Kaivosvesiosaamisen verkostotilaisuus 24. tammikuuta 2014 klo. 9.00-14.00 Geologian tutkimuskeskus, Nh 3 (Neulaniementie 5, 70211 Kuopio) OHJELMA: 8.45 Kahvi 9.00 Tilaisuuden avaus, Raimo Nevalainen (GTK) 9.15 Eero Antikainen (Savonia) 9.30 Antti Pasanen (GTK ja GTK Mintec) 9.45 Jouko Vepsäläinen (UEF, farmasian laitos) 10.00 Pasi Karjalainen (UEF, Sovelletun fysiikan laitos) 10.15 Mikko Kolehmainen, (UEF, Ympäristötieteiden laitos) 10.30 Ilkka Miettinen (THL) 10.45 Kimmo Solehmainen, estynyt sairastapauksen vuoksi 11.00 Tero Luukkonen, Kajaanin Ammattikorkeakoulu 11.15 Katharina Palmer (OY, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä) 11.30 Lounas, Katri Antell Tower (Microkatu 1, Technopolis) 12.45 Soile Juuti, Rahoitusmahdollisuudet (Pohjois-Savon liitto) 13.00-14.00 Yhteenveto, keskustelu ja jatkotoimenpiteet verkoston kehittämiseksi
Läsnä: Akkanen Jarkko, UEF Antikainen Eero, Savonia Backnäs Soile, GTK Iakovleva Evgenia, LUT Juuti Soile, Pohjois-Savon liitto Kankkunen Janne, GTK Karjalainen Pasi, UEF Kauppila Tommi, GTK Kolehmainen Mikko, UEF Lankinen Laura, Savonia Luukkonen Tero, Kajaanin ammattikorkeakoulu Makkonen Sari, UEF Miettinen Ilkka, THL Neitola Raisa, GTK Mintec Nevalainen Raimo, GTK Pajula Pasi, Savonia Palmer Katharina, Oulun Yliopisto Pasanen Antti, GTK Pietilä Risto, GTK Raatikainen Mika, UEF Rantakokko Panu, THL Rautiainen Merja, Measurepolis Developement Ltd. Torvinen Eila, UEF Tuomisto Jouni, THL Turunen Kaisa, GTK Vauhkonen Marko, UEF Vepsäläinen Jouko, UEF 1. Raimo Nevalainen avasi tilaisuuden 9.00 esittelemällä jo alkaneita yhteistyöprojekteja kaivosvesiosaamisen saralla. 2. Eero Antikainen, Savonia. Savonian laboratorio keskittyy pääasiallisesti vesiturvallisuuteen sekä bioprosesseihin energiantuotannossa. Pisin perinne juomavesipuolella, mutta viimeisten 3-4 vuoden
aikana tehty myös jäte/kaivosvesitutkimuksia. Savonialta löytyy pilot-mittakaavan tutkimuslaitteisto ja laboratoriolla on mm. jätevesi- ja yksikköprosesseja. Osa laitteistosta siirrettävissä myös paikan päälle tutkimuskohteeseen (esim. Kittilän kultakaivos). Muut saisivat Savonialta laitekantaa, teknistä suunnittelua sekä tuotekehitystä. 3. Antti Pasanen, GTK ja GTK Mintec. Pasanen esitteli GTK:n tutkimusohjelmien Ekotehokas kaivostoiminta sekä Pohjavesi ja kiviainekset tutkimuksia. GTK:lla ollut lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia (mm. EAKR, TEKES, Suomen Akatemia) kaivosvesiaiheisia tutkimushankkeita mm. Savonian, THL:n, UEF:n sekä VTT:n kanssa. GTK tekee myös tilaustöitä mm. kaivoksille ja kiviainesyrityksille. GTK:lla on vahva osaaminen mallinnuksesta, mineralogiasta sekä geokemiasta. GTK Mintecillä sekä Espoossa sijaitsevalla tutkimuslaboratoriolla on kattava tutkimiuslaitteisto rikastusprosessimenetelmien tutkimiseen, vaahdotuskokeisiin, isotooppitutkimuksiin sekä geologisten materiaalien analysointiin. GTK Mintecin minipilotointi laitteisto on siirrettävissä myös kentälle. 4. Vepsäläinen, Farmasian laitos UEF. Laitoksella tehdään adsorbenttimateriaalien karakterisointia sekä kehitetään uusia metalliselektiivisia adsorbentteja. Adsobenttien tutkimuksen tavoitteena on saada työkalupakki metallien selektiiviseen talteenottoon. Vepsäläinen esitteli myös N10O:n (bisphosphonate) haitta-aineiden sitomisessa (mm. Th & U), joka sitoo lähes 10x määrän nikkeliä maaperästä muihin BP:hin verrattuna. UEF:llä on laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hankkeita kaivosvesiin liityen: SeeWay Green Mining TEKES-hanke, sekä OY-MineWaCon EAKR-hanke yhteistyössä GTK:n sekä Savonian kanssa ja Savonia-HybRec Green Mining TEKES-hanke. 5. Pasi Karjalainen, Sovellettu fysiikan laitos UEF. Karjalainen esitteli PROTEKO-hankkeen, jossa mukana suurin osa verkoston organisaatioista. Sovelletun fysiikan laitoksella on käytössään tomografisia kuvantamismenetelmiä joilla voi tehdä mm. syvien pohjavesien virtausten mittausta. Kaivosvesiin liittyviä hankkeita on ollut mm. Outotecin kanssa liittyen flotaation ja rikastamisprosessien tutkimukseen. Laitoksella on sekä itse kehitettyjä, että ostettuja laitteistoja ja laitos tekee myös pilottason kokeita. Lisäksi laitoksella on vahva osaaminen laskennallisen datan analysoinnista, joita voisi tarvittaessa tehdä myös muiden organisaatioiden datalle.
