6. Teurastamo (Yleinen teurastamo) Helsingin kaupungin teurastamon toimintakertomus ) sisältöinen: v:lta 948 oli seuraavan Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 7 p:nä 947 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehton sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kunnaneläinlääkäri A. G. Backmanin, agronomi U. H. Forssin, toimitusjohtaja J. Heiton, insinööri B. I. Kajanderin, kauppias L. A. Koivujuuren, ravintolantarkastaja S. Koskisen, teurastaja Y. A. Pajulan ja kauppaneuvos J. H. Seppälän. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi kiinteistöjohtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppaneuvos Seppälä ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 90 ja lähetettyjen kirjeiden luku 95. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: syväjäädytystään varaamista elintarvikekeskukselle, sanoma-, aikakauslehtien ja kirjallisuuden tilaamista; palkkakuoppien korjaamista; Tori-ja kalakauppiaiden yhdistyksen anomusta saada Tervasaari toimipaikakseen; syväj äädyttämön rakentamista; Suomen kunnallisten teurastamoiden yhdistyksen perustamista; kaupungin virkasäännön ja kaupungin työntekijäin lomasäännön muuttamista; lihantarkastamon lämmityksen tehostamista; lihan purkauslaiturin laajentamista; teurastamorakennuksen katon korjaamisen kiirehtimistä; virkaasunnon varaamista karjapihan esimiehelle A. Ahlqvistille; autovaurion kautta rikkoutuneen Lapinlahden sairaalan portin korjauskustannusten suorittamista; kahden henkilön lähettämistä Lontoon olympialaisiin tutkimaan elintarvikehuollon järjestelyä; kahden tilapäisen toimistoapulaisen ja tilapäisen vaakaajan palkkaamista v:ksi 949; sikojen kalttauskoneen, polttomoottorilla toimivan laiturivaunun sekä rautatievaunujen siirtolaitteen hankkimista; Kalataloussäätiön anomusta tarpeellisen huonetilan varaamisesta säätiölle kalasatamaan rakennettavasta suolakalavarastosta; terveydenhuoltolautakunnan esitystä elintarvikelaboratorion rakentamisesta teurastamon alueelle; teurastamoalueelle järjestetyn vihannestorin järjestyssääntöehdotusta; teurastamon henkilökunnan palkkojen maksua kesän aikana; ja teurastamon alueen yleiskäyttösuunnitelman laatimista. Edellisten lisäksi mainittavat muut lausunnot ja esitykset koskivat: kaupunginreviisorin teurastamon tilinpitoa ym. koskevaa kirjelmää; Lihakeskusliiton esitystä lihantarkastuksessa hylätyn lihan ja elimien sekä teurastamolle tuoduista lehmistä saadun maidon myynnistä kertyvien tulojen tilityksestä teurastamon käyttäjille; teurastamon taksojen korottamista ja teurastajien urakkatyömenetelmään siirtymistä; yhden uuden 6 palkkaluokkaan kuuluvan tilapäisen toimistoapulaisen viran perustamista; teurastamon toimiston virka-ajan vahvistamista arkisin klo 8.0 5.0 sekä lauantaisin ja pyhien aattoina klo 8.0.0 paitsi kesän aikana; virkasäännön :n muuttamista; 50 tunnin ylityön ylitysoikeuden myöntämistä karjapihan esimiehelle N. Ahlqvistille ja halliapulaiselle V. E r ä ä t k e r t o m u k s e e n l i i t t y v ä t t i l a s t o t a u l u k o t, j o i t a e i o l e t ä h ä n o t e t t u, o n j u l k a i s t u H e l s i n- gin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa.
.6 6. Teurastamo Nykäselle; Helsingin Olympiakisojen urheilulaitoskomitean tarvitsemaa selvitystä 5-vuotisrakennusohjelmasta; makuu- ja peseytymispaikan järjestämistä teuraskarjan tuojille; virkasääntökomitean pyytämää lausuntoa viran- ja toimenhaltijani uudesta virkasääntöehdotuksesta ja työntekijäin lomasääntöehdotuksesta; Helsingin kaupungin teurastamon liittymistä kunnallisten teurastamoiden yhdistyksen jäseneksi; sekä kaupungin viranhaltijain kielitaitosäännön muuttamista. Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U. H. Forss lautakunnan edustajana, tarkastaja S. Koskinen vähittäiskuluttajien edustajana, johtaja A. K. Vainio edustaen Suomen kalakauppiaiden liittoa, professori T. H. Järvi Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N. F. Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistystä ja kalastusneuvos F. G. Gottberg Nylands fiskarförbund nimistä liittoa. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana yhden kerran. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Lautakunta valitsi A. Ahlqvistin karjapihan esimieheksi maaliskuun p:stä lukien, vaakaajaksi E. Saaren ja vartijaksi V. Gustafssonin toukokuun p:stä lukien, halliapulaiseksi V. A. Saavalaisen heinäkuun p:stä lukien ja vartijaksi G. Mannilan joulukuun 6 p:stä lukien. Vartija J. E. Leivo oikeutettiin eroamisiän saavutettuaan jäämään virkaansa toukokuun p:ään saakka, jolloin hän erosi, ja lämmittäjä S. Kämäri samaten joulukuun p:ään, jolloin hän erosi. Laboratorioapulainen I. Berglund siirtyi eläkkeelle kesäkuun p:stä lukien. Vaakaaja I. Yliruka, joka pidätettiin virantoimituksesta lokakuun 0 p:nä 947, erotettiin kaupunginhallituksen päätöksen ) nojalla mainitusta päivästä lukien ja vaakaaja A. Rehn pidätettiin virantoimituksesta helmikuun p:nä ja erotettiin samasta päivästä lukien ). Tilapäinen työvoima ja kesälomasi jäiset. Neiti I. Lappalainen toimi tilapäisenä toimistoapulaisena toukokuun 0 p:n ja p:n välisenä aikana ja kesälomasijaisena kesäkuun p:stä elokuun p:ään. Tilapäiseksi toimistoapulaiseksi otettiin neiti M. Malkamäki kesäkuun p:stä lukien. Laboratorioapulaisen viran väliaikaisena hoitajana toimi neiti A.-L. Pärssinen kesäkuun p:stä marraskuun 5 p:ään. Ent. vartija J. E. Leivo oikeutettiin 6 viikon aikana toimimaan jäähdyttämön hoitajan sijaisena viimeksi mainitun kesäloman aikana. