SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 25. Tilastollinen yleiskatsaus Suonien kansakoulutoimeen vuonna 1896 1897. HELSINGISSÄ 189$. H E LSIN G IN SENT K AA LI K IR JA P A IN O SSA.
Sisällys: T eksti»:...i XXI. Tauluja : I. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä ja koulunkäynti vuonna 18ÜG 1897 2- II. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen määrä ja laatu, opettajisto, kansakoulun ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa vuonna 18 96 1897 6. Yhteenveto II:sesta T a u lu s t a... 54. Siv.
Koulutoimen Ylihallituksen antama alamainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta vuonna 1896 1897. I. Seminaarit. Kun Teidän Keisarillinen Majesteettiinne oli Huhtikuun 29 p:nä 1896 annetussa armollisessa julistuksessa säätänyt, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria, suomi ä, on perustettava ja sijoitettava, toinen, miesoppilaita varten, Raumaan ja toinen, naisoppilaita varten, Raaheen, alkoivat nämä oppilaitokset juhlallisen vihkimisen jälkeen toimintansa, Raahen seminaari Elokuun 22 ja Rauman 28 p:nä 1896, molemmat yhdellä luokalla. Rauman seminaarin johtajaksi nimitettiin ja siirrettiin Syyskuun 24 p:nä 1896 Sortavalan seminaarin johtaja Karl Oskar Hynén, joka kuitenkin sairauden tähden nautti virkavapautta koko vuoden, jona aikana johtajalle kuuluvia virkatoimia hoiti lyseonrehtori V. Högman; Rauman seminaarin johtajaksi nimitettiin s. p. seminaarinlehtori Konstantin Raitio. Tammikuun 8 p:nä 1897 määrättiin yksityiskoulunjohtajatar Hilda Maria Nordlund kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan viimeksi mainitun seminaarin johtajattaren virkaa. Muuten olivat opettajina Rauman seminaarissa: koetteeksi määrätyt kolleegat Berndt Mikael Nyberg (laulussa ja soitannossa) ja arkkitehti Yrjö Oskari Blomstedt (piirustuksessa ja käsitöissä) sekä tuntiopettajina kappalainen K. Helenius, f il. maisteri J. W. Siilänen ja kansakoulunopettaja F. F. Hällström. Raahen seminaarin opettajina olivat koetteeksi määrätyt opettajattaret Wendla Augusta Forsström (laulussa ja soitannossa), Adèle Maria Feston (piirustuksessa ja käsitöissä) ja Ellen Emilia Wåhlberg (voimistelussa ja terveysopissa). Kaikkien seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon, työnjohtajia ja puutarhureita lukematta, kuului tänä vuonna 66 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla:
IV 1S96- Sem inaaiikaupunki. Johtajia. Johtajattavia. Sem inaareissa. L ehtoria. Kolleegoja. N aisopettajia. M allikouluissa: 1 VI luokalla. M iesopettajia. N aisopettajia. L asten tarhoissa. osastoluokalla. M iesopettajia. N aisopettajia. N aisopettajia. Jyväskylä... 1 1 8 1 4 1 1 _ 1 1 1 9 Tammisaari... 1 1 3 3 1 1 1 11 Uusikaarleby... 1 5 1 1 8 S ortavala... 1 1 9 1 4 1 1 1 1 2 0 Rauma... 1 2 3 n R aah e... 1 1 3 5 Yhteensä 6 4 2 5 4 1 4 3 4 1 2 3 6 6 Täydellisten seminaarien opettajistossa ja opettajavirkojcn hoidossa on vuoden kuluessa tapahtunut seuraavat muutokset: Jyväskylän seminaarissa : Lehtori Raition Rauman seminaarin johtajaksi siirtymisen kautta avonaiseksi tullut suomenkielen lehtorinvirka täytettiin Toukokuun 18 p:nä 1897, jolloin filos. lisentsiaatti Karl Adolf Oskar Relander määrättiin sitä kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan. Sekä viran avonaisena ollessa, että myöhemmin, kun lisentsiaatti Relander nautti hänelle vuoden lopuksi myönnettyä virkavapautta, hoiti mainittua lehtorinvirkaa määrätty sijainen, mallikoulun opettaja H. Niemi, jonka omaa virkaa hoiti kansakoulunopettaja K. R. Kivi. Maaliskuun 16 p:nä 1897 sai piirustuksen, käsitöiden ja maantieteen lehtori Rafael Hårdh virkaeron ja täyden eläkkeen, mutta hoiti kuitenkin sijaisena tätä virkaa vuoden loppuun asti. Kun tyttömallikouluun väliaikaisesti perustetun neliosastoisen luokan opettajatar, Amanda K. Savolainen omasta pyynnöstään vuoden alussa sai eron virastaan, määrättiin neiti Hilma Ihala toistaiseksi hoitamaan mallikoulun osastoluokan opettajattarenvirkaa. Tammikuun 8 p:nä 1897 määrättiin opettajatar Helma A. Nyström kahdeksi koetusvuodeksi avonaiseen seminaarin lastentarhan opettajattarenvirkaan, saaden samalla velvollisuudekseen opettaa voimistelua seminaarin naisosastolla. Virkavapautta nauttivat: johtaja, fil. tohtori Y. K. Yrjö-Koskinen suurimman osan kevätkautta, ollakseen vuoden 1897 valtiopäivillä Ritaristossa ja Aatelissa sukunsa edustajana, sekä seuraavan kesäluvan kasvatusopillista tutkimusmatkaa varten Englantiin; lehtori L. Kiljander koko kevätkauden kivuloisuudcn tähden ja lehtori P. Hannikainen Huhtikuun keskipalkoilta vuoden loppuun tehdäkseen kasvatusopillisessa tarkoituksessa matkan ulkomaille. Johtajan virkaa hoiti sillä aikaa varajohtaja lehtori ' W. Wegelius ja asianomaisten opettajain opetusvelvollisuutta määrätyt sijaiset. Päättyneiden *) Ynnä 3 tuntiopettajaa.
1897. y koetusvuosien jälkeen annettiin Marraskuun 6 p:nä 1896 matematiikan lehtori Nestor Ojalalle ja mallikoulunopettaja Herman Niemelle valtakirjat virkoihinsa. Tammisaaren seminaarissa : Kun johtaja F. W. Sundvall oli Tammisaaren edustajana 1897 vuoden valtiopäivillä, toimitti valtiopäivien aikana johtajan tehtäviä oppilaitoksen varajohtaja lehtori F. M. Linden, jonka ohessa johtajan opetustointa hoitivat lehtorit K. E. Sonck ja Emma I. Åström. Seminaarin mallikoulunopettajatar Anna Roos nautti yksityisten asiain tähden virkavapautta Toukokuun l:stä päivästä kauden loppuun ja hänen sijaisenansa oli mallikoulun yhdistetyn luokan opettajatar O. Falck. Uudenkaarlebyn seminaarin opettajistossa ja virkojen hoidossa ei vuonna 1896 1897 tapahtunut mitään muutoksia. Sortavalan seminaarissa: Kun johtaja Hynén oli siirretty Rauman seminaariin, nimitti Keisarillinen Senaatti Toukokuun 11 p:nä 1897 IY:n piirin kansakoulutarkastajan filos. maisteri