Karjalan tyttö ja särkyneet unelmat

Karjalan tyttö ja särkyneet unelmat

EILA PAYNE Karjalan tyttö ja särkyneet unelmat

Tämä sähkökirja on tuotettu Aikamedia Oy:n vuonna 2011 julkaisemasta painetusta teoksesta. Sähkökirjan tuotanto: Aikamedia Oy Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty. Aiemmin ilmestyneet Karjalan tyttö -kirjat: Karjalan tyttö, 2005 Karjalan tyttö päiväntasaajalla, 2006 Karjalan tyttö yllättyy, 2006 Hyvästi Suomi, 2007 Karjalan tyttö etsii paikkaansa, 2008 Karjalan tyttö muutosten keskellä, 2009 Karjalan tyttö myrskyn silmässä, 2010 2011 Eila Payne ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-951-606-939-8 (sid.) ISBN 978-952-252-067-8 (pdf ) Sivunvalmistus Aikamedia Oy WS Bookwell Oy, Juva 2011

Omistettu rakkaille, urhoollisille lapsilleni, jotka seisoivat kanssani tyynessä ja myrskyssä elämän monien muutosten keskellä. Jumalan armosta teistä on kasvanut tasapainoisia, työtä pelkäämättömiä, vastuuntuntoisia maailmankansalaisia, jotka valitsitte puolisonne eri kansallisuuksista. Jumala siunatkoon teitä ja perheitänne missä maailmankolkalla sitten olette ja vaikutattekin!

Prologi Katriina Tiainen on Karjalasta sotien jälkeen evakkoon kulkeutunut tyttö, joka löytää suunnan elämälleen tultuaan uskoon varhaisnuoruudessaan. Usko johtaa hänet myöhemmin lähetyskentälle Itä-Afrikan Keniaan, missä hän tapaa tulevan puolisonsa, englantilaisen insinöörin, Ricky Millerin, ja heidät vihitään Suomessa tammikuun pakkasissa. Unelma perinteisestä lähetysurasta ei toteudu, mutta Millerit palaavat Keniaan Rickyn Iso-Britannian kehitysapuministeriön työsopimuksen turvin. Heidän kotinsa Nairobissa palvelee majatalona suomalaisille läheteille parin vuoden ajan, kunnes Rickyn työsopimus päättyy ja Millerit joutuvat palaamaan joksikin aikaa Englantiin. Kaipuu takaisin lähetyskentille vie heidät eteläiseen Afrikkaan, Swazimaahan, jossa Ricky työskentelee paikallisen valtiohallinnon palveluksessa vesilaitoksessa. Sielläkin löytyy mahdollisuus palvella Jumalan valtakunnan työssä, taas uudella tavalla. Sinä aikana perheen Englannissa syntynyt Daniel-poika saa seurakseen nuoremmat sisarukset Juhanin ja Emilyn. Swazimaan työkomennuksen jälkeen Jumala avaa Millerin perheelle ovet erääseen maailman köyhimmistä maista, Keski-Afrikan Malawiin. Ricky kulkee sinne maitse monien maiden ja seikkailuiden kautta vetäen rakentamaansa purjevenettä perässään. Samaan aikaan Katriina ja lapset viettävät aikaa Suomessa kaivaten viestiä isältä. Lopulta perhe pääsee Malawiin, jossa Ricky toimii vesivoimalatyö-