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta 8 henkilöä yhteensä 69 vuorokautta ja tapaturman vuoksi oli työhön kykenemättömiä 7 henkilöä 406 vuorokautta. Teurastamon työvoima. Teurastamon palveluksessa oli vuoden alussa 56 sääntöpalkkaista miestä ja 9 naista sekä tuntipalkkaista miestä ja 6 naista. Vuoden lopussa olivat vastaavat luvut 54 ja 8 sekä 6 ja 9. Harjoittelijat. Lihantarkastusharjoittelijoina olivat seuraavat eläinlääkärit, jotka myös harjoittelivat laboratoriossa: L. Aaltio, H. Blomqvist, A. Charpentier, E. Harjanne. K. Jokinen, E. Palmén, M. Pettersson, E. Pätiälä ja L. Reinius. Laboratorioharjoittelijoina oli 6 naista. Kaupunkiliiton ansiomerkki annettiin 0 vuoden palveluksesta vaakaaja U. A. Forssellille ja 0 vuoden palveluksesta vartija J. E. Leivolle. Vartiokoirat. Teurastamo sai kertomusvuonna lahjana kaksi vartiokoiraa. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin v:ksi 948 seuraavat henkilöt: työnantajan edustajiksi toimitusjohtaja T. J. Tallqvist ja hallin yliesimies R. Åkerman vakinaisiksi sekä tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen varajäseniksi, viranhaltijain edustajaksi halliesimies H. R. Nordberg, varalle toimistoapulainen K. K. Carlander, ja työntekijäin edustajiksi vaakaaja H. O. Heino sekä teurastajat Y. A. Pajula ja A. E. Virtanen, varalle halliapulainen M. Flinkman, vaakaaja A. N. Nikula ja siivooja H. M. Tuomiluoto. Puheenjohtajana toimi johtaja Tallqvist ja sihteerinä vaakaaja Heino. Khs 8 p. tammik. 4. ) S:n 8 p. maalisk. 654 ja 6 p. syysk. 00.
6. Teurastamo 7 Tuotantokomitea kokoontui 5 kertaa ja oli sen käsittelemien asioiden pykäläluku 7. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v. 944 48 seuraava määrä eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös v:n 98 luvut: 98 944 945 946 947 948 Sonneja ja härkiä 4 49 59 958 648 067 48 Lehmiä.. 005 5 05 80 595 5 9 0 Hiehoja ja isoja vasikoita. 7 94 66 009 877 7 00 0 485 Pikkuvasikoita 4 7 69 59 4 4 805 6 74 Lampaita ja vuohia 4 09 546 804 08 7 499 5 4 Sikoja 4 90 0 878 89 4 5 887 Porsaita 00 8 9 8 5 Hevosia 07 98 65 60 8 58 Poroja Yhteensä 85 67 6 070 89 0 89 49 8 64 570 Edellä luetellut v:n 948 ruhot vastasivat 4 495 6 kg lihaa, josta 5.7 % oli nautakarjan, 4. % lampaan, 9.5 % sian ja porsaan sekä. s % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnin, 0 lehmän, 8 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja. ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja 4 4 Lehmiä 596 4 5.s o 848.5 0 Hiehoja ja isoja vasikoita... 0 487 500 Pikkuvasikoita 6 864 864 Lampaita 6. a» 7. s Sikoja 4 59 55 4 47 Porsaita Hevosia 9 77 6 5 778 Yhteensä 56 8 54 99 558.7 6 97.75 Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 477 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 89.7 s kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan saapuneita saapuneita Raavaita 7 47 4 0 786 Lampaita j a vuohia 4 409 0 75 5 4 Sikoja ja porsaita 0 764 5 58 6 Hevosia 90 66 58 Yhteensä 547 4 0 64 570 Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli talleissa yötä 989 eläintä eli 4. i % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa 0 0 eli. %, lampaita 5 76 eli 4.9 %, hevosia 844 eli. % ja sikoja 5 649 eli 5.6 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 60 kg heiniä ja pahnoja sekä 646 kg perunoita. Suolipesimössä puhdistettiin 64 570 eläimen sisälmykset, nimittäin 4 04 raavaan, 8 45 sian ja hevosen sekä 0 pikkuvasikan, lampaan ja porsaan suolet ja mahat. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Kunnall.kert. 948, II osa
.8 6. Teurastamo Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylky vikoja, Luonnonvikoja, kpl I Ik II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu 40 06 46.i 6 7 0. Helmikuu 09 9 80 7.4 9 4.0 Maaliskuu 89 688 9 8.5 70 4.4 Huhtikuu 7 09 47 7 98.6 8 44 6.5 Toukokuu 46 789 84 4 7 0.9 57 8.5 Kesäkuu 689 4 50 98 44. 9 65 9.9 Heinäkuu 4 50 766 5 6 09.5 9 446 0.S Elokuu 6 00 5 779 0 97.6 8 87.4 Syyskuu 5 685 5 58 04 4 0.7 48 5 0.S Lokakuu 6 57 6 465 05 56 0.9 4 7 0. Marraskuu 5 869 5 77 4 65. 55 0.4 Joulukuu 7 00 07.0 47 8 0.9 Yhteensä 48 40 45 50!) 68 7 670.4 0575 655.4 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalais vuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl kpl I lk II lk III lk Hylkyjä Tammikuu 78 09 55 0 Helmikuu 54 56 5 5 Maaliskuu 97 680 49 9 4 Huhtikuu 8 67 4 8 5 Toukokuu 976 68 7 69 8 Kesäkuu 95 079 69 47 Heinäkuu 80 68 0 8 Elokuu 68 569 99 5 Syyskuu 74 596 7 0 Lokakuu 4 75 4 Marraskuu 804 69 57 8 Joulukuu 969 78 84 59 8 Yhteensä 687 9 755 49 476 7 Siipikarjateurastamo oli edelleen vuokrattuna muihin tarkoituksiin. Siipikarjaa ja kaniineja teurastettiin vuoden aikana 85, joista kanoja 464 ja kaniineja 6. Metsänriistaa leimattiin yhteensä 8 kpl. Lihantarkastamossa (Helsinki I teurastamolla ja Helsinki II Malmilla) tarkastettiin v:n 948 kuluessa 85 0 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 6 546.5 kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 98 ja 947 vastaavat luvut: 98 947 948 Koko Puoli- Koko Puoli- Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl kpl kpl Sonneja 5 5 96 Lehmiä 4 97 7 8 087 6 6 4 Hiehoja ja isoja vasikoita 059 7 4 67 6 4 946 7 Pikkuvasikoita 6 86 0 9 65 40 4 Lampaita ja vuohia 5 788 5 46 6 9 56 0 Sikoja 6 67 46 5 950 0 0 455 Porsaita 5 80 Hevosia 86 5 7 Yhteensä 67 78 5 69 455 005 65 86 569 ) Teurastusta vasta johtuen on 575 uskonnollisten menojen mukaisesti teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.
