Tietoyhteenliittymät Mitkä ovat tietoyhteenliittymän tavoitteet ja painopisteet? Tietoyhteenliittymien tarkoituksena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä ja edistää innovointia korkeakoulutuksessa, liike-elämässä ja laajemmassa sosioekonomisessa ympäristössä. Niillä on yksi tai useampia seuraavista tavoitteista: kehittää uusia ja innovatiivisia monitieteisiä lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen, kannustaa korkeakoulujen opetushenkilöstöä ja yritysten henkilöstöä yrittäjyyteen ja kohentaa heidän yrittäjyystaitojaan, edistää tiedon vaihtoa, tiedonkulkua ja tietämyksen yhteistä hankkimista. Päähuomio annetaan hankkeille, joilla edistetään Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamista vuonna 2017 hyväksytyssä Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelmaa koskevassa tiedonannossa tarkoitetulla tavalla1, eli puututaan osaamisen kohtaanto-ongelmaan ja edistetään huippuosaamista osaamisen kehittämisessä luodaan osallistavia ja verkostoituneita korkeakoulutusjärjestelmiä varmistetaan, että korkea-asteen oppilaitokset antavat panoksensa innovointiin tuetaan tehokkaita ja toimivia korkeakoulutusjärjestelmiä. Lisäksi korostetaan olemassa olevien aloitteiden hyödyntämistä ja digitaalisten välineiden älykästä käyttöä Euroopan komission vuonna 2013 antaman avointa koulutusta koskevan tiedonannon2 suositusten mukaisesti. Mikä on tietoyhteenliittymä? Tietoyhteenliittymät ovat kansainvälisiä, jäsenneltyjä ja tuloshakuisia hankkeita, joita perustetaan varsinkin korkeakoulujen ja liike-elämän välillä. Niitä voidaan perustaa mille tahansa tieteenalalle tai sektorille, tai ne voivat olla monialaisia. Kumppaneilla on yhteiset tavoitteet, ja ne pyrkivät yhteistyössä kaikkia hyödyttäviin tuloksiin ja saavutuksiin. Tulosten ja suunniteltujen tuotosten on oltava selkeästi määriteltyjä ja realistisia, ja niiden on vastattava tarveanalyysissä kartoitettuihin asioihin. Tietoyhteenliittymät pyrkivät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaikuttamaan mukana oleviin eri alojen sidosryhmiin ja niihin kuuluviin henkilöihin, organisaatioihin ja järjestelmiin. Tietoyhteenliittymissä on yleensä kyse ohjelmamaiden organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Myös kumppanimaiden organisaatiot voivat kuitenkin osallistua tietoyhteenliittymään kumppaneina (mutta eivät hakijoina), jos ne tuovat olennaista lisäarvoa hankkeeseen. Mitä toimintoja tällä toimella tuetaan? Tietoyhteenliittymät toteuttavat kattavan valikoiman johdonmukaisia ja toisiinsa liittyviä toimintoja, 1
Erasmus+ Programme Guide jotka ovat joustavia ja mukautettavissa erilaisiin tämänhetkisiin tai tuleviin olosuhteisiin tai tilanteisiin eri puolilla Eurooppaa. Seuraavassa on esimerkkejä toiminnoista: Innovoinnin edistäminen korkeakoulutuksessa, liike-elämässä ja laajemmassa sosioekonomisessa ympäristössä kehitetään ja toteutetaan yhdessä uusia oppimis- ja opetusmenetelmiä (esimerkiksi uusia monitieteisiä opetussuunnitelmia tai oppijakeskeistä ja todellisiin ongelmiin perustuvaa opetusta ja oppimista), järjestetään täydennyskoulutusohjelmia ja -toimintoja yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa, kehitetään yhdessä ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi- innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä). Yrittäjähengen ja yrittäjyystaitojen kehittäminen luodaan yhdessä yritysten kanssa korkeakoulutuksen ohjelmia, joissa opitaan ja sovelletaan laaja-alaisia taitoja ja joiden tarkoituksena on edistää työllistyvyyttä, luovuutta ja uusia ammattiväyliä, sisällytetään eri tieteenalojen opiskeluun yrittäjyyskasvatusta, joka tarjoaa opiskelijoille, tutkijoille, henkilöstölle ja kouluttajille tietoja ja taitoja, joita yrittäjyys erilaisissa ympäristöissä ja siihen motivoituminen edellyttävät, luodaan uusia oppimistilaisuuksia yrittäjyystaitojen käytännön soveltamisen kautta; tämä voi tarkoittaa uusien palvelujen, tuotteiden tai prototyyppien kaupallistamista tai startup- tai