PÄÄTÖS Länsi ja SisäSuomi Nro 67/2018/1 Dnro LSSAVI/3010/2017 Annettu julkipanon jälkeen 6.6.2018 ASIA Seinäjoen lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten 4 ja 5 mukainen selvitys, Ilmajoki HAKIJA Seinäjoen Lentoasema Oy Lentokentäntie 7 60760 Pojanluoma Ytunnus 27444787 TOIMINTA JA SIJAINTI Seinäjoen lentoasema sijaitsee Ilmajoen kunnassa noin 12 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta kaakkoon ja 10 kilometrin päässä Seinäjoen kaupungin keskustasta etelään. Lentokenttä ja siihen liittyvät toiminnot sijaitsevat sijaitsee Ilmajoen kunnassa tiloilla 145 419787, 145 4197232, 145 4197233, 145 4197243, 145 4197278, 145 4197279, 145 4197280, 145 4197309, 145 421469, 145 421491, 145 421492, 145 421494, 145 4219800, 145 4219640, 145 4219720, 145 42191255, 145 4219639, 145 42191261. SELVITYKSEN PERUSTE Seinäjoen lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja lentomelualueen (LDEN) muuttamisesta annetun lupapäätöksen (Länsi ja SisäSuomen aluehallintoviraston nro 84/2014/1, antopäivä 23.4.2014) lupamääräyksiin 4 ja 5 sisältyy velvoitteet toimittaa 31.5.2017 mennessä aluehallintovirastolle teknistaloudellinen selvitys aikatauluineen liukkaudentorjuntaan käytettävän urean korvaamisesta muulla liukkaudentorjuntaan käytettävällä kemikaalilla (lupamääräys 4). teknistaloudellinen selvitys aikatauluineen asematasolta tulevien glykolia sisältävien hulevesien johtamisesta kunnalliseen viemäriverkkoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn, joka täyttää Seinäjoen lentoaseman olosuhteissa ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset menetelmät ja toimenpiteet glykolipäästöjen tai niiden vaikutusten minimoi LÄNSI JA SISÄSUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 miseksi. Selvityksestä tulee myös ilmetä, miten jäänpoisto ja jäänestokäsittelyn yhteydessä likaantunut lumi kootaan alueille, josta sulamisvedet voidaan johtaa viemäriin tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn (lupamääräys 5). Aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 12 b) kohta Selvityksestä on määrätty ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n 3 momentin perusteella. Nykyisen ympäristönsuojelulain (527/2014) 90 :n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa luvassa määrätyn erityisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi ja SisäSuomen aluehallintovirastossa 31.5.2017. ASIASSA ANNETUT PÄÄTÖKSET Seinäjoen lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupapäätös Länsi ja SisäSuomen aluehallintoviraston päätös (nro 84/2014/1, antopäivä 23.4.2014), johon sisältyvät mm. seuraavat lupamääräykset Lupamääräys 4 Luvansaajan on 31.5.2017 mennessä toimitettava aluehallintovirastolle teknistaloudellinen selvitys aikatauluineen liukkaudentorjuntaan käytettävän urean korvaamisesta esim. muulla liukkaudentorjuntaan käytettävällä kemikaalilla. Selvitystä ei ole tarpeen tehdä, jos luvansaaja ilmoittaa EteläPohjanmaan ELYkeskukselle korvaavansa urean muulla liukkaudentorjuntaan käytettävällä kemikaalilla 30.9.2017 mennessä. Aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa. Lupamääräys 5 Luvansaajan on 31.5.2017 mennessä toimitettava aluehallintovirastolle teknistaloudellinen selvitys aikatauluineen asematasolta tulevien glykolia sisältävien hulevesien johtamisesta kunnalliseen viemäriverkkoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn, joka täyttää Seinäjoen lentoaseman olosuhteissa ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset menetelmät ja toimenpiteet glykolipäästöjen tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Selvityksestä tulee myös ilmetä, miten jäänpoisto ja jäänestokäsittelyn yhteydessä likaantunut lumi kootaan alueille, josta sulamisvedet voidaan johtaa viemäriin tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa.
