ja palautumiskyvyn sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen Ilmastonmuutokseen varautuminen metsien terveydentilasta ja monipuolisesta rakenteesta huolehtimalla Ilmasto- ja energiatavoitteita tukevan yhdyskuntarakenteen mahdollistaminen Hyvien käytäntöjen levittäminen ja käyttöönotto yhteistyöverkostojen ja -foorumien avulla Elinympäristöjen kunnostamiseen ja suojeluun panostaminen 50

3.3.5 Turvallisuus Turvallisuus on monitahoinen käsite, joka jaotellaan yleensä kolmeen eri turvallisuuden tasoon: yksilön turvallisuus, kansallinen turvallisuus sekä kansainvälinen turvallisuus. Käsitteet ovat toisistaan riippuvaisia ja turvallisuuden muutos yhdellä tasolla vaikuttaa myös toiseen tasoon. Perustuslaki turvaa yksilön perusoikeudet, muun muassa oikeusturvan. Perinteinen eurooppalainen, laajakäsitystä turvallisuuskäsitys sisältää poliittisten ja sotilaallisten kysymysten ohella ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä taloudellisen vapauden, sosiaalisen vastuun ja keskinäisen solidaarisuus ympäristön suojelemiseksi. Poliittisella turvallisuudella tarkoitetaan valtion ja hallinnon toimintakykyä sekä valtion toiminnan oikeutusta. Taloudellisella turvallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta päästä tärkeille markkinoille ja resursseille. Ympäristöturvallisuus edellyttää ympäristötekijät huomioon ottavaa elämäntapaa ja tuotantotapoja. Toisaalta vähenevät luonnonvarat ja tuhoutunut elinympäristö voivat vaikuttaa myös valtioiden ulkoiseen turvallisuuteen. Tavoitteet ja vuosien 2019 2020 toimenpiteet: Monialainen ja monitoimijainen yhteistyö yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseksi Poliisi- ja pelastuspalvelujen toimintaedellytysten turvaaminen Rajavalvonnan toimintaedellytysten turvaaminen Hyvinvointi terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus Syrjäytymisen ehkäiseminen osallisuuden lisääminen Arjen turvallisuus palvelujen saatavuus Tietoturvallisuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Resursseille pääsyn turvaaminen Markkinoillepääsyn turvaaminen Tietoturvallisuus, erityisesti teollisen internetin osalta Ympäristöturvallisuus Tuotantotavat Elämäntavat 51

3.4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Kasvusopimuksen tavoitteena on Joensuun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. Joensuun seudun kärkiteema on metsäbiotalous, joka perustuu alueen osaamiseen sekä elinkeinoelämän vahvuuksiin ja tukee hallituksen kärkihankkeita. Teeman kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä. Kaupunkiseudun tavoitteet perustuvat alueen osaamiskeskittymien elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osaamiseen ja tukevat hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteena on kasvu elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön hyödyntämisen kautta. Innovaatioiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen ja ulkomaisten investointien houkutteluun kytkeytyvissä kehittämistoimissa tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Kaupunkien, kaupunkien omistamien liikelaitosten ja kuntayhtymien investoinnit sekä maankäytön suunnittelu tarjoavat merkittävän mahdollisuuden, jonka avulla voidaan edistää myös yritysten uusien tuotteiden ja palvelujen referenssikohteita. Joensuun kaupunki edistää osaltaan innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja ja kehittää hankintojen strategista johtamista. Joensuun tavoitteena on toteuttaa joka 5. hankinta innovatiivisesti vuonna 2018 sekä tarjota kaikki merkittävät rakennusinvestoinnit kehittämis- ja demonstraatioalustoiksi. Alueen metsäbiotalousteeman liiketoimintakärkien yritysten kasvun ja kansainvälistymisedellytysten parantamiseksi sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kolmen liiketoimintaekosysteemin muodostamisesta: uudistuvat metsäbiomassan arvoketjut puhdas hajautettu energiatuotanto biotalouden digitalisaatio ja uusi palveluliiketoiminta. Lisäksi kehitetään innovaatio-hub-osaajayhteisöä sekä Forest & Photonics & More -kokonaisuutta, ja hyödynnetään Oasis Start-up Centeriä biotalouden kansallisena kasvualustana. Metsäbiotalouteen kytkeytyviä fotoniikan ja oppimisen digitalisaation keskittymiä vahvistetaan. Kaupunki laatii strategian ja tavoitteet innovatiivisten julkisten hankintojen edistämiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan kaupungin omista lähtökohdistaan laatiman mittariston avulla ja Kasvusopimuksen kansallisten indikaattoreiden kautta. Kansallinen AIKO -ohjelman määräraha Joensuun kasvusopimuksen toteuttamiseen vuonna 2018 on 488 000. Kasvusopimuksen toteutus päättyy 30.4.2019. 52

3.5 Seutukaupungit soveltamisen mestarit (SEUTU -ohjelma) Lieksa Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuskaupunkeja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat omien seutujensa kanssa yhteyden suurten kaupunkiseutujen ja harvaan asutun maaseudun välillä. Ohjelmassa on kaksi strategista teemaa: elinkeinoelämän ekosysteemin päivitys (pitkäjänteistä toimintaympäristön kehittämistä) bioklusterin kehitysloikka (Seutukaupunkien kärkisektorin boostaus nopeilla kokeiluilla ja piloteilla). Näitä teemoja lähestytään erityisesti kolmen uudistumisen välineen kautta. Välineitä ovat: digitaalisuus palvelumuotoilu kiertotalous. Tunnistetuissa uudistamisen välineissä seutukaupunkien nykyinen tilanne vaihtelee suuresti. Ohjelma kanavoi osaamista näissä välineissä seutukaupunkien välillä ja seutukaupunkien ulkopuolelta. Strategisissa teemoissa on paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen taso. Toiminta rakentuu kahden päätoimenpidekokonaisuuden alle: 1. verkoston koordinointi, kehittäminen ja aktivointi 2. kokeilujen ja pilottien käynnistäminen. Ohjelman rahoitus haetaan puoliksi TEM:ltä, AIKO teemaverkostorahoituksesta ja puoliksi seutukaupungeilta. Omarahoitusosuus on seutukaupunkia kohden maksimissaan 50 000. 53