Oskar Fredrik Borgin Sortavalan seminaarin johtajaksi. Johtajanvirkaa sen avonaisena ollessa hoiti aluksi varajohtaja lehtori K. A. Hougberg ja Syyskuun l:stä päivästä lehtori E. A. Hagfors, joka myöhemmin määrättiin edelleen vuoden loppuun asti johtajantehtävistä huolta pitämään, kun johtaja Borg asianomaisella luvalla vielä toimitti entistä virkaansa. Lehtori Hagforsin omaa virkaa hoiti sillä ajalla filos. lisentsiaatti K. A. O. Relander. Kreikkalais-venäläisen uskonnon opettaja Sergei Okulow sai Syyskuun 22 p:nä 1896 eron virastaan, jonka jälkeen pastori Sergei Solntsew määrättiin mainitun aineen opettajaksi. Virkavapautta nauttivat lehtori K. A. Hougberg sairauden vuoksi Syys- ja Lokakuun ajan, lehtori A. Genetz, joka oli valittu Sortavalan kaupungin edustajaksi viime valtiopäivillä, suurimman osan kevätkautta, seminaarin opettajatar rouva M. Boxström yksityisten asiain vuoksi Maaliskuun l:stä päivästä kauden loppuun, seminaarinopettajattaret J. Fabritius ja L. Törnudd tekemänsä kasvatusopillisen opintomatkan tähden Maaliskuun 15 p:stä vuoden loppuun, selvä seminaarinopettajatar J. Ingman edelleen osasta opetusvelvollisuuttaan koko vuoden; heidän virkatehtäviään hoitivat sillä aikaa määrätyt sijaiset. Marraskuun 13 p:nä 1896 annettiin valtakirja seminaarin lastentarhan koetusvuosiksi määrätylle opettajatarelle neiti Julia Bergmanille. Oppilaiksi pyrkijöitä oli määrätyllä ajalla ennen vuoden alkua ilmoittautunut useimpiin seminaareihin paljon, kuin voitiin vastaanottaa. Alla oleva taulu on lähemmin valaiseva tätä suhdetta ja samalla näyttävä, kuinka monta syyskauden alussa koetusoppilaiksi otetuista uusista oppilaista päättyneen koetusajan jälkeen eri seminaareissa hyväksyttiin vakinaisiksi oppilaiksi:
V I 1896 Seminaarikaupunki. Oppilaiksi pyrkijöitä Pääsytutkintoon kutsuttuja Koetusoppilaiksi otettuja Vakinaisiksi oppilaiksi hyväksyttyjä naisia. naisia. naisia. miehiä. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. Jy v ä s k y lä... 97 85 75 64 36 36. 29 33 T am m isaari... 45 39 32 30 U usikaarleby... 28 24 22 20 Sortavala... 88 101 77 91 38 37 34 33 R aum a... 110 92 36 36 Raahe... 77-51 36 36 Yhteensä 323 308 268 245 132 141 119 132 Paheena olevana vuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 364 mies- ja 412 naisoppilasta eli yhteensä 776 oppilasta, jaettuina kuten alla oleva taulu osottaa: S i s ään kirjoitettu ja oppilaita: Seminaarikaupunki. I luokalla II luokalla III luokalla IV luokalla kaikilla luokilla Edellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. miehiä.! naisia. J naisia. miehiä. Jyväskylä... 29 33 32 28 25 33 25 26 111 120 231 90 141 Tammisaari... 34 33 36-21 124 124 30 94 Uusikaarleby... 22 27 22 18 89 89 33 56 S o rtavala... 36 36 32 35 34 35 26 26 128 132 260 90 170 Rauma... 36 36 36 36 Raahe... 36-36 36 36 Yhteensä 123 139 91 96 81 104 69 73 364' 412 776 243 533
i 1897. Yli Edellämainittujen luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: O p p i l a i s t a I luokalla 11 luokalla U I luokalla IV luokalla jäi jalolle jäi jälelle Sem inaarikaupunki. siirrettiin siirrettiin siirrettiin jäi jälelle sa i p ä ä s tö to d istu k s e n jä i jä lelle naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. miehiä. j naisia. m iehiä. naisia. miehiä. naisia. m iehiä. 1 naisia. J m iehiä. naisia. miehiä. Jyväskylä... 2 7 3 2 2 1 3 0 2 7 2 i Z\ 2 9 4 4 2 5 2 6 _ Tammisaari... 2(3 4 31 2 27 7 2 0 i Uusikaarlcby.. 1 5 5 17 9 8 8 18 Sortavala... 3 3 3 3 1 2. 2 1 3 0 1 0 2 2 3 3 4 11 2 5 2 5 1 R au m a... 3 4 1 Raahe... 2 5 11 - Yhteensä 1 0 9 1 1 6 9 IS 6 8 8 8 2 1 5 5 2 9 0 2 3 11 6 8 7 1 1 i Luokalle jääneistä oppilaista sai oikeuden ehdot suoritettuaan päästä ylemmälle luokalle seuraavan vuoden alussa: Jyväskylän seminaarin miesosastolla 3 ja naisosastolla 4; Tammisaaren seminaarissa ; Uudcnkaarlebyn 18; Sortavalan seminaarin miesosastolla 22 ja naisosastolla 4; Rauman seminaarissa 1 ja Raahen 11 oppilasta. Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista oppimäärää loppuun suorittamatta alla mainituista syistä seuraava määrä oppilaita : Seminaarikaupunki. O p p i l a i s t a erosi kuoli erotettiin naisia. naisia. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. Jy v ä s k y lä... 2 1 3 T am m isaari... 6 6 Uusikaarleby... 9-9 Sortavala... 3 6 9 R a u m a... 1 1 Raahe... Yhteensä 13 1 4 i 28
VIII 1896- Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti: Oppilaita, joiden vanhemmat olivat : Semiuaarikaupunki. Virkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonom istajia, käsityö läisiä, alem paa porvaristoa j. n. o. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. Jyväskylä... 7 17 8 5 59 54 23 45 13 231 Tammisaari... 18 19 50 28 9 124 Unsikaarleby... 9 7 8 49 16 89 S o rtav ala... 1 11 2 18 45 52 62 36 18 15 260 Raum a... 3 6 14 13 36 R a ah e... 2 1 11 15 7 36 Yhteensä 20 48 9 46 i t 172 179 102 92 44 776 Seminaareihin yhdistetyissä mallikouluissa ja lastentarhoissa sai opetusta alla oleva määrä oppilaita : luokilla I VI M allikouluissa. L astentarhoissa. ty ttö jä. tyttö jä. tyttö jä. Yhteensä oppilaita. E dellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi vuoden kuluessa harjoituskouluja : Sem inaarikaupunki. osastoluokalla enintään 90 91 120 121 150 enoin. kuin 150 Edellä olevasta lu k u määrästä päästettiin m allikouluista. Jyväskylä.. 122 146 2 3 9 1 2 312 8 7 13 284 30 Tammisaari. 74 --- 2 4 13 14 1 2 5 1 124 10 Uusikaarlcby 64 21 8 5 1 4 80 9 Sortavala.. 119 130 2 8 '34 47 3 5 8 17 13 6 3 2 2 15 Yhteensä 3 0 5 371 2 8 47 56 73 8 8 0 27 20 o 2., > 810 64 Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli siis: Jyväskylässä.... 543 oppilasta. Tammisaaressa.... 249» Uudessakaarlebyssä.. 174» Sortavalassa... 618 V Raumassa... 36 DJ Raahessa... 36» Yhteensä 1,656 oppilasta.