spin-off-yritysten perustamista taikka johtaa niihin. Korkeakoulujen ja yritysten välisen tiedonkulun ja vaihdon edistäminen opetussuunnitelmaan täysin integroidut, tunnustetut ja opintopisteitä kerryttävät, opiskelualaan liittyvät toiminnot yrityksissä, järjestelyt innovatiivisten toimenpiteiden kokeilemiseksi ja testaamiseksi, määräaikaiset opiskelija-, tutkija-, opettaja- ja yrityshenkilöstövaihdot, yrityshenkilöstön osallistuminen opettamiseen ja tutkimustyöhön. Tietoyhteenliittymät voivat järjestää opiskelijoiden, tutkijoiden tai henkilöstön oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimintoja, jos nämä tukevat tai täydentävät yhteenliittymän muita toimintoja ja tuovat lisäarvoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Liikkuvuustoiminnot eivät ole tietoyhteenliittymien päätoimintoja. Jos niitä halutaan laajentaa ja lisätä, tukea on haettava tämän ohjelman avaintoimesta 1 tai muista rahoitusvälineistä. Mitkä ovat tietoyhteenliittymän olennaiset piirteet? Tietoyhteenliittymille ovat olennaisia seuraavat piirteet: Innovointi korkeakouluissa sekä innovointi korkeakoulujen kautta yrityksissä ja niiden sosioekonomisessa ympäristössä. Innovoinnilla tarkoitetaan hankekohtaista uusinta tietämystä, joka liittyy kumppanuushankkeen kontekstiin ja analysoituihin tarpeisiin. Jatkuvuus yliopistojen ja liike-elämän välisessä yhteistyössä. Vankka ja sitoutunut kumppaniryhmä, jossa yritykset ja korkeakoulut ovat tasavertaisesti edustettuina, on ehdoton edellytys tietoyhteenliittymän onnistumiselle. Kullakin osallistujaorganisaatiolla ja assosioituneella kumppanilla on oltava oma erityinen, toisia kumppaneita täydentävä roolinsa ja tehtävänsä. 2
Erasmus+ Vaikuttavuus, joka ulottuu hankkeen elinkaarta pidemmälle ja yhteenliittymän jäsenorganisaatioita laajemmalle. Kumppanuushankkeiden ja toimintojen odotetaan tuottavan kestäviä tuloksia. Tästä syystä tulokset tai tuotokset eivät ole välttämättä irrallisia vaan ne voivat liittyä jo olemassa oleviin hankkeisiin, järjestelyihin, projekteihin, alustoihin tai toimiin tai olla osa niitä. Korkeakouluissa ja yrityksissä tapahtuvien muutosten on oltava mitattavissa, tulosten ja ratkaisujen on oltava siirrettävissä, ja ne on voitava saattaa laajemman yleisön käyttöön. Tietoyhteenliittymät ovat vahvasti kilpailullinen osa Erasmus+ ohjelmaa. Menestyksekkäästä ehdotuksesta käyvät ilmi seuraavat seikat: Korkeakoulujen ja yritysten väliset luotettavat suhteet: tietoyhteenliittymien on osoitettava kaikkien kumppaneiden sitoutuneisuus ja niiden tuoma lisäarvo; osallistujien on tämän vuoksi edustettava tasapuolisesti sekä liike-elämää että korkeakouluja. Hyvin suunniteltu ehdotus syntyy tulevien kumppaneiden tiiviin yhteistyön tuloksena ja perustuu vankkaan tarveanalyysiin. Ehdotuksen innovatiivisuus ja kansainvälisyys, joka ilmenee kaikissa arviointiperusteissa. Asianmukainen tarveanalyysi selventää ehdotuksen perusajatusta, vaikuttaa kumppanien valintaan, korostaa ehdotuksen omaleimaisuutta, lisää vaikuttavuutta ja takaa sen, että loppukäyttäjä- ja kohderyhmät ovat riittävästi mukana hanketoiminnassa. Mitkä ovat tietoyhteenliittymään osallistuvien organisaatioiden tehtävät? Hakija/koordinaattori: Osallistujaorganisaatio, joka jättää hankehakemuksen kaikkien kumppanien nimissä. Koordinaattori kantaa täyden vastuun siitä, että hanke toteutetaan sopimuksen mukaisesti. Sen koordinointitehtäviin kuuluvat seuraavat velvollisuudet: edustaa yhteenliittymää ja toimia sen nimissä suhteessa Euroopan komissioon kantaa taloudellinen ja oikeudellinen vastuu koko hankkeen operatiivisen, hallinnollisen ja taloudellisen toteutuksen asianmukaisuudesta koordinoida yhteenliittymää yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa. Täysivaltaiset kumppanit ovat osallistujaorganisaatioita, jotka edistävät aktiivisesti tietoyhteenliittymän tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen täysivaltaisen kumppanin on allekirjoitettava valtakirja, jossa se antaa koordinoivalle