6. Teurastamo 9 Tarkastuksen johdosta erikoiskäsiteltiin kertomusvuonna lehmän sekä hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, kpl kg kpl Sonneja Lehmiä 9 0 45 Hiehoja ja isoja vasikoita 0 68 Pikkuvasikoita 9 79 69 Lampaita ja vuohia 45 46 7 Sikoja 5 5 Porsaita 0 Hevosia 55 9 68 6 Yhteensä 544 8 904 44 90.5 807.6 kg 89.5 4 8 5 987 4 490 Kaikkiaan, kg 9.5 805 4 0 486 9 6 0 8 Sitä paitsi hylättiin 49 kg paloiteltua lihaa ja 7 958. s kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 6 59 kg. Tukkumyyntihallin jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. L Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. C/ C/J F Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihällissa myytiin: Raavaita kpl 489 77 7 9 999 94 680 990 85 566 67 79 8 948 Isoja vasikoita» 4 77 690 48 98 467 487 8 964 47 856 9 6 95! Pikkuvasikoita» 905 9 745 6 77 4 59 8 40 6 49 809 65 544 8 77 Lampaita...» 4 95 075 98 4 05 70 040 4 950 6 66 9 90 06 5 557 6 8 Sikoja» 95 864 4 8 4 945 44 09 59 699 46 4 57 4 54 5 79 45 08 Hevosia» 79 68 49 45 04 46 8 9 7 474 9 84 4 500 Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg 4 097 87 5 57 97 5 4 675 040 4 0 6 64 49 4 46 48 685 58 49 795 64 604 45 5 96 7 69 4 48 05 6 48 80 085 8 885 95 966 57 70 577 58 Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi; Kg Tammikuu 945 90. s Helmikuu 754 40.5 Maaliskuu 9 4. o Huhtikuu 95 97.5 Kg Toukokuu 888 808. o Kesäkuu 797 75.5 Heinäkuu 67 04.5 Elokuu 87 94.0 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu % 88 865.o> 9 65.0' 88 757. ö 48 755. g Koko vuosi 76 0.5 Edellisen lisäksi jaettiin eri kuukausina teurastamon välityksellä ulkomaista sian-ja naudanlihaa seuraavat määrät: Sianlihaa, kg Helmikuu 5 567. Maaliskuu 56 74 Toukokuu 87 649 Kesäkuu 64 Heinäkuu Naudanlihaa, kg 45 79 Sianlihaa, kg Naudanlihaa, kg Elokuu 5 06 6 Syyskuu 6 55 9 46 Lokakuu 5 650 Joulukuu... 4 58 Yhteensä 559. 558 856
.40 6. Teurastamo Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Jäähdyttämön riippuvien ruhoj en osastoilla säilytettiin ) Raavaita ja isoja vasikoitkpl 85 6 046 4 75 6 5 6 574 4 997 7 69 9 6 6 54 9 5 9 9 0 59 9 755 Pikkuvasi- koita» 45 598 856 6 069 4 6 55 876 566 94 056 069 70 Lampaita...» 6 444 80 5 97 5 09 4 98 985 4 868 6 685 8 86 8 9 6 948 7 65 80 5 Sikoja» 9 554 4 406 7 5 9 00 579 5 090 4 999 6 76 5 695 9 69 0 05 9 9 Porsaita» 69. 0 8 5 6 Hevosia» 4 08 78 8 065 9 590 88 97 50 607 4 6 5 Yhteensä, kpl 5 45 5 079 0 944 7 708 687 8 97 9 894 5 607 76 66 44 7 6 987 70 Muuta tavaraa kg 5 899 909 57 5 965 5 40 7 590 49 9 76 940 68 470 69 947 7 94 6 044 69 6 Syvajaadyttämössä säilytettiin: Metsänriistaa kg 4 060 58 40 70 4. 050 6 89 78 5 005 9 460 Kanoja ym. siipikarjaa..» 474 684 66 485 956 6 85 945 6 07 7 5 4 954 8 055 Lihaa» 50 899 77 75 88 70 8 67 4 554 7 600 50 40 7 90 0 048 0 780 Muuta tavaraa» 40 580 75 60 46 70 58. 8 7 99 Metsästäj äkopeissa» 5 000 5 000 Yhteensä, kg 57 97 8 05 5 4 7 96 408 878 8 869 5 75 64 445 4 6 6 864 86 86 Sitä paitsi osastot n:o ja n:o olivat useampaan otteeseen vuokrattuina ulkomaisen lihan säilytykseen. Samoin osasto n:o 8 oli koko vuoden vuokrattuna elintarvikekeskukselle. Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 54 raavaan, 6 45 pikku vasikan, 509 lampaan, 8 sian ja 48 hevosen ruhoa eli yhteensä 9 94 ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan 5 6 kg paloiteltua lihaa. Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita... kpl 6 95 555 04 609 659 45 55 606 9 6 4 9 80 Isoja vasikoita» 440 64 497 95 60 400 55 7 86 44 75 09 9 4 Pikkuvasikoita» 9 585 64 779 478 77 7 70 464 497 6 45 8 0 Lampaita...» 849 70 89 987 599 44 6 90 4 7 5 6 978 9 564 Sikoja t> 65 568 969 670 485 9 55 75 5 744 04 07 8 0 Hevosia» 88 58 5 68 4 5 9 49 76 04 95 Yhteensä, kpl Muuta tavaraa kg 6 9 405 6 509 05 5 540 4 9 48 7 66 5 84 7 05 746 5 58 56 4 59 4 97 975 5 747 95 8 545 4 78 9 485 7 774 545 96 75 586 56 47 Edellä mainittu lihamäärä oli kilogrammoissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Kg Kg Tammikuu 8 70 Toukokuu 0 888 Syyskuu 70 508 Helmikuu 9 90 Kesäkuu 5 Lokakuu 94 664 Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.