1897. IX Syyskuun 24 p:n;'i annetun armollisen kirjeen kautta on Teidän Keisarillinen Majesteetti)me suvainnut säätää, että Jyväskylän seminaarin vuosirahansääntöön lääkärihoitoa varten otettu 400 markan suuruinen rahamääräys on Tammikuun 1 p:stä 1896 lukien korotettava 800 markaksi. Kirkollisasiain-Toimituskunnan kirjeen mukaan Helmikuun 2 p:ltä 1897 näki Keisarillinen Senaatti, Ylihallituksen asiasta tekemän esityksen johdosta, hyväksi sallia, että Lokakuun 14 p. 1891 annetun armollisen kirjeen nojalla Sortavalan seminaarin poikamallikoulun ja Jyväskylän seminaarin sekä Tammisaaren seminaarin tyttömallikoulujen yhteyteen väliaikaisesti perustetut, neljään eri vuosiosastoon jaetut luokat saataisiin myöskin lähinnä seuraavana vuotena ylläpitää sekä näiden luokkien opettajiston palkkaamiseksi suoda: 2,600 markkaa palkkioksi opettajalle Sortavalan seminaarissa, 1,800 markkaa opettajattarelle Jyväskylän seminaarissa ja yhtäsuuren summan opettajatarelle Tammisaaren seminaarissa. Tammisaaren ja Uudenkaarlebyn seminaarien köyhiä ulko-oppilaita sekä opettajaja opettajatarkokelaita varten määrättyyn 1,500 markan suuruiseen apurahaan on Keisarillinen Senaatti, Kirkollisasiain-Toimituskunnan kirjeen mukaan Helmikuun 9 p:ltä 1897, Ylihallituksen ehdotuksesta, nähnyt hyväksi myöntää vuodeksi 1897 1,000 markan suuruisen lisämäärän Tammisaaren seminaaria ja 500 markan suuruisen lisämäärän Uudenkaarlebyn seminaaria varten. Uudenkaarlebyn seminaarin vuosirahansääntöön seminaarin työhuonetta varten otettu 300 markan rahamääräys on Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Helmikuun 9 p:ltä 1897 korotettu 200 markalla kolmen vuoden ajaksi Syyskuun 1 p:stä 1896 alkaen. Keisarillisen Senaatin Talous-Osaston asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta on Teidän Keisarillinen Majesteettinne, armollisen kirjeen mukaan Syyskuun 24 p:ltä 1896, nähnyt hyväksi sallia, että Sortavalan seminaarissa viiden vuoden aikana, Syyskuun 1 päivästä 1896 lukien, pantaisiin toimeen kursseja opettajain ja opettajatarten valmistamiseksi maan kreikkalais-venäläisten ja evankelis-lutherilaisten seurakuntain lastenkouluja varten; että opetus saisi olla yhteinen kaikille oppilaille kaikissa muissa mainittuihin kursseihin kuuluvissa aineissa paitsi uskonopissa, kirkkohistoriassa ja kirkkolaulussa, joissa aineissa mainitun seminaarin kreikkalais-venäläisen uskonnon opettajan tulee suhteellista palkkion osuutta vastaan antaa opetusta kreikkalais-venäläistä uskontoa tunnustaville oppilaille; kuin myöskin että mallikoulunopettajattarelle Olga Carlstedtfille sekä mallikoulunopettajille Abraham Pietikäiselle ja K. W. Rauniolle on mainittuna viiden vuoden aikana yleisistä varoista maksettava 6,000 markkaa vuodessa puheenalaisten kurssien toimeenpanemiseen ja ylläpitämiseen. Järjestystä ja opetusta yllämainituissa laitoksissa on hoidettu niille vahvistettujen säädösten mukaisesti ja ilman huomattavampaa häiriötä vuoden kuluessa. ylitarkastaja on vuoden kuluessa tarkastanut kaikkia seminaareja. Seminaarien vuosirahansääntöihin otetuista määrärahoista matkastipendeiksi on vuonna 1897 annettu seminaarinopettajattarillc Julia Fabritiuselle Sortavalasta 1,200 markkaa ja Karin Hynénille Tammisaaresta 1,000 markkaa. Seminaarien menot kalenterivuonna 1896 näkyvät seuraavasta taulusta: II
1896 1 Palkkoja Seminaarikaupunki. opettajille. käsityön johtajille ja puutarhureille. palvelusväelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. 7î& y im. V biip jtiä. S m f. JM H fm f 7*a 7fcs. 7ï&. 3mf 1& flu. Jyväskylä... 67,945 27 4,400 4,740 2,400! 5,52725 7,009 85 29,304 90 9,772 21 131,099 48 T am m isaari... 37,188 700 2,200 ---- ------- 1,500 5,032 65 10,185 18 4,002 79 60,808 62 Uusikaarleby... 36,356 40 3,200 1,800 ------- 1,720 2,996 44 8,874 20 9,347 89 64,294 93 Sortavala... 82,567 50 4,400 5,068 95 1,200 ------- 5,000 6,743 54 28,799 39 8,264 17 142,043 55 R au m a... 7,149 90 500 200 1,000 297 10 401 82 9,548 82 Raahe... 7,2.16 61 229 17 1,333 33 246 624 67 9,649 78 Yhteensä 238,423 68 13,200 14,238 12 3,600 16,080 58 22,325 58 77,163 67 32,413 55 417,445 18 K
1897. XI IL Kansakoulut. 1. K aupunkien kansakoulut. Kaupunkien kansakoululaitoksen järjestelyyn nähden saa Ylihallitus alamaisuudessa viitata lähinnä edellisen vuoden alamaisessa vuosikertomuksessa olevaan selontekoon. Lukuvuotena 1896 1897 on allalueteltuihin kaupunkeihin perustettu seuraavat uudet koulut ja koululuokat: Helsinkiin: 1 alempi suomalainen ja 1 alempi ruotsalainen kansakoulu sekä 4 suomalaista ja 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto ylempiin kouluihin; Turkuun: 2 suomalaista alkeisluokkaa, 2 suomalaista reaaliluokkaa tytöille ja 3 jatkokoulua 2 suomalaista ja 1 ruotsalainen, yhteinen pojille ja tytöille; Tampereelle: 1 rinnakkaisosasto ylempään poikakansakouluun, 2 rinnakkaisosastoa ylempään tyttökansakouluun ja 1 ylempi osasto ruotsalaiseen kansakouluun; Wiipuriin: 1 osasto ylemmän suomalaisen tyttökansakoulun V:nelle luokalle; Kotkaan: 1 I:sen luokan rinnakkaisosasto; Kuopioon: 2 rinnakkaisosastoa poikakouluun (IlLnelle ja IV:nelle luokalle); Joensuuhun: 1IV :nen luokan rinnakkaisosasto ; N i k olain k au punk iin: 1 alempi kansakoulu Brändöhön ja 1 uusi luokka alempaan kouluun n:o 1; Kristiinankaupunkiin: 1 alempi ruotsalainen kansakoulu; P i c ta r sa ar e e n: 1 iltakoulu; Ouluun: 1 rinnakkaisluokka alempaan, samoin 1 ylempään suomalaiseen kansakouluun; Kemiin: 1 rinnakkaisluokka alempaan kansakouluun. Sitä vastoin on vuoden kuluessa lakkautettu: Turussa: 1 suomalainen ja 1 ruotsalainen reaaliluokka pojille; Tampereella: 1 alempi kansakoulu ja 1 jatkokoulun osasto; Wiipurissa: 1 rinnakkaisosasto suomalaisen tyttökansakoulun IV:neltä luokalta; Kotkassa: 1 osasto ylemmän kansakoulun IV:ncltä luokalta; Kuopiossa: 1 VI:nen luokan poikaosasto; Nikolainkaupungissa: jatkokoulu; Oulussa: 1 rinnakkaisosasto alemmasta suomalaisesta koulusta; Kemissä: iltakoulu. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 195 miesopettajaa ja 537 naisopettajaa eli yhteensä 732 henkeä, Oppilaita oli: Poikia. Tyttöjä. varsinaisissa kansakouluissa... iltakoulu issa... laiminlyötyjen lasten kouluissa... jatkokouluissa... 11,760 396 154 81 11,805 354 83 202 23,565 750 237 283 Yhteensä 12,391 12,444 24,835