organisaatiolle valtuudet toimia pääedunsaajana ja nimissään hankkeen toteutuksen aikana. Sama koskee tarvittaessa kumppanimaista tulevia kumppaneita. Assosioituneet kumppanit (valinnainen): Tietoyhteenliittymissä voi olla mukana assosioituneita kumppaneita, jotka toteuttavat hankkeessa tiettyjä tehtäviä/toimintoja tai tukevat yhteenliittymän työn tulosten levittämistä ja yhteenliittymän jatkuvuutta. Sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa assosioituneita kumppaneita ei pidetä hankekumppaneina eivätkä ne saa rahoitusta. Niiden osallistuminen ja tehtävät hankkeessa ja sen eri toiminnoissa on kuitenkin kuvattava selkeästi. Sidosyhteisöt (valinnainen): Organisaatiot, jotka edistävät hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja osallistuvat sen toimintoihin. Sidosyhteisöt on nimettävä hankehakemuksessa, ja niiden on täytettävä ohjelmaoppaan liitteessä III (Sanasto) kuvatut vaatimukset. Mitkä ovat tietoyhteenliittymähakemuksen arviointiperusteet? Seuraavassa taulukossa esitetään muodolliset kriteerit, jotka tietoyhteenliittymää koskevan 3
Erasmus+ Programme Guide hakemuksen on täytettävä voidakseen saada Erasmus+ -tukea: Tukikelpoisuusperusteet Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot Kuka voi hakea? Osallistujaorganisaatioiden määrä Hankkeen kesto Mihin hakemus jätetään? Milloin hakemus jätetään? Miten haetaan? Osallistujaorganisaatioita voivat olla kaikki ohjelmamaissa tai maailman kumppanimaissa sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot mahdollisine sidosyhteisöineen (ks. Tukikelpoiset maat oppaan A-osassa). Tällainen organisaatio voi olla esimerkiksi korkeakoulu, julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys), tutkimuslaitos, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, koulutus- ja nuorisoalalla toimiva organisaatio, koulutus- tai nuorisoalan organisaatiota edustava välittäjäorganisaatio tai yhdistys, yrityksiä edustava välittäjäorganisaatio tai yhdistys, akkreditointi- tai sertifiointielin tai tutkintoja myöntävä elin. Ohjelmamaiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa. Hakijana voi olla mikä tahansa jonkin ohjelmamaan osallistujaorganisaatio. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä. Tietoyhteenliittymät ovat kansainvälisiä, ja niissä on mukana vähintään kuusi toisistaan riippumatonta organisaatiota vähintään kolmesta ohjelmamaasta. Organisaatioista vähintään kaksi on korkeakouluja ja vähintään kaksi yrityksiä. Kaksi tai kolme vuotta. Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa. Tietoyhteenliittymän kestoa voidaan poikkeustapauksessa pidentää edunsaajan pyynnöstä ja toimeenpanoviraston suostumuksella korkeintaan kuusi kuukautta. Kokonaistuen määrä ei tällöin muutu. Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA). Saman vuoden marraskuun 1. päivänä tai seuraavan vuoden 1. tammikuuta alkavia hankkeita koskevat hankehakemukset on jätettävä viimeistään 28. helmikuuta klo 12.00 (Brysselin aikaa). Oppaan C-osa sisältää yksityiskohtaiset hakuohjeet. Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon hylkäämis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa. 4
Erasmus+ Myöntämisperusteet Hankkeet arvioidaan seuraavin perustein: Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä) Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 25 pistettä) Hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 30 pistettä Tarkoitus: hakemus liittyy ohjelmatoimen tavoitteisiin (ks. kohta Mitkä ovat tietoyhteenliittymän tavoitteet ja painopisteet? ) Johdonmukaisuus: hakemus perustuu luotettavaan ja vankkaan tarveanalyysiin, tavoitteet ja tulokset ovat selkeästi määriteltyjä ja realistisia ja liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja ohjelmatoimen kannalta merkityksellisiin ongelmiin. Innovointi: ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa hankekohtaisiin innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin. Eurooppalainen lisäarvo: ehdotuksesta käy selvästi ilmi