4 Ohjelmien yhteensovitus 4.1 EU-rahoitus EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 EU:n ohjelmakaudella 2014 2020 koko Suomessa toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmassa on kaksi alueellista suunnitelmaa: Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. Alueellinen suunnitelma tarkentaa valtakunnallisen rakennerahasto-ohjelman toteutusta huomioiden alueen erityispiirteet ja painotukset. Maakuntalähtöinen toteutus pohjautuu maakuntaohjelmaan, jonka tueksi tehdään toimeenpanosuunnitelmat ja niihin liittyvät EU:n rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelmat. Rahoitussuunnitelma sisältää esityksen siitä, miten rakennerahastovarat käytetään maakunnassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 ja sen toimenpiteet perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa maaseutuohjelman toteutus on linjattua asiakirjassa Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014 2020. Kehittämistoimia suunnataan viiteen painopistealueeseen: luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen, kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat, yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen, osaamisen vahvistaminen ja uusiutumisen edistäminen sekä asuminen ja työ- ja vapaa-aika. Maaseutuohjelman LEADER -osiota toteutetaan Pohjois-Karjalassa kolmen LEADER -toimintaryhmän strategian mukaisesti. Joensuun seudun LEADER -strategian Väylä sujuvaan arkeen painopisteet ovat ympäristö, yhteisöt ja yhteistyö ja yrittäjyys. Vaara-Karjalan LEADER -strategian Vasiten vastavirtaan painopisteet ovat hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt, elinvoiman yritystoiminta, luonnonvarat ja kestävä kehitys sekä alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö. Keski- Karjalan Jetinan Rohkeasti eteenpäin -strategian painopisteet ovat viihtyisä asuinympäristö ja vilkas yhdistystoiminta, rajaseudun rohkeat yrittäjät, ympäristö ja luonto sekä osaamisen edistäminen. Karelia CBC -ohjelma Rajan ylittävää yhteistyötä jatketaan ohjelmakaudella 2014 2020 Karelia CBC -ohjelmalla. Ohjelman ydinalueen muodostavat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat sekä Karjalan tasavalta. Ohjelma käynnistyi vuonna 2017. Karelia CBC -ohjelman tavoitteena on tehdä ohjelma-alueesta houkutteleva ihmisille elää ja työskennellä sekä yrityksille sijoittua ja toimia. Ohjelmalla on neljä toimintalinjaa: Toimintalinjan 1 Kasvava rajanylittävä yhteistyö tavoitteena on rajanylittävän yritysyhteistyön kehittäminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen alueelle. 54

Toimintalinja 2 Houkutteleva kulttuuriympäristö tukee kestävien ja monipuolisten kulttuuripalveluiden kehittämistä. Toimintalinja 3 Puhdas ja miellyttävä elinympäristö keskittyy alueen asuin- ja työympäristön parantamiseen. Toimintalinjalta 4 Toimivat rajanylitykset rahoitetaan suuria investointihankkeita, joilla pyritään poistamaan pullonkauloja ohjelma-alueen kansainvälisiltä rajanylityspaikoilta sekä parantamaan niiden turvallisuutta. Rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 koostuu EU-rahoituksesta (21,50 milj. ) sekä Suomen (10,75 milj. ) ja Venäjän (10,75 milj. ) kansallisesta vastinrahoituksesta. Julkisen tuen kokonaissumma on 43 milj.. EU:n erillisohjelmat EU-rahoituksen voi jakaa karkeasti kahtia: alueilta jaettavaan rakennerahasto-ohjelma rahoitukseen (Kestävää kasvua ja työtä) ja suoraan EU-rahoitukseen. Suora EU-rahoitus on ylimääräistä, osaamisen ja aktiivisuuden kautta alueille tulevaa. Suoraan EU-rahoitukseen voidaan katsoa kuuluvan niin erillisohjelmat, Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmat kuin rajan ylittävän yhteistyön ohjelmat. Toisin kuin rakennerahastoissa, näiden ohjelmien rahoituspotti on kasvanut jokaisella ohjelmakaudella. Pohjois-Karjala on ollut aktiivinen maakunta alueen ulko-puolisen rahoituksen hankkimisessa, mutta aihealan osaaminen on yhä henkilöitynyttä ja usean eri rahoituslähteen hyödyntäminen harvinaisempaa. Positiivista on, että toiminnassa on mukana toimijoita myös Joensuun seudun ulkopuolelta, mutta silti kv-hankerahoitusta hyödyntää vain osa maakunnan toimijoista. Ohjelmakausi lähestyy loppuaan, mutta ohjelmissa on yhä tulossa hyödynnettäväksi rahoitushakuja maakunnan kehittämisen painopistealoilta. 4.3 Vuoksen vesienhoitosuunnitelma Vuoksen vesienhoitosuunnitelman toimenpiteitä toteutetaan ja edistetään eri sektoreilla maakunnan toimijoiden yhteistyönä. Pohjois-Karjalassa on muiden maakuntien tapaan menossa vuonna 2015 hyväksyttyjen vesienhoitosuunnitelmien päivitys vuosille 2022 2027. Vesienhoitosuunnitelmien ja merkittävien tulvariskialueiden ehdotusten kuuleminen päättyi heinäkuussa 2018. Palautteesta laaditaan yhteenveto syksyllä. Suunnitelmiin ja ehdotuksiin voi tutustua Vaikuta vesiin -sivuilla (http://www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi). Haja-asutuksen päästöt vesiin vähenevät erityisesti jätevesiviemäröintien, mutta myös kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistusratkaisujen ansiosta. Valtion rooli vesistöjen kunnostushankkeiden toteuttajana pienenee, joten kunnostuksiin tarvitaan monia toimijoita, yhteistyötä ja rahoituspohjan laajentamista. Erityisesti Pielisjoen Ala-Koitajoen reitillä ja Lieksanjoen alaosissa parannetaan erilaisin toimenpitein vaeltavien järvilohen ja järvitaimenen elinolosuhteita. Mainitut joet kuuluvat Kansallisen kalatiestrategian avainkohteiden joukkoon. Mainittujen jokien koskialueita on kunnostettu ja työ jatkuu. Ala-Koitajoen virtaaman lisäyksen vaikutuksia järvilohikantaan seurataan eri tahojen yhteistyönä. Alustavat havainnot ovat olleet hyvin rohkaisevia. Kalateiden rakentaminen ei ole juuri nyt ajankohtaista, sillä tätä ennen kaikki panokset tulee käyttää uhanalaisen järvilohen kannan elvyttämiseen. Kuurnan voimalaitoksen tulvauoma kunnostetaan järvilohen lisääntymis- 55