6. Teurastamo 4 Kg Kg Kg Maaliskuu 9 56 Heinäkuu 59 Marraskuu 478 949 Huhtikuu 487 6 Elokuu 6 94 Joulukuu 440 978 Koko vuosi 890 5 Punnitseminen. Teurastamossa punnittiin vuoden aikana 4 44 vuotaa ja 5 98 eri eläinten ruhoa, nimittäin 95 raavaiden, sikojen ja hevosten ruhoa sekä 986 vasikoiden ja lampaiden ruhoa. Sitä paitsi punnittiin 97 7 kg paloiteltua lihaa, elimiä yms. Lihanhinnoittelu. V:n 948 alussa palauduttiin jälleen normaaliseen lihanhinnoitteluun, jolloin eri kauppamuotoja edustavien piirien edustajat toimittavat lihan hinnoittelun joka viikon keskiviikkona. Raavaan lihaa ei kuitenkaan hinnoiteltu maaliskuun 7 p:stä lukien, jolloin tukkuhinta määräytyi kansanhuoltoministeriön säännöstelemään vähittäishintaan. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o IV. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 86 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 89 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 67 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 7 8 sian ruhoa ja 86 47 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit S g* B' CD P G K* d Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide Vähän tornia CD H P Ui & Heikko hajua M < CD' ylättyjen luku # W < c P CD EJ K t o Cfl N- P CD Cfl B P CD»-»< SJ 4 P W K c-t- c+ P en P cn c-t- P K 'ai' < P: K ct ^ v> rt- Raavaita 75 7 54 4 7 5 7 8 Hiehoja ja is. vasikoita 4 4 7 6 7 0 4 Pikku vasikoita 0 9 6 7 Lampaita Sikoja 7 9 5 5 9 8 9 Porsaita Hevosia 8 6 6 6 7 Yhteensä 56 9 0 5 57 8 6 8 75 Rokko vasikat 0 7 0 Tutkituista ruhoista oli teurastusosastolta ja 5 lihantarkastamolta, mikä on 0.i4 % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokko vasikoita lukuunottamatta, hylättiin 5.9 %. Hylkäämisen syynä oli 5 tapauksessa, 9.6 %, bakteeripitoisuus, 4 tapauksessa, 6. %, keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea ph-luku, tapauksessa, 4. i %, sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea ph-luku sekä tapauksessa patologisanatomiset muutokset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 7 lehmässä, joista 4 oli aiheutunut kolibakteereista, streptokokeista, diplostreptokokeista ja anaerobisista bakteereista, 4 isossa vasikassa, kaikki kolibakterien aiheuttamat, pikkuvasikassa, molemmat kolibakteerien aiheuttamat, 6 siassa, kaikki kolibakteerien aiheuttamat ja hevosessa, joista koli- ja anaerobabakteerien aiheuttama. Tutkittavaksi otettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 5 tapausta, rokko vasikat 0, maksatulehdus, hätäteurastus 9, erysipelas suis 9, periocarditis traumatica 8, colica 7, nephritis 6, pneumonia 5 ja muista syistä 8 tapausta. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskofiset ja histologiset tutkimukset koskivat 9 pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, 49 tuberkuloosikoetta, 4 bakteriologista ja 9
.4 6. Teurastamo histologista koetta sekä 08 maitonäytettä. Kaikki tuberkuloosikokeet suoritettiin ainoastaan mikroskoopilla ja tulos oli 0 tapauksessa, 6. %, myönteinen ja 9 tapauksessa, 8.8 %, kielteinen. Tuberkuloosin tähden tutkituista, jotka kaikki olivat sikoja, oli 48 teurastusosastoilta ja lihantarkastamosta. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Eläinlajit Eläinten luku + + Voimakas vieras haju T u l o s + Heikko vieras haj u Ei vierasta hajua Toimenpide Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja is. vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia 5 8 9 6 6 6 4 8 7 0 7 98 5 8 4 Yhteensä 67 5 88 54 6 4 Tutkituista ruhoista oli 0 teurastusosastolta ja 7 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 6 ruhoa kokonaan eli 5.6 % koko tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä oli 07 tapauksessa pullistustauti, vierashaju, 0 karjun vikaa, 7 keltatauti, 5 munuaistauti ja 7 tapauksessa joku muu tauti. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin 8 eläintä, nimittäin 7 raavasta, 0 isoa vasikkaa, 46 pikku vasikkaa, 6 lammasta, sikaa ja 8 hevosta. Tarttuvia tauteja ei todettu. Tarkastuslääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o I. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis ) ja nystyrätaudin ( Tuberculosis ) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Matorakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Teurastus osastot \ksi Useampia Eläviä ja kuolleita Lihantarkastamot Ainoastaan kuolleita Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut 5 5 0 5 4 6 8 I ii 55 Prosenttiluvut 94.5 I 5.s I I 6.6 I 6.4 I 9.7 I 7: I 65.5 4.5 0. o 00.0 Nystyrätautia (Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa tavattiin muutoksia 5 tapauksessa ainoastaan nielurauhasissa ja 7 tapauksessa ainoastaan suolirauhasissa. Matorakkulan (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 98 ja v. 944 48 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Vuosi 98 944 945 Cysticercus inermis Nautojen luku % 64 0.4i 0.i4 0.48 Nautojen luku Tuberculosis Sikojen % luku % 7 0.7 4 0.6 l.oi