XII 1896 Näistä oppilaista sai 18,297 suomenkielistä, 6,518 ruotsinkielistä ja 20 venäjänkielistä opetusta. Jos kaikki 24,835 oppilasta jaetaan tasan edellämainituille 732 mies- ja naisopettajalle, tulee kutakin opettajaa kohti 34 oppilasta. Lähinnä edelliseen vuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 21 hengellä ja oppilas 487 lapsella. Edellä oleviin ihin ei ole laskettu mallikoulujcn ja lastentarhojen opettajistoa eikä oppilaita. 2. M aalaiskuntien kansakoulut. Lukuvuonna 1896 1897 perustettiin seuraavat kansakoulut kaikki yhteiskouluja allamainittuihin lääneihin ja kuntiin. Uudenmaan lääniin 16 kansakoulua, nimittäin: Backgrändin ja Ingvallsbyn koulut Karjaan, yksityinen suomalainen koulu Pohjan kirkonkylään, Wilitijärven koulu Wihtiin, kirkonkylän suomalainen koulu sekä Tikkurilan, Kärbölen, Malmin kylän, Wantaan ja Oulunkylän koulut Helsingin pitäjään, Rajamäen koulu Nurmijärvelle, Massbyn koulu Sipoosen, Keravan ruotsalainen koulu Tuusulaan, Saksbyn ja Boen koulut Porvoon pitäjään sekä Suonsuhin koulu Orimattilaan; Turun ja Porin lääniin, 16 kansakoulua, nimittäin: Haraldsbyn koulu Saltviikiin, Iniön koulu, Galtbyn koulu Korppoon, Hyppeisin koulu Houtskariin, Levon koulu sekä Parsbyn kylän ruotsalainen ja suomalainen koulu Paraisiin, Rugnolan ja Sjölahden koulut Kemiöön, Salon kauppalan koulu Uskelaan, Peränkylän koulu Luviaan, Sydänmaan koulu Parkanoon, Karhen koulu Wiljakkalaan, Wahlahden koulu Suoniemeen, Ylistaron koulu Loimaalle ja Auran koulu Pöytyälle; Hämeen lääniin 16 kansakoulua, nimittäin: Mutalan koulu Ylöjärvelle, Lapin koulu Lempäälään, koulu Sahalahden läntiseen piiriin, Teuron ja Mustialan koulut Tammelaan, Eteläisen koulu Hauholle, Napialan koulu Janakkalaan, Launoisen ja Pilpalan koulut Lopelle, Turkinkylän koulu Jämsään, Kavalan koulu Kuorevedelle, Paimelan koulu Hollolaan, Anianpellon ja AVesivehmaan koulut Asikkalaan, Kataloisen koulu Lammille ja Etolan koulu Kosken kuntaan; Wiipurin lääniin 21 kansakoulua, nimittäin: Lyykylän jarakkolanjoenkoulut Wiipurin maaseurakuntaan, Wammelsuun ja Metsäkylän koulu Uudellekirkolle, Karhulan tehtaan puuhiomon ja Jäppilän koulut Kymiin, Kalliokosken koulu Miehikkälään, Jokikylän, Tapiolan ja Wilajoen koulut Säkkijärvelle, Liikkalan koulu Sippolaan, Oravalan, Woikosken ja Kannuskosken koulut Walkcalaan, Kaukaan ja Mustolan koulut Lapvedclle, Siitolan koulu Ruokolahdellc, Joutselän koulu Kivennavalle, Wilakkalan koulu Sakkolaan, Tyrjän koulu Parikkalaan, Tulolan ja Wälimäen koulut Sortavalan maaseurakuntaan ; Mikkelin lääniin 6 kansakoulua, nimittäin : Hujansalon koulu Heinolan maaseurakuntaan, Nipulin koulu Hartolaan, Nunnaan koulu Mäntyharjuun, Närhilän koulu Ristiinaan, Nykälän koulu Haukivuorelle ja Niinimäen koulu Kerimäelle;
1897. XIII Kuopion lääniin 15 kansakoulua, nimittäin: Kolin koulu Pielisjärvelle, Warislahden koulu Kuusjärvelle, Puhoksen ja Suorlahden koulut Kiteelle, Kauppilanmäen, Nissilän ja Walkeiskylän koulut Iisalmelle, Akonveden, Pajujärven ja Wuotjärven koulut Nilsiään, Hamulan koulu Keiteleelle, Juurikkamäeii koulu Tuusniemelle, Kemppaanmäen koulu Karttulaan, Hanhitaipaleen koulu Rautalammillc ja Timolan koulu Leppävirroille ; Waasan lääniin 29 kansakoulua, nimittäin: Myrkynkylän ruotsalainen koulu Lapväärttiin, Metsälän suomalainen koulu ja Skaftungin koulu Siidebyhyn, Alakylän koulu Karijoelle, Itä-Yttermarkin eteläinen koulu sekä Bölen ja Nämpnäsin koulut Närpiöön, Öfvermaalahden koulu Maalahteen, Sidbäckin koulu Pirttikylään, Gerbyn ja Karperön koulut Mustasaareen, Lehmäjoen koulu Isoonkyröön, Kitinojan koulu Ylistaroon, Heikkilän koulu Alahärmään, Ruhan koulu Lapualle, Ofverpurmon koulu Purmoon, Porasbyn koulu Kruunubyhyn, Köyhäjoen koulu Kaustisiin, Lappajärven kirkonkylän koulu, Enäperän ja Lahden koulut Evijärvelle. Ranta-Töysän ja Sulkavan koulut Alavuudelle, Atsärinrannan koulu Atsäriin, Wehniän koulu Laukaaseen, Keijon, kirkonkylän ja Nyrölän koulut Jyväskylän maaseurakuntaan ja Muurasjärven koulu Pihtiputaalle ; Oulun lääniin 12 kansakoulua, nimittäin : Putaan koulu Haukiputaalle, Pohjoisiin koulu Iihin, Ylikollajau koulu Pudasjärvelle, Taivalkosken koulu, Sievin koulu, Merijärven koulu, Parkkiman koulu Pyhäjärvelle, Maliskylän koulu Nivalaan, Wuolijoen koulu Säräisniemeen, Ristijärven koulu, Wojakkalan koulu Alatornioon ja Karungin koulu. Jos vastaperustettujen koulujen koko määrästä, joka oli 13.1, vähennetään Johanneksen Revonsaareu koulu (Wiip. 1.), joka vuonna 1896 1897 ei ollut toimessa, tuli maalaiskansakoulujen määrään ^lisäksi mainittuna vuonna 130 koulua. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan 1,403 maalaiskansakoulua, jotka sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lääni.. Jaettuina mukaan: poika- 1 kouluja. vhteisj kouluja. Jaettuina! tyttökouluja. suomalaisia. suomalaisj 1 muun i kielisiä. U u d en m aan...lääni 190 15 15 160 83 96 11 Turun ja Porin.... 224 20 20 184 170 50 4 H äm een...,, 168 19 19 130 165 1 2 Wiipurin... 212 30 30 152 203 3 3 3 Mikkelin... 88 16 16 56 88 Kuopion... 165 24 24 117 165 W aasan... 238 18 17 203 151 86 1 Oulun... 118 8 8 102 118 Yhteensä 1,403 150 149 1,104 1,143 236 21 3
X IV 189 6 - Edellä mainituista kansakouluista oli l,257:ssä yk si opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistetyt yhteiskouluiksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. 146:ssa koulussa, joissa oli 50:tä suurempi oppilas, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa: K ouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan jo htaja tai jo htajatar. jo htaja (-tar) sekä 1 apuopettaja (-tar.) jo htaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta.) U u d e n m a a n...lä ä n i 1 7 7 1 3 1 9 0 Turun j a P o r in... 2 0 8 1 5 1 2 2 4 Hämeen... 1 4 5 2 3 1 6 8 W iip u r in...,, 1 7 5 3 5 2 2 1 2 M ik k e lin... 8 2 6 8 8 Kuopion... 1 5 0 1 5 1 6 5 W a a s a n... 2 1 0 2 8 2 3 8 O u lu n... n 1 1 0 8 1 1 8 Yhteensä 1,2 5 7 1 4 3 3 1,4 0 3 Tämä opettajisto, jonka määrä edellisenä vuonna oli 1,396 ja nyt oli lisääntynyt 1,552 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli 700 henkeä osaksi opettajina ja opettajatarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa muissa aineissa. Käsitöitten opettajatarista oli 294:11e hankittu valtioapua à 50 markkaa, armollisen julistuksen mukaan 13 p:ltä Maaliskuuta 1895; joka kaikki lähemmin nähdään allaolevasta yleiskatsauksesta:
1897. XV Lääni. K ansakouluopettajia ja opettajattaria. Opettajia. O pettajattaria. Opottujia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Opettajia poikien. käsitöissä. Opettajattaria tyttöjen käsitöissä : valtion pulkkaapua nauttivia. joilla ei ollut valtion palkka-apua. Satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Uudenmaan...lääni 5 5 1 4 8 2 0 3 24 22 14 6 66 Turun ja Porin.... 1 3 6 1 0 5 2 4 1 15 51 48 11 125 H äm een... 9 0 1 0 1 191 27 31 21 5 84 W iipurin... 1 3 6 1 1 5 2 5 1 12 47 28 8 95 M ikkelin... 4 7 4 7 9 4 13 20 7 4 44 K uopion... 9 2 8 8 1 8 0 4 33 21 4 62 W a a s a n... 1 8 6 8 0 2 6 6 11 66 66 8 151 O ulun... 6 5 61 1 2 6 18 24 24 7 73 Yhteensä 8 0 7 7 4 5 1,5 5 2 >) 124 2) 294 229 53 700 varsinaisista opettajista oli 756 virkavahvistuskirjan saaneita, 400 koetusvuosiksi otettuja ja 396 virantoimittajia. Opettajatoimeen tarvittavaan sivistykseen nähden oli 1,134 opettajaa ja opettajatarta suorittanut seminaarin täydellisen oppimäärän ja 418 oli seminaarisivistystä vailla. Näistä suhteista annetaan lähempiä tietoja allaolevassa taulussa: opettajista ja opettajatarista oli: Lääni. virkavahvistuksen koetusvuosiksi otettuja. virantoimittajia. seminaarin läpikäyneitä.. seminaarin läpikäymättömiä. Uudenmaan...lääni 108 70 25 169 34 203 Turun ja Porin.... 137 54 50. 190 51 241 H ä m e e n... 91 61. 39 153 38 191 W iip urin... 128 66 57 193 58 251 M ik kelin... 54 25 15 69 25 94 K uopion... 78 31 71 108 72 180 W a a s a n... 108 73 85 180 86 266 O ulun... 52 20 54 72 54 126 Yhteensä 756 400 396 1,134 418 1,552 ') Tähän luettuina yksityisen suomalaisen koulun opettaja Pohjan kirkonkylässä, Paraisten Levon koulun opettajatar, Janakkalan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, sekä Haukiputaan Patenniemen ja Kemin pitäjän Karihaaran koulujen 2 opettajatarta, vaikkeivät nämä koulut nauttineet valtioapua. 2) Joista 2 oli naisia.
