ROSKARETKI KURREN KANSSA
ALATI KASVAVA ROSKAVUORI VAARANTAA KURREN PESÄPUUN
ALATI KASVAVA ROSKAVUO- RI VAARANTAA KURREN PE- SÄPUUN Kotimetsänsä reunassa Kurre kertoo huolensa lapsille; Kurren koti sijaitsee jätekeskuksen alueella, jonne tuodaan paljon paljon roskaa. Jos roskan tulo ei vähene, jätekeskusta täytyy laajentaa, ja silloin Kurren pesäpuu kaadettaisiin. Orava menettäisi oman kotinsa! Kurre haluaa estää jätevuoren kasvamisen, ja tarvitsee siihen lasten ja Ekokympin apua. Retkeläiset kulkevat roskavuoren äärelle ja ihmettelevät roskan ja rojun määrää. He tutustuvat seuraaviin jätteisiin; Lauri Lasipurkkiin, Sari Sanomalehteen, Merja Maitopurkkiin, Bertta Banaaninkuoreen, Heikki Hernekeittopurkkiin, Pirjo Pizzalaatikkoon, Kalle Kumikenkään, Fifi Farkkuhameeseen, Kerttu Kertakäyttökuppiin (muovinen), Kari Karkkipussiin, Milla Muovipussiin, Liisa Lihapakkaukseen, Paavo Paristoon, Siiri Sipsipussiin ja Jouni Jäteöljyyn.
KERTAKÄYTTÖKULTTUURI JA ROJUPÖHÖ KASVATTA- VAT ROSKAVUORTA Kerttu Kertakäyttökuppi kertoo surullisena, että ihmiset elävät nykyään kertakäyttökulttuurissa. Se tarkoittaa sitä, että he heittävät valtavat määrät tavaroita pois ja hankkivat tilalle uusia. Kertun elämä kuppina on varsin lyhyt useimmiten heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen se rutistetaan rikki ja heitetään roskiin. Kerttu Kertakäyttökuppi kertoo, että minun valmistukseni sen sijaan on ollut hidasta, työlästä ja on kuluttanut paljon energiaa ja luonnonvaroja. Ensin minun raaka-aineeni, öljy, on porattu merenpohjasta. Sen jälkeen öljystä on val- mistettu muovia ja muovista kertakäyttökuppi. Sitten kuppi on viety kauppaan, josta joku ih- minen minut ostaa ja käyttää kutsuillaan. Ja heittää tää yleensä heti minut roskiin, sniif. Useat ihmiset ovat myös sairastuneet rojupöhöön. Sen oireita ovat tavaroiden alituinen haaliminen, shoppailun ihannointi, mainosten tuijottaminen, säästäväisyyden unohtaminen ja kaikesta uudesta haaveilu. Onneksi tautiin on myös hoitokeinoja: voimme miettiä, mistä sellaisesta tekemisestä innostuisimme, johon ei tarvita tavaroita. voimme huomata, että kaikkea uutta ei tarvitse hankkia. Kurre ja lapset pohtivat, ovatko itse kärsineet joskus rojupöhön oireista. He myös toteavat, etteivät nämä kaikki roskat kuulu roskiin. Niinpä he keräävät roskat Laurin, Merjan, Bertan, Heikin, Pirjon, Kallen, Fifin, Kertun, Karin, Liisan, Siirin, Paavon ja Jounin suureen Milla Muovipussiin. Milla ja muut roskat ovat mielissään, kun ne saavatkin vielä jatkaa elämäänsä.