3 SELVITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hakijan esitys Selvityksessä esitetään, että Seinäjoen lentoasemalla käytetään ureaa jatkossakin kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti ns. toissijaisena liukkaudentorjuntakeinona lentoturvallisuuden sitä vaatiessa. Lentoaseman tavoitteena on toistaiseksi pysyttää urean käyttömäärä alle 15 000 kg talvikautta kohden. Selvityksessään hakija katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä mittaviin infrastruktuurin investointeihin asematasolla jäänestokäsittelymäärien ja glykolivesien vaikutuksen pysyessä viime vuosien tasolla. Mikäli jäänestokäsittelymäärät kasvavat merkittävästi, on suunniteltu myös mahdollisuutta kerätä glykolipitoinen lumi säiliöön ja toimittaa esimerkiksi keväällä asianmukaiseen käsittelyyn. Urean ja glykoliliuosten käyttö Seinäjoen lentoasemalla Urea UREA Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 20142015 KG 2140 2140 140 940 940 940 940 20152016 KG 940 940 940 20162017 KG ei käytetty ei käytetty ei käytetty 4200 1200 1200 600 ei käytetty ei käytetty ei käytetty ei käytetty Vuosien 2014 ja 2015 kuukausikohtaiset tiedot perustuvat kokonaiskulutusmäärästä laskettuun keskiarvoon. Seinäjoen lentoasemalla ensisijainen liukkaudentorjuntakeino perustuu mekaanisiin menetelmiin sekä aktiiviseen kelin ja sääennusteiden seurantaan. Ureaa käytetään vasta ns. täsmälääkkeenä, kun muut keinot eivät tepsi tai keliolosuhteet muuttuvat äkillisesti. Urea on merkittävä kuluerä ja jo taloudellisista syistä sitä käytetään vasta, kun on pakko. Käytetyt ureamäärät ovat huomattavan vähäisiä ja ympäristövaikutukset käytännössä merkityksettömiä eikä edes yksiselitteisesti todennettavissa lentoaseman hulevesistä aiheutuvaksi. Mahdollisuus käyttää ureaa talvella kiitotien liukkaudentorjunnassa Seinäjoen lentoasemalla on kriittistä koko lentoaseman toiminnan kannalta nykyisillä liikennemäärillä ja palvelukonseptilla. Täydennyksen (29.11.2017) mukaan liukkaudentorjuntaaineiden käyttömäärä talvikautta kohti arvioidaan olevan 1030 tonnia. Arvioinnissa on käytetty apuna muiden suomalaisten lentokenttien liukkaudentorjuntakemikaalien käyttömääriä. Vaihteluväli on suuri, koska keliolosuhteet voivat olla hyvinkin erilaiset talvikohtaisesti. Seinäjoen lentoaseman tulee kuitenkin pitää kiitotie käytännössä koko talven ajan valmiudessa suihkukoneiden operointia varten, joille kitkataso on kriittisempi.