XVI 1896- Maascudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilas oli 62,847 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä vuotena kävi 56,956 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta nauttivien lasten lisääntynyt 5,891:llä. Keskimääräinen oppilas kussakin maaseudun kansakoulussa oli 45; jos koko oppilas jaetaan niille 1,552 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 40 oppilasta. Näistäkin oloista saadaan lähempiä tietoja allaolevista luvuista: Oppilas maaseudun kansakouluissa : Lääni. Näistä oli: Edellä olevista oppilaista sai opetusta: Koko oppilas. suomenkielellä. ruotsinkielellä. Keskimäärin oppilaita : muulla kielellä. kussakin kutukiu ini( s- ja naisopettajiin koliti. Uudenmaan.... lääni 7,909 4,078 3,831 3,940 3,969 42 39 Turun ja Porin.. 9,170 5,006 4,164 7,480 1,690 41 38 H äm een... 8,065 4,214 3,851 8,034 31 48 42 W iipurin... 10,316 6,019 4,297 10,027 147 142 49 41 Mikkelin... 3,898 2,216 1,682 3,898 44 41 K uopion... 7,254 3,919 3,335 7,254 44 40 W a a s a n... 11,176 6,576 4,600 7,358 3,818 47 42 O ulun... 5,059 2,709 2,350 5,059 43 40 Yhteensä 62,847 34,737 28,110 53,050 9,655 142 45 40 Kansakouluasetuksen 124 :ssä mainittua pikkulasten koulua pidettiin l,129:ssä kansa Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli 38,782 lasta jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: L ä ä n i. Pikkulasten koulujen. ) Näissä kouluissa käypien lasten. Uudenmaan... lääni 162 4,850 Turun ja Porin... 167 4,449 H ä m e e n... 126 4,035 W iip u rin... 156 6,709 M ik kelin... 72 2,504 K uopion... 137 4,985 W a a s a n... 203 7,835 O u lu n... 106 3,415 Yhteensä 1,129 38,782 N äistä oli 7 toim essa koko vuoden.
1897 XVII Sitä paitse olivat lö i kansakoulussa näiden koulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistiksensä kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakonluasetuksen 125 määrää. Miten edellä mainittujen kansakoulujen määrä jakaantui eri lääneille ja kuinka monta henkilöä käytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava yleiskatsaus : L ä ä n i. K ansakouluja, joissa annettiin kansakouluaset:n 125 m äärääm ää opetusta. X iitten henkilöitten, jotka tätä opetusta hyväkseen k ä y ttiv ä t. Uudenmaan.... lääni 12 219 Turun ja Porin... 25 371 Hämeen... 14 142 Wiipurin........ 15 278 M ik k e lin... 6 133 Kuopion... 27 397 W a a s a n... 41 111 O u lu n... 11 104 Yhteensä 151 2,41(5!) Miten vuonna.1890 1897 toimessa olleet 1,40)! kansakoulua jakaantuivat eri maalaiskunnille, näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: L ii ii n i. Kuntia, joissa oli kansakoulu. 1 koulu. 2 koulua. 3 koulua. 4 koulua. 1 Kuntia, joissa oli: 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. 8 koulua.!) koulua. 10 koulua. 11 koulua. 12 koulua. : 13 koulua. 14 koulua. j 15 koulua. l(i koulua.! 18 koulua. Kuntia, joissa ei ollut kansakoulua Uudenmaan... lääni 38 4 9 4 2 4 3 2 5 2 1 1L 1 Turun ja Porin... 112 58 27 13 5 4 2 3 --- --- --- 9 H äm een... 48 8 12 8 9 2 2 2 5 --- --- --- W iipurin... 49 8 11 6 5 6 2 3 3 3 1 --- 1 M ikkelin... 26 7 4 2 4 5 o 1 K uopion... 33 7 O '> 5 2 6 2 1 2 2 --- i - - 1 1 --- W a a s a n... 81 29 8 19 11 5 6 1 2 --- --- -- --- 2 O ulun... 63 38 9 6 6 4 5 Yhteensä j 450 159 83 63 44 36 20 11 16 6 3 2 2 i 1 2 1 M Oppilasa ei ilmoitettu 1(3 koulusta. III
XVIII 1896 Ne 16 seurakuntaa, joissa edellisen taulun mukaan tiettävästi ei ollut ylempää kansakoulua vaikuttamassa vuonna 1896 1897 olivat seuraavat: Turun ja Porin läänissä: Sottunka, Köökari, \\ elkua. Uudenkaupungin maaseurakunta, Kodisjoki, Karjala, Merimasku, Honkilahti ja Rusko; Waasan läänissä: Bergöö ja Raippaluoto; Chiliin läänissä: Reisjärvi, Kolari, Kemijärvi, Muonionniska ja Inari. Käsityö-opetuksen edistämiseksi myönnetty 6,000 m:kan vuotuinen määräraha jaettiin vuonna 1897 enintään 300 m:kan suuruisissa osissa kouluille ja, erikoistapauksissa, vähemmissä erissä palkkioksi ja kehotukseksi opettajille. Se osa Furuhjelmin rahaston koroista, joka mainittuna vuonna voitiin käyttää kansakoulua varten, yhteensä 7,793 m:kaa 68 p:niä, jaettiin 20 m:kan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun oppilaille. Näistä määrärahoista tuli kullekin tarkastuspiirille seuraavat määrät: Käsityövavat: Furuhjelmin rahaston korot: Lselle tarkastuspiirille Smk 520 Smk 693: 68 IL-selle V V 500 680: Illain elle y 460 y 580: IVrnnelle?? V 500 V 640: V mnelle V 500 6S0: - VLnnelle» V 480 660: VUamelle» V 520 660: VIILnnelle yy y 460» 600: IXmnelle?? v 460 680: X:nnelle???? 560 V 700: XLnnelle V?? 560?? 700: XII:nnelle,, 480 y 520: Yhteensä Smk 6,000 Smk 7,793: 68 Suostuntavaroista menevä määräraha sairasavuiksi kansakouiuopettajille ja opettajattarille, 10,000 markkaa, käytettiin puheena olevanakin vuonna kokonaan. Siitä annettiin yhteensä 65 apurahaa, nimittäin 1 à 500 m:kaa, 5 à 300 m:kaa, 2 a 250 m:kaa, 8 à 200 rn:kaa, 10 à 150 m:kaa, 21 à 125 m:kaa, 17 à 100 m:kaa ja 1 à 75 m:kaa; avunsaajia oli 40 opettajaa ja 25 opettajatarta. Jo Maaliskuun 23 p:nä oli koko määräraha loppuun jaettu. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Lift. B., jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi heikoille ja sairaille kansakoulujen naisopettajille, on vuonna 1897 14 naisopettajaa saanut satunnaista apua, yhteensä 1,402 m:kaa 16 p:niä.
1897. XIX Pikkukoulujen opettajien ja opettajatlaricn valmistamisia varten myönnetyt varat, 2,000 markkaa, ovat jaetut 8 kansakouluopettajalle ja 1 opettajatarelle, jotka voimassa olevien määräysten mukaan ovat toimeenpanneet opetuskursseja mainittua tarkoitusta varten. Koska maalaiskansakoulujen opettaja- ja opettajatarkirjastoja varten myönnettyä 17,000 markan suuruista määrärahaa ei jaettu vuosina 1895 ja 1896 syystä, ettei kaikista ennen jaetuista kirjastovaroista vielä oltu tiliä saatu, jaettiin vuonna 1897 kolmen vuoden rahamääräys mainittua tarkoitusta varten. Opettajakirjastojen määrä oli yhtä suuri kuin edellisenäkin vuotena, siis 178. jatkokurssia varten myönnetyistä varoista on vuonna 1897 annettu apurahoja 34 jatkokurssilta, yhdeltä 200, yhdeltä 225 ja muilta 250 markkaa, eli yhteensä 8,425 markkaa, ja matkakustannusten korvaukseksi kaikkiaan 549 markkaa, sillä tavalla kuin allaoleva piirikunnittani järjestetty taulu näyttää: Annetut korvaukset l'arkastuspiiri. Jatkokurssien m äärä. kurssien pitäm isestä. m atkakuluista. Y hteensä. I piiri 1 2 5 0 2 5 0 II t> 7 5 0 1 0 0 8 5 0 III 1 2 5 0 17 2 6 7 IV 1 2 5 0 5 0 3 0 0 V 5 1,2 5 0 9 2 1,3 4 2 VI 7 1,0 7 5 1 0 0 1,7 7 5 VII VIII 2 5 0 0 5 0 0 IX 3 7 5 0 7 5 0 X 3 7 5 0 2 0 7 7 0 XI 5 1,2 5 0 1 7 0 1,4 2 0 XII 3 7 5 0 7 5 0 Yhteensä 3 4 8,4 2 5 5 4 9 8,9 7 4 Maan säätyjen rahainhoitokaudeksi 1895 1897 myöntämistä varoista, 3,600 m:kaa vuodessa, jotka ovat jaettavat maalaiskuntien kansakouluopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ja muitten seutujen kansakouluissa, on Ylihallitus, armollisen kirjeen nojalla Tammikuun 22 päivältä 1895, mainittuun tarkoitukseen myöntänyt vähintään 100 ja korkeintaan 150 markan suuruisia stipendejä 17 opettajalle ja 9 opettajatarelle, niin että stipendien yhteenlaskettu määrä teki koko vuosirahamäärän, 3,600 markkaa; yksi 100 markan stipendi maksettiin kuitenkin takaisin.
