Suomen tietokirjailijat ry Jäsentiedote 1/2013 Uusia jäseniä hyväksyttiin 67 Kevään apurahat haettavana 28.3. asti Kutsu kevätkokoukseen Vantaalle 16.3. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus 2013 on järjestäytynyt Viisi oppikirjailijaa palkittiin Educa-messuilla Oppikirjailijapalkitut Milena Komulainen (vas.), Karin Ihalainen, Mervi Holopainen, Kimmo Päivärinta ja Antero Tenhunen Educamessuilla. Toimittanut Anne Rutanen 19.2.2013 S uomen tietokirjailijat ry jakoi Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle oppikirjantekijälle. Palkinnot saivat biologian ja maantieteen lehtori Mervi Holopainen, rehtori ja luokanopettaja Karin Ihalainen, luokanopettaja Milena Komulainen, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kimmo Päivärinta ja emerituslehtori Antero Tenhunen. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa ja ne jaetaan nyt 13. kertaa. Palkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta. Palkinnot jaettiin Educa-messuilla 26. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Educa-messut on valtakunnallinen opetusalan tapahtuma, jossa Suomen tietokirjailijat ry on ollut perinteisesti mukana muun muassa omalla osastollaan. Palkinnot jakoivat tilaisuudessa puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Helena Ruuska. Suomen tietokirjailijat ry:n palkintoperusteluissa mainittiin muun muassa seuraavaa: Filosofian maisteri, kasvatustieteen lisensiaatti Mervi Holopainen on asioihin perehtyvä biologian ja maantieteen lehtori Joensuun normaalikoulussa. Hän opettaa yläkoulussa ja lukiossa ja kouluttaa myös opettajiksi opiskelevia. Holopainen on luotettava ja tuottelias kirjoittaja, ja hänen asiantuntemustaan onkin mukana useissa oppikirjasarjoissa jo yli 20 vuoden ajan. Hänellä on peräänantamaton kyky selvittää vaikeimmatkin asiakysymykset biologian kirjoja tehtäessä. Hän lähtee mukaan uusiin innovatiivisiin hankkeisiin ja tuo uusia pedagogisia ideoita kirjantekijäryhmän pureskeltavaksi. Hän on ollut mukana muun muassa yläkoulun oppikirjasarjassa Luonnonkirja sekä lukion Kevätkokous Vantaalla 16.3.2013
oppikirjasarjoissa Biologia ja Bios. Rehtori Karin Ihalainen on ruotsin kielen oppimateriaalien pitkäaikainen, taitava tekijä. Kansalliskirjaston Fennicatietokannasta löytyy 76 viitettä teoksiin, joissa hän on ollut mukana. Hän on ollut keskeinen tekijä oppikirjasarjoissa Fritt fram, Bravo! ja Premiär eli hän on tehnyt oppikirjoja alakouluun, yläkouluun ja aikuisille yli 15 vuoden ajan. Karin Ihalainen on erittäin luova kirjantekijä ja opettaja, jonka ajatusten keskiössä on aina oppilas. Hän on jaksanut miettiä ja hioa joka ainoan tehtävän niin, että se palvelee oppimista parhaiten. Ihalaisen monipuolinen luova osaaminen näkyy myös ruotsin opetusvideoissa, joissa hän on ollut vahvalla panostuksella mukana aina käsikirjoituksen laatimisesta lähtien. Hän on erittäin luotettava yhteistyökumppani; mitä hän on luvannut tehdä, sen hän myös tekee. Luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri Milena Komulainen on kiitetyn ja suositun Kirjakuja-sarjan voimahahmo ja keskeinen ideoija. Tässä alakoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarjassa näkyy Milena Komulaisen asiantuntemus, kiinnostus ja suuri rakkaus kaunokirjallisuutta kohtaan. Hän toi kaunokirjallisuuden olennaiseksi osaksi oppimateriaalia, kuten äidinkieli-oppiaineen nimenmuutos äidinkieleksi ja kirjallisuudeksi 1990-luvun viimeisinä vuosina edellyttikin. Kirjakuja-sarjan erinomaiset kaunokirjalliset tekstivalinnat ovat innostaneet lapsia lukemaan jo toistakymmentä vuotta. Erityisen tärkeää Milena Komulaiselle on ollut tekstin ja kuvituksen vuoropuhelu. Monet Milena Komulaisen Kirjakujassa ensi kertaa nähdyt pedagogiset ratkaisut viitoittivat äidinkielen ja kirjallisuuden alakoulujen oppimateriaalin luonnetta vuosiksi eteenpäin. Helsingin medialukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja, filosofian maisteri Kimmo Päivärinta on intohimoinen historioitsija ja innovatiivinen pedagogi, mikä on täydellinen yhdistelmä historian oppikirjojen tekijälle. Päivärinnan johtavana ajatuksena niin opetuksessa kuin oppikirjojen kirjoittamisessa on se, että historia ei ole vain menneisyyden opiskelua vaan jatkuvaa vuoropuhelua