6. Teurastamo 4 Vuosi 946 947 948 Cysticercus inermis Tuberculosis Nautojen Nautojen Sikojen luku % luku % luku % 5 0.8 0.6 4 0. 5 0.0 55 0.6 0 0. Käyttöosasto* Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä 40 000 ly/t 8 C + 5 C, syväjäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä 00 000 ly/t 8 C + 5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 5 kilon painoista jääkuutiota. Jäähdy tyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Jäähdytyskoneiden I IV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: I:n 50 tuntia 0 minuuttia, II:n 8 tuntia 0 minuuttia, III:n 90 tuntia 45 minuuttia ja IV:n 677 tuntia eli yhteensä 6 9 tuntia 45 minuuttia. Kloorikalsiumia käytettiin säiliössä I 5 000 kg ja säiliössä II 40 00 kg, yhteensä 55 00 kg. Jäätä valmistettiin 95 00 kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäj ällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu nykyään puulämmitykseen soveltuvalla tulipesällä. Höyrykattilat lämmitettiin 6 tuntia, siitä kattila I 84 tuntia ja kattila II 50 tuntia. Halkoja kulutettiin 746 m ja kivihiiliä 7. tonnia eli kivihiilen määrä muunnettuna haloiksi halkoja kaikkiaan 4 449 m. Vettä kulutettiin 606 m. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus 606 Lihantarkastamo 7 Lämmin vesi 7 68 Saniteettiteurastamo 65 Jäähdytyskoneet 8 546 Suuren karjan talli 6 Hallintorakennus 46 Pienen karjan talli 85 Ilmatiivistäjä 65 Lantala 88 Jäätehdas 90 Viemäriveden puhdistamo 95 Tukkuhallin kellari 4 Karjan vaunujen puhdistamo 985 Jäähdytyshuoneet 7 Lihavaunuj en puhdistamo 6 Sikateurastamo 90 Kanateurastamo 87 Suolipesimö 9 Kesänavetta 40 Mahoj en tyhj ennys 76 44 Pihoj en kastelu 7 Suuren karjan teurastamo 5 85 Yhteensä m 49 955 Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suurjännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdy tyskoneiden moottoreissa ja 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 7 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa käytettiin 4 04 kwh, 0 voltin voimavirtaa 5 6 kwh ja 500 voltin voimavirtaa 58 00 kwh, yhteensä 976 459 kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin 89 karjavaunua ja 9 lihavaunua, yhteensä 48 vaunua. Lämpimän veden kulutus oli 454 m ja kylmän veden 58 m. Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan 95 79 kg, josta suolattua silliä 7 670 966 kg ja tuoretta silakkaa 9 00 kg.
.44 6. Teurastamo Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Hal- Voi- P > Jäähdy- Jäähdyttämössä säilytetty Sähkövirran Kokko- Veden telu- ES tyskone tavaraa kg l ) kulutus kwt sin jen öljyn O O käynyt tuntia ja k u l u t u s Muuta Valo- Voim.- Yh- mm. Kalaa Yhteensä tavaraa virta virta teensä m tonn. m kg kg Tammik.... 98 080 6 60 4 40 7 7 8.o. 659 Helmik.oo 7 40 55 655 8 085 95 4 9 7.5.5 60 Maalisk.... 7.0 75 70 9 445 94 75 98 4 5.o 0.5 000 Huhtik. 5.5 40 09 7 680 47 789 5 485 l.o 60 Toukok.... 60. oo 94 69 7 080 0 709 8 4 8 4 6 7 l.o Kesäk 70. oo 40 570 7 065 47 65 50 6 496 6 546 65.o Heinäk 7.0 0 7 096 0 485 7 58 55 6 86 6 89 88.5 Elok. 67.oo 688 4 95 7 08 4 6 87 6 68 5.o Syysk 576.0 69 784 5 75 85 59 60 78 94 l.o l.o 5 4.5 Lokak 86.5 0 4 900 7 650 59 550 0 787 007 l.o.5 9 4.o Marrask.... 08.5 0 5 4 0 5 6 668 55 0 76.o.5 690.o. Jouluk 77.5 0 4 44 790 44 94 49 749 998.o.0 579 Koko vuosi 866.5 5 978 0 75 8 508 06 940 4 00 4.5 8. 9 87 9.o Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 7 76 mk, josta teurastamon tuloja 99 6 mk ja kalasataman tuloja 44 040 mk. Tilien mukaan nousivat tulot 9 55 857 mk:aan, josta teurastamon tuloja 8 86 6 mk ja kalasataman tuloja 76 45 mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta 5 8 476 mk ja kalasataman osalta 49 05 mk arvioituja suuremmat. Kokonaisuudessa olivat tulot 6 5 68 mk arvioitua määrää suuremmat. Huhtikuun p:stä lukien olivat voimassa korotetut teurastusmaksut ja elokuun p:stä lukien korotetut teurastamon ja lihatarkastamon maksut: Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien Ylitulot ( + ) mukaan, mukaan, Vajaus ( ), Tuloerä mk mk mk Teurastusosastot 7 700 000 8 47 + 48 47 Lihantarkastamot 4 650 000 4 97 4 + 4 Tukkumyyntihalli 6 000 000 5 87 958 6 04 Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttämisestä... 500 000 4 980 + 9 980 Jäähdyttämöt 8 500 000 9 578 5 + 078 5 Luontoisetujen korvaukset 8 6 06 75 + 66 Muut tulot 4 804 040 5 45 759 + 6 79 Yhteensä 7 76 9 55 857 + 6 5 68 Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu 67 0 Heinäkuu 6 60 Helmikuu 640 575 Elokuu 00 657 Maaliskuu 9 8 Syyskuu 606 Huhtikuu 778 98 Lokakuu 4 468 Toukokuu 54 04 Marraskuu 5 9 56 Kesäkuu 497 55 Joulukuu 4 89 76 Yhteensä 9 55 857 Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee v:n 98 ja 945 48 eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Mk *) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää.