ja poikastuottoalueeksi lähivuosina. Aluehallintovirasto myönsi kesällä 2018 luvan rakennustöille, joissa lisääntymisalueiden lisäksi rakennetaan noin 2 MW:n pienvesivoimala nykyisen patoluukun rakenteisiin. Kasvavana uhkana on nähty salakalastus, mikä verottaa erityisen vaarallisesti kudulle nousevan saimaanlohen kantaa. Salakalastajia pyritään karkottamaan hyvin innovatiivisilla keinoilla, kuten valaisemalla Kuurnassa saimaanlohen kutualueet Kari Kolan valotaideteoksella Kalatalouskäyttöön liittyvä yleissuunnittelu edesauttaa tulevien toimenpiteiden hahmottamista. Muun muassa emokalapyyntiin liittyvät rakenteet edistäisivät kantojen hoidon tuloksellisuutta. Lisäksi, kalastuksen säätelyn onnistumisella on suuri merkitys toimenpiteiden tuloksellisuuden kannalta. Järvilohi on Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntakala. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä ovat etenkin intensiivisen maa- ja metsätalouden kuormittamat, mutta myös ihmistoimintojen kuormittamat tai muokkaamat vesimuodostumat. Jotta lyhyen toteutuskauden aikana saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos, tulee toteutukseen panostaa voimakkaasti. Koitajoen valuma-alueella on käynnissä Freshabit LIFE IP -hanke (2016 2022), joka toteuttaa muun muassa valuma-aluekunnostuksia, pyrkii parantamaan planktonsiian kutuolosuhteita ja kehittämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Luonnon monimuotoisuutta lisätään ojitettujen soiden ja pienvesien kunnostuksilla. Hankkeessa analysoidaan 1980-luvulta lähtien tuotettua ympäristötietoa, jonka perusteella arvioidaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan valuma-alueen tilaa ja kunnostusten vaikuttavuutta ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Hanke on koonnut toiminnan ohjaukseen yhteistyöryhmän, jossa on mukana runsaasti paikallisia toimijoita. Vesienhoitosuunnitelmassa otetaan huomioon, että pohjavesialueiden luokittelu muuttuu, joten niiden rajaukset tarkastetaan. Uutena luokituksena otetaan käyttöön pohjavesien E-luokka. Siihen kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokan rajaukset ovat paikallisten ELY-keskusten selvittämiä vuosien 2017 18 aikana. E-luokka voi olla lisämääreenä luokkien 1 ja 2 -pohjavesialueilla (1E, 2E) tai itsenäisenä luokkana E. Kohteen merkittävyyttä voidaan arvioida muun muassa suojellun alueen laajuudella, uhanalaisten lajien esiintymisellä, lajiston edustavuudella tai purkautuvan pohjaveden määrällä. Uusi merkintä ei tuo uusia suojeluelementtejä, joten se on luonteeltaan informatiivinen. 56

5 Rahoitusnäkymät 2019 2020 Maakuntaohjelma on luonteensa vuoksi laaja kokonaisuus. Rahoitusta maakuntaohjelman toteuttamiseen tulee niin katsotun suppean aluepolitiikan avulla, kuten eri ministeriöiden aluekehitysmomenttien, EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja Maaseutuohjelman kautta. Tämä rahoitus on luonteeltaan kehittämisrahoitusta. Karelia CBC -ohjelman rahoitusta ei ole esitetty maakunnittain, koska ohjelmalle ei ole maakunnittaista budjettia. Toinen kansallinen rahoituksen lähde on niin sanottu suuren aluepolitiikan kautta tuleva rahoitus. Tällaisia ovat muun muassa valtionosuudet ja suuret infrastruktuuri-investoinnit. Näiden saamiseksi Pohjois-Karjalaan tarvitaan alueellista edunvalvontaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa laaditaan vuosittain Vaikuttamisen kärjet -niminen hankeluettelo. Luetteloon on koottu ajankohtaiset hankkeet, joihin tarvitaan valtion rahoitusta. EU-rakennerahastorahoitusta on käytettävissä Pohjois-Karjalassa vuosina 2019 2020 EAKR:n osalta 38,4 milj. ja ESR:n osalta 17,7 milj.. Lisäksi kansallisen julkisen rahoituksen (kuntarahoitus + muu julkinen) osuus on n. 8 milj.. Maaseuturahaston kehittämistoimintaan tuleva rahoitus on vuositasolla arvioitu olevan Pohjois-Karjalassa noin 5,5 milj,. AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kilpailukyky) ohjelman rahoitus päättyy 30.4.2019. Vuosille 2018 2019 rahoituksesta 317 000 on kohdistettu ennakoivan rakennemuutoksen toimiin ja 488 000 Joensuun kasvusopimuksen toteuttamiseen. Pohjois-Karjalassa on aktivoitu ja pyritään jatkossakin aktivoimaan entistä enemmän EU:n suorien rahoituslähteiden käyttöä alueen kehittämisen tukemiseksi. Innovaatioympäristön ja yritysten innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi on myös tärkeää aktiivisesti hyödyntää entistä enemmän kansallista Business Finlandin rahoitusta. Business Finland on uusi organisaatio, siksi on tärkeää tuoda sen toimintaa alueella tutuksi ja verkottaa maakunnallisia toimijoita Business Finlandin asiantuntijoihin ja kansainvälistymisosaajiin. 57