maan apulaisjohtajana. Katriinalle avautuu tilaisuus aloittaa lähetystyö ja rakentaa kyläkirkko työmaan laidalle. Katriina tahtoisi jatkaa Malawissa, mutta työyhteisön ristiriitojen takia Ricky ei halua jatkaa sopimustaan. Monien pohdintojen jälkeen Millerit päättävät koettaa mahdollisuuksiaan Kyproksella, meren ympäröimässä saarivaltakunnassa. Kypros on ihanteellinen paikka Rickylle, joka rakastaa purjehtimista. Ricky haluaa perustaa yrityksen, joka rakentaa huvipursia, palvelee turisteja ja tekee hengellistä työtä. Hän hakee rekisteröintiä yritykselleen, mutta se näyttää kestävän pitempään kuin hän oli odottanut. Perhe odottaa ratkaisua Englannissa, säästöt hupenevat, ja lopulta Rickyn on pakko ottaa vastaan pesti Libyassa pitääkseen perheensä leivässä. Ennen sinne menoaan hän vie Katriinan ja lapset Kyprokselle Euroopan halki umpipakettiautollaan, tavaroineen päivineen. Hän jättää heidät kauniiseen saarivaltioon aloittamaan uutta elämää uusissa olosuhteissa ja palaa itse Englantiin ja myöhemmin Libyaan. Järjestely ei ole helppo heille kenellekään. Lasten vaihtuvat koulujärjestelyt, Daniel-pojan vakava putoamisonnettomuus ja vuokraisännän aiheuttamat hankaluudet aiheuttavat Katriinalle paljon huolta. Katriina ja Ricky sinnittelevät yhteydenpidossa, vaikka postin kulku on enemmän kuin vaikeaa. Katriinan Malawissa ilmennyt korkea verenpaine koettelee häntä edelleen. Kaiken keskellä hän tekee hengellistä työtä suomalaisten turistien parissa, ja vuosien varrella evankeliumi koskettaa monia lomailevia suomalaisia. Rickyn terveys pettää, ja hän tekee päätöksen luopua sopimuksestaan Libyassa. Tämä laittaa Millerin perheen täysin turvattomaan asemaan taloudellisesti. Monet muutkin vastoinkäymiset koettelevat perhettä Kyproksella. He ovat joutuneet muuttamaan asuntoon, jossa on hometta, ja F 8 F

koko perhe saa oireita sen takia. Myös uusi yhtiökumppani jättää Rickyn ja vie investoimansa rahat mukanaan. Vaikka työt yrityksessä saadaan uudelleen käyntiin, toiminta joudutaan pysäyttämään taloudellisten vaikeuksien takia. Taloudelliset vastoinkäymiset koettelevat myös Millerin omaa perhettä, ja puolisoiden välit kiristyvät. Katriina turvautuu rukoukseen, ja suhde Jumalaan tulee hänelle entistä rakkaammaksi. Siitä hän ammentaa voimaa ristiriitojen repiessä puolisoita erilleen. Kyproksella vietettyjen kuuden vuoden jälkeen Katriina palaa Englantiin viedäkseen lapset sinne kouluun. Tällä kertaa Ricky ei suostu lähtemään, vaan haluaa jäädä Kyprokselle viisitoistavuotiaan Danielin kanssa. Hän lähtee kuitenkin viemään Katriinaa ja Emilyä Iso-Britanniaan. Heillä ei ole varaa ostaa lentolippuja Juhanille, joten hän jää Danielin kanssa odottamaan isän paluuta ja uutisia äidin ja Emilyn alkuvaiheista Englannissa. F 9 F

Hailsham Oxford ENGLANTI LONTOO Brentwood Heathrow n lentokenttä Worthing Brighton Ea Englannin kanaali

SKOTLANTI Southend ENGLANTI WALES Hastings stbourne

1 Ricky, Katriina ja Emily seisoivat kauniin kaksikerroksisen paritalon portailla odottaen oven avautumista. Englannin alkukesä tuntui viileältä Kyproksen auringon jälkeen. Majorie Miller avasi oven ja otti poikansa, miniänsä ja nuorimman lapsenlapsensa iloiten vastaan. Hän hääri heidän ympärillään, silitti Emilyn hiuksia ja selitti, että oli valmis majoittamaan heidät kotiinsa niin pitkäksi aikaa kuin he tarvitsivat majapaikkaa. Katriina oli kiitollinen anoppinsa vieraanvaraisuudesta. Ajatuksissaan hän toivoi kuitenkin, että hänelle ja Emilylle löytyisi pian oma koti Englannista. Hän ei sanonut sitä nyt vielä ääneen, sillä hän halusi nauttia tästä hetkestä. Katriinalle tuli hyvä mieli, kun hän seurasi isoäidin ja Emilyn jutustelua. Isoäiti sai heidät todella tuntemaan olonsa tervetulleeksi, ja Katriina unohti ainakin lyhyeksi hetkeksi sen ikävän, joka oli vaivannut häntä koko lentomatkan ajan, kun hän ajatteli heidän poikiaan Danielia ja Juhania kahdestaan kaukana Kyproksella, Euroopan toisella laidalla. Ricky ei aikaillut, vaan lähti hankkimaan paikallisia lehtiä etsiäkseen työpaikkoja Katriinalle. Hänen oli tarkoitus palata takaisin Kyprokselle, ja hän halusi päästä paluumatkalle mahdollisimman pian, etteivät pojat joutuisi olemaan