4 Vaihtoehtoisten, esimerkiksi asetaatti ja formiaattipohjaisten liukkaudentorjuntaaineiden käyttö on teknistaloudellisista ja luvanhaltijan mielestä myös ympäristövaikutuksellisista syistä täysin poissuljettu Seinäjoen lentoasemalla. Aineiden vaikutus ja toimintaperiaate poikkeavat täysin ureasta ja niiden käyttö tarkoittaisi Seinäjoen lentoasemalla sitä, että liikenteen määrästä riippumatta kiitotien käyttövalmiuden ylläpito vaatisi talvikauden aikana vähintään kymmenientuhansien litrojen liuosmäärän valuttamista kiitotielle. Tunnetaanko esimerkiksi asetaattipohjaisten aineiden ympäristövaikutukset pitkällä aikavälillä niin, että muutaman tuhannen ureakilon sijaan olisi ympäristöystävällisempää päästää luontoon jopa yli sata tonnia ko. ainetta. Kustannustasolla kymmenientuhansien kalustokustannusten lisäksi kulut ovat satojatuhansia euroja jokaisena talvikautena. Hakemuksen täydennyksessä (29.11.2017) on todettu, että muut liukkaudentorjuntaaineet kuin urea ovat huomattavasti vahingollisempia lentokoneille ja kunnossapitokalustolle. Kunnossapitokaluston ongelmat ovat lähinnä sähkölaiteongelmia ja ruostumista. Lentokoneille ongelmat ovat lähinnä jarruissa. Urea ei aiheuta kyseisiä ongelmia. Muiden liukkaudentorjuntaaineiden kuin urean käyttö aiheuttaa myös kustannustason nousua, joka ureaan verrattuna olisi karkean varovasti arvioiden viisinkertainen talvikautta kohden ja tämän lisäksi tarvittavat kymmenien tuhansien eurojen kalustohankinnat päälle. Glykoli Seinäjoen lentoasemalla jäänesto ja poistokemikaaleina käytetään nestemäistä propyleeniglykolia (tyyppi 1 ja tyyppi 2). JÄÄNESTOJA JÄÄNPOISTO Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 20142015 Tyyppi 1 yhteensä 235 litraa yhteensä 350 litraa 20152016 20162017 Tyyppi 2 Tyyppi 1 Tyyppi 2 Tyyppi 1 108 litraa yhteensä 200 litraa Tyyppi 2 Viiva () taulukossa tarkoittaa, että kemikaaleja ei käytetty ko. ajankohtana jäänpoistoon. Suurin osa glykolista jää ilmaaluksen siipiin ja poistuu lennon aikana. Arviolta 30 % aineesta valuu lentoaseman asematason pintaan ja poistuu siitä hulevesien mukana. Käytettävän glykolin määrään talvikautena vaikuttaa merkittävästi sääolosuhteet sekä liikenteen määrä. Nykyisellään käyttömäärä on vähäinen ja mahdollisen säännöllisenkin liikenteen alkaessa on reittikoneelle mahdollisuus yöpyä sisällä hallissa, mikä myös vähentää jäänpoiston tarvetta. Jäänestokäsittelyn yhteydessä likaantunut lumi kasataan asematasolle. Urean käytöstä liukkaudentorjuntaaineena aiheutunut kuormitus Selvityksessä urean aiheuttamaa kuormitusta on arvioitu laskennallisena BOD kuormituksena ja typpikuormituksena.
5 BOD5/7 KG Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu t/talvikausi 20142015 20152016 20162017 4494 4494 4494 1974 1974 1974 1974 21,4 1974 1974 1974 7,2 13,9 TYPPI KG Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu t/talvikausi 20142015 20152016 20162017 997 997 997 438 438 438 438 4,7 438 438 438 8820 2520 2520 1260 1957 559 559 280 1,6 3,1 Jäänestopoisto ja estokäsittelystä käytöstä aiheutunut laskennallinen kuormitus BOD7 KUORMITUS, KG Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 20142015 Tyyppi 1 187 279 20152016 20162017 Tyyppi 2 Tyyppi 1 Tyyppi 2 Tyyppi 1 86 84 Tyyppi 2 Urean ja propyleeniglykolin käytön vaikutukset pinta ja pohjavesiin Pinta ja pohjavesitarkkailu Seinäjoen lentoaseman hulevesien vaikutuksia vastaanottavaan vesistöön tarkkaillaan kuudesta tarkkailupisteestä, joista neljä (Vpato ¼.1, P2, P3 ja P4) sijaitsee lentokentän välittömässä läheisyydessä ja kaksi Seinäjoessa. Seinäjoen lentoaseman vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan joka kolmas vuosi kiitotien pohjoispuolella sijaitsevasta pohjaveden tarkkailuputkesta (PV1) otettavin näyttein.
