Gnesta, Ruotsi Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014 Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015
Lähdin suoritamaan työssäoppimistani maaseudun rauhaan Ruotsin Gnestaan. Gnesta on noin 10 000 asukkaan kunta, jonka keskustaajamassa Gnestassa asuu noin 5 000 asukasta. Gnestasta voi helposti matkustaa junalla kaikkialle Ruotsiin. Lähimmät suurimmat kaupungit ovat Södertalje, Tukholma ja Nyköping. Tukholmaan Gnestasta on junalla vain vajaan tunnin matka. Junalla matkustaminen on Ruotsissa kallista ja mitä lyhempi matka on, sitä kalliimpi se on. Halvemmaksi tulee, kun ostaa lipun esimerkiksi 1-3 vuorokaudeksi. Sillä saa sitten liikkua vapaasti kaikissa busseissa, junissa ja metroissa. Kolmen vuorokauden lippu maksaa 230 kruunua eli noin 23 euroa.
Lasinpuhaltaja ja taiteilija Ebba von Wachenfeldt ja hänen miehensä asuvat vanhassa kyläkoulussa Skeppstan pienessä kylässä, jonne siis minäkin muutin asumaan vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi. Ebba perusti oman studion noin 10 vuotta sitten ensin Tukholmaan, mutta muutti sitten Skeppstaan mm. korkeiden vuokrien vuoksi. Hän valmistaa astioita, sisustusesineitä, sekä taidelasia mm. veistoksia vapaasti puhaltamalla. Lasistudion yhteydessä toimii myös kahvila, myymälä, sekä galleria, jossa järjestetään taidenäyttelyitä. Majoituin Ebban ja hänen miehensä alakerrassa olevassa pienessä yksiössä, joka oli todella viihtyisä ja sisälsi melkein kaiken tarpeellisen. Sain pestä pyykkiä heidän luonaan ja muutenkin olin aina tervetullut heidät luokseen kokkaamaan, syömään, katsomaan elokuvia ja vain jutustelemaan.
Englannilla pärjää Ruotsissa erittäin hyvin ja melkein jokainen kohtaamani ruotsalainen puhui sujuvasti englantia. Tosin, melkein jokainen ruotsalainen odotti minun puhuvan ruotsia ja olivat ehkä hieman pettyneen oloisia, kun en osannutkaan. Ruotsalaiset tietävät, että Suomessa on pakkoruotsi, joten he automaattisesti olettavat suomalaisten puhuvan sujuvaa ruotsinkieltä. Onneksi minun työpaikkani oli poikkeus. Pikkuhiljaa kieli alkoi kuulostamaan tutulta ja sanat palailivat mieleeni. Minun työnantajani ja hänen miehensä olivat hyvin kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista ja kielestä ja suomesta yleensäkin. Heistä Suomi on eksoottinen maa, koska he eivät tiedä siitä paljoa. Suomalaiset tietävät paljon enemmän ruotsalaisista, kuin ruotsalaiset Suomesta. Ihmiset olivat erittäin mukavia ja ystävällisiä. Ebba järjestää lasinpuhalluskursseja pienille ryhmille ja sain osallistua opetukseen. Joka vuosi Skeppsta Hyttassa järjestetään joulutapahtuma, jolloin halukkaat saavat tulla puhaltamaan itselleen joulupallon tai juomalasin. Osallistujia oli todella paljon, ihmiset olivat innoissaan, hiukan jännittyneitäkin, mutta kaikki meni lopulta hyvin ja sain paljon kiitosta asiakkailta. Mahtuipa joukkoon myös muutama suomea puhuva.
Työn ja palvelun laatu oli hyvää ja työt tehtiin aina ajallaan. Asiakkaat olivat tärkeitä ja heitä kohdeltiin aina huomioonottavasti ja ystävällisesti. Työpäivät olivat kahdeksasta viiteen, jonka aikana oli tunnin ruokatunti ja kaksi lyhyempää kahvitaukoa. Minun työtehtäviini kuului avustaa Ebbaa hytissä. Vein nappeja ja puntteleita, sulatin värejä, puhalsin postia jne. Välillä sain kokeilla valmistaa tuotteen ominpäin ja Ebba antoi ohjeita. Joitakin tuotteita pystyin jo valmistamaan itsenäisesti esimerkiksi sydämiä, joulupalloja ja puolukoita. Niitä tein paljon. Minulla oli myös yksi päivä viikosta omaa hytti aikaa, jolloin harjoittelin itsenäisesti. Käytössä oli 60-litrainen pottu-uuni, joka täytettiin kerran tai kaksi viikossa, riippuen siitä paljonko lasia oltiin käytetty. Aamuisin hioin tai hiekkapuhalsin edellispäivän tuotteita ja viimeistelin tuotteet myyntiä varten. Tuotteiden pakkaaminen vei todella paljon aikaa. Valmistin osia suurempaan taideteokseen, joka valmistetaan uunivalutekniikalla. Tein myös omia sulatustöitä. Ebballa oli muutama näyttely, jonka pystytyksessä ja purkamisessa olin myös mukana. Työturvallisuudesta huolehdittiin hyvin samalla tavalla, kuin meillä suomessakin. Ei valittamista siinäkään.
Skeppsta Hyttassa järjestettiin kerran viikossa joogakurssi, jolle osallistuin heti. Ensimmäisinä vapaapäivinäni matkustin Tukholmaan kiertelemään nähtävyyksiä, gallerioita ja tekemään ostoksia. Kävin Växjössä lasimuseossa, joka oli näkemisen arvoinen paikka. Skånessa osallistuin taidenäyttelyn päättäjäisiin, jossa oli mukana useita lasitaiteilijoita, mukaan lukien Ebba. Näyttely oli todella hieno ja kokemus ainutlaatuinen. Nyköpingissä kiertelin taidegallerioissa ja siellä oli myös yksi upea taidelasinäyttely. Maalla vapaa-aikani kului ulkoillen, perheen koiran kanssa lenkkeillen ja omia töitä tehden. Vietin paljon aikaani työnantajani kanssa. Teimme yhdessä ruokaa, kävimme sienessä ja keskustelimme siitä sun tästä. Monta mieleenpainuvaa hetkeä ja paikkaa tuli koettua ja nähtyä. Sauna ei ole Ruotsissa niin suosittu, kuin Suomessa. Ruokakulttuuri on melko samanlainen. Kaupoista löytää helposti kaikenlaista mieleistä syötävää, monet tuotteet ovat samoja, kuin meillä. Leipä on makeampaa ja olut kitkerää. Alkoholia käytetään paljon vähemmän, kuin suomessa.
Suosittelen ehdottomasti ulkomaille lähtemistä jokaiselle. Minä opin todella paljon omasta alasta, kulttuurista ja ihmisistä ja olen todella iloinen, että lähdin. Aion varmasti hyödyntää kaikkea oppimaani tulevaisuudessa, minne ikinä päädynkään. Skeppstaan ainakin palaan varmasti vielä takaisin.