Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Samankaltaiset tiedostot
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Musta hiili arktisella alueella

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

PUUN PIENPOLTOSSA SYNTYVIEN HAIHTUVIEN ORGAANISTEN YHDISTEIDEN MUUTUNTA ILMAKEHÄSSÄ

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Ilmastonmuutokset skenaariot

Luento Kyösti Ryynänen

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Ilmaston ja sen muutoksen

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus

Pienpolton toksikologiset vaikutukset

LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Suomen Ilmastopaneeli Raportti

Luento Kyösti Ryynänen

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Puu vähähiilisessä keittiössä

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Länsiharjun koulu 4a

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

MIA ISOTALO LAIVAMOOTTORIPÄÄSTÖN HIUKKASTEN HAIHTUVUUS KOMPONENTEITTAIN. Diplomityö

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

PAULI SIMONEN AEROSOLIN NOPEA HAPETUS LAMINAARISESSA LÄPI- VIRTAUSKAMMIOSSA

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Haittakustannushankkeen (IHKU) tulokset päätöksenteon tueksi

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Aerosolihiukkasten kemiallisen koostumuksen vuodenaikaisvaihtelu pohjoisessa havumetsässä

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Transkriptio:

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä

Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli 80% terveydelle haitallisista PAH-päästöistä 40 % VOC-päästöistä THL report

Miksi on tärkeää ymmärtää pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä?

1. Ilmastovaikutukset 2. Vaikutukset ilman laatuun 3. Terveysvaikutukset

1. Ilmastovaikutukset 2. Vaikutukset ilman laatuun 3. Terveysvaikutukset

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundääristen orgaanisten ja epäorgaanisten aerosolien muodostuminen ilmakehässä Mustan hiilen ominaisuudet muuttuvat Vaikutukset pilvien muodostukseen

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundääristen orgaanisten ja epäorgaanisten aerosolien muodostuminen ilmakehässä Mustan hiilen ominaisuudet muuttuvat Vaikutukset pilvien muodostukseen

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundäärisellä epäorgaanisella aerosolilla tarkoitetaan sitä hiukkasmassaa, joka syntyy epäorgaanisten prekursorikaasujen hapettumisessa. THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundäärisellä epäorgaanisella aerosolilla tarkoitetaan sitä hiukkasmassaa, joka syntyy epäorgaanisten prekursorikaasujen hapettumisessa. Esimerkiksi ammoniumsulfaatin (hiukkasfaasi) muodostuminen rikkidioksidista (kaasufaasi). THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundäärisellä epäorgaanisella aerosolilla tarkoitetaan sitä hiukkasmassaa, joka syntyy epäorgaanisten prekursorikaasujen hapettumisessa. Esimerkiksi ammoniumsulfaatin (hiukkasfaasi) muodostuminen rikkidioksidista (kaasufaasi). Epäorgaanisten aineiden hapetusreaktiot tunnetaan suhteellisen hyvin. THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundäärisellä orgaanisella aerosolilla (SOA) tarkoitetaan sitä hiukkasmassaa, joka syntyy orgaanisten prekursorikaasujen (VOC) hapettumisen seurauksena. THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundäärisellä orgaanisella aerosolilla (SOA) tarkoitetaan sitä hiukkasmassaa, joka syntyy orgaanisten prekursorikaasujen (VOC) hapettumisen seurauksena. Ilmakehässä esiintyy 10 000-100 000 erilaista VOC-yhdistettä, jotka käyttäytyvät eri tavoin ilmakehässä. THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Sekundäärisellä orgaanisella aerosolilla (SOA) tarkoitetaan sitä hiukkasmassaa, joka syntyy orgaanisten prekursorikaasujen (VOC) hapettumisen seurauksena. Ilmakehässä esiintyy 10 000-100 000 erilaista VOC-yhdistettä, jotka käyttäytyvät eri tavoin ilmakehässä. SOA muodostaa merkittävän osan ilmakehän aerosolimassasta. THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä: Pelkkien primääripäästöjen mittaaminen ei riitä Esimerkiksi puun pienpolton tuottama SOA:n päästömäärä on tyypillisesti yhtä suuri kuin primäärisen päästön (POA). Kostean puu tuottaa erityisen korkeita SOA päästöjä. Bensamoottorille SOA voi olla yli 10 kertaa suurempi kuin primäärinen aerosoli (Simonen et al., 2015) THL report

Päästöt muuntuvat ilmakehässä Lee et al., 2015

Tiivistyäkseen vesihöyry tarvitsee ulkoisen tiivistymisytimen jonka pinnalle veden kondensaatio alkaa jokaisen pilvipisaran sisällä on siis aerosolihiukkanen, esimerkiksi nokihiukkanen. Aerosolit ovat siis pilvien rakennusainetta. www.ilmasto.nyt

Päästöt muuntuvat ilmakehässä Aerosolit vuorovaikuttava auringon säteilyn kanssa suoraan sirottamalla säteilyä takaisin tai absorboimalla säteilyä sekä epäsuorasti toimimalla pilvipisaroiden tiivistysytiminä. www.ilmasto.nyt

Päästöt muuntuvat ilmakehässä IPCC:n mukaan aerosolien aiheuttama kokonaissäteilypakote on -0.9 W/m 2, josta suora vaikutus on -0.4 W/m 2 ja epäsuora vaikutus on -0.5 W/m 2. www.ilmasto.nyt

ICPP report

TUTKIMUS ILMARI POLTTOTUTKIMUSYKSIKÖSSÄ http://www.eurochamp.org/facilities/simulationchambers/ilmari.aspx

- HICE2015 kokeet tehtiin 29 m 3 Teflon kammiossa (Leskinen et al., 2015 AMT) - Päästölähteenä käytettiin panospolttoa (2.5 kg puuhalkoja) http://www.eurochamp.org/facilities/simulationchambers/ilmari.aspx

Kammiotutkimukset Ilmarissa Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa Sytytys Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa Sytytys Otsonin lisäys Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa Sytytys Otsonin lisäys UV valot päälle Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa Päästöjen ikääntyminen/muutunta kammiossa keskimäärin kaksinkertaisti OA:n päästön. Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa Pimeällä hapetusreaktiot olivat hitaampia ja SOA:ta syntyi hieman vähemmän kuin UV ikäännytyksessä (kerroin 1.7). Tiitta et al. (2016) ACP

Kammiotutkimukset Ilmarissa OA:n koostumus erilainen pimeäikääntymisen jälkeen -> organonitraattien muodostuminen pimeäkääntymisessä. Tiitta et al. (2016) ACP

Yhteenvetona, pelkkien primääripäästöjen mittaaminen ei riitä puun pienpolton vaikutusten kokonaisarviointiin. SOA on tärkeä osa puun pienpolton päästöjä. Mustahiili lämmittää ilmastoa, muut aerosolipäästöt viilentävät Petri.Tiitta@uef.fi 21

Kiitos mielenkiinnostasi! Petri.Tiitta@uef.fi

(Vostok ice core data/j.r. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.)