6 Pintavesinäytteistä analysoidaan lämpötila, happi (pitoisuus ja kyllästys%), sameus, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, kokonaishiili (TOC), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, NO3N, NH4N, COD, BOD7 ja urea. Pintavesinäytteet otetaan kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä. Pohjavesinäytteestä määritetään lämpötila, happi (pitoisuus ja kyllästys%), sameus, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, NO3N, NH4N, COD, TOC, urea ja öljyhiilivedyt (C10C40). Lisäksi määritetään veden pinnan korkeus. Pohjavesinäytteet otetaan joka kolmas vuosi. Päästöt vesistöön Vuosikuormitus 2016 vuonna on laskettu kahden näytekerran tulosten ja virtaaman perusteella. Taulukossa esitettyihin päästötietoihin on syytä suhtautua varauksella, koska virtaama vaikuttaa suuresti päästön määrään. ASEMA P2 BOD7, kg/a 90,9 P3 P4 Vpato ¼.1 0,95 94,3 1,96 Kok.P, kg/a 7,1 Kok.N, kg/a 212,8 Urea kg/a 5,0 0,02 1,6 0,08 5,53 427,7 3,00 0,03 49,7 0,07 Pisteen P2 osalta virtaamana käytetty kuukausikohtaisia pumpattuja vesimääriä. Muiden pisteiden osalta näytteenottohetken virtaama. Näytepiste P4 sijaitsee ojassa, johon asematason alueelta tulevat hulevedet johdetaan noin 10 m ennen näytepistettä. Ojanäytteessä on toisin sanoen
7 vettä ja kuormitusta jo ennen lentoasemaa, joten taulukon tiedot kuvastavat tässä ojan ainevirtaamaa ja poikkeavat näin ollen muiden pisteiden osalta esitetystä päästöstä. Urean käytön vesistövaikutukset Lentoaseman hulevesistä arviolta 30 % kulkeutuu alueen länsipuolisen ojan sekä edelleen läheisen suoalueen kautta noin 3 km päässä virtaavaan Letonojaan, joka laskee noin 5 km:n päässä Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Tuomiluomaan. Noin 70 % alueen hulevesistä kulkeutuu kiitotien itä ja pohjoispuolella virtaavaan Seinäjokeen, jonka kevään ylivirtamaa on selkeästi muutettu vesistöjärjestelyillä. Vuosien 20142016 tarkkailutulosten perusteella kiitotieltä Seinäjoen suuntaan pumpattavat hulevedet (pumpaamon asema P2) ovat lievästi happamia ja ravinteikkaita. Kokonaisfosforin ja typen pitoisuudet sekä CODCrpitoisuus ovat korkealla tasolla ja niiden perusteella vesi on erittäin humuspitoista ja rehevää. Ravinnepitoisuudet ovat pääsääntöisesti korkeammat kuin Seinäjoessa havaitut pitoisuudet. Urean määrä ja biologisen hapenkulutuksen arvot ovat kuitenkin tarkkailun mukaan alhaisia. Letonojan suuntaan johdettavien vesien (ojaasemat P3 ja P4) kokonaisfosforipitoisuudet ovat Seinäjoen fosforipitoisuuksiin verrattuna matalammalla tasolla. Pohjoisen puolen purkuputken (P3) havaintopaikan typpipitoisuudet ovat ajoittain olleet korkealla tasolla. Myös länsipuolisessa ojassa (P4) typpipitoisuudet ovat Seinäjoen typpipitoisuuksia korkeammat. Tarkkailussa ei seurata ojan ainepitoisuuksia ennen asemaalueelta tulevia hulevesiä, joten typpipitoisuuksien alkuperään on velvoitetarkkailutulosten perusteella vaikea arvioida. Urean määrä samoin kuin kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen arvot ovat molemmilla havaintoasemilla kuitenkin alhaisia. Seinäjoen havaintoasemilla veden fosfori ja typpipitoisuudet ovat tarkkailun mukaan olleet suurempia lentoaseman ylä kuin alapuolisella havaintoasemalla. Korkeat ravinnepitoisuudet kuvaavat joen yläosan valumaalueelta tulevan hajakuormituksen voimakasta vaikutusta. Ureapitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisia lukuun ottamatta yhtä näytteenottokertaa (marraskuu 2014). Kokonaistypen pitoisuudessa ei Seinäjoen havaintoasemalla tällöin havaittu kohonneita pitoisuuksia. Vain kahdella havaintokerralla ammoniumtypen pitoisuus alapuolisella asemalla on ollut aavistuksen verran yläpuolista asemaa korkeampi. Veden biologisen hapenkulutuksen arvoissa ei ole voitu havaita lentoaseman hulevesien vaikutusta millään näytteenottokerralla. Urean käytöstä johtuvat pitoisuuden muutokset läheisessä Seinäjoessa jäävät tarkkailujen perusteella erittäin vähäisiksi. Typen eri fraktioiden hienoisen nousun kahdella tarkkailukerralla sekä yhden tarkkailukerran kohonneen ureapitoisuuden alapuolisella havaintoasemalla ei voida yksiselitteisesti katsoa aiheutuvan lentoaseman hulevesien vaikutuksesta. Joen happipitoisuudessa, biologisessa tai kemiallisessa hapenkulutuksessa hulevesien vaikutusta ei voitu havaita.