6 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakenne rahasto- ohjelma: Pohjois-Karjalan rahoitus suunnitelman linjaukset 2019 2020 Rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan Pohjois-Karjalan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamista. Tavoitteena on erityisesti työllisyyden edistäminen, ohjelman tärkeimpien tuloskehysindikaattoreiden (uudet työpaikat, uudet t&k&i-työpaikat) saavuttaminen, vähähiilisyyden edistäminen ja älykkään erikoistumisen valintojen tukeminen. Rahoituksen ohjaamisessa on kolme pääperiaatetta: 1. EAKR:n ja ESR:n rahoitusten yhteensovittaminen Molempien rahastojen toimenpiteillä tuetaan osaamisen, työllisyyden, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksissä täydentäen hallitusohjelman kärkihankkeita. Pyritään muodostamaan nk. hankepareja huomioiden hankehakijoiden hallinnollisen taakan keventäminen. 2. Rakennerahastojen kumppanuus Euroopan maaseuturahaston kanssa ELY-keskuksen yritysrahoitusstrategian mukaisesti mikroyritystoimintaa Pohjois-Karjalassa tuetaan muualla kuin Joensuun keskusta-alueella maaseuturahaston varoin. Samalla tavoin tulee maaseuturahaston rahoitusta hyödyntää rakennerahastojen kanssa toisiaan täydentäen ja päällekkäisyydet välttäen Suomen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tämä vaatii rahoittajaviranomaisilta saumatonta yhteistyötä. 3. Rakennerahastohankkeet lähtölaukaisijana pääsyyn EU:n erillisohjelmien sekä kansallisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen piiriin Erityisesti huippualojen TKI-toiminnassa tulee hyödyntää alueen ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Rakennerahastovarat voivat toimia kehittämis- ja investointiprosessien käynnistäjinä. Yllä olevia periaatteita sovelletaan rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoilla hankevalinnoissa. Rahoitussuunnitelman painopiste toimintalinjalla 1 (EAKR) on uusien yritysten käynnistyminen ja pk-yritysten uuden liiketoiminnan kehittäminen. Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten aloittavien ja kehittyvien yritysten kehittämishankkeisiin, kun yritys kehittää merkittävästi tuotantoaan, kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita kasvaville markkinoille. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin aloittaviin ja toimiviin yrityksiin. Rahoitusta osoitetaan myös yritysten kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin, sekä yritystoiminnan kannalta tärkeisiin liikenne- ja infrastruktuurihankkeisiin. Energiatehokkuuden edistäminen on toimintalinjalla läpikäyvänä elementtinä. Painopisteenä toimintalinjalla 2 (EAKR) on maakunnalliset Älykkään erikoistumisen valinnat (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit) tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittämisessä. TKI-toiminnan lähtökohtana on quattro-helix malli, jossa kehittämistarpeet nousevat myös elinkeinoelämän, julkishallinnon, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoiminnasta. Painopisteinä ovat uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen sekä kiertotalouden 58

kehittäminen, elinkeinoelämä-verkottunut tutkimus sekä Venäjän läheisyyden huomioiminen. Poikkileikkaavana painopisteenä on digitalisaatio. ESR tukee maakunnan tavoitetta työllisyysasteen nostamiseksi. Toimintalinjalla 3 (ESR) edistetään nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä työperäistä maahanmuuttoa. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi kehitetään yritysten uudistumista ja kilpailukykyä, muun muassa digitaalisuutta hyödyntäen, sekä yritysten ja yritysverkostojen johtamista ja työn organisointia. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämisessä painotetaan työelämän ulkopuolella olevien ja työttömien miesten työllistymistä sekä yrittäjinä toimivien naisten osaamisen kehittämistä. Toimintalinjassa 4 (ESR) parannetaan siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita painopisteenä tulevaisuudessa työllistävät alat. Keskeistä on työssäoppiminen työpaikoilla. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamisen painopisteenä on alueen yritysten erilaisista liiketoimintaketjuista ja prosesseista lähtevät osaamistarpeet. Toimintalinjalla 5 (ESR) painopisteenä on pitkäaikaistyöttömien elämänhallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimintalähtöiseen kehittämiseen Joensuun kaupunkialueella. Valtakunnallisiin kehittämisteemoihin osallistuminen Itä-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Ohjelmakauden alussa valtakunnalliset teemat ovat tavoittaneet heikosti itäsuomalaisia toimijoita niin hankkeiden toteuttajina kuin kohderyhmänä. Aidon valtakunnallisen osallistumisen varmistamiseksi viestintää ja alueelle suuntautuvaa aktivointityötä tulisi lisätä. Koordinaatiohankkeiden ohjauksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota aitoon alueidenväliseen yhteistyöhön ja toimintamallien siirtämiseen. Itä-Suomessa tavoitellaan ESR:n hankkeiden suuntaamista nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämiseen. Näissä teemoissa alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Itä-Suomi osallistuu aktiivisesti alueen toimijoiden aktivointiin ja toimenpiteiden tuloksellisuuden varmistamiseen. Rahoituksessa tulee kiinnittää huomiota aitoon kehittämistarpeeseen ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Tulevan maakuntauudistuksen huomioiminen hankkeiden rahoituksen koordinaatiossa tulisi ennakoida ajoissa. Rahoitushakujen järjestämisessä tulisi laajasti hyödyntää alueiden osaamista ja aktivointimahdollisuuksia. 59