XX 1896 Säädetty vuosikertomus 011 vuodelta 1896 1897 saapunut 8:sta yhdistetystä kansanopistosta ja emäntäkoulusta, 10 kansanopistosta, l:stä maamies- ja emäntäkoulusta sekä 2:sta emäntäkoulusta, nimittäin: Porvoon kansanopistosta, Keski-Uudenmaan kansanopistosta (Espoo), Westankvarnin maamies- ja emäntäkoulusta Inkoossa, Lounais-Suomen kansanopistosta (Parainen), Ahvenanmaan kansanopistosta (Godby) Länsi Suomen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Huittinen), Etelä-Hämeen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Sääksmäki), Kangasalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta, Lahden kansanopistosta ja emäntäkoulusta, Wiipurin läänin läntisen osan kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Wirolahti), Tavastilan kansanopistosta ja emäntäkoulusta, Uudenkirkon kansanopistosta, Keski-Savon kansanopistosta (Joroinen), Pohjois-Savon kansanopistosta (Maaninka), Pohjois-Karjalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Kontiolahti), Keski Suomen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Laukaa), Ilmajoen ja Laihian emäntäkouluista, Kruunubyn kansanopistosta, Keski-Pohjanmaan kansanopistosta (Haapavesi) ja Pohjois-Pohjanmaan kansanopistosta (Liminka). Näinä vuosikertomukset on Ylihallitus lähettänyt Keisarilliseen Senaattiin alamaisen kirjelmän ohessa Lokakuun 12 p:itä 1897. Sen epävarmuuden poistamiseksi, joka on vallinnut kansakouluopettajain ja opettajatarten oikeudesta lukea virkavuosia palkankorotukseen ja, virasta erotessa, eläkkeen saamiseen nähden, on Keisarillinen Senaatti nähnyt hyväksi Toukokuun 20 p:nä 1897 Ylihallitukselle lähettämässä kirjeessään antaa asiasta lähempiä määrävksiä. tarkastus. Kun II:n piirin kansakoulujen tarkastaja, seminaarinlehtori Olai Wallin Marraskuun 28 p. 1896 oli kuollut, määräsi Keisarillinen Senaatti Helmikuun 16 p. 1897 kasvatus- ja opetusopin dosentin, filos. lisentsiaatin August Mikael Johnssonin sanotun piirin kansakoulujen tarkastajaksi. Sekä viran avonaisena ollessa että sitä ennenkin, lehtori Wallinin sairauden aikana, hoiti tarkastajan virkaa tässä piirissä kansakouluopettaja J. A. Pelkonen, joka vielä edelleen, lisentsiaatti Johnssonille suodun virkavapauden johdosta, jatkoi samaa tointa Kesäkuun 1 päivään saakka 1897. Virkavapautta nauttivat vielä: VILnen piirin kansakoulujen tarkastaja Hj. Basilier Tammikuut] 1 p:stä 1897 seuraavan Toukokuun 1 p:ään kasvatusopillista opintomatkaa varten ulkomaille; V:nen piirin kansakoulujen tarkastaja, kolleegin asessori O. Florell kivulloisuuden tähden Maaliskuun 16 p:stä Huhtikuun 30 p:ään ja XII:nen piirin kansakoulujen tarkastaja J. Reini kivulloisuuden tähden Toukokuun 1 p:stä Kesäkuun loppuun; jota paitsi IX:nen piirin kansakoulujen tarkastaja A. G. Hovilainen vapautettiin, niinikään terveydellisistä syistä, tekemästä pitempiä tarkastusmatkoja kevätkauden loppuosalla. Edellä mainittujen tarkastajien sijaisiksi määrättiin: kansakouluopettaja F. Sihvonen hoitamaan Basilierin, filos. maisteri A. Järvinen Florellin ja kansakouluopettaja G. Kunnari Reinin virkatehtäviä, sekä Hovilaisen apulaiseksi kansakouluopettaja O. J. Braxén. Menosäännössä oleva 2,000 markan suuruinen määräraha piiritarkastajien matkastipendiksi annettiin vuodelta 1897 ILsen piirin tarkastajalle, filos. lis. M. Johnssonille.
1897. XXI Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajisto ja oppilas näkyvät tähän liitetyistä tilastollisista tauluista, joihin Ylihallitus täten saa alamaisimmasti viitata. Helsingissä Jouun 31 p:nä 1897. Toimeksi saan u t. Ä. Haapanen.
TAULUJA.
2 3 I Taulu. Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. Kaupunkien kansakoulut: O pettajisto sekä Opettiijion ja opcttajattarien opettajia. opottajattaria. j Koko kansakoululaitos. Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielellä. ruotsin kielellä. I m uulla kielellä. Varsinaisia kansakou- Oppilas varsinaisissa kansakouluissa jakaantui lu o k ille:1) I 11 111-VI V ll 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 n 12 l:s H elsin k i... 48 119 167 2,838 2,916 5,754 3,158 2,596 2,153 3,421 5,574 Porvoo... 1 9 10 167 214 381 104 277-162 219 381 L o v i i s a... 1 3 4 59 72 131 2) 131 51 80 131 T am m isaari... 2 2 4 115 40 155 155 72 72 144 H a n k o... 4 9 13 213 239 452 150 302 196 256 452 Turun ja Porin lääni. Yhteensä 56 142 198 3,392 3,481 6,873 3,412 3,461-2,634 4,048-6,682 T u r k u... 97 1,969 1,947 3,916 2,942 974 2,061 1,530 _ 3,591 N aantali3)... - 1 1 55 33 88 88 - - 4) 88 88 U u sikaupunki... 1G 16 154 178 332 250 76 201 119 320 Rauma... 13 230 231 461 461 - - 213 186 30 435 P o r i... 31 44 072 668 1,340 1.273 67 557 754 _ 1,311 Maarianhamina.... - 3 3 31 45 76 76 25 51 76 Hämeen lääni. Yhteensä 37 137 174 3,111 3,102 6,213 5,020 1,193 _ 3,057 2,728 36 5,821 H ä m e e n lin n a... 3 10 13 213 234 447 447 _ 240 167 _ 407 Tampere n)... 30 53 83 1,451 1,424 2,875 2,816 59-1,031 1,516 2,547 Wiipurin lääni. Yhteensä 33 63 96 1,664 1,658 3,322 3,263 59-1,271 1,683-2,954 " W iip u ri... 12 4-2 54 6G5 820 1,485 1,319 166-462 872 1,334 H a m in a... 1 5 6 158 134 292 243 29 20 186 106 _ 292 L ap p een ran ta...? 2 4 106 86 192 192-61 113 _ 174 K ä k is a lm i... 2 3 5 69 44 113 113 39 74 113 K o tk a... 5 16 21 326 282 608 546 62 272 336 608 Yhteensä 22 68 90 1,324 1,366 2,690 2,413 257 20 1,020 1,501-2,521 ja koulunkäynti v. 1 8 9 6 1 8 9 7. luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 9 1-1 2 0 1 2 1 150 kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen Iltakouluja. Laim inlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluja. 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 89 91 98 5,296 553 59 25 84 36 60 96 Helsinki. 5 6 4 3G6 44 Porvoo. i Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. 5 _ 1 125 15 Loviisa. 1 1 5 137 10 8 3 11 Tammisaari. 8 12 14 418 30 Hanko. 