6. Teurastamo 45 Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihalli Kuljetusradat ym. Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot 98 945 946 947 948 6.4 5.0 7.6 7.7 8..4 6. 7.8.7.e 5. 6. 5.9 5. 4.8 5.4.4.6 6. β 6. 4.4 4.8 9.7 5. 4. 0.8, 0.7 0. 0. 5. 7. 4.8..7 00.0 00.0 loo.o loo.o loo.o Menot. Kaupungin v:n 948 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 85 959 mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia, lisämäärärahoja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä 09 4 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 4 89 9 mk, mistä käytettiin 4 788 54 mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Säästö (+) tai Ylitys ( ) Talousarvion Käytetty tilien talousarvioon Menoerä määräraha, mk mukaan, mk verraten, mk Palkkiot 76 575 76 69 64 Sääntöpalkkaiset virat 9 60 4 99 4 4 987 954 Tilapäistä työvoimaa 564 44 84 767 80 6 Kesälomasijaiset 50 000 56 + 6 484 Vuokra 99 7 99 7 Lämpö 4 04 75 4 060 96 + 4 44 Valaistus 8 750 48 4 + 5 8 Siivoaminen 0 000 9 9 + 77 Vedenkulutus 608 848 67 04 658 66 Puhtaanapito 800 000 4 0 7 0 7 Painatus ja sidonta 00 000 57 706 7 706 Tarverahat 5 000 η 404 88 79 88 Vaatteiden pesu 0 000 8 55 8 55 Koneiden ja työkalujen hankinta 000 000 64 087 + 85 9 Yleisten laitteiden kunnossapito 500 000 4 4 + 85 657 Tapaturmavakuutusmaksut 0 000 08 08 Käyttövoima 4 500 5 557 9 057 Rehut ja kuivikkeet 60 000 60 45 + 99 755 Tarveaineet 777 80 689 5 + 88 605 Rakennusten, teiden ja ratojen korjaukset ja kunnossapito 4 000 000 54 90 + 845 070 Aputeurastajien palkat 66 40 4 89 94 76 054 Yhteensä 85 959 4 788 54 9 94 575 V:n 948/49 vaihteessa oli teurastamon varastossa 440 m halkoja eli 684 000 mk:n arvosta ja 456 tonnia kivihiiliä 6 649 55 mk:n arvosta, yhteensä 9 55 mk:n arvosta, josta 5 865 70 mk oli maksamatta. Kloorikalsiumia oli 4 tonnia 5 69 mk:n arvosta. Varaston kokonaisarvo oli siis 69 47 mk. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 947 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: 947 948 98 947 948 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk % % % Palkkausmenot 8 55 4 00 59 7. o 54. 57.9 Palkkiot 56 064 76 69 0.«0. 0. Sääntöpalkkaiset virat 8 767 574 4 99 4 8.6 5.7 4. o Tähän sisältyy yksityispuhelujen maksuja 0 05 mk, joista hyvitys on saatu.
.46 6. Teurastamo Jatkoa 947 948 98 947 948 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk % % % Tilapäistä työvoimaa 9 74 84 767 6. o. s. s Kesälomasi]aiset 69 540 56 0. s 0. 0. s Puhtaanapito 00 007 5 69. i 8. i 8.4 Teurastajien palkat 500 976 4 89 94 6. i.7 Vuokra 99 7 99 7 5. s 8. i 4. s Käyttökustannukset 848 800 8 57 79 4.7 5. e 0.4 Lämpö 54 4 060 96 6.9 0.5 9.7 Valaistus 40 05 48 4.6 0. e 0.4 Vedenkulutus 6 695 67 04 5. e. s. o Käyttövoima 0 7 5 557 7.8 8. 5.6 Tarveaineet 94 4 689 5.8.8.7 Kunnossapitokustannukset 459 7 5 08 60 7.9 4.. Koneiden ja työkalujen hankinta 5 54 64 087...5 Yleisten laitteiden kunnossapito 646 457 4 4 \ /. e. Korjaus ja muutostyöt 00 66 54 90 / \ 9. 4 7.6 Muut kustannukset 97 9 984 94 4. e 8. o 4.7 Hylkylihan korvaus 509 568 084..4 Siivoaminen 4 74 9 9 0. 0. o 0. o Painatus ja sidonta 50 49 57 706 l.o.4.4 Tarverahat 65 4 94 777.5 l.i 0.9 Vaatteiden pesu 4 068 8 55 0. O.o 0. Tapaturmavakuutusmaksut 6 855 08 0. 0. 0. Rehut ja kuivikkeet 8 84 60 45 0. 5. 0. e Menot yhteensä 4 59 0 4 778 49 0CU 00. o 00. o Tulot yhteensä 5 78 80 9 55 857 Ylitys (+) Vajaus (--) + 88 700 5 57
.48 6. Teurastamo I. Hylkäämiset ryhmitettyinä nii- Teurastussonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Hylkäämisen syy 8 -g CD g e? o 9t S p ta* g, p & CD Í? ** S ä & o S" g s 8. I p» "g e p. t» cr> <0 o oö 4 s W gl Ö. <D S KW K i. P a> CD H» Abscessus Märkäpesäkkeet Actinomycosis Sädesienitauti Angiectasia hepatis Pilkkumaksa Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussin- tai polgonitis vitulehdus Bronchopneumonia catarrhalis chron. suum Porsasyskä Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurturae, haemorrhagia mat, verenvuodot Cystae Rakkokasvaimet Cysticercus inermis Matorakkulat» tenuicollis Matorakkulat Distomatosis Maksamadot Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja syditis traumatica dänpussintulehdus Icterus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus Pilaantuminen Firoplasmosis Punatauti Pneumonia Keuhkokuume Pyaemia Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Septicaemia Verenmyrkytys Tuberculosis Nystyrätauti Tumores Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Alii morbi Muut taudit 40 5, 7 0 898 5 4 8 5 8 8 49 7 4 Yhteensä 6 4 98 0 0 6 Huom.! Taulukkosarakkeeseen Elimiä ym. merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan
6. Teurastamo 49 den syyn ja kohteiden mukaan vuonna 948 osastot Lih ant ark ast amo Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen! Ruhonosia elimineen tai ilman u I 6* << P Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y m. 9 6 4 4 8 5 4 6 8 40 4 4 4 4 7 Q 8 9 8 5 0 66 6 7 0 4 6 6 6 0 5 5 5 56 4 5 6 7 8 9 56 70 0 608 0 4 4 5. 7 7 4 6 9 8 7 64 4 7 47 9 0 40 6 88 8 50 9 45 4 55 9 9 6 6, 9 45 74 0 56 9 69 75 0 eläinten lukua, joista ne on hylätty. 8 4 5 0 7
.50 6. Teurastamo Jatkoa L i h a n t a r k a s t a m o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Hylkäämisen syy <D iff "8 O o sr w Sf n»i II i» l pj Jg gs, M r p s»b Abscessus Actinomycosis Angiectasia hepatis Arthritis, bursitis, gonitis Bronchponeumonia catarrhalis chron. suum Cachexia Contusiones, fracturae, haemorrhagia Cystae 9 Cysticercus inermis 0» tenuicollis Distomatosis Erysipelas suis Gastritis et pericarditis traumatica 4 Icterus 5 7 9 0 Mastitis Metritis Nephritis Piroplasmosis Pneumonia Pyaemia Septicaemia Tuberculosis Tumores Alii morbi Märkäpesäkkeet Sädesienitauti Pilkkumaksa Nivel-, Ilmapussin- tai polvitulehdus Porsasyskä Nääntyminen Ruhjevammat, luunmurtu mat, verenvuodot Rakkokasvaimet Matorakkulat Matorakkulat Maksamadot Sikaruusu Traumaattinen maha- ja sydänpussitulehdus Keltatauti Kehittymättömyys Likaantuminen Utaretulehdus Kohtutulehdus Munuaistulehdus Pilaantuminen Punatauti Keuhkokuume Märkämyrkytys Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio v erenmyrkytys Nystyrätauti Kasvannaiset Vieras haju, väri, maku Muut taudit 8 0 4 65 9 9 4 Yhteensä 45 7 68 5 0 0 55 6 Huom.: Ks. edell. siv. huomautusta.