nykyisyyden ja menneisyyden kesken. Menneisyyden arvo korostuu, kun sen kautta yritetään ymmärtää ajankohtaisia kysymyksiä. Kimmo Päivärinta on ollut alusta saakka ideoimassa ja kirjoittamassa Forum-sarjaa, joka kattaa historian oppimateriaalit alakoulusta lukioon. Päivärinta on ollut mukana kirjoittamassa myös Forum-sarjaan kuuluvia lukion yhteiskuntaopin kirjoja. Forum-sarjan kehittäminen on ollut lähes kymmenvuotinen työrupeama, ja mikä parasta, se jatkuu edelleen. Forum-sarja on ollut myös sähköisen oppimateriaalin tienraivaaja. Filosofian kandidaatti, lehtori emeritus Antero Tenhusella on takanaan 37 vuotta kestänyt ura biologian ja maantieteen opettajana. Näistä 27 vuotta hän työskenteli Oulun normaalikoulussa, jossa hän oli myös opettajien kouluttaja. Hän on ollut pitkään mukana useissa oppikirjasarjoissa ja usein hän on ollut oppikirjaryhmän vetäjä. Hänen huumorintajunsa ja leppoisa luonteensa ovat tehneet hänestä mukavan ja rennon yhteistyökumppanin. Tenhusen työpanokseen oppikirjailijakollegat ja kustantaja ovat aina voineet luottaa. Hänen pitkäaikainen kokemuksensa on ollut hyödyksi myös vanhan ja uuden opetustradition yhteensulauttajana. Erityisen suosittu on ollut lukiolaisille tarkoitettu, korkeatasoinen Bios-sarja, jonka tekijöistä yksi Tenhunen on. Viime vuonna Oppikirjailijapalkinnot saivat Juha T. Hakala, Ansa Iivanainen, Kaarle Kurki-Suonio, Juha Suoranta j a Pertti Toivonen. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla. Toimistossa uusi järjestösihteeri Jäsentutkimuksen toinen vaihe käynnistyy Suomen tietokirjailijat ry teetti viime syksynä jäsentutkimuksen, jonka tulokset ovat valmistumassa. Tulokset julkaistaan yhdistyksen 30-vuotisjuhlien yhteydessä 16. toukokuuta 2013. Jo nyt voi kertoa, että tulokset ovat mielenkiintoisia, ja ne auttavat yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Jäsentutkimusten toinen vaihe käynnistyy maaliskuun alussa 2013. Siinä selvitetään tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2012. Tutkimus on nytkin luottamuksellinen, eli yksittäisten vastaajien vastauksia ei julkaista. Kutsu tutkimukseen ja ohjeet lähetetään sähköpostitse yhdistyksen kaikille jäsenille lähiviikkoina. Yhdistyksen politiikkatyön kannalta tutkimus on erittäin tärkeä, ja toivomme, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn. Vastauksista on hyötyä, kun käymme keskustelua opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tietokirjallisuuden tukijärjestelmistä. Tutkimuksen tietokirjailijoiden taloudellisesta asemasta tekevät Mikko Grönlund ja Veijo Pönni Turun yliopistosta. Tutkimus on vertailukelpoinen Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton teettämien vastaavien tutkimusten kanssa. Lisätietoja: Jukka-Pekka Pietiäinen toiminnanjohtaja jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi, puh. 050 543 9891 Yhdistyksen uudeksi järjestösihteeriksi on valittu KM Marianne Kuukka. Hän aloitti tehtävässään 1.1.2013. Kuukka on tekstiilityönopettaja, joka on toiminut aiemmin opettajankouluttajana, suunnittelijana ja tutkimusapulaisena Helsingin yliopistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa apurahahakemusten käsittely, jäsenrekisterin ylläpito, kokousjärjestelyt ja Tuumantuvan varaukset. Järjestösihteeriin saa yhteyttä sähköpostitse (marianne.kuukka@suomentietokirjailijat.fi) ja puhelimitse (09-4542 250). 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2013
Pääkirjoitus Aulaus on yhteinen asiamme Kun suomen kieltä aikanaan kehitettiin aktiivisesti, jouduttiin keksimällä keksimään uusia sanoja. Radioksi ehdotettiin sanaa sätiö, mikroskoopiksi sanaa hitutähystin, singlestä piti tuleman yksile ja stadionista aiottiin kilpolaa. Eikä työ suinkaan ole päättynyt, sillä uusia asioita ilmaantuu kieleemme koko ajan. Englanninkielestä lainattu sana show aiottiin elelmäksi, tietokonehiirestä haluttiin ohjausrasia ja nettisurffailuksi ehdotettiin samoilua. Nykykielemme arkikäyttöön pujahtanut englanninkielen lainasana lobbaus voitti kilpailevan ehdotuksen, joka oli aulaus. Politiikkatyöryhmämme on aulannut tätä kirjoittaessani kolme vuotta. Olemme järjestäneet kansanedustajaehdokkaiden tietokirjapaneeleja, tavanneet kansanedustajia ja ministeriön virkamiehiä ja puhuneet asiasta