kansainvälisyyden ja potentiaalisen siirrettävyyden tuoma lisäarvo. Johdonmukaisuus: hakemus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja, joilla täytetään nimetyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin. Jäsentely: työohjelma on selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet. Hallinto: aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hakemuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toiminnolle. Laadunvarmistus ja varainhoidon valvonta: prosessien ja tuotosten erityiset arviointitoimenpiteet, joiden avulla varmistetaan hankkeen toteutuksen laadukkuus ja kustannustehokkuus. Rakenne: ehdotettuun tietoyhteenliittymään kuuluu tarkoituksenmukainen yhdistelmä korkeakouluja ja yrityksiä, joiden profiilit, taidot, kokemus ja asiantuntemus ja joiden tarjoama hallinnollinen tuki riittävät takaamaan onnistuneen toteutuksen. Sitoutuneisuus: kukin osallistujaorganisaatio osoittaa täyden sitoutuneisuutensa omien valmiuksiensa ja oman erityisalansa mukaisesti. Kumppaniryhmä: korkeakouluja ja yrityksiä edustavien kumppaneiden panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Yhteistyö- ja ryhmähenki: ehdotus sisältää selkeät järjestelyt ja vastuunjaon, jotka takaavat avoimen ja tehokkaan päätöksenteon, konfliktinratkaisun, raportoinnin ja viestinnän osallistujaorganisaatioiden välillä. Hyöty: hanke tuo selkeää lisäarvoa ja hyötyä kaikille kumppaniorganisaatioille. Kumppanimaiden osallistuminen: hankkeeseen mahdollisesti osallistuva kumppanimaan organisaatio tuo siihen olennaista lisäarvoa. 5
Erasmus+ Programme Guide Vaikuttavuus ja tulosten levittäminen (enintään 20 pistettä) Tulosten hyödyntäminen: ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät tuotoksia ja miten suunniteltuihin tuloksiin päästään. Hankkeen tulosten arvioimiseksi on tehty tarvittavat toimet. Ehdotus sisältää keinot tulosten hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Tulosten levittäminen: ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset toiminnot, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolisille tahoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Vaikuttavuus: ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus ja ulottuvuus. Siinä mainitaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, joilla seurataan edistymistä ja arvioidaan odotettuja (lyhyen ja pitkän aikavälin) vaikutuksia. Avoin julkaiseminen: hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia. Jatkuvuus: hakemukseen sisältyy toimenpiteitä ja resursseja, joilla varmistetaan, että kumppanuus sekä hankkeen tulokset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin. Hakemuksen on saatava vähintään 70 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava vähintään 13 pistettä kohdissa hankkeen relevanssi ja hankesuunnitelman ja toteutuksen laatu, 16 pistettä kohdassa hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu ja 11 pistettä kohdassa vaikuttavuus ja tulosten levittäminen. Mitä muuta tästä toimesta on syytä tietää? Laadunvarmistuksen on kytkeydyttävä erottamattomasti hankkeeseen, jotta tietoyhteenliittymä varmasti pystyy tuottamaan odotetut tulokset ja vaikuttamaan osallistujaorganisaatioita paljon laajemmalle. Tietoyhteenliittymien on toteutettava kohdennettuja toimintoja tulosten levittämiseksi sidosryhmille, päättäjille, alan ammattilaisille ja yrityksille. Hankkeen toteuttamisen aikana tietoyhteenliittymien on tarkoitus tuottaa esimerkiksi raportteja, käsikirjoja tai ohjeita. Tulokset on pääsääntöisesti asetettava saataville avoimina oppimisresursseina sekä alan ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Tietoyhteenliittymien on luotava uusia toimintatapoja ja välineitä keskinäisen yhteistyönsä helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että korkeakoulutusalan ja liike-elämän välinen kumppanuus jatkuu. Tietoyhteenliittymät ovat tuore ja haastava ohjelmatoimi. Koska niiden toimintaa seurataan erityisen tarkasti, kaikkien osallistujien ja sidosryhmien on oltava aktiivisesti mukana toteutuksessa. Tietoyhteenliittymien on varauduttava liittymään aihekohtaisiin klustereihin, joissa ne voivat edistää vuorovaikutusta, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja keskinäistä oppimista. Niiden on lisäksi budjetissaan varauduttava hankkeen ja sen tulosten esittelyyn korkeakoulujen ja yritysten välisen vuoropuhelun EU-foorumissa ja/tai muissa alan tapahtumissa (korkeintaan viidessä tilaisuudessa hankkeen toteutuksen aikana). 6