6. Teurastamo 5 II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina 99 48 Vuosi Raavaita Porsaita Isoja vasikoita Pikkuvasikoita R u h o j a, kpl Lam- Sikoja paita Hevosia Hir- viä, poroja Kettuja Muuta tavaraa, Yhteensä, kg Tukkumyyntihallissa myytiin 99 50 4 65 600 5 88 5 060 6 4 75 07 5 05 80 940 66 5 57 985 6 065 40 455 0 96 5 05 99 5 5 04 54 94 0 450 067 88 5 07 6 546 0 464 8 894 77 678 94 5 8 5 006 7 55 6 474 9 976 8 59 57 06 94 5 5 8 70 4 47 84 4 657 66 07 9 9 66 066 944 85 99 86 5 57 9 54 7 46 9 76 945 67 945 77 6 65 678 970 0 89 67 7 95 794 946 766 7 049 4 04 5 09 699 49 9 56 8 60 89 947 5 487 87 6 5 90 4 65 5 4 99 88 709 4 06 948 8 948 6 95 8 77 6 8 45 08 4 500 577 58 76 0 99 48 40 94 0 75 9 990 9 50 00 6 06 6 786 69 706 04 Jäähdyttämössä säilytettiin 99 8 06 5 59 4 4 6 4 075 064 4 89 940 7 09 4 04 9 766 04 708 8 806 88 06 94 7 44 4 968 6 79 9 6 78 67 7 5 94 0 05 586 060 5 97 04 6 84 60 60 94 6 456 4 8 5 505 6 407 6 9 8 49 768 944 7 90 5 77 5 7 90 69 7 99 545 44 945 75 7 787 5 84 7 676 7 4 895 44 670 946 6 59 4 744 9 46 0 4 08 7 7 6 959 947 88 87 5 70 78 905 89 055 5 0 7 760 777 948 9 755 70 80 5 9 9 6 5 69 6 99 48 69 669 6 776 67 564 46 4 4 77 8 00 45 4 07 79 III. Syväjäädyttämön käyttö vuosina 99 48. S y v ä j ä ä d y t t ä m ö s s ä s ä i l y t e iin V u o s i Metsänriistaa Kanoja ym. siipikarjaa Kaniineja Lihaa Muuta tavaraa Metsästäjäkopeissa Yhteensä K i l o g r a m m a a 99 8 568 940 775 94 4 057 94 78 77 94 65 9 944 0 576 945 7 4 946 64 8 947 6 4 948 9 460 4 50 8 4 96 9 5 85 54 09 67 085 8 05 7 5 055 8 8 8 67 4 48 48 96 44 60 50 84 9 66 8 566 6 9 5 70 70 770 88 0 70 0 780 55 65 57 487 50 58 0 94 4 776 669 49 4 7 99 9 000 700 400 7 00 7 400 7 400 5 000 77 77 8 96 87 8 90 56 4 94 97 70 46 5 089 6 464 86 86 99 48 78 77 58 569 66 495 6 458 7 00 80 679
.5 6. Teurastamo IV. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 948. Lihotussiat Emakot Pikkuvasikat Lampaat Hevoset Kuukausi ja hintataso Paras laatu Huono laatu Paras laatu Huono laatu Paras laatu Huono laatu Paras laatu Huono laatu Paras laatu Keskilaatu Keskilaatu Keskilaatu Keskilaatu Keskilaatu Huono laatu Hinta kilogrammalta, markkaa Tammikuu, korkein 0 0 80 5 00 70 70 60 0 80 0 00 80» alin 60 50 0 50 0 00 0 00 50 00 90 70 Helmikuu, korkein 60 50 0 50 0 00..70 70 0 60 0 0 80» alin 60 50 0 40 0 00 40 00 50 00 90 70 Maaliskuu, korkein 60 50 40 50 40 0. 00 00 80 5 50 40 0» alin 40 5 00 0 0 00 70 60 0 80 0 0 90 Huhtikuu, korkein 0 5 00 0 00 80 90 80 70 0 00 40 60 40 0» alin 0 0 00 00 70 50 70 60 50 0 70 0 0 0 00 Toukokuu, korkein 0 5 0 0 00 80 80 75 70 5 00 40 80 70 50» alin 0 0 00 00 80 50 80 70 50 5 80 0 60 40 0 Kesäkuu, korkein 70 50 40 40 0 00 80 80 60 50 0 50 60 55 50» alin 0 0 5 5 00 80 70 65 60 0 80 0 50 0 00 Heinäkuu, korkein 90 80 50 70 50 0. 80 50 0 50 65 55 40» alin 70 50 0 40 0 80 80 0 80 0 50 0 00 Elokuu, korkein 80 70 60 60 40 0 80 40 00 40 50 40 0» alin 70 40 0 40 0 00 80 0 60 00 5 0 00 Syyskuu,» korkein 65 55 50 40 0 00 70 40 0 40 0 0 00 alin 55 40 0 0 0 80 60 00 60 0 0 00 80 Lokakuu, korkein 75 70 60 50 40 0 65 00 70 0 5 00 80» alin 0 0 00 00 80 60 50 60 40 80 90 80 60 Marraskuu, korkein 5 0. 0 0 00 80 60 90 70 0 95 90 75» alin 0 00 80 80 70 50. 50 60 40 90 80 70 60 Joulukuu, korkein 00 90 70 70 50 0 60 60 40 00 70 60 50» alin 80 70 50 60 40 0 50 50 5 80 60 50 40 Hiehot ja nuoret sonnit Isot sonnit Lehmät Ruohovasikat p ffi sr? Û C f" a ST >rj p P p P sr CD «p - tf K sr i t) P co P CO K rt- O r+- O P s» Ö P Is C P ff C r P H- o o ^ CO H- W - M p W Hinta kilogrammalta, markkaa c E* s CO k- W S ii S- g c Tammikuu, korkein.,» alin Helmikuu, korkein.» alin Maaliskuu korkein.» alin ) 60 0 65 40 0 55 40 55 40 50 60 0 00 90 75 0 00 5 0 0 0 70 50 40 0 55 40 50 60 40 60 0 80 80 50 0 0 40 5 0 40 00 50 40 5 0 0 0 0 0 0 5 90 0 0 60 0 40 0 0 Alle 60 kg:n jouluporsaasta maksettiin 0 0 mk kilogrammalta. *) Maaliskuun 7 p:stä lukien määräytyi tukkuhinta säännösteltyyn vähittäishintaan.