eri foorumeilla aina tilaisuuden tullen. Lisäksi olemme valmistaneet luottokorttikokoisen hissipuheen, jonka olemme lähettäneet jokaiselle jäsenellemme toivoen, että se löytyy kaikkien lompakosta. Olemme myös valmistaneet kaksi esittelylärpäkettä He kirjoittavat öisin ja Tieto tarvitsee tekijänsä, joissa hissipuhetta vähän laajemmin kerromme tavoitteistamme. Nämäkin aineistot ovat jäsentemme käytettävissä. Politiikkatyötä on tehty yhteistyössä ja huolellisesti koordinoiden Sanaston kanssa. Olemme myös keskustelleet tavoitteistamme sisarjärjestöjemme kanssa monilla foorumeilla. Yhdistyksemme taitava ja asiallemme omistautunut toimistoväki on kertonut tavoitteistamme monissa paikoissa. Samoin luottamustehtäviin valitut jäsenemme yhdistyksemme toimikunnissa ja aluevastaavat ovat vieneet viestiämme eteenpäin moneen suuntaan. Mutta, arvoisat jäsenemme, aulausasiamme on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Niinpä rohkenen toivoa, että jokainen jäsenemme kertaa hissipuheemme sisällön ja lärpäkkeidemme ydinasiat ja kertoo tavoitteistamme aina kun siihen tarjoutuu luonteva tilaisuus. STIKin tietokirjallisuuden lajeista hauskasti muistuttavaa postikorttisarjaa voi mainiosti käyttää yhtä hyvin arkipäiväisissä viesteissä tutuille ja sukulaisille kuin lähettämällä postia oman alueensa kansanedustajille. Edustajat itse asiassa pitävät puoluekannasta riippumatta erinomaisen hyödyllisenä sitä, että oman vaalipiirin väki heitä muistaa se on monella tavalla politiikan arkipäivän ydinsisältöä. Hissipuhetta, lärpäkkeitä ja postikortteja saa toimistoltamme. Kaikki joukolla aulaamaan! Markku Löytönen hallituksen puheenjohtaja PS. oppimateriaaleista. Yhdistyksemme puheenjohtaja Markku Löytönen, Viime viikkoina on tiedotusvälineissä keskusteltu hyvin paljon tuotetuista eli kustannetuista oppimateriaaleista ja toisaalta avoimista varapuheenjohtaja Helena Ruuska ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ovat keskustelleet asiasta muun muassa kustantajien, Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa. Helena Ruuska on ottanut asiaan kantaa muun muassa Opettaja-lehdessä. Yhdistyksemme viestinä on ollut, että parhaat oppilaat pärjäävät aina, mutta miten pärjää ns. heikoin neljännes. Erityisesti heikoimmat tarvitsevat pedagogisesti punnittua, johdonmukaista, visuaaliselta ilmeeltään oppimista tukevaa, asiantuntijoiden tuottamaa oppimateriaalia. uudet jäsenet Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja (Helsinki) Jaakko Aatolainen, kenraalimajuri, evp (Vantaa) Riitta Ahonen, toimittaja (Kemi) Martti Ahti, VTT (Inkoo) Thomas Brunnsteiner, kirjailija (Kolari) Kari Dahlblom, tutkija, muusikko (Äänekoski) Susanne Dahlgren, FT (Helsinki) Janne Flinkkilä, toimittaja (Helsinki) Reija-Tuulia Heinonen-Rivasto, FK (Salo) Erkki Heiskanen, yrittäjä (Kuopio) Marjo-Helena Heiskanen, MuM, VTK (Kuopio) Harri Hietala, varatuomari (Kerava) Markku Huttunen, FL (Kontiolahti) Jutta Julkunen, FM, historiantutkija (Mikkeli) Pauli Juuti, professori, yrittäjä (Espoo) Anna-Maija Juvonen, varatuomari (Nacka) Sari Järn, informaatikko (Hirvensalmi) Esko Kaarna, TM (Vantaa) Maijastina Kahlos, FT, dosentti (Helsinki) Heli Kananen, FT, tutkijatohtori (Kiuruvesi) Jyrki Knuutila, professori (Helsinki) Lasse Kylänpää, toimittaja (Salo) Tero Lahtinen, yrittäjä (Tampere) Hannu Laitinen, ekonomi, yrittäjä (Kuhmoinen) Elina Lappalainen, toimittaja (Helsinki) Mika Laurila, luokanopettaja (Porvoo) Martti Lehto, ST, päätoimittaja (Jyväskylä) Jussi Lehtonen, TeM, kääntäjä (Helsinki) Helena Leppänen, TaT, tutkija (Järvenpää) Ilkka Malmberg, toimittaja (Helsinki) Tuomas Marjamäki, toimittaja (Helsinki) Eero Matero, päätoimittaja (eläk.) (Oulunsalo) Simo Muir, dosentti, tutkijatohtori (Helsinki) Mika Myllyneva, KTM (Helsinki) Juha Mäkelä, yrittäjä (Tampere) Sakari Mäkelä, FK (Siuntio) Leena Mäkelä-Marttinen, FT (Kouvola) Terttu Mämmelä, tutkija (Helsinki) Paula Määttä, YTT (Tampere) Pauli Niemelä, professori (Tuusula) Marianne Ojanaho, FM (Espoo) Teemu Ollikainen, PsL (Helsinki) Jari Peltomäki, yrittäjä (Liminka) Sirpa Piispanen, FM, opettaja (Inkoo) Seppo Pirhonen, koulunjohtaja (Urjala) Sirpa Puhakka, puoluesihteeri (Helsinki) Eija Pulkkinen, FM, valt. yo, (Helsinki) Mia Puolimatka, KT (Jyväskylä) Jaakko Riihimaa, FT (Seinäjoki) Virpi Ritvanen, KTT (Kalajoki) Markku Saiha, valokuvaaja (Pori) Marja-Leena Salo, FM, toimittaja (Urjala) Ari Savikko, tutkimusmestari (Inari) Piritta Simola, KM, rehtori (Porvoo) Frode Skarstein, biologi (Tromsø) Timo Soikkanen, professori (Turku) Raimo Suikkari, kirjailija (Espoo) Olli Säynäjäkangas, LT, dosentti (Rovaniemi) Minna Säävälä, erikoistutkija (Helsinki) Matti Taimi, KM (Pirkkala) Vesa Talvitie, PsT (Helsinki) Elina Tanskanen, YTM, LTI (Helsinki) Jani Tiainen, toimitusjohtaja (Espoo) Markku Turunen, kirjailija (Tampere) Olli-Pekka Vainio, TT, dosentti (Riihimäki) Gia Virkkunen, VTT, tutkija (Helsinki) Petri Vuorinen, FT, rehtori (Turku) Asko Vuorinen, TkL (Espoo) Tuija Wetterstrand, FM (Helsinki) Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2013 3
APURAHAT - Apurahoja oppi- ja tietokirjailijoille Suomen tietokirjailijat ry julistaa haettavaksi apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn. Apurahat rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla. Haettavat apurahat ovat luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn puolivuotisapurahat 9000 10000 e esikoistietokirjojen kirjoittamiseen 1000 2000 e hakijoilta edellytetään aiempaa kirjallista näyttöä esim. opinnäyte tai journalistinen tuotanto lasten ja nuorten tietokirjojen kirjoittamiseen 2000 3500 e ei oppikirjojen kirjoittamiseen tietokirjakritiikin kirjoittamiseen 750 1500 e erityisesti kotimaisesta tietokirjallisuudesta kirjoittamiseen; hakijoilta edellytetään asiantuntemusta kirjojen aihepiiristä; apurahalla tulee kirjoittaa 3 5 kritiikkiä Apurahat maksetaan kesäkuussa 2013. Apurahoja ei myönnetä työryhmille, yhteisöille eikä jo valmistuneisiin hankkeisiin. Työryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisia apurahoja. Hakulomakkeet ja tarkat ohjeet: www.suomentietokirjailijat.fi, puh. 09 4542 250, toimisto@suomentietokirjailijat.fi. Hakemusten on oltava yhdistyksen toimistossa (os. Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki) torstaihin 28. maaliskuuta 2013 klo 16.00 mennessä. Viimeisen hakupäivän Suomen postileima hyväksytään. Jälkikäteen tehtyjä hakemuksen täydennyksiä ei oteta huomioon. www.suomentietokirjailijat.fi Jatkuvahakuiset apurahat haettavana Laiteapurahat sekä matka-, koulutus- ja työtila-apurahat ovat Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenten haettavissa jatkuvasti vuoden 2013 aikana. Hakemuksia käsitellään kuusi kertaa vuodessa hallituksen kokouksissa. Kesäkuukausina hakemuksia ei käsitellä. Apurahoja ei myönnetä takautuvasti jo syntyneisiin menoihin eikä valmiisiin hankkeisiin. Tarkat hakuohjeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi. Apurahaa haetaan lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen verkkosivuilta tai tilata toimistosta puhelimitse (puh. 09 4542 250) tai sähköpostitse (toimisto@suomentietokirjailijat.fi). Hakemus postitetaan osoitteeseen Suomen tietokirjailijat ry, Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki. Opettaja, hae tietokirjastipendiä kovalle lukijalle! Onko opiskelijallasi jokin erityisala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitelmiä? Onko lukiolaisella loistavat yleistiedot? Kysy 9.-luokkalaisilta ja lukiolaisilta, mistä he ovat tietonsa ammentaneet. Jos vastaus on tietokirjoista, heille kannattaa hakea tietokirjastipendiä. Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat sadan euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja lukiolaisille. Myönnetyt stipendit jaetaan kevätjuhlassa. Kevään 2013 stipendien haku päättyy torstaina 28. maaliskuuta. Stipendit toimitetaan kouluille viikolla 19. Kirjoita hakemukseen opiskelijan nimi ja opintojen vaihe, lyhyt luonnehdinta hänen harrastuneisuudestaan sekä lista kirjoista, joita hän on lukenut. Kerro myös oma nimesi ja koulun yhteystiedot (osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Lähetä hakemus osoitteeseen toimisto@ suomentietokirjailijat.fi. Lisätietoja: www.laurijantinsaatio.fi ja www.suomentietokirjailijat.fi Residenssihaku Villa Karoon alkaa Suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo Grand-Popon kylässä Länsi- Afrikan Beninissä avaa jälleen ovensa suomalaisille taiteilijoille ja tutkijoille. Jo yli 400 suomalaista kulttuuri- ja yhteiskunnallisten alojen ammattilaista on vastannut Guineanlahden kutsuun viimeisen kolmentoista vuoden aikana. Residenssi sopii hyvin niin oman tutkimuksen tekoon tai taiteellisen työn tekemiseen kuin myös esimerkiksi yhteisöllisten projektien toteuttamiseen. Tutustu Villa Karoon, Grand-Popoon ja residenssin hakuohjeisiin osoitteessa www.villakaro.org/info. Villa Karon residenssiaikojen pituuden vaihtelevat viidestä viikosta kolmeen kuukauteen. Hakuaika päättyy 15.4.2013. 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2013