6. Mikko Kolehmainen, Ympäristötieteiden laitos UEF. Ympäristöinformatiikan tutkimusryhmässä tehdään tutkimusta ympäristöturvallisuuden, kestävän energiankäytön ja tuoton sekä ympäristöbioinformatiikan saralla (ekologinen mallintaminen, kemiallisten komponenttien ympäristövaikutus). Laitos järjestää paljon verkkokursseja (esim. ekologisen riskinarvioinnin verkkokurssi tulossa myöhemmin keväällä). Laitoksella tehdään myös sensoripohjaista tiedonkeruuta, tietomassan jalostamista ja GIS:iin perustuvaa mallintamista. Sari Makkonen kertoi fysikaalisten ja kemiallisten riskien tutkimusryhmän tutkimuksista. Ryhmä tekee mm. ekologista riskinarviointia, tutkii biosaatavuutta sekä radionuklidien kulkeutumista biosfäärissä. Eila Torvinen esitteli vesikemian tutkimusta laitoksella. Tutkimusta tehdään mm. vesihygienian, sanitaation sekä jätevesien käsittelyn saralla ja tutkimuskohteena mm. adsorbenttien leviäminen ja vaikutus ympäristöön. Simo Pehkonen aloittaa vesikemian professorina myöhemmin keväällä. Hänellä on laaja kokemusta adsorbenttien tutkimuksesta. 7. Ilkka Miettinen, THL. Ympäristöterveyden osasto. THL:lla tehdään mm. vesimikrobian sekä mikrobiologian tutkimusta aina juomavesistä, uimavesiin ja jätevesiin. Tutkimuskohteena kaivosvesipuollela mm. kaivosvesien vaikutus mikrobiyhteisöihin vastaanottavissa vesistöissä, mikrobien vaikutus kaivosprosesseihin, prosessiteollisuuden orgaanisten päästöjen analyysit, jätevesien käsittely mikrobeilla sekä toiminnan optimointi. Riskinarviointi on osana lähes kaikissa THL:n vesiprojekteja. THL:n, GTK:n sekä UEF:n yhteisessä Minera-projektissa THL teki riskinarviointityökalun, jolla voi tehdä mm. kaivosympäristön pinta- ja pohjaveden epäpuhtauksiin liittyvän riskiarvion, tai tutkia ekotoksikologisia vaikutuksia. 8. Pasi Pajula, Savoniasta piti ylimääräisen puheenvuoron. Verkoston tutkimuksen tulisi painottua kaivosvesien sekä prosessien hallintaan ja luonnonvesiin johdettavien kaivosvesien käsittelyyn. Kaivosvesitutkimus eroaa suuresti jätevesitutkimuksesta ja niiden tutkimus sekä käsittely joudutaan räätälöimään kohdekohtaisesti. Kaivoksilla on rajalliset resurssit vesien hallintaan ja tutkimuksen lähtökohtana tulisi olla toteuttamisen helppous sekä talousnäkökulmat. 9. Tero Luukkonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu. Luukkonen esitteli Geomaterials-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää geopolymeereja vesien käsittelyyn (haitallisten aineiden adsorbointi), betoninvalmistukseen sekä nopeaan stabilointiin (esim. kaivostäytöt, kaatopaikat, tierakenteet). Hankkeessa modifioidaan ja testataan eri adsorbentteja mm. sulfaatin ja typen yhdisteiden sitomisessa