kovin pitkään yksin. Ricky ei kuitenkaan aikonut lähteä, ennen kuin Katriina löytäisi työpaikan ja hänen uusi elämänsä Englannissa olisi kutakuinkin järjestyksessä. Paikallislehtien ilmoituksissa ei ollut yhtään sopivaa työpaikkaa, jota Katriina olisi voinut hakea. Seuraavaksi Ricky soitti sosiaalitoimistoon, kertoi heidän tilanteestaan ja tiedusteli, voisivatko hänen vaimonsa ja tyttärensä saada toimeentulotukea siihen saakka, kunnes Katriina löytäisi työtä. Valitettavasti ei, virkailija vastasi. Heidän täytyy rekisteröityä täällä pysyvään osoitteeseen ja olla kuusi viikkoa maassa, ennen kuin he voivat täyttää anomuksen toimeentulotuesta. Se menee sen jälkeen harkintalautakuntaan, joka päättää asiasta. Entä kunnan vuokra-asunto, voisiko vaimoni saada sellaisen? Sitä asiaa hoitaa eri virasto. Voin antaa teille numeron sinne. Sieltä Rickylle kerrottiin, että he voisivat laittaa nimensä jonotuslistaan, mutta samalla hän sai tietää, että heidän edellään oli jo toistasataa anomusta odottamassa käsittelyä. Kestäisi kauan ennen kuin heidän vuoronsa tulisi. Ei edes kannattaisi yrittää saada asuntoa sitä kautta. Sitä paitsi ensin oli löydettävä työpaikka, mikä saattaisi sijaita jossain aivan muualla. Tilanne Brentwoodissa ei näyttänyt hyvältä. Ricky ja Katriina hankkivat lehtiä, joissa ilmoitettiin myös muualla avoimena olevia työpaikkoja. Ongelmana oli se, ettei Katriinalla ollut mitään erikoista pätevyyttä. Hänen perushoitajakoulutuksensa oli jo useita vuosikymmeniä vanha, eikä hän ollut tehnyt sitä työtä koulun jälkeen juuri ollenkaan, mitä nyt vähän Englannissa kesätöinä, kun hän oli siellä nuorena kieltä opiskelemassa. Hoitotyön saamiseen ei ollut mitään mahdollisuutta. Toinen mahdollinen ala oli keittiötyö, mutta siihen hänellä ei ollut virallista F 14 F