7 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset 2019 2020 7.1 Saavutettavuus 7.1.1 Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Nopea laajakaista -hanke päättyy 2018 Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja on välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Tietoliikenneyhteyksien rakentamisen tukeminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa julkisen tuen takaisin valtiolle rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisin haaste on valtiontuen hakemisen päättyminen vuoden 2018 lopussa. Kaupalliset teleyritykset ovat osoittaneet vain vähäistä kiinnostusta rakentamaan tavoitteiden mukaista laajakaistaverkkoa edes taajamiin saatikka harvaan asutuille seuduille. Teleyritysten investoinnit kiinteään verkkoon ovat vuonna 2016 laskeneet 33 % edeltävään vuoteen verrattuna. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi ajautui entistä kauemmaksi muista Pohjoismaista. Suomessa tehtiin vuonna 2016 aineellisia investointeja kiinteään laajakaista- ja puhelinverkkoon sekä matkaviestinverkkoon noin 77 asukasta kohden, kun Ruotsissa summa oli noin kaksinkertainen ja Norjassa peräti 213. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamista. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan ole yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Tarvitaan uusi valtiontukiohjelma, koska toteutettu 4Gverkko ei ole täyttänyt ennakko-odotuksia, eikä tulevaisuuden 5G-verkot toimi ilman kattavaa valokuituverkkoa. Uusi digitaalisen infrastruktuurin strategia ja tavoite vuodeksi 2025 Liikenne- ja viestintäministeriön uudessa kansallisen digitaalisen infrastruktuurin strategiassa ei ole ositettu kansallista tukea valokuituverkkojen rakentamiseen. Strategiassa asetetaan laajakaistatavoite vuodeksi 2025 sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Siinä määritellään myös tavoitteet laajakaistan kattavuudesta ja nopeudesta. Samalla vastataan osaltaan EU:n laajakaistatavoitteisiin. EU on esittänyt vuoden 2025 tavoitetasoksi, että kaikkialla EU:ssa tulisi olla saatavilla 100 megabitin yhteydet, joiden nopeus on mahdollista nostaa 1 gigabittiin. Digitaalisen infrastruktuurin strategiaan tulee lisätä uusi kansallinen tuki nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen. 60

Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien mukaisista hankkeista vasta puolet on toteutumassa. Lisäksi osa jo aiemmin hyväksytyistä hankkeista on peruuntunut muun muassa hakijoiden rahoitusvaikeuksien myötä ja niihin ollaan etsimässä uutta toteutusvaihtoa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia toimenpiteitä hankkeen edistämiseksi: a) Tuetun laajakaistarakentamisen jatkaminen ja rahoituksen turvaaminen Tarvitaan uusi laajakaistarakentamisen valtiontukiohjelma vähintään vuoden 2030 loppuun saakka. Valtion talousarviossa tulee turvata valtion tukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavilla operaattoreilla olisi varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tuet on jatkossa oltava pelkästään valtiolta, koska kaikilla kunnilla taloudellinen tilanne ei mahdollista nykyisen kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä ja siksi hanke ei myöskään ole voinut saada valtiontukea. Näiden kuntien asukkaat ovat jääneet siten eriarvoiseen asemaan. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. c) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen ja taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen. Laajakaistarakentamisen suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on välttämätöntä. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä jatkossa tukikelpoiseen rakentamiseen. Tukikelvottomiksi tulee määritellä vain ne alueet, joilla tosiasiallisesti tarjotaan asiakkaalle saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2025 mennessä karkeasti arvioituna 100 milj. Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. 61

Laajakaistapalveluja koskevan yleispalveluvelvoitteen muuttaminen Yleispalveluliittymän tiedonsiirron vähimmäisnopeus on tällä hetkellä 2 Mbit/s. Yleispalveluvelvoitteen tulee asetuksen mukaan seurata tietoliikenneyhteyksien yleistä kehitystä. Vähimmäisnopeus tulee nostaa vähintään 10 Mbit/s mahdollisimman pian, koska jo vuonna 2015 suurimmalla osalla tiedonsiirtoliittymien käyttäjistä oli jo yli 10Mbit/s yhteys käytössään. Myös kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden liittymien tulee seurata nopeudeltaan yleistä kehitystä. Yleispalveludirektiivin mukaan palveluiden tulee olla saatavilla maantieteellisestä sijainnista riippumatta, kansallisesti saatavuutta ei tule rajoittaa pelkästään virallisesti määriteltyyn vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan. Laajakaistaliittymän lähtevälle liikenteelle tulee ehdottomasti asettaa myös nopeusvaatimus ja maksimiviive tiedonsiirrolle (kuten kuulo- ja puhevammaisten laajakaistaliittymälle on asetettu), sillä nykyiset sähköiset palvelut asettavat vaatimuksia myös lähtevän liikenteen nopeudelle ja tiedonsiirron viiveelle. Koillisväylän tietoliikennekaapelin toteutumisen edistäminen Koillisväylän tietoliikennekaapelihanketta valmistellaan parhaillaan valtio-omisteisen Cinia Oy:n johdolla, alueiden myötävaikutuksella. Valmistelussa tulee selvittää pohjoisen ja itäisen Suomen alueiden runkoverkon kapasiteettien riittävyys, lisärakentamisen tarpeet sekä runkoreittien yhteisrakentamismahdollisuudet muun infrarakentamisen kanssa. Tarvittava lisärakentaminen tulisi yhdistää kansalaisten laajakaistan runkoverkkojen rakentamisen, huoltovarmuuskeskusten, puolustusvoimien sekä muiden valtiollisten/julkisten toimijoiden toiminnan varmistamisen kanssa. Koillisväylän tietoliikennekaapelin rakentamisen jatkovalmistelussa, suunnittelussa sekä yksityisen investointien hankinnassa varsinaisen merikaapelin rakentamista varten, tulee valtiolla olla hyvin vahva rooli. Suomen sisäisessä lisärakentamisessa valtion ohella eri operaattoreiden roolin tulee olla merkittävä. Uusien reittien ja kapasiteetin lisärakentamisella ja varareitityksillä sekä riittävällä määrällä tietoliikenneyhteyspisteitä myös Itä- ja Pohjois-Suomen alueella koko Suomen tulee asemoitua houkuttelevana erikokoisten datakeskusten sijaintipaikkana nopeiden ja vakaiden, Euroopan ja Aasian yhdistävän, yhteysreitin varrella. Tavoitteena tulee olla realisoida Koillisväylän tietoliikennekaapelin tuomat mahdollisuudet datakeskusinvestointeihin myös Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Uusien, ja täällä jo toimivien datakeskusten kykyä ja mahdollisuuksia lisätä ja kasvattaa ansiokkuuksiaan parannetaan alueilla edelleen vahvistamalla alan osaamisen ja yhteistoiminnan ekosysteemejä. Nopeat yhteydet tulevat palvelemaan myös alueen muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia eri alojen yrityksiä. 7.1.2 Itä-Suomen esitys perusväylänpidon rahoituksen nostamiseksi Itä-Suomessa tuotetaan yhä enemmän raaka-aineita ja jalostettuja tuotteita omaan käyttöön, muualle Suomeen sekä vientiin. Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankintaalueilla. Elintarviketuotannon osalta Itä-Suomella on valtakunnallisten markkinoiden lisäksi merkittävää vientiä Venäjälle. Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköitä syntyy kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka-aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin. 62