Kutsu kevätkokoukseen Vantaalle 16.3. Suomen tietokirjailijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Vantaalla tiedekeskus Heurekassa lauantaina 16. maaliskuuta. Kevätkokous järjestetään yhdistyksen toukokuisen 30-vuotisjuhlan vuoksi poikkeuksellisesti yksipäiväisenä. Kevätkokouksen ohjelma alkaa buffetlounaalla kello 12.00. Varsinainen kokous alkaa kello 13.00, ja siellä käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7. pykälässä mainitut asiat. Vuosikokousesitelmän pitää filosofian tohtori Mirkka Lappalainen, joka palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla lokakuussa. Lappalainen puhuu aiheesta "Miten tutkija kirjoittaa suurelle yleisölle" esimerkkinään uusin teoksensa Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697. Kevätkokouksen yhteydessä on myös mahdollista tutustua Tiedekeskus Heurekan näyttelyihin, muun muassa uutuusnäyttelyyn Body Worlds. Heureka on avoinna lauantaina 16.3. klo 10-18. Sisäänpääsy näyttelyihin on kevätkokoukseen osallistuville Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenille ilmainen. Sitovat ilmoittautumiset kokoukseen voi tehdä yhdistyksen verkkosivujen kautta sähköisellä lomakkeella (www. suomentietokirjailijat.fi) tai puhelimitse toimistoon (puh. 09 4542 250). Ilmoittautuminen on tehtävä perjantaihin 7. maaliskuuta klo 16.00 mennessä. Kevätkokouspäivän ohjelma on jäsenille maksuton. Saapumatta jääneiltä peritään kulut ruokailuista. Majoituksensa jokainen huolehtii itse. Jäsenet voivat varata huoneen omakustanteisesti esimerkiksi Sokos Hotel Vantaasta (os. Hertaksentie 2). Varauksen voi tehdä puhelimitse + 358 (0)20 1234 600, sähköpostitse sokos.hotels@sok.fi tai hotellin verkkosivujen kautta. Yhdistys korvaa kevätkokoukseen osallistuvien jäsenten matkakuluja edullisimman kulkuneuvon mukaan (omavastuu 15 euroa). Kokouspaperit lähetetään kokoukseen ilmoittautuneille kokousviikolla postitse. KEVÄTKOKOUKSEN OHJELMA LAUANTAI 16.3. klo 12.00 lounas Ravintola Einstein, Tiedekeskus Heureka Kuninkaalantie 7, Vantaa klo 13.00 kevätkokous Auditorio, Tiedekeskus Heureka Kuninkaalantie 7, Vantaa Tiedekeskus Heurekan näyttelyt avoinna la 16.3. klo 10-18. Lauri Jäntin palkinto Esko Valtaojalle teoksesta Kaiken käsikirja Lauri Jäntin palkinnon on saanut Esko Valtaoja teoksestaan Kaiken käsikirja (Ursa). Palkinto on 15 000 euroa, ja sen myöntää Lauri Jäntin säätiö tunnustuksena merkittävän suomenkielisen tietokirjan tekijälle. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Palkintoperusteluissa todettiin, että Kaiken käsikirjassa Esko Valtaoja tiivistää viihdyttävästi 222 sivuun kaiken, mistä jokaisen ihmisen pitäisi olla tietoinen. Ja vaikka ihan kaikkea ei kateta, kirja liikkuu vaivoitta kvanttifysiikan ja evoluution, aineen ja hengen kysymyksissä ja näyttää, kuinka tiedon tulvasta löydetään olennaisin. Palkintoraadin mukaan Valtaojan teoksessa tiede avautuu lukijalle kiehtovana ja ihmeellisenä. "Tähtitieteen professori Valtaojan kirjan nimi on pöyhkeä. Kun aiheena on kaikki, tyylilajina kepeä popularisointi ja mausteena raflaava tarinointi, ollaan epätavallisen tietokirjan äärellä. ", raadin perusteluissa todetaan. Kunniamaininnat saivat Jukka Koskelaisen Rakas rappio. Pelastus ja perikato länsimaisessa ajattelussa (Atena), Matti Nuortevan Meripihkan kiehtova maailma. Kirja Baltian meripihkasta (Maahenki) sekä Kirsi Vainio-Korhosen Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY). Kunniamaininnat ovat suuruudeltaan 5 000 euroa. Tiedeviestintäpalkinto Isomäelle ja Leikolalle Suomen tiedetoimittajain liitto on myöntänyt Tiedeviestintäpalkinnot kirjailija Risto Isomäelle ja emeritusprofessori Anto Leikolalle. Palkintosumma on tuhat euroa. Tiedeviestintäpalkinto myönnettiin Risto Isomäelle merkittävästä tiedonjulkistustyöstä kauno- ja tietokirjailijana. Anto Leikola sai palkinnon erityisesti biologisen tiedon ja tieteenhistorian ansiokkaasta tunnetuksi tekemisestä laajalle yleisölle. Vuoden tiedetoimittaja -palkinto myönnettiin toimittaja Helena Rauniolle. Tiedeviestintäpalkintoa on jaettu vuodesta 2011 lähtien ja Vuoden tiedetoimittaja -palkintoa vuodesta 1998. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2013 5
Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus ja toimikunnat 2013 Toimikunnat Aluetoimikunta puheenjohtajana Riitta Suominen (Pirkanmaa), jäseninä Markus Aaltonen (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa), Annika Ardin (Päijät-Häme), Piispa Arseni (Pohjois-Savo), Veikko Ervasti (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu), Markku Heikkilä (Lappi), Marja-Liisa Julkunen (Pohjois-Karjala), Tarja Kajala (Lounais-Suomi), Markku Monni (Kanta-Häme), Osmo Pekonen (Keski- Suomi), Terhi Pietiläinen (Kaakonkulma), Eeva-Liisa Ryhänen (Uusimaa) ja Timo Tossavainen (Etelä-Savo), sihteerinä tiedottaja Apurahatoimikunta puheenjohtajana Markku Monni, jäseninä Hannele Cantell, Joel Kuortti, Terhi Pietiläinen ja Kimmo Päivärinta, sihteerinä toiminnanjohtaja Talousvaliokunta puheenjohtajana Markku Löytönen, jäseninä Helena Ruuska, Riitta Suominen ja taloudenhoitaja Jukka- Pekka Pietiäinen Työvaliokunta puheenjohtajana Markku Löytönen, jäseninä Helena Ruuska ja Jaakko Heinimäki, lisäksi kokouksiin osallistuvat toiminnanjohtaja ja lakimiehet Työryhmät Politiikkatyöryhmä Markku Löytönen, Pirjo Hiidenmaa, Juhani Lokki, Helena Ruuska, toiminnanjohtaja, lakimies ja tiedottaja Koulutustyöryhmä Pirjo Hiidenmaa Pekka Hako, Olli Löytty, Anne Mäntynen, Riitta Suominen, toiminnanjohtaja ja tiedottaja Elektronisen julkaisemisen työryhmä Mikko Lehtonen, Paavo Ahonen Ari Hakkarainen, Pirjo Rautiainen, Allan Tiitta, sihteerinä tiedottaja Markku Löytönen puheenjohtaja FT Markku Löytönen on koulutukseltaan maantieteilijä. Hän on Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professori. Vuosina 2008 2009 hän toimi yliopiston vararehtorina tehtäväalueenaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tietohallintoasiat. Löytösen tärkeimmät tutkimusaiheet ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Hänet on palkittu useilla palkinnoilla, mm. Tieto-Finlandialla 1990, Tietopöllö-palkinnolla 2004 ja Tieto-Laurilla 2009. Löytönen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2005. Hallituksessa hän aloitti vuonna 2009 ja vuoden 2012 alusta alkaen hän on ollut yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on politiikkatyöryhmän puheenjohtaja. markku.loytonen@helsinki.fi Helena Ruuska varapuheenjohtaja FT Helena Ruuska toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin normaalilyseossa ja kirjoittaa kirjallisuusarvosteluja Helsingin Sanomiin. Hän on toiminut 15 vuotta oppikirjailijana ja kirjoittanut äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja alakoulusta lukioon. Hänellä on kokemusta myös kustannusalalta. Ruuska on kiinnostunut oppikirjojen pedagogisesta kehittämisestä ja niiden roolista erilaisissa oppimisympäristöissä. Ruuska on myös kirjallisuudentutkija. Hän väitteli Marja-Liisa Vartion proosasta 2010 ja kirjoitti sen jälkeen kirjailijaelämäkerran Marja-Liisa Vartio kuin linnun kirkaisu, joka ilmestyi 2012. Yhdistyksen jäsen Ruuska on ollut vuodesta 1998. Hallituksessa Ruuska aloitti 2011 ja varapuheenjohtajana 2012. Hän on politiikkatyöryhmän jäsen. helena.ruuska@helsinki.fi Ari Hakkarainen jäsen Datanomi Ari Hakkarainen on tietokirjailija ja sähköisten tietokirjojen tuottaja. Hän on työskennellyt aiemmin 25 vuoden ajan mm. tuotepäällikkönä, suunnittelijana ja liiketoiminnan kehittäjänä kansainvälisissä informaatioteknologia-alan yrityksissä. Hakkarainen on kirjoittanut tietokirjoja teknologiasta, taloudesta ja mediasta. Lisäksi Hakkarainen on kirjoittanut artikkeleita ulkomaisiin lehtiin ja kolumneja kotimaisiin julkaisuihin. Hakkarainen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2007 ja hallituksen jäsen vuoden 2013 alusta. Hän on elektronisen julkaisemisen työryhmän jäsen. ari@andalys.com Markku Heikkilä jäsen YTM Markku Heikkilä työskentelee Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintäpäällikkönä Rovaniemellä. Heikkilästä tuli yhdistyksen jäsen 2007 ja hallituksen jäsen 2012. Yhdistyksen Lapin aluevastaavana hän on toiminut vuodesta 2010. Heikkilä on julkaissut tietokirjoja pohjoisten alueiden yhteistyöstä 6 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2013