108 110 122 6,342 652 8 3 11 59 25 84 36 60 96 71 35 80 3,405 162 106 108 214 34 34 27 50 77 Turku. Turun ja Porin lääni. 3 1 84 28 Naantali. : 8 5 296 126) 9 3 12 - - - - Uusikaupunki. 2 1 1 431 32 14 12 26 Rauma. 31 27 15 1,238 76 5 4 9 13 7 20 Pori. 1 75 6 - - - - - - Maarianhamina. 116 74 102 5,529 316 134 127 261 47 7 54 27 50 77 9 10 388 40 17 23 40 Hämeen lääni. Hämeenlinna. 77 50 26 2,394 190 134 142 2767 18 34 52 Tampere. 86 50 36 2,782 230 151 165 316 - - - 18 34 52 40 26 28 1,240 135 44 49 93s) 58 5S Wiipurin lääni. "Wiipuri. 5 6 26 255 21 Hamina. 6 2 2 164 15 9! ) 18 Lappeenranta. 2 2 2 107 13 Käkisalmi. 24 9 9 566 32 Kotka. J 77 j 45 1 67, 2,332 216 9 9 1 1 8 44 49 93 - J 58 58 *) Muutamia poikkeuksia un ottamatta vastaavat luokat I I l»alempaa kansakoulua» ja tyisessä yl. k 3) Koulu, yhteinen Naantalin kaupunki- ja maalaiskunnalle, on pääasiallisesti 4) Syksyllä on (kansak. asetuksen 124 :u mukaan) pidetty pientenlasten-koulu, jossa kävi 22 oppilasta, uettuna. 7)»Tehtaalaiskoulun» oppilaat. 8)»Heikkokykyisten lasten koulu», jossa oli luokat II IV. luokat III Y l (VII)»ylempää kansakoulua». 2) 27 opp. saivat opetusta suomenkielellä vastaperustetussa yksijärjestetty ylemm än maalaiskansakoulun tapaan ja ollut tänä vuonna vaikutuksessa 4-osastoiscna. 6) Sitä paitse erosi IILlta luokalta 23 poikaa lyseoon. ) Finlayson ja kumpp:en tehtaankoulu tähän
4 1896-1897. 5 Koko kansakoululaitos. Varsinaisia kansakou- luja (alempia ja ylempiä). Iltakouluja. Laiminlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluta. Kaupunkikunta. Opettajien ja o pettajattarien opettajia. j opettajattaria. Edellä olevista oppilaista opetettiin : 1 suomen kielellä. ruotsin kielellä. I muulla 1 k ielellä. Oppilas varsinaisissa kansakouluissa jakaantui lu o k ille:1) I II III-VI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 i l 12 13 VII Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 91 120! [ 121 150] 1 kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 20 27 1 I poikia " Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. M ik k e li... 7 5 7 111 98 209 209-86 123-209 H e in o la... 1 2 3 70 71 141 141-58 79 137 S a v o n lin n a... 1 2 3 64 69 133 133 59 65-124 Kuopion lääni. Yhteensä 4 9 13 245 238 483 483 - - 203 267-470 K u o p i o... 16 28 446 481 927 927-344 539 883 Joensuu... 4 7 11 198 149 347 347 106 207 313 I i s a l m i... 1 2 3 70 80 150 150-45 105-150 Waasan lääni. Yhteensä 17 25 42 714 710 1,424 1,424 - - 495 851-1,346 Nikolainkaupunki.... 6 34 40 639 585 1,224 404 820 727 458 1,185 Kristiinankaupunki... 1 7 8 98 108 206 43 163 82 124-206 K a s k i n e n... 1 2 3 50 48 98 98 28 70 98 U u s ik a a rle b y... - 3 3 4 41 45 45 3) 39 39 P ie ta rs a a r i... 1 5 6 97 99 196 196 71 111 182 K o k k o la... 9 4 6 70 73 143 4) 143 82 61 143 Oulun lääni. Yhteensä 11 55 66 958 954 1,912 447 1,465-990 863 _ 1,853 O u lu... 9 19 28 666 625 1,291 1,224 67 827 464 1,291 Raahe... 1 8 9 122 105 227 211 16 96 131 227 K a ja a n i... 1 4 55) 71 80 151 151-54 97-151 Tornio... 2 4 6 53 63 116 116 _ 45 71 116 K e m i... 2 3 5 71 62 133 133 48 85 133 Yhteensä 15 38 53 983 935 1,918 1,835 83 1,070 848 1,918 5 3 '>01 Mikkeli. - 1 9 127 11 4 4 - - - Heinola. 124 15 5 4 9 - Savonlinna. 5 4 9 452 46 9 4 13 Mikkelin lääni. 19 12 7 845 77 31 13 44 Kuopion lääni. Kuopio. 17 18 6 272 18 34-34 - - - - - Joensuu. 1 5 144 16 - Iisalmi. 37 35 13 1,261 111 65 13 78 - - - - - - 45 47 114 979 59 17 22 392) 2 2 2 200 19 Waasan lääni. N ikolainkaupunki. - 6 92 7 - Kaskinen. - - 2 37 8 - - - 4 2 6 - - - Uusikaarleby. 14 5 6 157 13 3 11 14 Pietarsaari. 1 8 134 8 61 55 138 1,599 114 20 33 53 4 2 6 - - - 41 22 34 1,194 110 3 6 218 12 Oulu. 7 - - 144 13 - - - - - - Kajaani. 6 8 4 98 8 7 15 11 100 10 Kemi. 61 48 55 1,754 153 Oulun lääni. Yht. kaikissa kaupungeissa 195 537 732 12,391 12,444 24,835 18,297 6,518 20 10,740 12,789 36 23,565 551 421 542 22,051 1,838 396 354 750 154 83 237 81 202 283 ') Kts. viitta l) 2:solla sivulla. 2)»Tehtaalaiskouluu» oppilaat. 3) Aleinpaua kouluna ou seniioppilasmäärää ei ole ilmoitettu. 5) Näitten lisäksi apuopettaja poikain käsitöissä. naarin alempi mallikoulu. 4) Tänä vuonna oli toimessa yksityinen suomalainen kansakoulu, jonka
6 II. Taulu. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen» m äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa vuonna 1896 1897. Lääni, kurita ja 1poikakouluja. tyttökouluja. suom alaisia.! yhteiskou- 1 luja. opettajia. suomal.- 1 Mies- ja naisopettajat o p :jattaria. - j ; ' :! vuoden 9 1-12 0 ;! enintään 90 1 2 1-1 5 0 eneni mää Lukuvuoden lopussa päästö! todistuksen kan sakouluasetu k sen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 i i 12 13 14 IS 16 17 Uudenmaan lääni. R a a sep orin kihlakunta. Inkoo, Fagervik.... 1 21 20 41 41 10 58 In g a rsk ila... 1 18 22 4 0 2 1 37 3 23 K irkonkylä... _ - 1 21 14 35 1 34 4 22 Johannesbeig.... - 1 19 15 34 34 6 30 Jutans... - 1 18 14 32 4 28 8 12 D e g e rb y y... - 43 26 6 9 3 3 63 2 38 Karja, K ih la... _ _ 1 27 18 45 3 1 41 6 18 Baokgränd... - 1 13 12 25 1 1 23 In g vallsb y... 1 23 20 43 1 2 11 29 54 K arjalohja... 1 1 29 19 48 2 1 45 7 19 S a m m a tti... 1 1 15 33 48 2 2 44 4 22 Pohja, Billnäs.... _ - 2 33 24 57 3 3 13 38 5 26 Fiskars... 1 1-1) 1 1 68 66 134 3 4 5 122 18 K irkonkylä... - 26 20 46 2 1 43 6 30» yksit, suoni. s). - 1 1 17 29 46 3 1 42 2 21 E lg m o... 19 10 29 2 27 7 14 Tammisaari, Skäldö.. 13 17 30 2 1 9 18 5 20 T värm inne... 13 6 19 19 4 6 Sköldargärd.... - 12 16 28 3 6 19 6 12 Snappertuna, Finnäs.. - 25 25 50 4 1 3 42 9 42 S v a rtb ä c k... _ - 15 10 25 25 3 25 Tenhola, Kirkonkylä.. 20 13 33 1 32 V 26 Lindö... 14 6 20 _ 1 19 7 15 P re stk u lla... 20 9 29 _ 1 28 11 15 Siirto 1 1 23 1 3 20 2 4 23 542 464 10 0 6 27 21 107 851 140 548 *) 37 oppilasta opetettiin suomen- ja 97 ruotsinkielellä. 2) Sitä paitse 1 apulais-opettaja ilman valtioapua. 3) Ei nauti valtioapua.