Maito-, raakapuu- ja bioenergia- sekä kaivoskuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät vähäliikenteistä verkkoa, jonka kunto on viime vuosina heikentynyt hälyttävästi. Nykyisen hallituskauden perusväylänpidon lisärahoituksella ja korjausvelkaohjelmalla on saatu hillittyä liikenneverkon korjausvelan kasvua ja korjattua joitakin pahempia puutteita myös alempi asteisella verkolla. Sekä lisärahoitus että korjausvelkaohjelma ovat päätymässä ja vuoden 2019 talousarviossa perusväyläpitoon on osoitettu noin mrd., mikä on ollut normaali rahoitustaso edellisillä hallituskausilla. Liikenneverkon rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä on esittänyt, että perusväylänpidon rahoitusta tulisi lisätä vuosi tasolla pitkäjänteisesti vähintään 300 milj., jolloin perusväylän pidon rahoitukseen käytettäisiin noin 1,3 mrd. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot pitävät parlamentaarisen työryhmän esitystä oikean suuntaisena ja esittävät perusväylänpidon rahoituksen pysyvää nostamista liikenneverkon kunnon turvaamiseksi. 7.1.3 Nopea itärata Helsinki Porvoo Kouvola Nopea itärata Helsinki Porvoo Kouvola nopeuttaa Savon ja Karjalan radan junayhteyksiä yhdessä lentoradan kanssa. Matka-aika Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin lyhenisi noin kolmeen tuntiin ja Helsinki Pietari välillä matka-aika lyhenisi lähes tunnin. Kyseessä on hanke, joka vaikuttaa Suomessa miljoonan itäsuomalaisen yhteyksiin ja Pietari mukaan lukien 6 miljoonan ihmisen junayhteyksiin. Kolmen tunnin yhteydet edistävät itäsuomalaisten yritysten menestystä laajemmalla alueella, vähentävät liikkumisen kustannuksia, edistävät työvoiman liikkuvuutta ja vähentävät liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Itä-Suomen maakunnat esittävät, että raidelinjaukseen liittyvät selvitykset tulee käynnistää mahdollisimman pian ja sitä koskevat maankäytön varaukset on osoitettava Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntakaavoissa vähintään ohjeellisina linjauksina. 7.2 Koheesiopolitiikan rahoituksen varmistaminen 2020 Koheesiorahoitusesitys Itä- ja Pohjois-Suomeen ohjelmakaudelle 2021 2027 Euroopan Komission toukokuussa 2018 antamassa budjettiesityksessä jäsenvaltioiden maksuosuudeksi on esitetty 1,11% bruttokansantuotteesta. Suomelle nousua kuluvan ohjelmakauden saantoon on noin 5 % (laskutavasta riippuen summa euroina on 80-90 milj. ). Suomi on komission koheesiopolitiikkaesityksessä siirtymäaluetta, lukuun ottamatta Uuttamaata ja Ahvenanmaata. Koska koheesiopolitiikan rahoituksenjakomekanismissa harvan asutuksen peruskriteeri koskettaa vain kehittyneitä alueita, Suomi ei nyt käytetyllä laskutavalla tule saamaan lainkaan rahoitusta. Kuluvalla kaudella harvan asutuksen yleiskriteeri ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisrahoitus tuottavat 59 % Suomen kaikesta rahoituksesta, joten muutos heikentää Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa koheesiopolitiikassa merkittävästi. Komission tällaisten tilanteiden varalle kehittämän niin sanotun turvalausekkeen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen alueen saanto laskettaisiin kehittyneiden alueiden kategorian mukaan ja siten myös harvan asutuksen perusrahoitus saataisiin hyödyntämään aluetta. Turvalauseke on kuitenkin enemmän kertaluonteinen ratkaisu, johon liittyy epävarmuustekijöitä muun muassa rahoitussaannon riittävyyden ja jatkuvuuden kannalta. Menettely ei myöskään anna 63