ja EU:n ilmastopolitiikasta ja matkakirjoja Laatokan seudulta ja Objoelta. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja muun muassa Kalevaan. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1997. Markku Heikkilän kotipaikka on Oulu. markku.heikkila@ulapland.fi Jaakko Heinimäki jäsen TM Jaakko Heinimäki työskentelee Helsingissä päätoimisena tietokirjailijana ja kolumnistina. Yhdistyksen jäsen hän on ollut vuodesta 1998. Hallituksessa hänen kautensa alkoi 2010 ja työvaliokunnassa 2011. Lisäksi hän on Kopioston hallituksen jäsen. Heinimäki on julkaissut toistakymmentä kirjaa, joista Seitsemän syntiä (1999) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Hänen teoksensa käsittelevät pääasiassa etiikkaa ja uskonnonfilosofiaa. Hän on kirjoittanut useita uskonnon oppikirjoja peruskoulun yläluokille ja lukioon. Lisäksi hän on tehnyt opintokerhoaineistoja aikuisopiskelijoille ja sähköisiä oppimateriaaleja peruskoulun yläluokille. Heinimäki toimi Eino Leinon Seuran puheenjohtajana 2003 2007 ja Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen hallituksen varapuheenjohtajana 2003 2008. jaheinim@mac.com Jari Koskinen jäsen LuK, insinööri Jari Koskinen työskentelee elektroniikan ja mikrotietokonetekniikan lehtorina Kouvolan seudun ammattiopistossa. Lisäksi hän toimii sivutoimisena yrittäjänä Tietomyrsky Oy:ssä. Hän on julkaissut oppimateriaalia ammatilliseen mikrotietotekniikan opetukseen. Koskinen on parhaillaan opintovapaalla ja opiskelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööriksi. Koskinen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1998 ja hallitukseen hänet valittiin vuonna 2006. jari.koskinen@tietomyrsky.com Olli Löytty jäsen FT Olli Löytty työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Turun yliopistossa. Hän on ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen. Kolumneja hän laatii Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuille (www.kotus.fi/ blogit). Löytty liittyi yhdistyksen jäseneksi vuonna Heini Lehväslaiho 2005 ja hallituksessa hän aloitti 2008. Hän on yhdistyksen koulutustyöryhmän jäsen. Löytyn uusin teos on vuonna 2011 ilmestynyt Kulttuurin sekakäyttäjät - Esseitä. olli.loytty@utu.fi Anne Mäntynen jäsen FT Anne Mäntynen työskentelee suomen kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on myös Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän päätoimittaja ja ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen apujäsen. Mäntynen on kirjoittanut ja toimittanut teoksia korkeakouluopiskelijoiden ja -tutkijoiden tarpeisiin ja tehnyt myös lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjan. Mäntynen on kiinnostunut erityisesti tietokirjallisuuden tutkimuksen kehittämisestä ja tietokirjoittamisen opetuksesta eri koulutusasteilla. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuoden 2013 alusta. Mäntynen on yhdistyksen koulutustyöryhmän jäsen. anne.mantynen@helsinki.fi Terhi Pietiläinen jäsen FM Terhi Pietiläinen (o.s. Willman, ent. Torkki) on kansatieteilijä. Hän on työskennellyt erilaisissa projektitehtävissä yliopistossa, kulttuurijärjestöissä ja museoissa sekä toiminut harrastajakirjoittajaohjaajana. Hän asuu Kotkassa. Pietiläisen tuotanto sisältää erilaisia järjestö- ja ammatti- ja harrastuskulttuureja käsitteleviä julkaisuja sekä oppija opaskirjallisuutta. Työn alla on parhaillaan kansatieteen jatko-opintoihin pohjautuva, kaupunkikarjalaisuutta käsittelevä tietokirja. Pietiläinen on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 2006 ja hallituksen jäsen vuodesta 2012. Hän on apurahalautakunnan jäsen ja Kaakonkulman aluevastaava. terhi.pietilainen@helsinki.fi Timo Tossavainen jäsen FT Timo Tossavainen toimii opettajankouluttajana Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella ja dosenttina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalansa on sekä matematiikka että sen oppiminen ja opettaminen. Hän on perehtynyt mm. oppimateriaalien rooliin matematiikan opetuksessa ja laatinut matematiikan oppikirjoja lukioita ja korkeakouluja varten. Hän on kirjoittanut myös matematiikkaa ja luonnontieteitä popularisoivia sekä koulutusta käsitteleviä artikkeleita sanoma- ja aikakausilehtiin. Yhdistyksen jäseneksi Tossavainen tuli vuonna 2006. Hän aloitti Etelä-Savon aluevastaavana syksyllä 2010 ja hallituksessa vuonna 2011. timo.tossavainen@uef.fi Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 1/2013 7