8 Hakemukseen sisältyvässä Ahma Oy:n laatimassa lausunnossa on todettu, että Seinäjoen lentoasemalla urean kuormittava vaikutus on nykyisillä lentooperaatioiden määrillä vähäinen. Urean käyttö voidaan lentoasemalla jatkossakin pitää ainoastaan liukkaudentorjunnan ajoittaisena täsmälääkkeenä tilanteissa, joissa ensisijainen mekaaninen liukkaudentorjuntamuoto ei ole riittävä. Asetaatti ja formiaattikemikaaleja sen sijaan olisi asemalla käytettävä talviaikana jatkuvasti riippumatta kentän käyttöasteesta. Näin ollen kemikaalien käyttömäärät tulisivat nykyisestä huomattavasti kasvamaan ja tämän myötä niiden happea kuluttava kuormittava vaikutus muodostuisi todennäköisesti nykyistä ureakuormitusta suuremmaksi. Propyleeniglykolia sisältävien hulevesien vesistövaikutukset Vesistöön joutuessaan propyleeniglykoli kuluttaa hajotessaan veden happivarantoa, mikä yleisesti voidaan havaita kohonneina BOD ja COD arvoina sekä alentuneena happipitoisuutena. Seinäjoen lentoaseman asematasolta johdettavat hulevedet kulkeutuvat alueen länsipuolella virtaavaan ojaan, jossa sijaitsee velvoitetarkkailun havaintoasema noin 10 m purkupaikan alapuolella. Tarkkailutulosten mukaan ojan (P4) happipitoisuus on vuosina 20142016 ollut varsin hyvä 10812,0 mg/l, kyllästysaste 87100 %). BODarvo on pääosin ollut alle 3 mgo2/l korkeimpien arvojen esiintyessä toukokuun näytteissä 2014 ja 2015. Kevään sulamisvesien mukana tulleen hajakuormituksen arvioidaan vaikuttavan voimakkaasti kevään kohonneisiin pitoisuuksiin. Johtopäätöksenä Ahma Oy:n lausunnossa on todettu, että propyleeniglykolia sisältävien hulevesien määrä on lentoasemalla pieni ja niiden vesistövaikutukset jäävät tarkkailutulosten mukaan hyvin vähäisiksi. Propyleeniglykolikäsittelyn yhteydessä likaantunut lumi kasataan asematasolle ja mahdolliset vaikutukset näkyvät alapuolisen havaintoaseman tarkkailutuloksissa. Vaikutukset ovat olleet hyvin vähäiset. Urean ja propyleeniglykolin vaikutukset pohjavesiin Selvitysaineistoon sisältyy vuonna 2014 tehdyn pohjavesitarkkailun tulokset. Vuonna 2017 vesinäytettä pohjavesiputkesta ei saatu (~putkea ei löytynyt). Vuonna 2014 pohjavesiputkesta otetusta näytteen analysoitiin mm. seuraavia tuloksia: ph sjoht, ms/m Kokonaisfosfori mg/l Kokonaistyppi mg/ Ammonium mg/l Nitraatti mg/l Urea mg/l Happi mg/l 6,5 83 0,49 1,9 1,3 13 0,027 7,0 SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydennykset Selvitystä on täydennetty 29.11.2017. COD (Mn)mg O2/l 29