takeita Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamisesta tulevien ohjelmakausien neuvottelutuloksista. Komission rahoitusesityksessä NSPA-tuen määrä on 30 / asukas/ vuosi. Kuluvan kauden tuen nykyarvoon verrattuna laskua on 12,9 %. Suomen maatalousrahoituksen saanto on pienentymässä peräti 14 % mikä on Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta huolestuttavaa. Maatalousrahoituksen leikkaus kohdistuisi voimakkaasti nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuille alueille, sillä ennakkotiedon mukaan vaarassa tällöin olisivat nimenomaan maaseudun kehittämiseen tarkoitettu rahoitus. 1) Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta tukee komission budjettiesitystä jäsenvaltioiden maksuosuuden osalta. Myönteisestä koheesiopolitiikan rahoituskehysesityksestä huolimatta Suomen tulee EU:n tulevasta budjetista neuvotellessaan huomioida Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet sekä liittymissopimuksen mukaiset periaatteet ja määrätietoisesti tavoitella Suomen aiemmin ottaman kannan mukaisesti koheesiopolitiikan rahoitussaannon maksimointia ja jatkuvuutta. 2) Koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten taloudellisten erojen kaventaminen. Vaikka tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan alueellisen arvonlisän kehitys on ollut monin paikoin Suomen nopeinta juuri Itä- ja Pohjois-Suomen alueella (vuonna 2016 kasvu oli nopeinta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa), BKT:n taso on kuitenkin edelleen useimmissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa alhainen. Mahdollinen koheesiorahoituksen (EAKR ja ESR) huomattava pieneneminen sekä maatalous- ja maaseudun kehittämisrahoituksen leikkaus vaarantavat Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen. EU-varoilla on ollut merkittävä rooli maakuntien nykyisen vireen ja kasvun saavuttamisessa ja myönteiselle kehitykselle on tärkeä luoda jatkossakin mahdollisimman hyvät edellytykset. 3) Kertaluonteisen turvalausekkeen käytön sijasta Suomen tulee ensisijaisesti ottaa tavoitteeksi harvan asutuksen kriteerin lisääminen teknisenä korjauksena siirtymäalueen jakomekanismiin sekä asettaa NSPA-tuen neuvottelutavoitteeksi vähintään 45 /as/v. Rahoituksen kohdistumisesta Suomen eri alueille tulee neuvotella avoimesti kansallisen ohjelmavalmistelun yhteydessä. Kansainvälisen alueiden välisen yhteistyön, Itämeriyhteistyön ja arktisen ulottuvuuden tulee näkyä vahvasti tulevassa koheesiopolitiikassa. Sisä- ja ulkorajayhteistyö (Interreg, ENI CBC) on tärkeää Suomelle, jolla on EU-maista pisin ulkoraja Venäjän kanssa, sisärajoja muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa sekä maaraja Norjan kanssa. Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa tehtävällä raja-alueyhteistyöllä on Suomelle suuri merkitys. Yhteistyötä tehdään sekä kahdenvälisessä kehittämistyössä että laajemmassa Barents-, Euroregio Karelia- ja NSPA -yhteistyössä, minkä vuoksi komission ehdotusta rajaalueohjelmien rahoituksen leikkauksista ei voida hyväksyä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Euroopan komission ehdotus merirajayhteistyön siirtämisestä transnationaalisten ohjelmien sisälle ei myöskään ole kannatettava muutos. 4) Venäjän, Ruotsin ja Norjan raja-alueet on huomioitava paremmin ohjelmakauden 2021 2027 rahoituksessa. Tämän hetkiset Interreg- ja CBC-ohjelmia koskevat komission ehdotukset ovat epäselviä, joten niiden analysoinnilla on nostettava esiin Suomelle epäedulliset muutokset ja niihin on vaikutettava kansallisesti. Kahden- ja monenvälisen maa- ja merirajayhteistyön sekä 64

Venäjäyhteistyön jatkuvuus on huomioitava ohjelma-alueiden muodostamisessa ja rahoituksessa. Itä- ja Pohjois-Suomella on tilaisuus vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmia koskeviin linjauksiin vuoden 2020 jälkeiselle 7-vuotiskaudelle. Itä- ja Pohjois-Suomen aktiivinen mukanaolo Euroopan Komission pilotissa yhtenä kahdestatoista pilottialueesta mahdollistaa alueen kehittämisen tulevaisuuden rahoituslinjausten suunnittelun ytimessä olevien asiantuntijoiden kanssa. Pilotin avulla Euroopan komissio etsii eurooppalaisten alueiden elinkeinojen kehittämiseen uusia toimintatapoja, joilla edistetään kasvua ja työllisyyttä. Keskiössä on älykäs erikoistuminen ja erilaistuminen, jota tehdään organisaatiorajoja ylittävällä yhteistyöllä. Elinkeinot murroksessa (ELMO)-pilotin avulla on suora mahdollisuus lisätä maakuntien tunnettavuutta ja tuoda esille koko alueen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia EU:n suuntaan. Samalla luodaan yhteistä itä- ja pohjoissuomalaista imagoa. 5) Pohjois-Suomen huippukokous korostaa että Itä- ja Pohjois-Suomen mukanaolo pilotissa on merkittävä tunnustus Euroopan komissiolta alueella tehtävälle kehittämistyölle ja kutsuu myös Suomen kansalliset ministeriöt mukaan pohtimaan tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden sekä Euroopan komission ja OECD:n kanssa. OECD:n tutkimus Euroopan pohjoisten alueiden (NSPA) kehityspotentiaalista totesi älykkään erikoistumisen toimintamallin sopivan juuri tämän tyyppisille alueille. 65

8 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet 8.1 Elinvoima- ja kaupunkipolitiikka sekä osaamisrakenteet Pohjois-Karjalan Biotalouden kasvupaketti ja kaivostoiminnan vahvistaminen Investoinnit liikkeelle Nurmeksen vihreän teollisuuden alueen bioenergiajalostamon ja muiden investointien toteuttaminen Ilomantsin teknisen hiilen tehtaan (Vapo) toteuttaminen Kiteen Puhoksen alueen teolliset investoinnit Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansalliseksi lippulaivaksi Lieksan Kevätniemen biojalostamon (GFN Oy) investointien varmistaminen Metsä- ja biotalousyritysten investoinnit tuotantovolyymin ja jalostusasteen merkittävään nostamiseen sekä innovaatioihin Outokumpu Mining Camp -hankekokonaisuuden toteuttaminen Metsäbiotalouden huippuosaamiskeskittymän vahvistaminen Itä-Suomen yliopiston (UEF) kehittäminen Suomen ja Euroopan metsä- ja puuyliopistoksi, merkittävä kehitysloikka monitieteisen metsiin ja puuhun liittyvän biotalouden tutkimuksessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kehittäminen ja vahvistaminen Joensuussa osana huippuosaamiskeskittymää Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Energiapuiston vahvistaminen kansallisena kärkitutkimusinfrastruktuurina biotalouden alalla Euroopan metsäinstituutin (EFI) globaalin toiminnan ja Suomen Joensuun päämajatoimintojen kehittäminen Joensuun kaupungin kasvusopimuksen metsäbiotalous-kärkiteeman sekä nousevaan teemaan oppimisympäristöt ja oppimisen digitalisaatio liittyvät kehitystoimenpiteet; fotoniikan hyödyntäminen metsäbiotaloudessa Yli hallituskausien menevän pitkäjänteisen kaupunkien vahvuuksiin perustuvan kasvupolitiikan jatkaminen vuoden 2018 jälkeen Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelman toteuttaminen Kasvuohjelmassa tunnistettujen toimenpiteiden toteuttaminen, muun muassa - mikroyritysten kehittämisavustus osaavan työvoiman palkkaamiseen - työmarkkinatuen suojaosuuden korottaminen - muiden kasvuohjelmassa nimettyjen toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Karjala opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen huippumaakunnaksi Itä-Suomen yliopiston (UEF) opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen, oppimisen digitalisaatio ja koulutusvienti 66

Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistaminen Toiminnan sisällön, vetovoimaisuuden ja rakenteiden vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana 8.2 Valtion toimintojen sijoittaminen Pohjois-Karjalaan Julkisten hallintotehtävien sijoittaminen Pohjois-Karjalaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen Pohjois-Karjalan tehokkaiden maakunnallisten toimintatapojen (talous ja hallinto, ICT, hankintatoimi, palvelukeskukset) hyödyntäminen maakuntauudistuksessa, mahdollisten keskitettävien tukipalvelutehtävien sijoittaminen Joensuuhun Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa Kansaneläkelaitoksen paikasta riippumattomat toiminnot (Kelan Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä) Valtion terveyden edistämisen toiminnot yhteistyössä Siun soten kanssa (THL) 8.3 Liikennejärjestelmän kehittäminen Joensuun ratapihahankkeen toteuttaminen ja asemanseudun kehittäminen Karjalan radan parantaminen ja nopeudennosto Joensuu Imatra rataosuudella (ml. tasoristeysten poisto Kitee Imatra välillä) Joensuu Varkaus Pieksämäki sekä Joensuu Lieksa Nurmes yhteysvälien henkilöjunaliikenteen kehittäminen, velvoiteliikenteen jatkuminen vuoden 2019 jälkeen Ilomantsin radan peruskorjauksen hankearviointi/tarveselvitys rataosalla Heinävaara Ilomantsi Maantieyhteyksien ja rajaliikenteen kehittäminen Valtatien 23 parantaminen kokonaisuudessaan tiesuunnitelman mukaisesti välillä (Varkaus) Karvio Viinijärvi Valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen ja Niirala Värtsilän kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi Vartiala), suunnitteluvalmiuden nosto, nopeana toimenpiteenteenä Ylämyllyn kiertoliittymän tiesuunnitelman laatiminen Valtatien 6 perusparantaminen Joensuun ja Imatran välillä, suunnitteluvalmiuden nosto, nopeana toimenpiteenä valtatien ja kantatien 71 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Puhoksen kohdalla Kiteellä Niirala Värtsilän kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen osana logistista käytävää 67

Joensuun lentoliikenteen palvelutason parantaminen Maakunnan saavutettavuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämättömien lentoyhteyksien palvelutason kehittäminen Helsinki Vantaalle ja maailmalle Vesiliikenteen kehittäminen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 12 metrillä ja vedenpinnan nosto 10 cm:llä. 8.4 Maakunta- ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano maakunnissa Valtioneuvosto on päättänyt perustaa 18 monitoimialaista maakuntaa, jotka aloittavat 1.1.2021 alkaen. Uudistuksiin liittyvä lainsäädäntö on kokonaisuudessaan eduskunnan käsiteltävänä ja päätöksiä odotettiin ennen kesäistuntotaukoa. Pohjois-Karjalassa on löydetty laaja yhteisymmärrys ja tahtotila viedä maakunta- ja sote-uudistusta eteenpäin. Valmistelu maakunnassa on edennyt hyvin. Maakunnallinen Siun sote aloitti toimintansa jo 1.1.2017. Maakunta- ja sote-uudistus on Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä uudistus, jonka avulla voidaan turvata ja koota keskeiset palvelut yhdenvertaisesti pohjoiskarjalaisille myös jatkossa. Pidämme tärkeänä uudistuksen toteutumista ja etenemistä esitetyssä. Uudistuksella on mahdollista saavuttaa monia merkittäviä synergiaetuja kokoamalla toimintoja uusiin maakuntiin. Pohjois-Karjalan kannalta uudistuskokonaisuuden keskeisiä maakunnan vaikuttamis- ja toimeenpanotavoitteita ovat: 1. maakunnilla on oltava itse mahdollisuus päättää omaa maakuntaansa koskevista asioista (laaja itsehallinto) vahvan valtion-ohjauksen sijaan 2. asiakkaiden tarpeen kannalta kriittiset julkiset palvelut (esimerkiksi päivystys, vaikeasti työllistyvät) ja palvelujen integraatio on turvattava 3. maakunnilla oltava aito mahdollisuus vaikuttaa markkinoiden avaamisen sekä valinnanvapauden laajuuteen ja aikatauluun 4. maakunnalle vahva rooli ja päätäntävalta liikenneasioissa 5. kehittämisen rahoitusvälineet koottava maakuntiin (ml. rakennerahastot), samalla turvattava kansallisten kasvupalveluiden asiantuntijapalvelujen saatavuus 6. valtakunnallisista palvelukeskuksista luovuttava tai ainakin tehtäväkenttää rajattava ja aidosti hyödynnettävä maakuntien hyvin toimivat ratkaisut 7. Luova-viraston palvelujen saatavuus ja paikallistuntemus on turvattava 68

8. maakunnan tehtävien hoitamiseksi turvattava riittävä rahoitus; rahoituksen tultava yleiskatteellisena ja maakunnalla oltava aito mahdollisuus ohjata ja päättää resurssien suuntaamisesta 9. maakunnille mahdollisuus päättää luontevista yhteistyökuvioista maakuntien kesken 10. kuntien kanssa mahdollistettava joustavat yhteistyömuodot 11. pk-yrityksille aito mahdollisuus kasvaa palveluntuottajina, kokonaisulkoistusten sijaan palvelusetelit, innovatiiviset julkiset hankinnat ja yhteistyökumppanuudet 12. opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonala on kytkettävä vahvemmin tulevaan maakuntaan 69

Liite 1 POKAT-maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet POKAT MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET (1/3) 3.10.2018 Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita, '*Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle 2018 2021'^ Tuorein luku on ennakkotieto 70

POKAT MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET (2/3) 3.10.2018 Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita, '*Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle 2018 2021'^ Tuorein luku on ennakkotieto 71

POKAT MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET (3/3) 3.10.2018 Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita, '*Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle 2018 2021'^ Tuorein luku on ennakkotieto 72