6. Teurastamo 5 V. Kalantuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä lähetyspaikkakuntien mukaan vuonna 948 Yhteensä Muu kala Jääd. sekal. Brislinki Silli Turska Made Siika Lohi Särki Säynävä Lahna Kuha Ahven Hauki Silakka Kuukausi: 000 k g Tammikuu 60.8 a.7.4.«0.4 O.i.7 6.9 8.o 4..6 6.8 5.o 8. Helmikuu 4.4 8.0..6 O.i.7 6.4 5.6.i 9.5.6 54. Maaliskuu 95.9 6.*.7 4.7 O.i 0. 5.o.8 8. 4.o 69.o. 8.9 Huhtikuu 8.7 5 i 9.8 8.4 6.8 5...4 6.5. 0.6 7. 5.o. 5.o Toukokuu 06. s 0,9 46.6 7.i 5.6 4.o 8.7. 6.6 O.i 0. 5.5. 4.5 Kesäkuu 806.4 44 o 7. 4.9 4.8.i 0.9.. 0. O.i 979. s. l.i 94.0 Heinäkuu 94.4.7 4,4 7.8.4.5 0. 4.4. O.i 0.4.9 9.4 Elokuu 69. 6 9, 5.o.«9. 0.7 0. o 9.8 6.7 O.i 0.4 5.4 5. 69. Syyskuu.7 4 7 5. 0.8 9. o.9 O.i 7.4 0.i 0. o 0. 88.9 5.5 65.6 Lokakuu 40. o 9,5 0..8 0.9.5 0..7 84. 0.4. 956.6 6.7 86.8 Marraskuu.8 5 s.7..6 l.i O.i.6.9. 5.6 700.. 6.5 987.9 Joulukuu 7.i 9.o.9..6 0..5. 7.o 40.6 6.o 0. 978.6 Koko vuosi 0. 84.4 8.9 54.9 75.4 49.o.9 6.6 0.7 95. 08.7 7 860. s 5.o 6.8.5 95. Siitä Tuoretta 9.o 84.4 8.9 54.9 75.4 49.o.9 5.4 0. 95..9 89.8 5.o 6.8.5 4 965.5 Suolattua 5.0.. 0.4 5.o 7 67.0 7 7. e Savustettua 75. 75. Kuivattua 79.8 Lähetyspaikkakunta: Helsinki Hanko... 040. g Helsinki Loviisa Kotka 097.6 Hanko -Turku Pori 55. 5.9 940. 00.6 0.8.6 4.6 6.6 87. 0.5.5 7.i 0..7 4.9 59.4 08. o 9.4 4.8 7..8.i 0.5 9.i 8..4 0. 0.7 9.5 8.i 8.9.8 47. 0.6 6.o.8.6 5.. 0.4 7.0 9. 0.9.o.5. o 79.9 508.9 8. Kristiina Vaasa Oulu.6 9..9 0. 47.5.i 0.7 97. 5. 56.i 0. o 6.6 49.6 Tampere.Hämeenlinna. 0. 0. o 0. 0. o 0..4 0. o.6 8.8 Kuopio Kajaani... 0.4 0.4 Ahvenanmaa 86.i 57.6 0.8 O.i 9.o.5 0. 0.9 7.9 4.5 0.5 89. Ruotsi 59.i Norj a 79.8 47. 7. Tanska. 88. 5.o 6.8.8 57.9 Islanti 59.9 Iso-Britannia. 87. 87. Kaikkiaan 0. 84.4 8.9 54.9 75.4 49.o.9 6.6 0.7 95. 08.7 7 860.8 5.o 6.8.5 95. Kunnall.kert. 948, II osa
.54 6. Teurastamo VI. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 948 Kuukausi Rautateitse Autoilla Meritse Kaikkiaan Tuoretta Suolattua Savustettua Tuoretta Suolattua Savustettua Tuoretta Suolattua kalaa, kg Tammikuu 40 909 0 890 6 76 580 8 60 Helmikuu 9 769 56 000 49 58 9 500 54 089 Maaliskuu 7 686 45 94 59 56 984 000 8 9 Huhtikuu 6 554 5 5 07 0 68 70 84 80 4 5 0 Toukokuu 8 47 968 50 60 9 87 479 4 5 558 4 509 Kesäkuu 48 860 66 4 477 5 496 446 40 979 770 94 009 Heinäkuu 66 47 649 690 49 085 78 70 9 9 84 Elokuu 7 87 407 479 09 990 0 07 76 68 5 450 69 74 Syyskuu 8 85 97 06 07 6 50 6 88 898 65 574 Lokakuu 7 4 05 07 4 5 06 968 89 86 767 Marraskuu 5 05 6 555 65 55 0 5 750 07 987 868 Joulukuu 9 59 6 7 658 76 84 750 95 54 669 50 978 58 Koko vuosi 48 866 50 74 49 066 68 0 44 089 4849 7 9 6 95 79