9 Lausunnot Aluehallintovirasto on varannut EteläPohjanmaan ELYkeskuksen /ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, VarsinaisSuomen ELYkeskuksen kalatalousviranomaiselle, Ilmajoen kunnalle, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Seinäjoen kaupungille ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle mahdollisuuden antaa lausunto selvityksestä. VarsinaisSuomen ELYkeskuksen kalatalousviranomainen on ilmoittanut, että se ei anna asiassa lausuntoa. 1. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta (19.2.2018 31) Vesistötarkkailujen tulosten perusteella urean ja propyleeniglykolin käytön vaikutukset Seinäjoen typpiyhdisteiden pitoisuuksiin, happipitoisuuteen sekä biologiseen tai kemialliseen hapenkulutukseen vaikuttavat melko vähäisiltä. Hakija toteaa lisäksi, että urealle vaihtoehtoisia kemikaaleja jouduttaisiin käyttämään koko talvikauden ympäri riippumatta kentän käyttöasteesta, jolloin niiden aiheuttama vesistön hapenkulutus todennäköisesti muodostuisi nykyistä ureakuormitusta suuremmaksi. Propyleeniglykolin vesistövaikutuksia hakija pitää hyvin vähäisinä. Kuormitusta on arvioitu sekä laskennallisesti että tarkkailujen perusteella. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta esittää kantanaan, että Seinäjoen lentoaseman liukkauden ja jäätymisentorjunnassa voitaisiin toistaiseksi edelleen jatkaa toimintaa nykyisen kaltaisena. Mikäli lentokentän käyttöaste kasvaa nykyisestä, olisi toimintatapaa kuitenkin syytä tarkastella uudelleen. Vesistötarkkailut antavat viitteitä, ettei aseman toiminnasta aiheutuva kuormitus selvästi erotu hajakuormituksesta. Vesistötarkkailua on kuitenkin syytä jatkaa niin, että mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset havaitaan ajoissa. Tarkkailussa tulisi jatkossa harkita, mikäli mahdollista, ojien ainepitoisuuksien selvittämistä myös lentokentän hulevesien purkupaikkojen yläpuolelta. 2. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (20.2.2018) Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu on ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja uudelleen luvan tarkistamisen yhteydessä vuonna 2013 lausunut urean käytön korvaamisen tarpeesta ja glykolipitoisten aineiden erilliskeräämisestä tai muusta vastaavasta menetelmästä, koska molempien käytön ennustettiin lentoaseman laajennusten myötä kasvavan merkittäväsi. Esimerkiksi urean käytön esitettiin jatkossa olevan noin 30 tonnia/talvikausi. Nykyisellään käyttö on ollut reippaasti alle 10 tonnia. Lisäksi ensisijaisena menetelmänä käytetään mekaanista menetelmää eli harjausta ja aurausta. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan luvanhaltijan selvitykset ja niiden perusteella tehdyt esitykset sopivat lentoaseman nykyiseen toimintaan ja niiden sisältöä puolletaan. Lisäksi puolletaan luvanhaltijan esitystä, että jos esimerkiksi jäänestokäsittelymäärät kohoavat merkittävästi, suunnitellaan glykolipitoisen lumen varastoimista säiliöön ja toimittamista esimerkiksi keväällä asianmukaiseen käsittelyyn.