pätevyyttä. Nuoruudessa suoritettu lyhyt kotitalouskurssi ei työmarkkinoilla merkinnyt mitään. Keittiötyö kuitenkin kiinnosti Katriinaa enemmän kuin sairaala-apulaisen tai siivoojan paikka. Kaikki nämä olivat matalapalkkaisia aloja, mutta sille ei mahtanut mitään. Katriina oli saanut Kyproksella tuttaviltaan kristillisen julkaisun, jossa oli ilmoitus emännän paikasta raamattukoulussa Pohjois-Englannissa. Hän oli ottanut lehden mukaansa ja soitti sinne tiedustellakseen, oliko paikka jo täytetty. Kyllä se vielä on auki. Voitte lähettää hakemuksenne meille, viestitti ääni puhelimessa. Ilmoituksessanne mainitaan, että palkkaetuihin kuuluu asunto ja ylläpito. Miten on, voisinko tuoda mukanani kaksi kouluikäistä lasta, jos minut valittaisiin? Olisin tavallaan yksinhuoltaja. Minulla on puoliso, mutta hän asuu Kyproksella. Siinä tapauksessa voimme tuskin harkita teitä, sillä emännän työssä joutuisitte olemaan usein iltavuorossa. Se ei oikein käy kouluikäisten lasten äidille. Me tarvitsemme ihmisen, joka voi tulla töihin milloin vain. Katriina sulki puhelimen masentuneena. Työn saanti Englannissa oli vaikeampaa kuin hän oli kuvitellut. Silti hän ei halunnut vaipua epätoivoon. Jos Jumala oli kehottanut häntä tulemaan Englantiin ja tuomaan lapset tänne kouluun, niin jossakin täytyi olla paikka heitä varten. Toisella viikolla heidän paluunsa jälkeen tuli tieto, että Rickyn Norman-eno oli saanut sydänkohtauksen. Heti kun se oli mahdollista, he kaikki menivät katsomaan häntä erääseen Lontoon sairaalaan. Siellä heille kerrottiin, että Norman tarvitsi ohitusleikkauksen ja hänet oli laitettu leikkausjonoon. Norman joutuisi olemaan sairaalassa melko pitkän ajan. F 15 F

Sillä välin Ricky ja Katriina siivosivat ja sisustivat enon Viktorian aikaisen kolmikerroksisen rivitaloasunnon kaksi kerrosta. Normanin Itä-Lontoon asunnosta tulikin pariksi viikoksi Katriinalle sellainen työn ja kiinnostuksen kohde, että työpaikan hakeminen jäi taka-alalle. Talo oli todella likainen ja epäjärjestyksessä. He siivosivat ja pesivät paikkoja ja kantoivat roinaa ulos jätelaitoksen vietäväksi. Sitten Ricky aloitti tapetoinnin ja maalauksen, jossa Katriinakin auttoi kykynsä mukaan. Toisina päivinä myös Grandma ja Emily tulivat katsomaan, voisivatko he olla avuksi. Grandma kävi ostoksilla ja valmisti ruokaa yksitoistavuotiaan Emilyn autellessa häntä tai äitiä jonkin verran. Emily ihastui olohuoneessa olevaan vanhaan pianoon, joka oli yltä päältä pölyn peitossa. Hän pyyhki pölyt ja kokeili soittaa pianolla kappaletta, jonka muisti ulkoa soittotunneiltaan Kyproksella. Silloin Grandma tuli olohuoneeseen. Tiedätkö, että minun isäni osti sen minulle, kun olin viisivuotias? Majorie huomautti pojantyttärelleen. Emily katsoi isoäitiä ihmeissään. Et ole koskaan kertonut, että sinäkin soitat pianoa. En ole soittanut kuin nuoruudessani, enkä enää varmasti osaisi soittaa yhtään. Sota-aika jollakin tavalla tappoi soittointoni. En koskaan vienyt pianoa omaan kotiini, vaan jätin sen tänne lapsuudenkotiin. Kukaan ei ole soittanut sillä vuosikausiin. Juuri silloin Katriina tuli huoneeseen ja kuuli keskustelun. Luuletko, että Emily voisi saada tämän pianon, jos sitä ei kukaan täällä soita? Katriina kysyi varovaisesti anopiltaan. Vai soittaako eno sillä? Isoäiti tuhahti ja pudisti päätään. Emily saa tämän minun puolestani, kunhan vain nyt ensin saisitte katon pään- F 16 F

ne päälle. Minun huusholliini sitä tuskin kannattaa tuoda, mutta olisin todella iloinen, jos Emily soittaisi sillä. Jätetään asia hautumaan ja katsotaan, mihin päin me lopulta suuntaamme. Onhan minulla vielä koko kesä edessäni etsiä työtä, ennen kuin koulut alkavat. Siihen mennessä pitäisi tietää, minne Emily ja Juhani menevät kouluun. Pianosta meidän on tietenkin kysyttävä Normanilta. Kyllä sen saa ottaa minun luvallani. Minunhan se on, eikä Normanin. Sitä paitsi hän ei osaa soittaa. Asia on selvä tällä puheella. Voin kyllä kertoa hänelle, että olen lahjoittanut pianon Emilylle. F 17 F