7 tyttökouluja. poikakouluja.j mukaan : suomalaisia. yhteiskouluja. opettajia. suomal.- [ Mies- ja naisopettajat op:jattaria. vuoden enintään 90 91 120 12 1 150 kansakouluasetukseii 124 :n mukaan pi* detyssä pikku* lasten i 2 3 4 5 6 7 8 9 1» l i 12 13 14 15 16 17 Siirto i 1 23 3 20 2 4 23 542 464 1,006 27 21 107 851 140 548 Tenhola, TioIIsliofda.. ] 1 1 20 22 48 1 4 43 11 30 Bromarvi, Kirkonkylä.. 1 1 1 14 7 21 2 _ 19 3 Hangon kylä.... 1 1 1 17 18 35 2 2 4 27 15 L ohjan kihlakunta. Espoo, Södrik...! 1-2 2 20 20 46 1 2 2 41 14 16 Järvenpää... - - 1-2 26 20 52 2 50 8 15 Olars... 1-1 10 14 24 3 1 20 22 Eödskog... 1 11 15 26 _ 1 25 7 19 Stensvik... - - - 1 17 17 34 2 32 4 20 A lb e rg a... 1 21 19 40 3 :: 34 5 14 H a g a lu n d... - 1 15 12 27 1 20 4 14 Mataskärl)... ~ 1 23 11 34 3 3 28 6 14 Kirkkonummi, Bobiick. 1 28 14 42 1 2 1 38 4 10 H in d ersb y... - 1 1 32 47 79 0 1 7 05 10 42 Jiirs ö... - 1 21 12 33 2-31 8 Haapajärvi ).... - 1 23 13 36 36 : 18 K a ru b y... - - 1 25 24 49 49 16 14 O it b a e k a... - 1 15 25 40 3 37 6 45 E v it s lc o g... - 1 10 13 29 3 2-24 2 22 P o r k k a l a... 1 18 13 31 31 3 7 Siuntio, Fredriksberg.. - 1 20 19 39 2 1 30 0 18 Lieviö... 1 _ 1 16 10 32 0 5 21 5 23 W i k a r f a ll... - 1 25 13 38 4 3 31 7 22 Henriksberg.... - 1 27 17 44 2 2 1 39 8 12 B läsa b y... 1 7 19 26 20 6 10 Lohja, Lohjankylä... 1 1 2 1 54 54 108 3 1 7 97 17 59 Kirkniemi-Jönsböle.. - 1 24 23 47 2 45 8 29 Kirkonkylä... - 1-1 23 17 40 1 3 8 28 30 S u itt ila... 1 1 9 19 28 o 26 2 20 N um m i... 1 1 2 1 1 37 37 74 1 73 5 Siirto 4 4 50 U 45 2 11 51 1,108 60 55 184 1,903 310 1,128 ') Koulu siirretty Moisô stâ. 2) Koulu siirretty Lappböle stä.
8 18 9 6 - mukaan: poikakouluja. tyttökouluja. suom alaisia. 1 1 yhteiskou- i CO luja. j i suo mal.- opettajia. Mies- ja naisopettajaa op:jattaria. vuoden enintään 90' 9 1 120 ; 12 1 150 kan sakouluasetu k sen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten 0 6 7 8 9 10 l i 12 13 M 15 16 17 Siirto 4 4 50 n 45 2 11 51 1,168 1,040 2,208 66 55 184 1,903 310 1,128 Pusula, Arima.... 1 i 1 9 15 24 1 1 22 4 22 K irkonkylä... 1 i 1 19 16 35 35 4 Wikti, Kortjärvi... - 1 i - 1 14 19 33 33 6 24 N iu h a la... 1 i - - 2 20 42 62 4 58 4 28 P i e t i l ä... 1 i 1 1 44 21 65 2 2 61 7 J o k ik u n ta... 1 i 1 17 21 38 2 1 1 34 3 17 W ih tijä rv i... - - 1 i - - 1 15 15 30-1 29 17 P y h ä jä rv i... - 1 i - 1 33 23 56-1 55 10 33 H elsin gin kihlakunta. Helsinki, Herttonainen. - 1 - I 1) 1 19 20 39 3 36 6 16 K irkonkylä... 1 1-2 - 1 1 31 43 74 10 1 6 57 10 42 suoni. k... 1 i - 1 17 25 42 3 11 3 25 57 K önigstedt... - 1 1-1 23 28 51 8 43 5 56 Nordsjö & Botby.. 1 1 1 23 21 44 2 1 41 8 44 L uhtam äki... 1 i - 1 12 15 27 4 23 6 14 T ik k u r ila... 1 1 1 23 27 50 2 3 45 74 K årb ö le... 1-1 1 14 12 26 2 24 28 Malminkylä.... - 1 1 1 23 27 50 3 1 46 49 W a n ta a... - 1 1 1 15 16 31 1 30 1 14 O u lu n k ylä... 1 1 1 16 23 39 4 6 29 Nurmijärvi, H yvinkää.. 1 i 1 27 27 54 1 53 10 77 K irkonkylä... - 1 i 1 31 20 51 1 1 49 9 44 K y t i i j ä... 1 i - 1 34 14 48 2 2 1 43 10 21 K a a l a... 1 i 1 15 24 39 3 4 32 4 14 U o t i l a... 1 1 2-1 1 40 36 76 5 3 68 8 41 Hyvinkään asema. 1 1 1 23 21 44 44 58 R a ja m ä k i... 1 1 1 27 26 53 5 1 47 1 48 Mäntsälä, Andersberg.. ] 1-1 27 23 50 2 1 47 9 39 Ehnroos in koulu... - 1 1-1 1 63 40 103 5 3 95 9 50 Levautoo (Saari)... - 1 1 1 14 12 26 3 1 4 18 52 Siirto 0 6 77 32 54 3 21 75 1,856 1,712 3,56S 125 92 294 3,057 444 2,107 1 7 oppilasta opetettiin suomen- ja 32 ruotsinkielellä.
1897. 9 Lääni, kutita ja 1tyttö ko u lu ja. i w 1poikakouluja. 1 suom alaisia. yhteiskoulu ja. J opettajia. I suom al.- 1 Mies- ja naisopettajani op:jattaria. 3 4 5 6 7 8 9 10 li vuoden kuluessa seuraa va enintään 90; <N 9 1-12 0 i päivää, j 1 2 1 150 iukukan sakouluasetu k sen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten 13 14 15 16 17 Siirto 6 6 77 32 54 8 21 75 1,856 1,712 3,568 125 92 294 3,057 444 2,107 Mäntsälä, Ohkola... 1 1-1 21 17 38 1 1 36 1 24 S ä ä k s jä rv i... 1 1 _ 1 1 32 27 59 2 2 55 14 24 H a u tjä r v i... 1 1 1 8 18 26 2 1 7 16 2 18 Sälinkää... 1 1 1 20 14 34 1 33 4 35 S u lk a v a... 1 1 1 16 24 40 2 38 6 23 Sipoo, Hangelby.... 1 1 21 22 43 3 40 8 20 M artinkylä... 1-1 39 39 3 3 33 4 12 K irkonkylä... 1 - - 1 40 40 3 37 8 Paipinen.... _ 1-1 29 11 40 1 2 37 7 18 S im salo... 1 1 11 11 22 1 2 9 10 3 10 Östersundom.... _ 1 1 27 13 40 3 3 1 33 5 22 S p ju ts u n d... 1-1 25 18 43 4 5 34-30 M a ssb y... 1 1 20 18 38 1 37 38 P o r n e e s i... 1 1 2 1 1 44 45 89 1 3 85 17 40 Tuusula, Kirkonkylä.. 1 1 2 Jj 1 1 48 45 93 6 1 6 80 19 101 J o k e l a... 1 1 40 43 83 _ 1 82 8 38 Kerava, suoni. k... 1 1 1 28 21 49 2 47 6 30 ruots. k.... 1 1 1 19 11 30 3 1 26 2 16 K ello k o sk i... 1 P ) 1 23 31 54 54 12 42 Järvenpää... 1 1 1 25 26 51 1 3 47 5 36 Ruotsinkylä.... 1 I 3) X 12 10 22 1 1 20 4 16 Porvoo, Pontinkylä... ] 1 26 15 41 1 15 25 6 11 Gammelbacka.... 1 1 19 26 45 5 1 1 38 4 28 P iirlah ti... 1 1 18 12 30 2 2 26 2 35 Pappilanmäki.... 1 1 - _ 1 1 47 35 82 3 1 78 20 36 PÖltÖ... ] - 1 10 8 18 1 17 3 13 T u o rila... _ 1 1 _ 1 30 24 54 1 3 4 46 2 49 Sannäs... _ 1 1 12 16 28 2 1 25 7 20 P e llin k i... 1 _ 1 16 11 27 1 2 24 8 19 Siirto io 10 101 43 71 7 31 99 2,543 2,323 4,866 160 120 370 4,21b 631 1 2,911 *) 74 oppilasta opetettiin suomen- ja 19 ruotsinkielellä. 2) 32 22 *) 10 12 2