KOVA LAKI Sana on vapaa Sananvapaus on tärkeä osa demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Kansalaisilla tulee olla oikeus muodostaa mielipiteensä vapaasti ja avoimesti keskustellen. Sananvapaudella on olennainen merkitys tiedonvälitykselle. Sillä turvataan lisäksi poliittisten oikeuksien ja kokoontumisvapauden toteutumista. Perusoikeussäännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen mukaan sananvapauden keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Sananvapaus turvaa erilaisia luovan toiminnan ja itseilmaisun muotoja. Sananvapaus on edellytys myös sille, että tietokirjailijat voivat vapaasti valita, mistä he kirjoittavat, tutkia kiistanalaisiakin aiheita, ilmaista mielipiteensä sekä kirjoittaa totuudenmukaista tietoa vailla sensuuria. Tietokirjailijoiden tulee voida teoksissaan esittää aiemmasta poikkeavia näkökulmia ja herättää yhteiskunnallista keskustelua ilman pelkoa. Sananvapaus lainsäädännössä Suomen perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudesta on säännöksiä myös useissa muissa laeissa sekä ihmisoikeussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa. Myös tekijänoikeuslaki sisältää sananvapauteen vaikuttavia säännöksiä: tekijänoikeusperusteella ei voida rajoittaa esimerkiksi kritiikkiä tai estää asiakirjajulkisuutta ja oikeudenhoitoa. Sananvapautta turvataan myös oikeudella siteerata julkistettua teosta, oikeudella toisintaa julkisia lausumia sekä ideoiden ja tiedon rajaamisella tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Sananvapauden rajoittamisesta Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus vaan siihen voi kohdistua rajoituksia. Rajoitusten on oltava välttämättömiä, hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia, mikä on aina pystyttävä vakuuttavasti perustelemaan. Mikäli sananvapauden rajoittamiselle asetetut tiukat ehdot eivät täyty, rajoittamistoimet ovat kiellettyjä. Rajoituksista tulee säätää lailla ja niiden on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Sananvapauden rajoja on määritelty rikoslaissa. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen sekä kunnianloukkaus ja yksityiselämän loukkaaminen on kriminalisoitu. Näitä toimia ei siis voida perustella vetoamalla sananvapauteen. Sananvapauden rajoittamiseen pyrkiminen väkivallalla, pelottelulla tai painostuksella on jyrkästi tuomittavaa eikä sitä pitäisi missään tilanteessa hyväksyä. Viimekädessä julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen. Sanan tulee saada olla vapaa. TUUMANTUPA Kysy Tuumantuvan peruutuksia Vuoden 2013 talvilomaviikot ja pääsiäinen ovat Tuumantuvalla loppuun varattuja. Katso vapaat viikot sekä mahdolliset peruutusviikot yhdistyksen verkkosivuilta Tuumantuvan varauskalenterista. Varauksia ottaa vastaan ja vuokrausasioita hoitaa järjestösihteeri Marianne Kuukka, puhelimitse (09 4542 250) tai sähköpostitse (toimisto@suomentietokirjailijat.fi). Jäsenmaksulaskut postitetaan maaliskuussa Yhdistyksen jäsenmaksulaskut postitetaan kevätkokouksen jälkeen maaliskuussa.vuoden 2013 jäsenmaksu on 72 euroa, senioreilta 24 euroa. Jäsenmaksun hoitamatta jättäneet poistetaan jäsenrekisteristä ennen syyskokousta. Kevätkokous 16.3. Vantaa Jyväskylän kirjamessut 23.3. 24.3. Vaasan kirjamessut 20. 21.4. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlat 16.5. Helsinki Vanhan kirjallisuuden päivät 28. 29.6. Sastamala TIETOKIRJA.FI 28. 29.8. Helsinki Hallituksen kokoukset 4.4., 30.5. Seuraava jäsentiedote 2/2013 ilmestyy huhtikuun lopulla. Suomen tietokirjailijat ry Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki puhelin 09 4542 250 faksi 09 4542 2551 toimisto@suomentietokirjailijat.fi www.suomentietokirjailijat.fi