sekä kehitetään adsobenttien pelletointia. Ensimmäiset geopolymeeriadsobentit ovat valmiina ja koesarjoja testataan CEMIS-Oulussa. Seuraavaksi laboratoriosta olisi tarkoitus siirtyä kenttäkokeisiin. KAMK:lla löytyy myös kiinteä analysointilaitteisto (XRD, XRF, TGA). 10. Katharina Palmer, OY. Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmän tutkimuskohteita ovat mm. valuma-alueet, vesistökuormitus ja kunnostus, sorptiomateriaalit sekä vesiensuojeluratkaisujen kehittäminen. Tutkimuksen pääpaino on vesien puhdistamisessa, erityisesti kosteikkotutkimuksissa. Laitoksella työskentelee paljon ulkomaalaisia tutkijoita ja kokemusta löytyy myös kansainvälisistä projekteista. Ryhmä tekee myös mallinnuksia, merkkiaine- ja isotooppitutkimuksia. Kaivoksiin liittyviä tutkimuksia on tehty mm. Suhangon kavoksella (typen yhdisteet) ja Kittilän kaivoksen kosteikkoihin liittyen. Suunnitteilla olevia kaivosaiheisia projekteja mm. Åbo Akademin, GTKn, Thule-instituutin ja Helsingin yliopiston kanssa. 11. Soile Juuti, Pohjois-Savon liitosta esitteli kaivoksiin liittyviä alueellisia, kansallisia sekä kansainvälisiä rahoitusohjelmia. Alueelliset: ESR-rakennerahoitusohjelma 2014-2020, yhteensä 772 milj, josta n. 60% EAKR-rahaa. Maakuntaohjelmalla 5 innovaatiokärkeä sekä 5 toimintalinjaa. EURA 2014, sähköinen rahoituksen hakujärjestelmä aukeaa 5.5.2014. Verkostolle osuvin EAKR:n toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (n. 60 % EAKR-rahoituksesta). 27.3. Startti 2020 Iso-Valkeisella, Kuopiossa. Sointu Räisänen (sointu.raisanen@eastnorth.fi) Itä- ja Pohjois-Suomen EUtoimistosta auttaa EU-rahoitusasioissa. 12. Merja Rautiainen Measurepolikselta piti ylimääräisen puheenvuoron. Measurepolis on Kajaanin kaupungin omistama kehitysyritys, joka kartoittaa mittausteknologioista erilaisiin tutkimustarpeisiin. Measurepoliksella ei ole omia mittalaitteita, mutta mahdollisuus laboratoriomittakaavan koesarjoihin. n. 9 työntekijää. Osaamista mm. optisista mittauksista, prosessoinnista. 13. Keskustelu ja yhteenveto: Mikä konsortion rakenne ja toimintamalli tulevat jatkossa olemaan ja miten tätä kehitetään edelleen. Vaikkei koko verkoston voimin pystyttäisikään hakemaan EU-hankkeita, todettiin yhteisten EAKR-hankkeiden olevan hyödyksi EU-hankkeiden haussa (Brysselistä myönteistä palautetta). Myös akatemia edellyttää tutkimuksissa poikkitieteellisyyttä ja tutkimusta voisi laajentaa myös yhteiskunnalliselle puolelle (esim. UEF:n uudesta professuurista politiikan saralla).
Jo useamman vuoden ajan ollut yhteistyötä Kuopiossa, jota tulisi nyt laajentaa paikallisesta alueelliseksi. Yhteistyön avulla eri organisaatioiden osaamista voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin ja monialaisuudesta tulisi tehdä voimavara. Yritysyhteistyön edelleen kehittämisellä kasvatettaisiin myös kaikkien osapuolten kilpailukykyä. Konsortio-hankkeelle voitaisiin hakea esim. EAKR-rahoitusta, jolla rakennettaisiin, luotaisiin ja kehitettäisiin innovaatiokeskittymä. Tavoitteena on laatia yhteistyösuunnitelma rahoituksen hakua varten. Antikainen ehdotti työryhmää, joka kokoontuisi jatkossa pienemmällä kokoonpanolla suunnittelemaan sekä kehittämään verkostoa. Kukin organisaatio ilmoittaa Raimo Nevalaiselle (raimo.nevalainen@gtk.fi) edustajansa työryhmään tammikuun loppuun mennessä. Ensimmäinen kokous pyritään pitämään helmikuussa.