KERTAKÄYTTÖKULTTUURI JA ROJUPÖHÖ KASVATTAVAT ROSKAVUORTA TURHAA TAVARAA ROJUA KERTA- KÄYTTÖ- KUPPEJA
KOSTI KOMPOSTIMATO KE- HOTTAA SYÖMÄÄN LAUTA- SEN TYHJÄKSI Matka jatkuu kompostille, jossa asustaa Kosti Kompostimato lukuisten sukulaistensa ja pieneliöiden kuten Lauri Lieron ja Pasi Bakteerin kanssa. Kostin ja muiden asukkaiden päätyö on tehdä ruoan tähteistä multaa. He pitävät enemmän vihannesten kuorista kuin ihmiselle sopivasta valmiista ruoasta. Se ruoka kuuluu teille, lapset. On suurta tuhlausta laittaa ruokaa kompostiin saatikka tavalliseen roska-astiaan. Ottakaa siis lautaselle sen verran ruokaa, jonka jaksatte syödä! sanoo Kosti. Jotta Kosti ja kumpanit pysyvät hengissä, ne tarvitsevat maatuvan jätteen lisäksi sopivasti ilmaa, kosteutta ja lämpöä. Siksi heidän kotinsa on eristetyssä ja ilmastoidussa laatikossa, johon täytyy välillä laittaa myös oksasilppua tai muuta kuohkeutusainetta. Syömisen ja mullan tekemisen lisäksi Kosti harrastaa voimistelua. Kokeile sinäkin Kostin matojumppaa: - Lapset muodostavat pitkän jonon ja ottavat toisiaan vyötäröltä kiinni. - Jonon etupää on kompostimadon pää ja takapää sen häntä. - Pää yrittää saada kiinni hännän, joka juoksee karkuun. - Jos jono katkeaa, leikki keskeytyy hetkeksi. Se, jonka ote kirposi, joutuu jonon viimeiseksi. - Leikki loppuu, kun pää saa madon hännän kiinni. Voit myös tehdä Kostin luontotestin: - Lapset menevät piiriin ja laittavat käden selän taakse. - Kurre antaa jokaiselle käsiin jonkin luonnosta poimitun esineen (esim. käpy tai oksa) tai jätteen (esim. karkkipussi). - Kukin arvaa vuorollaan, mikä esine omassa kädessä on. - Lopuksi aarteet paljastetaan ja jokainen kertoo, kuuluvatko esineet luontoon vai eivät. Bertta Banaaninkuori haluaa jäädä muiden banaaninkuorien seuraksi Kostin kompostiin. Minä kuulun tänne. Näin minun elämäni tulee jatkumaan arvokkaan mullan muodossa. Mullasta voin kasvaa uudeksi banaaniksi tai joksikin muuksi kasviksi. Jos minut olisi jätetty kaatopaikalle, olisin mädäntynyt sinne ja haihtunut metaanikaasuna ilmaan. Kiitos teille, lapsukaiset, että pelastitte minut, sanoo Bertta. Lapset hyvästelevät Bertan ja jatkavat matkaansa kohti Kurren askartelupajaa.
UUTTA KIVAA VANHASTA Kurren askartelupajassa on paljon käpyjä ja muita luonnon antimia. Kurre ja lapset miettivät, mitä Milla Muovipussin sisällä olevista jätteistä voisi askarrella. Tai voisiko niitä käyttää sellaisenaan uudelleen? Lapset pohtivat ja keksivät kaikille jätteille jotain käyttöä. Kurre ehdottaa, että lapset voisivat tehdä Siiri Sipsipussista kiiltäviä koristeita. Sipsipussista saa myös hyvän linnunpelättimen, kun kääntää pussin nurinpäin ja leikkaa hapsuja reunoihin. Siiri jää tyytyväisenä askartelupajalle odottamaan, että joku antaa sille uuden elämän. Fifi Farkkuhame sanoo, että minua ei olisi pitänyt heittää roskiin vain sen takia, että taskuni on hieman revennyt. Senhän voi korjata!. Niinpä niin, rikki menneet ja nuhraantuneet tavarat ovat useimmiten korjattavissa, jolloin säästyy paljon luonnonvaroja. Jäähän silloin uusi korvaava tuote ostamatta ja sen valmistamisessa kuluvat raaka-aineet käyttämättä. Myös Fifi jää Kurren pajalle odottamaan korjausta ja uutta elämää.
UUTTA KIVAA VANHASTA
EKOKYMPPI JÄRJESTÄÄ KIERRÄTYKSEN
EKOKYMPPI JÄRJESTÄÄ KIER- RÄTYKSEN Kurren pajalta siirrytään Ekokympin ekopisteelle. Siellä ovat jätesäiliöt paperille, kartogille, lasille, metallille ja tekstiilille. Kurre kertoo, mihin jätteet tästä keräyspisteestä matkaavat. Metalliroskat viedään suureen uuniin sulatettavaksi, jolloin saadaan uusien metallituotteiden raaka-ainetta. Ajatella, miten hienoa, ettei tarvitse niin paljon louhia luonnosta metalleja! hihkuu Kurre. Lasiroskat käytetään hyödyksi maanrakentamisessa. Tekstiilit menevät kierrätykseen. Paperiroskat viedään paperitehtaalle uuden paperin valmistukseen, samoin pahvi- ja kartonkijätteestä tehdään uutta