Erasmus+ Rahoitussäännöt Hankkeen budjetti on laadittava yksikkökustannusjärjestelmän perusteella. Yksikkökustannusjärjestelmä on yksinkertaistettu tapa määrittää tuen määrä. Yksinkertaistetut tuet kattavat osan hankkeen pääasiallisista kustannuksista mutta eivät hankkeen tiettyihin toimintoihin liittyviä todellisia kustannuksia. Yhteenliittymiä koskevissa hankkeissa hankkeen henkilöstöosioon sovelletaan yksikkökustannuksia. Ne ovat ennalta määriteltyjä, työpäiväkohtaisia summia, jotka vaihtelevat työntekijäryhmittäin. Hankkeen budjetti on laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (euroina): > EU:n enimmäistuki kaksivuotiselle tietoyhteenliittymälle: 700 000 euroa EU:n enimmäistuki kolmivuotiselle tietoyhteenliittymälle: 1 000 000 euroa Toteutustuki Rahoitustapa Rahoitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Kaikki suoraan hankkeen toteutukseen liittyvät toiminnot (mahdollista sisäänrakennettua liikkuvuutta lukuun ottamatta), esimerkiksi hankkeen hallinto, hankekokoukset, immateriaaliset tuotokset (esim. opetussuunnitelmat, opetusmateriaalit, avoimet oppimisresurssit, Tuki tietotekniset yksikkökustannuksiin välineet, analyysit ja selvitykset), tulosten levittäminen, tapahtumiin osallistuminen, kongressit ja matkat. EU:n tuen määrä määräytyy päivien lukumäärän sekä hankkeen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön profiilin ja sijaintimaan perusteella. B2.1 organisaation johtajatason työntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden B2.2 tutkijan/opettajan/kouluttajan hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden B2.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden B2.4 hallintotyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden Ehdollinen: Hakijoiden on perusteltava tarvittavien resurssien tyyppi ja määrä suhteessa ehdotettujen toimintojen toteuttamiseen ja tuotoksiin. Tämäntyyppistä tukea myönnetään vain, jos tuotokset ovat laadultaan ja määrältään huomattavia. * Ks. kansainvälinen ammattiluokitus (International Standard Classification of Occupations ISCO (http://www.ilo.org/public/english/bureau/stat/isco/isco08/index.htm) 7
Erasmus+ Programme Guide Tietoyhteenliittymän puitteissa toteutettavien liikkuvuustoimintojen lisärahoitusta koskevat säännöt (valinnainen rahoitus) Matkatuki Rahoitustapa Rahoitustapa Määrä Myöntämiskäytäntö Osallistujien edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle Oleskelukustannukset Osallistujien oleskelukustannukset toiminnon aikana Tuki > yksikkökustannuksiin Tuki yksikkökustannuksiin Kun matkan pituus on 100 1 999 km: 275 euroa osallistujaa kohden Kun matkan pituus on vähintään 2 000 km: 360 euroa osallistujaa kohden Henkilöstölle tarkoitetut toiminnot: Toiminnon 14. päivään asti: 100 euroa osallistujaa kohden päivässä + Toiminnon 15. 60. päivä: 70 euroa osallistujaa kohden päivässä Opiskelijoille tarkoitetut toiminnot: Toiminnon 14. päivään asti: 55 euroa osallistujaa kohden päivässä + Toiminnon 15. 