10 3. EteläPohjanmaan ELYkeskus (5.4.2018) ELYkeskus katsoo, että luvanhaltijan selvitykset ja suunnitelmat ovat lentoaseman nykyinen toimintavolyymi huomioon ottaen riittäviä. Mikäli jäänestokäsittelymäärä kasvaa oleellisesti nykyisestä, tulisivat glykolipitoiset hulevedet ja glykolipitoinen lumi erilliskerätä ja toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 10.4.2018 lähetetyllä kirjeellä varattu mahdollisuus antaa vastine saaduista lausunnoista. Vastinetta ei ole annettu ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Länsi ja SisäSuomen aluehallintovirasto on tarkastanut Seinäjoen lentoaseman ympäristöluvassa (nro 84/2014/1, antopäivä 23.4.2014) edellytetyt lupamääräysten 4 ja 5 mukaiset selvitykset ja hyväksyy selvitykset em. päätöksessä tarkoitetuiksi selvityksiksi. Selvityksien johdosta Länsi ja SisäSuomen aluehallintovirasto lisää päätökseen uuden lupamääräyksen 2 b. Aluehallintovirasto poistaa Seinäjoen lentoaseman ympäristöluvan lupamääräykset 4 ja 5 tarpeettomina, koska luvanhaltija on määräaikaan mennessä toimittanut lupamääräyksissä edellytetyt selvitykset. Lupamääräys 2b Mikäli lentokoneiden jäänestokäsittelyiden määrä kasvaa oleellisesti siitä, mitä tämän päätöksen perusteena olevissa asiakirjoissa (Seinäjoen lentoasema selvitys 31.5.2017 ja sen täydennys, Ahma Oy 27.11.2017) on esitetty, tulee noudattaa seuraavaa: Asematasoalueella muodostuvat glykolipitoiset hulevedet ja glykolipitoinen lumi on erilliskerättävä ja otettava talteen mahdollisimman tehokkaasti Talteen otetut glykolipitoiset nesteet tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä niitä. Talteen otettujen nesteiden glykolipitoisuutta on seurattava kuormituksen ja talteenoton arvioimiseksi. Varastosäiliöstä pois kuljetettavasta vedestä on otettava näyte aina tyhjennettäessä ja vähintään kerran talvikauden aikana. Käytetyn propyleeniglykolin määristä ja talteenotosta on pidettävä kirjaa. Suunnitelma asematasoalueen glykolipitoisten hulevesien ja glykolipitoisen lumen erilliskeräilystä ja jatkokäsittelystä on toimitettava Etelä Pohjanmaan ELYkeskukselle vähintään neljä kuukautta ennen toiminnan aloittamista Käytetyn ja talteen otetun glykolin määristä, talteenotosta ja kuormitusosuudesta on raportoitava vuosittain EteläPohjanmaan ELYkeskukselle vuosiraportin yhteydessä.
11 RATKAISUN PERUSTELUT Kyseessä on Seinäjoen lentoaseman ympäristöluvassa nro 84/2014/1 (antopäivä 20.11.2014) määrättyjen teknistaloudellisten selvityksien hyväksyminen. Ympäristöluvan lupamääräyksessä 4 määrätty tehtäväksi teknistaloudellinen selvitys liukkaudentorjuntaaineena käytetyn urean korvaamisesta muulla käytettävällä kemikaalilla ja lupamääräyksessä 5 glykolia sisältävien hulevesien johtamisesta kunnalliseen viemäriverkkoon tai muuhun käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 90 :n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa luvassa määrätyn erityisen velvoitteen perusteella. Aluehallintovirasto katsoo, että Seinäjoen lentoasemalla on edelleen mahdollista käyttää toissijaisena liukkaudentorjuntaaineena ureaa, kun ensisijaisena liukkaudentorjuntamenetelmänä käytetään mekaanisia menetelmiä. Mikäli urean käyttö myöhemmin merkittävästi lisääntyy nykyisestä, mahdollinen luvan muuttamisen tarve voidaan ratkaista ympäristönsuojelulain 89 :n mukaisessa menettelyssä. Seinäjoen lentoasemalla liukkaudentorjuntaaineena käytetyn urean vaikutus alapuolisiin ojiin ja Seinäjokeen nykyisillä lentooperaatiomäärillä on vähäinen. Lentoasemalla liukkaudentorjunta perustuu ensisijaisesti mekaanisiin menetelmiin ja ureaa käytetään liukkaudentorjuntaan vain niissä tilanteissa, joissa mekaaninen liukkaudentorjunta ei ole riittävä. Urean käyttö lentoasemien liukkaudentorjunnassa näkyy alapuolisissa vesistöissä yleensä kohonneina typpiyhdisteiden määrinä ja kohonneina biologisen hapenkulutuksen arvoina. Seinäjoen lentoaseman pintavesitarkkailutulosten perusteella urean käytöstä johtuvat typpiyhdisteiden ja biologisen hapenkulutuksen pitoisuusmuutokset läheisessä Seinäjoessa jäävät erittäin vähäisiksi. Yksittäisten näytteenottokertojen pitoisuusvaihteluiden perusteella ei voida yksiselitteisesti katsoa, että syynä olisivat olleet Seinäjoen lentoaseman hulevedet. Aluehallintovirasto katsoo, että glykolipitoisten hulevesien ja glykolipitoisen lumen erilliskeräily ei ole tällä