kartonkia. Näin säästyy jälleen luonnon raaka-aineita. Mistä paperi alun perin valmistetaan? kysyy Kurre lapsilta. Paperia valmistetaan metsän puista. Ensin kaadetaan puut ja ajetaan ne isolla rekka-autolla tehtaalle. Siellä puusta keitellään sellukeittoa, josta valmistetaan erilaisia papereita. No, mistä se puu sitten tulee metsään? Puu syntyy siemenestä, ja siemenenä aloitamme seuraavan leikin. Sen nimi on PAPERIN ELINKAARILEIKKI 1. Käperrymme alas pieneksi siemeneksi. Kun aurinko lämmittää ja välillä sataa vet- tä, nousemme vähitellen ylös. Oksamme kurkottelevat kohti valoa, ihanaa! 2. Olemme jo kasvaneet suuriksi ja vanhoiksi puuksi. Myrskyt koettelevat välillä runkojamme kovasti - taivumme melkein kaksinkerroin! 3. Kummallisia koneita saapuu metsäämme. Ne alkavat sahata meitä tyvestä poikki. Apua, me kaadumme! Maattuamme tovin maassa metsäkoneen hirveät pihdit nosta- vat meidät ensin metsätraktorin, ja sitten rekka-auton lavalle. Alkaa kuoppainen matka paperitehtaalle. Pompimme ja hyppelehdimme rekan lavalla. 4. Tipahdamme liukuhihnalle, josta kulkeudumme silputtavaksi. Päällemme kaade- taan kaikenlaista mönjää ja tököttiä, yök, yritämme ravistella sitä pois. 5. Lopulta meistä tulee litteitä ja ohuita hienoja paperiarkkeja (vatsa sisään!) 6. Rekka kuljettaa meidät painotalolle. Kyyti on jälleen pomppiva ja heiluva. 7. Meihin tulee kirjoitusta ja kuvia. Katselemme itseämme ihaillen, oh, ihastuttavaa! Olemme sanomalehtiä! 8. Postipoika vie meidät johonkin postilaatikkoon. Putoamme postilaatikon poh- jalle. Joku täti tai setä poimii meidät sieltä ylös ja lukee meitä pitkään. Mutta sitten he heittävät meidät paperinkeräyslaatikkoon. 9. ja taas mennä pompotellaan rekka-autolla tehtaalle ja tätä rataa jumppaa voisi jatkaa ja jatkaa ja jatkaa... Nyt jatkamme kuitenkin lajittelulla - elinkaarileikin jälkeen keho on notkea ja mieli motivoitunut lajittelu-urakkan: Sari Sanomalehti paperinkeräykseen Heikki Hernekeittopurkki metallinkeräykseen Lauri Lasipurkki lasinkeräykseen Pirjo Pizzalaatikko ja Merja Maitopurkki kartonginkeräykseen Kaikkia pussissa olevia jätteitä ei voi jättää ekopisteelle, joten mihin laitetaan Kalle Kumikenkä, Kari Karkkipussi, Kerttu Kertakäyttökuppi, Liisa Lihapakkaus, Jouni Jäteöljy ja Paavo Paristo? Kurre tietää, että Kalle Kumikenkä on sekajätettä, jolloin se laitetaan kodin sekajäteastiaan. Kari Karkkipussi, Kerttu Kertakäyttökuppi ja Liisa Lihapakkaus ovat sellaista muovia, jota saa polttaa suuressa lämpölaitokses- laito sa. Tällöin ne ovat energiajätettä, ä, jolloin ne laitetaan kodin energiajäteastiaan. Nykyään yä myös suurin osa kajätteestä päätyy kierrätyspolttoaineeksi. toaineeksi. Jouni Jäteöljy on vaarallinen allinen jäte, joten se pitää viedä Ekokympin keräykseen. Paavo Paristo löytää paikkansa kaupan paristolaatikosta. sta. Lopuksi jäljelle jää Milla Muovipussi, joka haluaa elää ä vielä pitkään. Niinpä Kurre ai- sekoo käyttää sitä kauppakassina. kassina. a. Jos Milla menee rikki, se laitetaan energiajätteeseen. een.
KURREN PESÄPUU SÄÄSTYY JA LUONTOEMO ON ON- NELLINEN Roskaretki päättyy Kurren pesäpuun luokse. Kas, eipä näkynyt lähimaillakaan isoa roskavuorta. Muutkin ihmiset ovat ottaneet retkeläisistä mallia ja vähentäneet jätteen määrää. He ovat parantuneet rojupöhöstä ja aloittaneet kompostoinnin ja kierrätyksen. Sitten kaatopaikkaa ei tarvitsekaan laajentaa ja saan pitää kotini! iloitsee Kurre. Kaikki ovat iloisia ja onnellisia ja antavat itselleen kunnon aplodit. Onnellisin on kuitenkin luontoemo muistammehan jatkossakin kunnioittaa luontoa ja käyttää sen antimia säästeliäästi. Kurrepolun kulkijoita kiitellen Ekokymppi ja Kurre
KURREN PESÄPUU SÄÄSTYY JA LUONTOEMO ON ONNELLINEN! KIITELLEN EKOKYMPPI JA KURRE
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Viestitie 2, 87700 Kajaani puh 08 636 611 Kurre Kainuulainen / Facebook kurre@ekokymppi.fi www.ekokymppi.fi