60. päivä: 40 euroa osallistujaa kohden päivässä Ehdollinen: Hakijoiden on perusteltava, miksi liikkuvuustoiminnot ovat välttämättömiä hankkeen tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseksi. Etäisyydet on laskettava Euroopan komission verkkosivuilla olevalla etäisyyslaskurilla.3 Hakijan on ilmoitettava yhdensuuntaisen matkan pituus laskeakseen edestakaiselle matkalle myönnettävän EU:n tuen määrän.4 Taulukko A: Hankkeen toteutus (määrä euroina päivää kohden), ohjelmamaat Määrät riippuvat seuraavista seikoista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön profiili ja b) sen osallistujaorganisaation sijaintimaa, jonka henkilöstö on palkattu hankkeeseen. Organisaation Opettaja/kouluttaja/tutkija/ johtajatason nuorisotyöntekijä työntekijä Asiantuntija Hallintotyöntekijä B2.1 B2.2 B2.3 B2.4 Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Liechtenstein, Norjy 353 289 228 189 Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Suomi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti 336 257 194 157 Tšekki, Kreikka, Espanja, Kypros, Malta, Portugali, Slovenia 197 164 122 93 Bulgaria, Viro, Kroatia, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkk 106 88 66 47 Taulukko B: Hankkeen toteutus (määrä euroina päivää kohden), kumppanimaat Määrät riippuvat seuraavista seikoista: a) hankkeeseen palkatun henkilöstön profiili ja b) sen osallistujaorganisaation sijaintimaa, jonka henkilöstö on palkattu hankkeeseen. Australia, Kanada, Kuwait, Macao, Monaco, Qatar, San Marino, Sveitsi, Yhdysvallat Andorra, Brunei, Japani, Singapore, Uusi-Seelanti, Vatikaanivaltio, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat Bahama, Bahrain, Hongkong, Israel, Korean tasavalta, Oman, Saudi-Arabia, Taiwan Organisaation johtajatason Opettaja/kouluttaja/tutkija Asiantuntija Hallintotyöntekijä työntekijä B2.1 B2.2 B2.3 B2.4 353 289 228 189 336 257 194 157 197 164 122 93 8
Erasmus+ Organisaation johtajatason Opettaja/kouluttaja/tutkija Asiantuntija Hallintotyöntekijä työntekijä B2.1 B2.2 B2.3 B2.4 Afganistan, Albania, Algeria, Angola, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Barbados, Belize, Benin, Bhutan, Bolivia, Bosnia ja Hertsegovina, Botswana, Brasilia, Burkina Faso, Burundi, Chile, Cookinsaaret, Costa Rica, Djibouti, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Egypti, El Salvador, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etiopia, Fidži, Filippiinit, Gabon, Gambia, Georgia, Ghana, Grenada, Guatemala, Guinean tasavalta, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Honduras, Indonesia, Intia, Iran, Irak, Itä-Timor, Jamaika, Jemen, Jordania, Kambodža, Kamerun, kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu Ukrainan alue, kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu Venäjän alue, Kap Verde, Kazakstan, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kirgisia, Kiribati, Kolumbia, Komorit, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Kosovo, Kuuba, Laos, Lesotho, Libanon, 106 88 66 47 Liberia, Libya, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Malesia, Mali, Marokko, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksiko, Mikronesia, Moldova, Mongolia, Montenegro, Mosambik, Myanmar, Namibia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Nigeria, Niue, Norsunluurannikon tasavalta, Pakistan, Palau, Palestiina, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Pohjois-Korea, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salomonsaaret, Sambia, Samoa, São Tomé ja Príncipe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Togo, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tšad, Tunisia, Turkmenistan, Tuvalu, Uganda, Uruguay, Uzbekistan, Valko- Venäjä, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Zimbabwe 1. EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/?qid=1496304694958&uri=com:2017:247:fin 2. Avoimesta koulutuksesta vuonna 2013 annettu komission tiedonanto: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/pdf/?uri=celex:52013dc0654&from=en 3. http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/tools/distance_fi.htm 4. Jos esimerkiksi Espanjan Madridissa asuva henkilö osallistuu Italian Roomassa järjestettävään toimintoon, hakija laskee a) Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km), b) valitsee tämän etäisyyden mukaisen etäisyyshaarukan (ts. 500 1 999 km) ja c) laskee EU:n avustuksen, joka kattaa osan osallistujan edestakaisista matkakustannuksista Madridista Roomaan. 9
10 Erasmus+ Programme Guide