hetkellä tarpeen. Nykyisellään glykolipohjaisten jäänpoisto ja jäänestokemikaalien käyttömäärät ovat alhaiset. Reittikoneilla on mahdollisuus yöpyä sisätiloissa, mikä osaltaan vähentää jäänpoisto ja jäänestokäsittelyiden tarvetta. Lentoaseman ojavesitarkkailutulosten perusteella glykolia sisältävien hulevesien vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Lentokoneiden jäänesto ja jäänpoistokäsittelyt tehdään asematasoalueella ja asematasoalueen vedet johdetaan avoojassa Letonojan suuntaan ja vaikutuksia tarkkaillaan purkuojasta kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Ojan happipitoisuus on ollut vuosina 20142016 varsin hyvä (10,812,0 mg O2/l, kyllästysaste 87100). Korkeimmat CODCr arvot (76 mg O2/l ja 120 mg O2/l) on mitattu kevään 2014 ja 2015 näytteissä. Kevään kohonneisiin pitoisuuksiin vaikuttanee merkittävästi myös ympäristön sulamisvesien mukana tullut hajakuormitus. Luvanhaltija on päätöksen perusteena olevissa asiakirjoissa esittänyt, että jäänestokäsittelymäärien merkittävästi lisääntyessä suunnitelmissa on mahdollisuus kerätä glykolipitoinen lumi talteen ja toimittaa se edelleen jatkokäsittelyyn. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi lisätä ympäristölupaan uuden lupamääräyksen 2 b, jossa on annettu määräykset asematasoalueen glykolipitoisten valumavesien talteenotosta ja käsittelystä. Määräystä on
12 noudatettava, mikäli lentooperaatioiden määrän lisääntyessä jäänpoistossa ja estossa käytettävien kemikaalien määrä lisääntyy oleellisesti nykyisestä. Seinäjoen lentoasema ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Seinäjoen lentoaseman vaikutusta pohjaveteen tarkkaillaan kerran kolmessa vuodessa ottamalla vesinäyte lentoaseman alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Pohjavesitarkkailutuloksia on kuitenkin niukasti käytettävissä (vain yksi näytetulos vuodelta 2014) eikä sen perusteella voi tehdä arviota lentoasematoiminnan vaikutuksesta pohjaveteen. Aluehallintovirasto katsoo, ettei pohjavesitarkkailusta ole tarpeen antaa uusia määräyksiä, koska voimassa olevan ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 25 on varauduttu siihen, että EteläPohjanmaan ELYkeskus voi tarvittaessa tarkistaa lentoaseman käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetty on otettu huomioon luparatkaisussa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 198 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 90 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1 680 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Käsittelymaksu määräytyy selvityksen vireilletuloajankohtana voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun asetuksen (1353/2016) mukaan. Edellä mainitun asetuksen mukaan, jos kysymyksessä on muu ympäristölupaasia taikka lainsäädännön tai lupapäätöksen edellyttämän suunnitelman, selvityksen tai muun niitä vastaavan käsittely, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Asiaan käytetty työmäärä on ollut 28 tuntia ja maksu on 1 680 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Seinäjoen lentoasema Oy
13 Jäljennös Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Seinäjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen EteläPohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus VarsinaisSuomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Länsi ja SisäSuomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin ja Länsi ja SisäSuomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston LupaTietopalvelussa.
14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Christel EngmanAndtbacka Kaija Kuivasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Christel EngmanAndtbacka ja Kaija Kuivasniemi. Asian on esitellyt Kaija Kuivasniemi. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.7.2018 Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallintooikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Vaasan hallintooikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallintooikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallintooikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tämä asiakirja LSSAVI/3010/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/3010/2017 har godkänts elektroniskt Puheenjohtaja EngmanAndtbacka Christel 04.06.2018 16:01 Esittelevä ratkaisija Kuivasniemi Kaija 04.06.2018 16:05