Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lääkäripalveluyritykset ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ismo Partanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 27.01.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - LPY ry:n hallitus 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Maakunnat muodostavat sopivan kokonaisuuden, jolle itsehallintoalueille suunnittelut tehtävät (järjestämisvastuu ensisijaisesti) voidaan siirtää.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Maakunnallinen sote-palveluiden järjestämisvastuu on selkeä parannus nykyiseen tilanteeseen, jossa järjestämisvastuullisia tahoja on monta sataa (kuntia ja kuntayhtymiä sekä erva-alueita). Jos myöhemmin ilmenee tarvetta yhdistää sote-alueita, on sekin hallituksen linjauksen mukaisesti mahdollista. Erityisvaativein hoitojen koordinaatiosta tulee sopia erikseen valtion ja sote-alueiden kesken. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia
0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? 15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua?
16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Ensimmäisessä vaiheessa nyt kaavaillut tehtävät riittävät, mutta myös muiden ns. ylikunnallisten tehtävien siirtämistä itsehallintoalueille on syytä jatkossa harkita / selvittää: esim. toisen ja kolmannen asteen koulutus, joukkoliikenne ja jätehuolto. 18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Itsehallintoalueet ovat velvollisia ottamaan peruskunnat mukaan toimintansa suunnitteluun. Itehallintoalueiden täytyy kuulla virallisesti peruskuntien näkemyksiä ennen kuin esittävät suunnitelmansa (toimintasuunnitelma ja budjetti) valtion hyväksyttäväksi. Tässä suunnittelu- ja valmisteluprosessissa on huomioon otettava peruskunnan toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Unelma olisi, jos kunta voisi saada kannusterahaa tai -palkkion silloin, kun se on onnistunut omilla toimillaan todistettavasti edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämä vaatii mahdollisimman objektiivisten mittareiden määrittelemistä. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Sote-palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on esitetty palveluiden järjestämisvastuullisten tahojen määrän vähentämistä ja sitä kautta niiden voimistamista. Hallituksen esitys täyttää tämän kriteerin. Sote-integraation toteuttaminen ja sen hyödyntäminen edellyttävät nykyistä suurempia järjestämisvastuullisia tahoja / toimijoita. Maakuntajako, jolla on pitkät historialliset perinteet, mahdollistaa organisoida sote-palveluiden järjestämisvastuu ja sitä kautta tuotantoa nykyistä huomattavasti tehokkaammin ja vaikuttavammin. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Itsehallintoalueiden rahoittaminen valtion toimesta on ainakin alkuvaiheessa selkeää. Kuinka alueellisten resurssien epätasaista jakautumista kompensoidaaan täytyy selvittää. Joskin yksi keino/malli hoitaa sotealuieden rahoitus voisi olla kansallisesti tasasuuruisen sote-maksun kerääminen Kelan toimesta. Tällöin itsehallinto-/sotealue kävisi vuosittain tulosneuvottelukierroksen valtion (edustajana STM) ja Kelan kanssa. Alueiden välisiä eroja tasattaisiin silloin näissä tulosneuvotteluissa. Hallituksen sote-linjauksessa on kovin vähän kirjauksia siitä, kuinka kansalaisten valinnanvapautta lisätään uuden järjestelmän myötä. Suomalaisessa järjestelmässä valinnanvapauden lisääminen tapahtuu kohdennetun ostovoiman kautta. Valinnanvapauden lisääminen on vahvasti kytköksissä rahoitusjärjestelmän kanssa.