2 Lähes kolme viikkoa oli kulunut Katriinan, Rickyn ja Emilyn Englantiin tulosta, mutta Katriinan työnhaku ei ollut vielä tuottanut tulosta. Eräänä aamuna, kun Katriina tuli alakertaan keittämään aamuteetä, hän huomasi tabloidikokoisen lehden kynnysmatolla, postiluukun alla. Hän nosti sen käteensä ja huomasi, että se oli Baptist Times. Joku oli nähtävästi laittanut sen edellisenä iltana sisään heidän postiluukustaan, kun he olivat jo menneet yläkertaan nukkumaan. Veden kiehumista odotellessaan Katriina selaili lehteä keittiön pöydän ääressä. Siinäkin oli työpaikkailmoituksia. Kääntäessään sivua hän huomasi erään muista erottuvan, kehystetyn ilmoituksen, jonka alaosassa oli James Morgan Children s Home -säätiön koristeellinen tunnus. He etsivät vanhempaa naishenkilöä lastenkotiin House Mother -työnimikkeellä äidiksi ja apulaisjohtajaksi. Katriinan sydän hypähti riemusta. Tuossa olisi paikka hänelle! House Mother asuisi lastenkodissa ja saisi asunnon ja ylläpidon vaatimatonta korvausta vastaan, ja hänelle maksettaisiin vähän palkkaakin. Katriinan innostus kasvoi. Tässä olisi hänen mahdollisuutensa. Lastenkotiin varmasti otettaisiin tällainenkin äiti, joka oli yksinhuoltaja olosuhteiden pakosta. Myös Ricky innostui asiasta, mutta huomautti, etteivät he voineet tehdä asialle mitään viikonloppuna.

Aluksi Katriina hyväksyi sen, mutta aamupäivällä hän tuskaili: Hakuaika menee umpeen, ennen kuin ennätän lähettää hakemukset. Luuletko, Ricky, että sinne voisi soittaa tänään ja kertoa, että olen kiinnostunut tehtävästä? Toimistossa ei ole ketään viikonloppuna. Odotetaan maanantaihin. Katriina ei kuitenkaan antanut periksi. Hän oli niin kiinnostunut mahdollisuudesta saada työtä lastenkodista, ettei hän halunnut jäädä epätietoisuuteen koko viikonlopuksi, jos kerran soittamalla saisi ainakin selville, oliko paikka jo täytetty. Voisihan numeroon soittaa kaikesta huolimatta, hän ehdotti vielä kerran Rickylle. Jos sieltä ei vastata, niin jätetään sitten maanantaiaamuun. Niinpä Ricky soitti. Lastenkotisäätiön toiminnanjohtaja Martin Kennedy vastasi puhelimeen. Ricky selosti hänelle tilanteen ja sai kuulla, ettei paikkaa ollut vielä täytetty. Toiminnanjohtaja oli kiinnostunut Katriinasta ja ehdotti, että hän matkustaisi Itä-Sussexiin haastattelua varten. Lastenkodin johtaja Mike Smith haastattelisi häntä siellä. Kennedy antoi lastenkodin puhelinnumeron ja kehotti heitä sopimaan tapaamisesta johtajan kanssa. Ricky soitti heti myös Mike Smithille, ja he sopivat Katriinan haastattelun seuraavaksi tiistaiksi. Mike antoi vielä Rickylle ajo-ohjeet perille, Hettysfieldin pikkukaupunkiin. Kun saavutte Hettysfieldiin, voitte kysyä keneltä tahansa, missä lastenkoti on. Kaikki tuntevat Prudence Housen, päätti Mike Smith ohjeensa. Lopetettuaan puhelun Ricky ja Katriina iloitsivat asian nopeasta etenemisestä. Meidän on pakko saada sinulle jonkinlainen pieni auto, Ricky jatkoi. Emme pääse haastatteluun yleisillä kulkuneuvoilla. F 20 F